Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , s-posti [email protected] Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , s-posti [email protected] Finanssineuvos Teemu Eriksson, p , s-posti [email protected] Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p , s-posti [email protected] Osastosihteeri Jaana Aho, p , s-posti [email protected] TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Kouvolan kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

2 Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä ja Toimielimen nimi Hallitus (18.1), valtuusto (25.1) Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

3 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Maakunnat muodostavat perinteisen ja luontaisen yhteistyö- ja asiointialueen, eikä niiden rajoja ole tarkoituksenmukaista rikkoa kuin ehkä kaikkein pienimpien maakuntien osalta. Kymenlaakson maakunta on identiteetiltään luontainen itsehallintoalue ja sen keskuspaikka on Kouvola. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Lähtökohtaisesti on hyvä, että itsehallintoalue järjestää sote-palvelut. Esityksen mukaan kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa eli käytännössä sote-palvelut järjestetään 15 itsehallintoalueella. Itsehallintoalueita on kuitenkin 18. Tämä rakenne on ongelmallinen ja käytännön toteutus tulee olemaan haasteellista, kun kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tulisi turvata itsehallintoalueilla. Sote-palvelut ovat keskeisiä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja itsehallintoalueen tulee voida vaikuttaa sotepalvelujen järjestämiseen. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Keskussairaalasta 30 minuutin ja 50 minuutin saavutettavuusalueilla olevien kansalaisten määrä 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Uusimaa (HUS) 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa

4 itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Itsehallintoalueille tulisi siirtää erillisen selvityksen perusteella määriteltävä osa AVIn tehtävistä. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Sote-järjestämislaissa tulee säätää menettelystä, jossa kunnat ja itsehallintoalue yhdessä valmistelevat alueellisen/kunnan hyvinvointikertomuksen toimenpiteineen. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta Kymenlaakso kuuluu kaikilla keskeisillä mittareilla ja tunnusluvuilla 12:n laajan päivystyksen keskussairaalan joukkoon. Itsehallintoalue muodostaa monialaisen kokonaisuuden ja kokonaan uuden hallinnon tason. Se on paljon muutakin kuin sote. Merkittävää on mm. se, miten itsehallintoalueen hallinto- ja tukipalvelut järjestetään, jotta koko itsehallintoalueen tasolla saavutetaan mahdollisimman suuret synergiaedut. Maan hallitus on linjannut, että itsehallintoalueet muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Suomi on kuitenkin eri maantieteellisiltä osiltaan rakenteeltaan, olosuhteiltaan ja muutenkin aluekehitykseltään hyvin erilainen ja tätä taustaa vasten sinänsä perusteltu maakuntajakoon perustuva malli on ongelmallinen. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta Hallitus ei ole toistaiseksi esittänyt rahoituslinjausta tai ainakin sen on erittäin puutteellinen. Mitään pohjaa ei ole arvioida sitä, millä tavoin uudistus toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen miljardisäästöistä tai siitä, että kokonaisveroaste ei nouse. Vaikka itsehallintoalueiden alkuvaiheen rahoitus mahdollisesti tulee valtiolta, kuuluu aitoon itsehallintoon se, että itsehallintoalueet saavat itsenäinen verotusoikeuden. Tämä tulee toteuttaa mahdollisimman pian.

5 Avoinna olevia kysymyksiä ovat talouden osalta mm. seuraavat: - vaikutukset kuntien verotukseen - muutokset kuntien valtionosuusjärjestelmään - itsehallintoalueiden välinen tasausjärjestelmä - kuntien alijäämien kattaminen - kiinteistöjen omistus ja arvostus - eläkevastuut - henkilöstön palkkaus ja palvelussuhteen ehdot Muuta Uudistus tulee valmistella kokonaisuutena siten, että hallinnon uudistamisen vaikutukset talouteen ja toiminnan rahoitukseen tulevat kaikilta osin huomioiduksi. Lainvalmistelun laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tähän liittyen kunnille tulee varata mahdollisuus lausua niihin vaikuttavista muutoksista prosessin eri vaiheissa.