Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Samankaltaiset tiedostot
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Algebra I, harjoitus 8,

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Matematiikan tukikurssi

Insinöörimatematiikka IA

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

Matematiikan tukikurssi

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

Matematiikan tukikurssi

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

[E : F ]=[E : K][K : F ].

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Pseudoalkuluvuista ja alkulukutestauksesta

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Algebra I, harjoitus 5,

3 10 ei ole rationaaliluku.

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Tekijäryhmän määrittelemistä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät. gh = {gh h H}.

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Matematiikan peruskurssi 2

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Lasketaan esimerkkinä seuraava tehtävä. Monisteen sivulla 14 on vastaavanlainen. x 1

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Toisin sanoen kyseessä on reaalitason vektoreiden relaatio. v w v =k w jollakink R\{0}.

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon Harjoitus 6, ratkaisuehdotus (5 sivua)

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Tenttiin valmentavia harjoituksia

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Johdatus matematiikkaan

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

koska 2 toteuttaa rationaalikertoimisen yhtälön x 2 2 = 0. Laajennuskunnan

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

Noora Nieminen. Hölderin epäyhtälö

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

ei ole muita välikuntia.

Insinöörimatematiikka D

Johdatus matematiikkaan

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

EX1 EX 2 EX =

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Sylowin lauseet äärellisten ryhmien teoriassa

Koodausteoria, Kesä 2014

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

a b 1 c b n c n

9 Lukumäärien laskemisesta

Koodausteoria, Kesä 2014

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

Koodausteoria, Kesä 2014

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

15. Laajennosten väliset homomorfismit

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Matematiikan tukikurssi

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Matriisi on suorakulmainen lukukaavio. Matriiseja ovat esimerkiksi: ,, x1 x. Matriiseihin perehtyminen voidaan perustella useilla järkisyillä.

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Transkriptio:

Algebra I Matematiika ja tilastotietee laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksii 5 (6 sivua) 14.2. 17.2.2011 1. Määritellää kuvaus f : S 3 S 3, f(α) = (123) α. Osoita, että f o bijektio. Mikä o se kääteiskuvaukse lauseke? Mikä o jouko {(13), (12)} kuva kuvauksessa f? Etä jouko {(1), (132), (23)} alkukuva? Ratkaisu: Kuvaus o bijektio jos ja vai jos sillä o kääteiskuvaus. Etsitää kuvaukse f kääteiskuvaukse lauseke, jolloi samalla tulee todistetuksi, että f o bijektio. Havaitaa, että alkio (123) S 3 kääteisalkio o (321) = (132), jote o järkevää tutkia fuktiota g : S 3 S 3, g(α) = (132) α. Koska kaikilla σ S 3 f(g(σ)) = f((132) σ) = (123) ((132) σ) = ((123) (132)) σ) = (1) σ = σ, ja g(f(σ)) = f((123) σ) = (132) ((123) σ) = ((132) (123)) σ) = (1) σ = σ, o f g = id S3 = g f. Siis kuvaus g o kuvaukse f kääteiskuvaus, ja f o bijektio. Jouko {(13), (12)} kuva kuvauksessa f o f({(13), (12)}) = {f((13)), f((12))} = {(123) (13), (123) (12)} = {(23), (13)}. Etsitää jouko {(1), (132), (23)} alkukuva kuvauksessa f. Havaitaa, että jos α, β, γ S 3 ii f(α) = (123) α = (1) α = (123) 1 (1) = (132), f(β) = (123) β = (132) β = (123) 1 (132) = (132) (132) = (123), 1

f(γ) = (123) γ = (23) γ = (123) 1 (23) = (132) (23) = (13). Siis f {(1), (132), (23)} = {(132), (123), (13)}. Tapa2: Koska f o bijektio, jouko {(1), (132), (23)} alkukuva kuvauksessa f o sama kui se kuva kuvauksessa g. Siis f {(1), (132), (23)} = g({(1), (132), (23)}) = {(132) (1), (132) (132), (132) (23)} = {(132), (123), (13)}. 2. a) Määritä ryhmä S 6 aliryhmä (1563)(24). Mikä o alkio (1563)(24) kertaluku? b) Millä ryhmä (Q \ {0}, ) alkioista o äärellie kertaluku? c) Tutkitaa ryhmää G = {f : R R f o bijektio}, joka laskutoimitus o kuvauste yhdistämie. Määritellää g : R R, g(x) = 3x. Määritä ryhmä G aliryhmä g. Mikä o alkio g kertaluku? Ratkaisu: a) Merkitää σ = (1563)(24) S 6. Se virittämä aliryhmä o σ = {σ Z}, ja koska σ 2 = (16)(53), σ 3 = (1365)(24), ja σ 4 = (1), saadaa, että σ = {σ = 1,..., 4} = {(1), (1563)(24), (16)(53), (1365)(24)}. Yllä havaitaa myös, että alkio (1563)(24) kertaluku o 4. b) Ryhmä (Q \ {0}, ) eutraalialkio o 1. Olkoo m Q \ {0}, missä m, Z \ {0}. Alkio m kertaluku o äärellie jos ja vai jos o olemassa luku r N \ {0}, jolla ( m )r = 1. Koska ( m )r = 1 m r = r m = ± (jos r o parillie), tai m = (jos r o parito), ähdää, että alkio m Q \ {0} kertaluku o äärellie vai jos m {±1}. 2

c) Määritelmä mukaa g = {g Z}, missä g (x) = 3 x. Koska ei ole olemassa lukua N\{0}, jolla 3 = 1, alkio g G kertaluku o ääretö, ja se virittämä aliryhmä koostuu siis g: positiivisista ja egatiivisista potesseista, sekä eutraalialkiosta g 0 = id R. 3. a) Määritä ryhmä (Z, +) aliryhmä 8, 12. b) Määritä ryhmä S 4 aliryhmä (13)(24), (12)(34). Ratkaisu: a) Määritelmä mukaa 8, 12 o piei ryhmä (Z, +) aliryhmä, joka sisältää jouko {8, 12}. Aliryhmä 8, 12 määrittämie o kuiteki usei hakalaa pelkä määritelmä perusteella. Käytetää luetomateriaali lausetta 2.1.15, joka mukaa 8, 12 koostuu kaikista mahdollisista alkioide 8 ja 12 sekä iide vastaalkioide -8 ja -12 summista. Siis 8, 12 = {s 1 + s 2 + s r s i {±8, ±12}, r N}. Koska (Z, +) o vaihdaaie ryhmä, voidaa kirjoittaa 8, 12 = {8 + 12m :, m Z}. Nyt havaitaa, että luvut 8 ja 12 ovat jaollisia eljällä. Siis 8, 12 = {4 : Z} = 4Z. Huom. Koska ryhmässä (Z, +) laskutoimitus o summa, käytetää additiivista merkitätapaa, missä vasta-alkioita merkitää miiusmerkillä. b) Merkitää σ = (13)(24), τ = (12)(34). Kute a-kohdassa, σ, τ = {s 1 + s 2 + s r s i {σ, σ 1, τ, τ 1 }, r N}. Nyt σ 2 = (1) = τ 2 ja στ = (14)(23), jote σ, τ sisältää aiaki alkiot {(1), σ, τ, στ} = {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)}. Harjoituste 4 tehtävästä 7a) muistetaa, että joukko {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)} o ryhmä S 4 aliryhmä. Tämä ähdää se laskutoimitustaulusta: 3

(1) (13)(24) (12)(34) (14)(23) (1) (1) (13)(24) (12)(34) (14)(23) (13)(24) (13)(24) (1) (14)(23) (12)(34) (12)(34) (12)(34) (14)(23) (1) (13)(24) (14)(23) (14)(23) (12)(34) (13)(24) (1) Määritelmä mukaa σ, τ o piei ryhmä S 4 aliryhmä, joka sisältää jouko {σ, τ}. Yllä ähtii, että {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)} σ, τ, ja toisaalta, että {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)} o ryhmä S 4 aliryhmä. Siis o oltava voimassa yhtäsuuruus: {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)} = σ, τ. 4. Harjoitukse 4 tehtävässä 4 löydettii ryhmä S 4 aliryhmä, joka kertaluku o eljä. Etsi sellaie eljä alkio aliryhmä, joka kertotaulu o erilaie. Ratkaisu: Harjoituksissa 4 o jo löydetty kaksi ryhmä S 4 aliryhmää, joilla o sama kertotaulu kui Kleii eliryhmällä, imittäi {(1), (12), (34), (12)(34)} tehtävässä 4, ja {(1), (13)(24), (12)(34), (14)(23)} tehtävässä 7a). Toisaalta tiedetää, että eljä alkio ryhmiä o täsmällee kaksi erilaista: Kleii eliryhmä V 4 ja syklie ryhmä C 4. Halutaa siis löytää aliryhmä, jolla o sama kertotaulu kui syklisellä ryhmällä C 4. Tätä varte etsitää alkio σ S 4, joka kertaluku o 4. Silloi σ o haluttu aliryhmä. Koska jokaise 4-sykli kertaluku o 4, voidaa valita esimerkiksi σ = (1234). Nyt σ 2 = (13)(24), σ 3 = (1432) ja σ 4 = (1). Siis σ = {σ = 1,..., 4} = {(1), (1234), (13)(24), (1432)} o haluttu aliryhmä. Se kertotaulu o (1) (1234) (13)(24) (1432) (1) (1) (1234) (13)(24) (1432) (1234) (1234) (13)(24) (1432) (1) (13)(24) (13)(24) (1432) (1) (1234) (1432) (1432) (1) (1234) (13)(24) 4

5. Oletetaa, että G o ryhmä ja se alkio g kertaluku o 6. Mitkä ovat alkioide g 2, g 4 ja g 5 kertaluvut? Ratkaisu: Havaitaa, että (g 2 ) k = e g 2k = e, (g 4 ) l = e g 4l = e, (1) (g 5 ) m = e g 5m = e, missä k, l, m N \ {0}. Koska o(g) = 6, pätee g e, ku = 1,..., 5, ja g 6 = e. Nyt valitsemalla k = 3, l = 3 ja m = 6 yhtälöt (1) toteutuvat. Toisaalta, g 2k e ku k = 1, 2, g 4l e ku l = 1, 2, ja (g 5 ) m e ku m = 1,..., 5. Siis o(g 2 ) = k = 3, o(g 4 ) = l = 3, ja o(g 5 ) = m = 6. Huom. Huomataa, että 2 o(g 2 ) = 2 3 = 6 = pyj(2, 6), ja 4 (g 4 ) = 4 3 = 12 = pyj(4, 6), 5 o(g 5 ) = 5 6 = 30 = pyj(5, 6). 6. a) Olkoo G ryhmä ja g G. Osoita, että g = g 1. Totea, että alkioide g ja g 1 kertaluvut ovat samat. b) Olkoo G ryhmä ja g, x G. Jos alkio g kertaluku o, ii mikä o alkio xgx 1 kertaluku? Perustele vastauksesi huolellisesti hyvällä suome kielellä. Ratkaisu: 5

a) Olkoo G ryhmä ja g G. Väite: g = g 1. Todistus: Määritelmä mukaa g o piei ryhmä G aliryhmä, joka sisältää alkio g, ja toisaalta g 1 o piei ryhmä G aliryhmä, joka sisältää alkio g 1. Koska g o G: aliryhmä ja g g, myös kääteisalkio g 1 g. Siis g 1 g. Samoi ähdää, että g g 1. Siis g = g 1, mikä oli todistettava. Tapa2: Alkio g virittämä aliryhmä o g = {g Z} = {g Z}. Vaihtamalla ideksöitiä jälkimmäisessä joukossa ja käyttämällä potessi omiaisuuksia ähdää, että {g Z} = {(g 1 ) Z} = g 1, mikä oli todistettava. Väite: Alkioide g ja g 1 kertaluvut ovat samat. Todistus: Olkoo o(g) alkio g kertaluku. Jos o(g) o äärellie, ii ryhmässä g o täsmällee o(g) alkiota, ja jos o(g) =, ii ryhmässä g o äärettömä mota alkiota. Sama pätee alkio g 1 kertaluvulle o(g 1 ) ja ryhmälle g 1. Toisaalta, koska g = g 1, o molemmissa ryhmissä yhtä mota alkiota. Siis alkioide g ja g 1 kertaluvut ovat samat, mikä oli todistettava. b) Koska alkio g kertaluku o, pätee g k e, ku k = 1,..., 1, ja g = e. Havaitaa, että kaikilla k N \ {0}, Nyt (xgx 1 ) k = (xgx 1 )(xgx 1 ) (xgx 1 ) = xgx 1 xgx 1 xgx 1 = xgegeg egx 1 = xg k x 1. Toisaalta, jos (xgx 1 ) = xg x 1 = xex 1 = xx 1 = e. (xgx 1 ) k = xg k x 1 = e jollai k {1,..., 1}, ii kertomalla yhtälö vasemmalta alkio x kääteisalkiolla ja oikealta alkiolla x ähdää, että eli Siis x 1 xg k x 1 x = x 1 ex, eg k e = x 1 ex = x 1 x = e. g k = e jollai k {1,..., 1}, mikä o mahdotota, koska alkio g kertaluku o. Siis myös alkio xgx 1 kertaluku o. 6