1(9) Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely n mahdllista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta sa kysymyksistä n merkitty pakllisiksi (*). Mahdlliset kysymyksiin annetut perustelut humiidaan vastauksia analysitaessa. Kyselyn lpussa n runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamutisille kmmenteille. Vastauksia n mahdllista mukata ennen kyselylmakkeen lähettämistä. Kyselyn vi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie autmaattisesti sivulle, jssa n linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla vi myös lähettää linkin sähköpstiisi. Viimeisen kysymyksen lpussa n Yhteenvet-painike, jsta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetsivulta pääset mukkaamaan (Mukkaa vastauksia -painike) ja tulstamaan (Tulsta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen n valmis, paina kyselylmakkeen yhteenvetsivun lpussa levaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei le enää mahdllista täydentää tai mukata. Tämä n kyselyn tekstitiedstversi, jta vi käyttää lausuntpyynnön käsittelyn helpttamiseksi. Käsittelyssä vidaan esimerkiksi työstää lausunta tekstitiedstmutisena ja käsittelyn lpuksi tekstitiedstn laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-site: https://www.webrplsurveys.cm/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietja lausuntpyynnöstä antavat: Jhtaja Liisa-Maria Vipi-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.vipi-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvs Anne Kskela, puh 02951 63384, anne.kskela@stm.fi (terveydenhult, päivystysasetus) Hallitusneuvs Ltta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, ltta.hameen-anttila@stm.fi (ssiaalihult) Lääkintöneuvs Tim Keistinen, puh 0295 163 385, tim.keistinen@stm.fi (terveydenhult, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihit) Kyselyn tekniseen tteutukseen liittyvät kysymykset: Osastsihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(9) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahn virallinen nimi Terveyspalvelualan Liitt 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Jarn Talvitie 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedt Etunimi Hanna-Kaisa Sukunimi Järvi Sähköpsti hanna-kaisa.jarvi@terveyspalvelut.fi 4. Onk vastaaja* Kunta Ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä tai yhteistiminta-alue Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistimintaelin Valtin viranmainen Järjestö Jku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavitteena n varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä saaminen palveluja tarjavassa ja hitavassa yksikössä ja asiakas- ja ptilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavitteena n hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkka tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti krdinidusti ja yhtenäisin perustein. Onk uudistus tarpeellinen? 6. Vitte perustella edellistä vastaustanne. Keskeistä: Uudistus n tarpeellinen, mutta lunnksessa esitetyssä mudssa se ei le perusteltu Olennaista n, millaisina rakenteelliset, sisällölliset ja timinnalliset uudistukset tteutetaan tavitteisiin pääsemiseksi Uudistamiselle asetetut tavitteet vidaan saavuttaa, js tteutamme palvelujärjestelmässä laajasti palvelujen järjestäjien ja tuttajien selvän erttamisen, asiakkaiden valinnanvapauden ja mnituttajuuden Tteuttamalla valinnanvapauden niin pth:ssa kuin isssa sassa erikissairaanhita varmistamme kysynnän khdistumisen laadukkaisiin, kustannustehkkaisiin ja vaikuttaviin yksiköihin sekä mahdllistamme palvelujärjestelmän jatkuvan kehittymisen Tiettyjen, tarkkaan harkittujen tutkimusten, timenpiteiden ja hitjen salta keskittäminen ja tutannn antaminen julkisille yksiköille n perusteltua. Samin kiireelliseen hitn ja päivystykseen liittyviä tehtäviä n hyvä uudelleenrganisida. Kun kysymys khdassa viisi kuuluu, nk uudistus tarpeellinen, n siihen helpp valita vaihteht Kyllä. Samaan hengenvetn n tärkeä tdeta, että uudistus n tarpeellinen sana ste-uudistus, mutta ei erillisesti tteutettuna. Kysymyksen jhdanttekstissä mainitut tavitteet vat siinä määrin universaalisti kannatettavia ja yleisellä taslla, että niitä n vaikea lla kannattamatta.
3(9) Olennaisia vat ne knkreettiset rakenteelliset, timinnalliset ja sisällölliset uudistukset, jita tteutetaan tavitteisiin pääsemiseksi! Sairaala- ja päivystysverkn uudelleenrganisinnin tulee mieluummin supistaa kuin lisätä julkista palvelututanta ja samalla auttaa järjestäjätahja fkusimaan ma palvelututant perustellusti tiettyihin ydintimintihin. Palvelututantrakenteiden uudistaminen, vaikka sitten keskittämällä ja julkisen sektrin sisäisen uudelleenrganisinnin keinin n perusteltua, varmistettaessa esim. erityisten vaativien ja harvinaisten mutta kalliiden palvelujen saatavuus. Lunnsesityksessä käsitellään sin sellaisia palveluja, jiden khdalla keskittäminen ja julkinen tuttaminen n lähtökhtana perusteltu, kuten tietyn päivystysvalmiuden turvaaminen. On kuitenkin välttämätöntä löytää tulksellinen tasapain mnituttajuuden, palvelumarkkiniden, järjestäjien ja tuttajien yhteistyön sekä valinnanvapauden hyödyntämisessä suhteessa julkisen sektrin sisäisen integraatin, keskittämisen ja uudelleenrganisinnin sekä sääntelyn yksityiskhtaistamisen mahdllisesti mukanaan tumille hyödyille. Lunnsesityksessä käsitellään myös sellaisia palveluja, jissa meillä n j lemassa laadukasta yksityistä palvelututanta ja jissa mm. markkinamekanismeja hyödyntämällä n saavutettavissa taviteltuja hyötyjä. Rakenteita uudelleenrganisitaessa, n tärkeä humiida muut ssiaali- ja terveydenhulln sekä alueuudistuksen lähtökhdat ja tavitteet. Näiden uudistusten valmistelussa n lähdetty vahvasti siitä, että mnituttajuudella, kilpailullisilla elementeillä, yhtäläisillä timintamahdllisuuksilla ja -edellytyksillä sekä mm. valinnanvapauden laajentamisella saavutetaan hyötyjä, jtka mahdllistavat pääsemään khti asetettuja tavitteita. Nyt lausuttavana levasta hallituksen esityksestä tämä tarkastelu ja arviinti puuttuvat kknaan. Järjestelmään tulee sisällyttää elementtejä, jtka varmistavat palvelujärjestelmän jatkuvan kehittymisen. Palvelujärjestelmän kehittyminen ja uudistuminen eivät vi lla enää jatkssa samassa määrin riippuvaista tietyin väliajin tteutettavista refrmeista. Tämä aika ei enää palaa. Kuten tdettua, tässäkin esityksessä tulee pyrkiä määrätietisesti khti ste-uudistuksen pyrkimyksiä ja maan hallituksen tahttilaa. Valtineuvstn tiedtteessa (300/2016) tdetaan, että perustasn palveluissa asiakkaille varmistetaan pääsääntönä yhdenvertainen mahdllisuus valita julkisen, yksityisen ja klmannen sektrin tuttaja. Samaisessa tiedtteessa tdetaan erikissairaanhidsta seuraavaa Erikistasn ssiaali- ja terveyspalveluissa asiakas vi valita sveltuvin sin julkisen sektrin sisällä sekä julkisen, yksityisen ja klmannen sektrin tuttajien välillä. Valinnanvapaus n mahdllista erityisesti suunnitelmallisesti tehtävissä, ei-päivystyksellisissä timenpiteissä.. 7. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi terveydenhultlaissa ensihitpalvelun järjestämisestä (39 ), ensihitpalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihitkeskuksesta (46 ). Ovatk ehdtetut säännökset tarkituksenmukaisia? 8. Vitte perustella edellistä vastaustanne. Keskeistä: Ensihidssa vi ja kannattaa hyödyntää markkinita laajasti Valmistelussa ei tule synnyttää rakenteita, jtka estävät mnituttajamallin tteutumisen Ensihidn järjestäminen ja tuttaminen tulee ste- ja maakuntauudistuksen yhteydessä selkeästi erttaa tisistaan Ensihit n keskeinen sa terveydenhulta, sitä tulee tteuttaa ja jhtaa terveydenhulln näkökulmasta ja siksi se tulee rganisida ste-uudistuksen yhteydessä siten kuin valtasa terveydenhulln timinnasta (18/12)
4(9) Kiireellinen ja kiireetön palvelu tulee erttaa selkeämmin tisistaan Ensihidssa n tärkeää päästä tilanteeseen, jssa meillä n saavat järjestäjät sekä palvelututant, jssa hyödynnetään kilpailun ja mnituttajuuden etuja. Järjestelmän ei tule kannustaa eikä edes mahdllistaa tilanteita, jissa järjestämisvastuussa levaa taha rganisisi palvelututannn muuten kuin terveydenhulln näkökulmasta parhaalla mahdllisella tavalla. Käytännössä tämä tarkittaa laadultaan, kustannustehkkuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan alueen ensihittarpeisiin spivimman palvelututantrakenteen rganisintia. Lausunnlla levan esityksen yhteydessä terveydenhultlaista avataan keskeisiä ensihitpalveluja kskevia pykäliä. Tässä yhteydessä n hyvä tilaisuus muuttaa niitä aiemmin terveydenhultlain valmistelun yhteydessä tehtyjä linjauksia, jiden seurauksena yksityisten palveluntuttajien timintaedellytykset timialalla heikkenivät leellisesti ja järjestelmän kustannukset nusivat selvästi. Terveydenhultlaki siirsi ensihidn järjestämisvastuun kunnilta sairaanhitpiireille 1.1.2013 alkaen. Lakimuutsten myötä sairaanhitpiirit vivat järjestää ensihidn mana tutantna, hankkia ensihidn yhteistimintaspimuksilla pelastuslaitksilta tai kilpailuttaa palvelut. Keskittämisen, maan tutantn kannustamisen ja etenkin surahankinnan sallimisen seurauksena alan yksityisistä palveluntuttajista nin klme neljästä n jutunut lpettamaan timinnan ja samalla ensihidn kustannukset vat nusseet selvästi. Vuden 2016 alkupulisklla sumen valti n ttanut kmissille jätetystä kantelusta saatujen alustavien linjausten jhdsta kanan, jssa sairaanhitpiirien kiireettömien ptilassiirtjen surastt pelastuslaitksilta tulee lakkauttaa. Mikäli pelastuslaits haluaa jatkaa näiden palveluiden tuttamista, timinta tulee ensin yhtiöittää. Sen jälkeen se vi sallistua tarjuskilpailuihin. Kmissin linjaus n tärkeä humiida tämänkin lakiesityksen valmistelussa. Myös terveydenhultlain 39 :n mukaista ensihita tulee tarkastella ennakkluulttmasti ja valmistella lainsäädäntö siten, että pykälän piirissä levassa timinnassa vidaan hyödyntää kilpailua ja markkinita. Järjestämisvastuita uudistettaessa ja kehitettäessä ensihidn rlia palvelujärjestelmässä n yhä tärkeämpää kirjata lakiin mnituttajamalli sekä se, miten se käytännössä tteutetaan. Ensihitpalvelut vat tärkeä sa terveydenhulta ja kuten tämäkin lakilunns sittaa, sa ste-uudistusta. Ensihit n terveydenhita, ei viranmaistimintaa. Ensihit ei le pelastuslaitsten lakisääteistä tehtävää, eikä sitä uudistuksen myötä le syytä sellaiseksi säätää. Esitystä n tarpeen mukata myös siten, että kiireellinen ja kiireetön palvelu tulevat selkeämmin eriteltyä tisistaan. Ste-uudistuksen keskeiset periaatteet tulee humiida myös ensihita kehitettäessä. Tärkein lähtökhta n järjestäjän ja tuttajan selkeä erttaminen. Eri timijilla tulee lla jatkssa selkeät rlit. Maan hallituksen ste-uudistuksen linjauksissa kilpailua ja tuttajien vertailua lisätään ssiaali- ja terveyspalvelujen tutannssa. Ensihidn ei le syytä lla pikkeus, päinvastin. Lainsäädännössä ei tule asettaa järjestäjille mahdllisuutta pelkkään maan tutantn tai sidsyksikköhankintihin siinäkään tilanteessa, että hankintalaki tämän sallisi. Ensihidn siis vi, ja se kannattaa kilpailuttaa. Kilpailu lisää laatua ja laskee kustannuksia, sekä kannustaa timijita jatkuvaan man timinnan kehittämiseen. Yksittäisenä humina n hyvä mainita vielä se, että sana tteuttaa n terveydenhulta käsittelevässä lakitekstissä mnta kertaa epäselvä käsite. Tekstin selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta n tärkeä käyttää ymmärrettäviä ja vakiintuneita käsitteitä kuten järjestää, tuttaa, hjata, valva tai rahittaa. Js sanaa tteuttaa kuitenkin käytetään, tulee se esityksen alussa määritellä selkeästi. 9. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi terveydenhultlaissa erikissairaanhidn työnjasta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) Onk ehdtettu säännös tarkituksenmukainen?
5(9) 10. Vitte perustella edellistä vastaustanne. Keskeistä: Keskittäminen n perusteltua erityisen vaativissa, harvinaisissa sekä kalliissa tutkimuksissa ja hidissa. Myös päivystyspalvelujen ja kiireellisen hidn timivuuden varmistaminen n perusteltua. Erikistasn palvelujen keskittäminen ja keskittämisen mahdllistaminen nyt esitetyssä laajuudessa ei le perusteltua Yksityisillä palveluntuttajilla n j tällä hetkellä saamista ja muita tarvittavia resursseja tuttaa laajasti erikistasn palveluja Kaikki palvelujärjestelmässä leva saaminen tulee hyödyntää myös erikistasn palveluissa Erikistasn palveluissa vidaan ja n perusteltua hyödyntää laajasti valinnanvapauden, kilpailun ja mnituttajuuden mukanaan tumia insentiivejä. Lausunnlle juuri tulleiden maakuntalain sekä ssiaali- ja terveydenhulln järjestämislain lähtökhtina n järjestämisvastuu sekä rahitusvastuun keskittäminen maakunnille. Näiden lakiesitysten mukaan erikistasn ja ylipäätään vaativampien timenpiteiden tutannsta vastaa pääsin maakunnan palvelulaits. Palvelulaitkselle n esityksissä annettu varsin vahva asema. Palvelulaitksen esitetään levan itsenäinen ikeushenkilö, viranmainen ja spimussapuli niille yksityisille palveluntuttajille, jtka tuttavat sille alihankintana palveluja. Näin llen palvelulaits n hankintayksikkö ja sillä n valvntavastuuta. Palvelulaits n sa maakuntaknsernia, sillä n laaja tutantvastuu eikä se vi mennä knkurssiin. Nyt lausuttavana levassa lakiesityksessä esitetään erikissairaanhidn tutkimusten, timenpiteiden ja hidn keskittämistä varsin laajasti. Esityksessä tdetaan mm. seuraavaa: Tuttavuushyötyjä ei saavuteta ellei merkittävää saa peratiivisesta timinnasta keskitetä suurten timenpiteiden yksiköihin. Keskittäminen kskee kiireellisen hidn ja erityisen vaativan hidn lisäksi myös kiireetöntä elektiivistä vudesastkirurgiaa sekä ns. päiväkirurgiaa niiltä sin kuin timenpiteet vaativat leikkaussalilsuhteita ja pääsaa anestesiamenetelmistä. Esitys lähtee siitä, että laatu, kustannustehkkuus ja ihmisten sujuvat hitplut edellyttävät timinnan keskittämistä suuriin yksiköihin, jissa tteutetaan tietyt minimimäärät tutkimuksia, timenpiteitä ja hitja vusittain. Tämä n vain sa ttuudesta. Meillä n Sumessa mnia pienehköjä yksiköitä, jtka vat erikistuneet tiettyjen tutkimusten, timenpiteiden ja hitjen tuttamiseen ja jiden timinta n laadukasta ja kustannustehkasta. Humattavaa n se, että mnet näistä yksiköistä vat menestyneet hyvin siitä hulimatta, että julkinen sektri tuttaa julkisesti rahitetuista erikistasn palveluista lähes kaiken itse. Sumen Kuvalehti raprti hiljattain teknivelleikkauksien uusintaleikkauksista kskien vutta 2014. Vertailussa li mukana plven ja lnkan teknivelleikkaukset vunna 2014 ja niiden uusintaleikkausriskit Ortnissa ja YO-sairaalissa. Ortn tteutti yhteensä 439 leikkausta, jista juduttiin uusimaan 7 kappaletta (riski 1,6 %). Samalla ajanjakslla ylipistsairaalat tteuttivat yhteensä 6568 leikkausta. Vuden 2015 lppuun mennessä näistä juduttiin uusimaan 174 leikkausta (riski 2,65%). Yllä levassa esimerkissä n kirkas viesti. Hyviin surituksiin pääseminen edellyttää saamisen jatkuvaa kehittämistä, paneutumista yksilöllisesti jkaiseen ptilaaseen, hulellista valmistautumista itse leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntutukseen ja hjaukseen. Esimerkki sittaa, että yksityisen palveluntutant vi lla hyvin laadukasta ja tehkasta. Tisaalta palvelututannn keskittämisestä suuriin yksiköihin ei seuraa autmaattisesti laatua ja tehkkuutta. Laatu ja tehkkuus vaativat situtumista ja tinkimätöntä työtä sekä man tekemisen pitämistä jatkuvasti sillä taslla, että tulsten kautta pystyy perustelemaan lemassa lnsa yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Ste-uudistuksen yhteydessä n perusteltua tiivistää julkista erikistasn palvelututantverkka sekä uudelleenrganisida kiireellistä hita ja päivystystä. Yhtä lailla n perusteltua keskittää harvinaisia ja krkeaa lääketieteellistä saamista tai välineistöä taikka erityisen vaativaa mnialaista hita ja hitn välittömästi
6(9) liittyvää lääkinnällistä kuntutusta. Samalla kun tteutetaan julkisen sektrin sisäistä uudelleenrganisintia, tulee mahdllistaa edellytykset mnituttajuudelle, kilpailulle, yhtäläisille timintamahdllisuuksille sekä valinnanvapaudelle. Mnin paikin kilpailu, mnituttajuus ja valinnanvapaus vat isja mahdllistajia myös erikistasn palveluissa j nyt. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan vuteen 2030 mennessä lähes puli miljnaa ihmistä muuttaa suuriin kaupunkeihin. Tämä kehitys ja esimerkiksi Rutsissa saadut kkemukset tukevat mnituttajuuden, kilpailun ja valinnanvapauden laajaa hyödyntämistä myös erikistasn palveluissa. Terveyspalvelualan Liitt lähetti lppukeväästä 2016 khdennetun tiedustelun nin 20 jäsenyhteisölleen pyytäen heitä ilmittamaan niitä erikistasn palveluja, jiden tulisi kuulua valinnanvapauden piiriin (nin pulet vastasi tiedusteluun). Saadut vastaukset sittavat, että yksityisillä palveluntuttajilla n halu ja kyky tuttaa laajasti erikissairaanhidn palveluja. Alla yhteenveta tiedustelun tulksista: Palveluja, jiden katstaan kuuluvan ensisijaisesti julkisen palveluntuttajan vastuulle? Viranmaistehtävät Ympärivurkautinen päivystys ja tehhitvalmiutta edellyttävät sairaudet Vaativa traumatlgia Kallnsisäiset leikkaukset Vaikeat palvammat Is sa syöpäkirurgiaa Elinsiirrt Harvinaiset sairaudet erilliset listat juduttaneen laatimaan Kantaslusiirrt Neurkirurginen päivystys Suun terveydenhulln palvelujen katsttiin kuuluvan laajasti valinnanvapauden piiriin. Pääsääntönä niissä palveluissa, jtka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin, tulee lla järjestäjän velvite kilpailuttaa palvelut. Suun perustutkimus lääkärin tekemänä Täydentävät tutkimukset lääkärin tekemänä Paikkaushidt Ehkäisevät hidt Hampaan juurenhit Purentafysilginen hit Oikmishit Huulien, hampaiden, leuan, suun ja nielun kirurgiset timenpiteet Leuka, hammas-, suu- ja nieluleikkausten haavakmplikaatileikkaukset Suun, leukjen ja nielun pientimenpiteet Suuhygienistin palvelut Elinten ja kudsten irrttaminen siirta varten (tässä khdassa sa vastaajista katsi, että julkisen sektrin tulee itse tuttaa nämä palvelut) Kuntutuspalvelujen katsttiin kuuluvan laajasti valinnanvapauden piiriin. Kaiken muun kuin välittömästi sairaalahitn kuuluvan kuntutuksen tulee kuulua asiakkaan valinnanvapauden piiriin hidn tarpeen arviinnin jälkeen. Erikseen tulee tarkastella tiettyjen erityisryhmien palvelujen järjestämisen ja tuttamisen parasta mahdllista tteuttamistapaa. Ensihidssa saavutetaan isja hyötyjä mnituttajuuden kautta Lainsäädännössä ei tule asettaa maakunnille mahdllisuutta pelkkään maan tutantn tai suriin sidsyksikköhankintihin siinäkään tilanteessa, että hankintalaki tämän sallisi. Ensihidn palvelut vi, ja ne kannattaa kilpailuttaa laajasti. Kilpailu lisää laatua ja laskee kustannuksia sekä kannustaa julkisia timijita samaan.
7(9) Tiedustelun saaneita pyydettiin listaamaan myös sellaisia palveluja, jiden khdalla palveluntuttajan valinnan ei tule kuulua asiakkaan valinnanvapauden piiriin, mutta jtka järjestäjän tulisi kilpailuttaa. Näiksi palveluiksi mainittiin mm. seuraavia: Saatthit Subakuutin vaiheen välttämätön kuntutushit (esim aivverenvudn jälkeen) Timintakykyä ylläpitävä vaikeavammaisten kuntutus Työkyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen tähtäävä kuntutus Plastiikkakirurgian ja lapsettmuushitjen jtkin timenpiteet järjestäjätahn kntrllissa palvelujen julkisrahitteisuuden salta Syöpäseulnnat Erikislääkäripalveluista valinnanvapauden piiriin nähtiin sveltuvan ainakin seuraavia asiita: Kaikki plikliininen vastaantttiminta, hit ja tutkimus Päivä- ja lyhytkirurgia Sisätaudit Yleislääketiede Yllä levat tulkset kertvat sen, että yksityiset palveluntuttajat tuttavat varsin laajasti ja etenkin suuremmilla paikkakunnilla kattavasti erikissairaanhidn palveluja. Sumesta löytyy myös useampia timijita ja yksiköitä, jissa n krkeaa tiettyyn timintaan erikistunutta saamista. Ei nyt, eikä jatkssa vi lla niin, että esimerkiksi teknivelkirurgia n Sumessa vain julkisen sektrin tuttamaa. Meillä n useita yksityisiä palveluntuttajia, jtka pystyvät tteuttamaan mm. näitä leikkauksia krkealla taslla. Meillä n myös ainakin yksi yksityinen palveluntuttaja, jka tteuttaa yhteistyössä julkisen palveluntuttajan kanssa lnkkaliukumäkisvellukseen kuntutussan. Tämänkin yhteistyön tulkset vat vertailukelpisia lunnsesitykseen nstetun esimerkin tulsten kanssa. On varmistettava, ettei tämä laki saltaan jhda palvelututannn entistä vimakkaampaan keskittymiseen julkisiin rganisaatiihin. Lailla n perusteltua keskittää edellä mainitusti tietty kapea sa palvelututannsta tietyille julkisille timijille, mutta tämän jälkeen lainsäädännön tulee hjata järjestäjää ja asiakkaita hyödyntämään palvelujärjestelmässä levia parhaita resursseja. Nyt esitetyssä mudssa lakilunns hjaa tulevia maakuntia, käytännössä niiden palvelulaitksia, tuttamaan itse muut kuin laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut. 11. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi terveydenhultlaissa kiireellisestä hidsta (50 ) Onk ehdtettu säännös tarkituksenmukainen? 12. Vitte perustella edellistä vastaustanne. Päivystysjärjestelmän rakenteen ja kiireellistä hita antavien yksiköiden uudelleen määrittely vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita n perusteltu. Ste-uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että nämä eri tasista kiireellistä hita antavat yksiköt spivat häiriöttä siihen ssiaali- ja terveydenhulln kknaisuuteen, jssa mnituttajuus, valinnanvapaus ja eri tahjen tasapuliset timintalsuhteet aikaansaavat ste-uudistukselle asetettuja tavitteita. 13. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi terveydenhultlaissa ssiaalihulln tarpeen arviinnista (53 a ) Onk ehdtettu säännös tarkituksenmukainen?
8(9) Ei Ei kantaa 14. Vitte perustella edellistä vastaustanne. 15. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi ssiaalihultlaissa ssiaalipäivystyksestä (29 ) Onk ehdtettu säännös tarkituksenmukainen? 16. Vitte perustella edellistä vastaustanne. 17. Esityksessä ehdtetaan säädettäväksi ssiaalihultlaissa ssiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) Onk ehdtettu säännös tarkituksenmukainen? 18. Vitte perustella edellistä vastaustanne. 19. Vapaamutisia humiita esityksestä. Esityksestä ei löydy situtumista siihen, että julkisen sektrin tulisi määrätietisesti vähentää järjestämiensä palveluiden tuttamista itse ja hyödyntää humattavasti nykyistä laajemmin yksityisen sektrin ja palvelumarkkiniden tarjntaa. Esitys rakentuu ajatukselle kuntasektrin sisäisen suunnittelun, krdininnin, yhteistyön ja integraatin tehkkuudesta ja vimasta. Yhdistettynä kasvaviin palvelutarpeisiin tämä tietänee julkisesti järjestetyn, rahitetun ja tutetun erikistasn palvelututannn laajentumista. Sumen terveydenhultjärjestelmässä palvelututantn khdistuneet ment vat kasvaneet 4,4 mrd. eura vusina 2005 2013. Kasvu n llut merkittävästi BKT:n kasvua npeampaa (5,1 vs. 2,7). Kasvusta 3,6 mrd. eura eli 81 prsenttia khdistuu julkiseen järjestelmään, jnka kustannukset vat kasvaneet nin 5 prsenttia vudessa. Samaan aikaan julkisten palvelujen käyntimäärät vat pienentyneet. Yhteiskunnan taludellinen kantkyvyn kannalta ns. julkiset palvelut -alajärjestelmän tuttavuuden parantaminen lisi tärkeää, sillä pääsa valtin ja kuntien rahitussuudesta khdistuu tämän järjestelmän rahittamiseen (97 %). Julkisesti järjestetystä ja rahitetusta erikissairaanhidn palvelututannsta vain 5 % n yksityisten palveluntuttajien tuttamaa. (NHG 2015, Sumen terveydenhulln palvelujärjestelmä ja rahavirrat). Edellä levassa kappaleessa tdettu kehitys n llut tiedssa, mutta siihen ei le puututtu määrätietisesti. Käynnissä leva refrmi tulee tteuttaa siten, että se hjaa vahvasti järjestämisvastuussa levia tahja hyödyntämään kk palvelujärjestelmässä levan saamisen ja ptentiaalin. Keskittämällä palveluja alueellisesti sekä kasvattamalla yksikkökkja ja vlyymejä, saatetaan erikissairaanhidssa saavuttaa laatu ja tuttavuushyötyjä. Uudistuksen mahdllisuudet tulisi nähdä ja pystyä hyödyntämään kuitenkin selvästi tätä laajemmin ja mnipulisemmin. Kustannus- ja vaikuttavuushyötyjä taviteltaessa lähtökhtana tulee lla, että järjestäminen vi keskittyä, mutta tutannn tulee hajautua. Sellaisia lakihankkeita tai viranmaisten alitteita, jilla kavennetaan palvelujärjestelmässämme levien resurssien kuten yksityisten palveluntuttajien timintamahdllisuuksia julkisesti rahitettujen palvelujen tuttajina, ei tule viedä läpi. Tietyiltä sin tarvitsemme keskittämistä sekä palvelujen tutannn jyvittämistä julkisiin yksiköihin, mutta is sa palveluista tulee tuttaa hyödyntäen mnituttajuutta, kilpailua ja valinnanvapautta. Näitä kahta uudistamisen keina, keskittämistä ja kilpailullisten elementtien tumista laajasti järjestelmään, ei tule asettaa vastakkain, vaan mlempia tarvitaan.
9(9) Esitys tteutuessaan sellaisena, kuin se nyt n valmisteltu, mahdllistaa tulevaisuudessa muiden kuin laajan valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen salta varsin suljetun, julkiselle palveluntuttajalle jyvitetyn erikistasn palvelututannn. Kun tiedämme vusien ja vusikymmenten takaa julkisen järjestäjän situtuneisuuden maan palvelututantn ja henkilöstöön, vi uudistus ste-refrmin myötä jhtaa erikistaslla jpa samankaltaiseen kehitykseen kuin mikä tapahtui ensihidssa vudesta 2013 eteenpäin. Samalla esityksessä jää vaille tarkastelua mm. sellaiset keskeiset asiat kuin esityksen myötä syntyvien rakenteiden suhde EU:n ptilasliikkuvuusdirektiiviin tai EU:n valtintukisääntelyyn. 20. Vapaamutiset huminne liitteenä levasta lunnksesta valtineuvstn asetukseksi kiireellisen hidn perusteista ja päivystyksen erikisalakhtaisista edellytyksistä. Uudistuksen yhtenä tavitteena n vahvistaa lähipalveluina annettavaa ja terveyskeskuksissa tteutettavaa kiireellistä vastaantttimintaa. Lähipalveluiden turvaaminen siten kuin se tässä esityksessä n suunniteltu tteutettavaksi, tulee antamaan useammalle perusterveydenhulln yksikölle erityisaseman järjestelmässä. Samalla n tarkitus tuda perusterveydenhultn valinnanvapaus, mnituttajuus ja avata timinta kilpailulle. Tällä hetkellä niin tämä asetuslunns kuin yhtä lailla lakilunns herättävät kysymyksiä. Mikä näiden yksiköiden rli ja asema tulee lemaan laajan valinnanvapauden palveluiden tuttajina? Js ne vat valinnanvapauden piirissä, niin miten varmistetaan niiden kilpailuneutraali asema suhteessa muihin markkinilla leviin timijihin? Kuinka laajasti julkisin varin rahitetut erikistasn palvelut ml. kiireellinen hit ja päivystys n tarkitus tuttaa näissä yksiköissä? Missä vat ne erikistasn palvelut, jita avataan kilpailulle ja jissa tuttajina vivat lla myös yksityiset palveluntuttajat?