Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen (maito+haihtuvat) yhteismäärä nousee 40 g 100 g (ei huomioitu pohjoista tukea) 1) 6600 2) 9600 3) 12600 4) 15600
Nurmi pellolta rahaksi mitä matkalla häviää? PELLOLLA kariseminen hengitys SÄILÖSSÄ puristeneste virhekäyminen Rehun aerobinen pilaantuminen RUOKINTA- PÖYDÄLLÄ Huono maittavuus Rehun aerobinen pilaantuminen Rajoitettu ruokinta PÖTSISSÄ Sulamaton osa sontaan TUOTOS Maidon laatuvirheet, eläinten sairastelu TILI
Nurmi pellolta rahaksi mitä matkalla häviää? PELLOLLA kariseminen hengitys SÄILÖSSÄ puristeneste virhekäyminen Rehun aerobinen pilaantuminen Tiesitkö: Kokonaisuutenaan säilöntähävikit ovat pienimmät, kun rehun kuiva-aine on 25-30 % RUOKINTA- PÖYDÄLLÄ Huono maittavuus Rajoitettu ruokinta Rehun aerobinen pilaantuminen PÖTSISSÄ Sulamaton osa sontaan Punaisella ympyröityjä hävikkejä voit vähentää -säilönnällä TUOTOS TILI Maidon laatuvirheet, eläinten sairastelu
log cfu/g 9 8 7 max keskiarvo+hajonta Mitä mikrobeja nurmikasvustossa on? Ovatko ne hyödyllisiä vai haitallisia? keskiarvo-hajonta min 6 5 4 3 2 1 0 1 Maitohappobakteereja 2 3 4 5 6 7 8 Kolibakteerit 9 10 11 12 13 Enterobakt 14 15 Klostridit 16 17 18 Hiivat 19ja homeet 20 21 22 23 Tutkimustuloksen numero Tutkimustuloksia nurmen epifyyttifloorasta. (no 3, 4, 10, 11, 22 ja 23 WERMKE ym. 1973, no 1, 8, 12 ja 17 KASZUBIAK ja MUSZYÑSKA 1987, no 5, 6, 14 ja 15 ROOKE 1990, no 2, 13, 19 ja 21 MÜLLER ym. 1993, no 7, 9, 16, 18 ja 20 RAURAMAA 1996). 1. Bakteerien kokonaismäärä, 2-6. maitohappobakteerit, 7-8. laktobasillien kokonaismäärä, 9-12. kolibakteerit, 13-15. enterobakteerit, 16-17. klostridi-itiöt (log MPN/g), 18-19. homeet, 20-23. hiivat. (Lähde Seppälä 1997)
Muurahaishapon vaikutusmekanismit Lievästi hapan liuos (ph 5-7) Happamampi liuos (ph 4 tai alle) Muurahaishappo molekyyli Dissosioitunut muurahaishappo Dissosioitumaton muurahaishappo H 3 0 + H 3 0 + H 3 0 + H + Osa haitallisista bakteereista kuolee, kun ph laskee H 3 0 + Dissosioitumaton muoto kykenee läpäisemään eräiden bakteerien soluseinämän ja estää bakteerin normaalin toiminnan
log cfu/g 9 8 7 6 5 4 3 2 1 max keskiarvo+hajonta Mitä mikrobeja nurmikasvustossa on? Ovatko ne hyödyllisiä vai haitallisia? keskiarvo-hajonta min AIV:n muurahaishappo säilöntäaineena antaa maitohappobakteereille kilpailuedun laskemalla ph:ta säilönnän alussa nopeasti. 0 1 Maitohappobakteereja 2 3 4 5 6 7 8 Kolibakteerit 9 10 11 12 13 Enterobakt 14 15 Klostridit 16 17 18 Hiivat 19ja homeet 20 21 22 23 Tutkimustuloksen numero Tutkimustuloksia nurmen epifyyttifloorasta. (no 3, 4, 10, 11, 22 ja 23 WERMKE ym. 1973, no 1, 8, 12 ja 17 KASZUBIAK ja MUSZYÑSKA 1987, no 5, 6, 14 ja 15 ROOKE 1990, no 2, 13, 19 ja 21 MÜLLER ym. 1993, no 7, 9, 16, 18 ja 20 RAURAMAA 1996). 1. Bakteerien kokonaismäärä, 2-6. maitohappobakteerit, 7-8. laktobasillien kokonaismäärä, 9-12. kolibakteerit, 13-15. enterobakteerit, 16-17. klostridi-itiöt (log MPN/g), 18-19. homeet, 20-23. hiivat. (Lähde Seppälä 1997)
Jälkilämpeneminen
Homofermentatiivisiin ymppeihin verrattuna happosäilöntä parantaa selvästi rehun stabiilisuutta Vuosi Ka % 2011 38 2013 27 2016 24 2010 22 AIV biologinen 2014 15 0 2 4 6 8 10 12 14 Rehu lämpenemättä vuorokautta siilon avaamisen jälkeen Säilöntäkokeissa (Luke, MTT) mitattuja stabiilisuuksia, Rehun lämpenemisessä menetetään ensimmäisenä rehun helposti sulavat energianlähteet: sokerit ja maitohappo, jotka voivat hävitä kokonaan.
SÄILÖ AVATAAN Rehu on yleensä sitä herkempi lämpenemään, mitä enemmän siinä on hiivoja siilon avaamishetkellä. Mikrobit saavat happea käyttöönsä Sokerit ja maitohappo kuluvat rehusta ensimmäisenä Maitohappoa ja muita käymistuotteita hapetetaan ph nousee lämpötila nousee Hengityksessä rehuun tulee kosteutta Ravintoainetappiot Mykotoksiinit Pesäkkeissä: Listeria, clostridit ym. Haitallisten mikrobien kasvua rajoittaneet olosuhdetekijät ovat muuttuneet niille suotuisiksi!
Millä seuraavista EI ole vaikutusta syönti-indeksin laskentaan 1) D-arvolla 2) ph:lla 3) Käymishappojen kokonaismäärällä 4) Kokoviljasäilörehun osuudella 5) Kuiva-aineella
Syönti-indeksi Säilöntäkokeissa: AIV-säilöntä on kokeissa (MTT/Luke 2010-2015) tuottanut parhaan syöntiindeksiarvon verrattuna muihin säilöntämenetelmiin. Käymisen rajoittamisen ansiosta syönti-indeksi on parantunut 4 10 pistettä tavanomaisilla nurmikasvustoilla. Parantunut syönti-indeksi lisää säilörehun syöntiä ja eläimen energiansaantia. Maitotuotoksen parantuminen lisääntyneen energian saannin johdosta on 260 640 litraa maitoa/lehmä/vuosi. 120 115 110 105 +8 +10 +4 +9 +7 100 95 90 85 +8 +6 AIV Säilöntä Muu säilöntä 80 75 70 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Nurmirehun kuiva-ainepitoisuus, %
Samansuuruinen vaikutus syöntiindeksiin Ensimmäisen sadon korjuun viivästyttäminen viikolla Esikuivauksen epäonnistuminen 30 % 22 %. Rehun käyminen turhan pitkälle (88 g käymistuotteita/kg ka vs. 40 g/kg ka) Kukin noista muutoksista tarkoittaa 6,1 syöntiindeksipisteen laskua
Millä sokeripitoisuudella (g kg/ka) saavutetaan tutkitusti korkein säilörehun syönti? 1) 75 2) 90 3) 100 4) 110 5) 125
Maailmalla on osoitettu, että nurmen korkea sokeripitoisuus parantaa tuotantoa.
Säilörehussa sokeri on merkki siitä, että sokerit eivät ole kuluneet turhaan käymiseen, ja ovat pötsimikrobien käytettävissä mikrobivalkuaisen synteesiin pötsissä. Syönti-indeksimallinnuksessa (Huhtanen ym. 2002) havaitsi, että säilörehun kuiva-aineen syönti lisääntyy kun säilörehun sokeripitoisuus nousee. Mallin ennusteen mukaan korkein säilörehun syönti saavutetaan, kun rehun sokeripitoisuus on 110 g/kg kuiva-aineessa. Siis säilörehun sokeripitoisuuden pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, kuin mitä se on suomalaisessa nurmessa niittohetkellä. Selvästi korkea sokeripitoisuus (yli 150 g/kg ka) viittaa siihen, että nurmikasvusto ei ole saanut esim. riittävästi typpeä, eikä siksi ole voinut hyödyntää sokereita kasvuunsa tai jokin muu minimitekijä on rajoittanut kasvua.
Robottilypsy
Robottitilalle suositellut säilörehun laatukriteerit ovatkin totuttua tiukemmat: ammoniakkityppi enintään 40 g/kg N haihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka maito- ja muurahaishappoa yhteensä 35 60 g/kg ka Huom. Käyttämällä AIV:tä suositusten mukaan maito-ja muurahaishapon yhteismäärä ei nouse turhan korkeaksi!
1 + AIV = 2 Alun 60 lehmän karja käyttää AIV-säilöntäaineen ostoon noin 6000 euroa, joten käymisen rajoittamisella euro muuttuu kahdeksi. Tuottolaskurillamme voit vertailla, miten säilönnässä onnistuminen vaikuttaa asiakastilallasi. Tuottolaskuri - AIV.fi