Nautasivut 14-33 Sikasivut 34-39 Siipisivut 40-44

RehuMakasiini 3/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A T I L O I L T A Nuoruuden innolla MAIDONTUOTTAJAKSI s.24 Nautasivut 14-33 Sikasivut 34-39 Siipisivut 40-44

RehuMakasiini 3 /2011 Tässä numerossa JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.com www.rehuraisio.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin markkinointijohtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari johdon assistentti Puh. 044 782 1249 TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö Veli-Matti Reunasalo markkinointipäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari marjo.keskikastari@raisio.com Puh. 044 782 1249 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma KANSIKUVA Satu Tanskanen ISSN 1456-6826 37. vuosikerta Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011. Ajankuva Rypsipossua Ruotsiin 4 Viljojen analysointi tärkeää 4 NJF-yhdistyksen toiminta 5 Farmarin kuulumisia 6 Raision uudet tuotantopanokset 7 Peltoviljely Satokatsaus 8 Yhteistyö Yaran kanssa 9 Näköalapaikka Maatilojen rahoitusratkaisut, Panu Kallio 10 Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu 12 Gluteenittomia herkkuja 13 Nauta Kuortilla panostetaan kestävyyteen 14 Raision uusi karjanrehuvalikoima 16 Maituri 12 000 sarja 17 Uudet Pro-Maiturit 18 Uudet Opti-Maiturit 20 Enemmän tehoa rehuista 22 Koivulehdon tilan nuori emäntä Hanna Kuokkanen 24 Stressitön poikiminen 26 Tilareportaasi Hollannista 28 Vasikalle riittävästi rehua 29 Hakulisilla saadaan lehmät tuottamaan 30 Raision Tilaraportti esittelyssä 32 Ruokinnan suunnittelu tärkeää 33 Satatonnarit 33 Sika Uudistettu Rento-ruokintaohjelma porsaille 34 OVR-ruokinta porsailla 35 Lempiäisten tilalla puhalletaan yhteen hiileen 36 Possutohtorin palsta: Torju jyrsijät 38 Paavon niksinurkka 39 Siipi Uusi Kunto-ohjelma broilereille 40 Oma tiiviste kananuorikoille 41 Siilomerkintä emobroilertilalla 42 Piian puntaroimaa 44 Muuta Anttilan pakina 45 Uutisia 46 Ennakkotieto Raision risteilystä 47 8 16 36 Kansikuvassa emäntä Hanna Kuokkanen, tilajuttu sivulla 24, kuvaaja Satu Tanskanen. 2 RehuMakasiini 3/2011 40

Kilpailukykyä Pääkirjoitus tehokkailla rakenteilla Huoli kotieläin- ja viljatilojen kannattavuudesta on viime aikoina noussut voimakkaasti esiin eri foorumeilla käydyissä keskusteluissa, eikä syyttä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliittiset päätöksentekijät ovat jostakin syystä onnistuneet pysymään tietämättöminä maatilojen todellisesta tilanteesta. Huomioni perustuu tässä kohtaa muun muassa budjettikaavailuihin, jossa maatalouden saamiin elintärkeisiin tukiin suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Tuntuu varsin murheelliselta, mikäli kiinnostus maatilojen toimintaedellytysten poliittiseen edunvalvontaan perustuu vain potentiaalisten äänestäjien laskevaan lukumäärään eikä kotimaisen ruuantuotannon strategiseen merkitykseen tulevaisuudessa. Paljon vartijana on myös jalostava ruokateollisuus. Sillä on ratkaiseva rooli siinä, millaista hintaa tuotteista saadaan markkinoilta. Toki jalostavan teollisuuden tilityskykyyn vaikuttaa markkinoilta (kotimaa ja vienti) saadun hinnan lisäksi myös kustannustehokkuus. Kauppa tietysti osaltaan päättää kuluttajille tarjottavan ruuan alkuperän omien ja kuluttajien arvovalintojen kautta. Tuotantopanokset ja tarvikkeet ovat kolmas merkittävä maatilojen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Niiden hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, ja kokonaissumma ylitti viime vuonna 1,7 miljardia euroa. Onko tällä saralla jotakin tehtävissä? Vuonna 2007 Raisio teki merkittävän päätöksen ja luopui rehujen osalta pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä perinteisen maatalouskaupan kanssa. Perinteiset kauppatavat ja rakenteet eivät tuottaneet maatiloille enää sellaista lisäarvoa, jolla kaupan palkkiota ja korkeampaa jakelukustannusta olisi voinut perustella. Kustannushyödyksi arvioitiin tuolloin 3-4 miljoonaa euroa. Naudanrehuissa lähdettiin suoran toiminnan rinnalla kehittämään edelleen yhteistyötä myös tuottajien omistamien meijeriosuuskuntien kanssa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja säästötavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi, joskin raaka-ainehintojen raju heilahtelu ja kustannusten nousu ovat hieman hämärtäneet tuottajille koituvaa hyötyä. Maatilojen väheneminen ja tilakoon kasvu mahdollistavat ja jopa edellyttävät tehokkaampaa rakennetta myös tuotantopanoksissa ja -tarvikkeissa. Säästöpotentiaalia on vaikea arvioida, mutta se lienee huomattava. Viimeisen vuoden aikana olemme harjoitelleet samalla tehokkaalla konseptilla myös tuotantopanos- ja tarvikekauppaa sekä kotieläin- että viljatiloille. Se on otettu hyvin vastaan - kiitämme luottamuksesta! Kauppatavan muutokselle on selkeästi ollut tilaus. Tulemme jatkossa laajentamaan tarjontaamme sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joissa käsityksemme mukaan pystymme tuottamaan lisäarvoa teille tuottajille. Vaikka toimintamme näin laajenee ja muuttaa muotoaan, fokus on ja pysyy vahvasti ruokintaosaamisessa ja rehuratkaisuissa samoin kuin sopimusviljelijöidemme viljan jalostamisessa sekä markkinoiden hakemisessa sille viljalle, jota emme itse jalosta. Hyvää syksyä Raision agrobisneksistä! Leif Liedes RehuMakasiini 3/2011 3

Ajankuva Tämän vuoden viljasadon laatuvaihtelut ovat viime vuosia suurempia. Varmista onnistunut ruokinta teettämällä vilja-analyysi ja ruokintasuositus. Viljasadon määrä ja laatu yllätti Vanha sananlasku pitää paikkansa - vuodet eivät ole veljeksiä. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä. Tänä vuonna lämpösumma on 15-30 prosenttia suurempi kuin tavanomaisesti ja suurempi kuin viime vuonna. Tämä kesä on ollut myös huomattavasti sateisempi kuin viime kesä, joskin kuivuuttakin on kärsitty. Kasvukauden perusteella voitiin odottaa hyvää viljavuotta. Hyvä siitä monin paikoin syntyikin, mutta laatuvaihtelut ovat yllättäneet sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tämän vuoksi oman sadon laadun tunteminen on erittäin tärkeää, jotta vilja voidaan täydentää oikein ja ruokkia eläimet tehokkaasti. Kulunut satokausi oli poikkeava Tämän vuoden viljojen laatu poikkeaa viime vuodesta. Viljojen valkuaispitoisuus ei ole tänä vuonna ongelma. Hehtolitrapainoissa varsinkin ohran ja kauran osalta on suurimmat vaihtelut. Ilmeisesti kesän olosuhteet ovat olleet otolliset erilaisille kasvitaudeille. Lisäksi viljojen lakoontuminen oli paikoitellen kovista sateista johtuen suurempaa, joka selittää viljojen alhaisempia hehtolitrapainoja. Tulevan talven ruokintaa tuleekin katsoa uusista lähtökohdista. Tehokkain ja taloudellisin ruokinta ei välttämättä ole se, mihin viime vuosina on totuttu. Viljojen analysointi on tärkeää Väki- ja korsirehujen analysointi on tärkeä kulmakivi hyvässä ruokinnassa. Kun näiden laatu tunnetaan, on helppoa suunnitella oikea täydennys. Lisäksi laadultaan parhaimmat perusrehut voidaan kohdistaa vaativimpiin tuotantovaiheisiin. Tällä tavalla voidaan säästää ruokintakustannuksia ja saavuttaa paras tuotos. Rehuraision asiakkaana sinulla on mahdollisuus saada tilan eläinten ruokinnassa käytettävistä viljoista ilmaiset vilja-analyysit ja niihin perustuva ruokintasuositus. Rehuraision asiakkaana saat ilmaisen vilja-analyysin ja ruokintasuosituksen. Käytä palvelua hyväksesi. Ruokintasuunnitelman ja tarvittavat välineet vilja-analyysin saamiseksi voit tilata alueesi myyntiedustajalta tai -neuvottelijalta. Yhteystiedot löydät tämän lehden takasivulta tai osoitteesta www. rehuraisio.com. Raimo Rantanen Rypsipossu rantautuu Ruotsiin HK Scanin ruotsalainen tytäryhtiö Scan Ab on päättänyt lanseerata Rypsipossu -konseptin Ruotsin markkinoille. Ruotsissa Rypsiporsas kulkee työnimellä Rapsgris. Suomen markkinoilla saadut hyvät kokemukset ovat päätöksen takana. Scan Ab on solminut Rehuraision kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rehuraisio on valmis auttamaan sikojen Rypsipossu -konseptin mukaiseen ruokintaan liittyvissä asioissa. Yhteistyö on alkanut erinomaisesti. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Scan Ab:n johtaja Denis Mattsson (vas.) ja Rehuraision johtaja Leif Liedes. 4 RehuMakasiini 3/2011

Pohjoismaiset tutkijat koolla Uppsalassa NJF on pohjoismaisten maatalousalan tutkijoiden yhdistys. Viime vuosina myös Baltian maiden tutkijat ovat liittyneet mukaan toimintaan. Yhdistys järjestää vuosittain lukuisia seminaareja eri tutkimusaloilla. Laajempi kongressi järjestetään neljän vuoden välein. Kesäkuussa kongressi järjestettiin Uppsalassa, Ruotsissa. Kokousvierailla oli tilaisuus tutustua valtavaan 300 lypsylehmän tutkimuspihattoon, johon asennetaan karuselliperiaatteella toimiva lypsyrobotti 180 lehmää varten. NJF:n toiminnan tavoitteena on edistää maataloustutkimusta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Maatalousresurssien tehokas ja kestävä käyttö on yhdistyksen visiona. Yhdistyksen jäsenet työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen, opetuksen, neuvonnan ja hallinnon palveluksessa. Myös maataloustuottajia ja teollisuudessa toimivia on yhdistyksen jäseninä. Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus maataloustutkimukseen ja luottamus siihen, että tutkimukseen kannattaa panostaa. Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea osoitteessa www.njf.nu. Rehukongressin antia Osana NJF:n kesäkuista kongressia järjestettiin myös järjestyksessään toinen pohjoismainen rehututkimuskongressi. Tilaisuudessa oli kymmeniä esityksiä kotieläintutkimuksen eri aloilta. Nuori tohtoriopiskelija Mohammed Ramin esitti ensimmäisiä tuloksia Rehuraision ja Valion rahoittamasta väitöskirjatutkimuksesta, joka koskee märehtijöiden metaanin muodostusta. Professori Pekka Huhtanen, joka nykyisin työskentelee Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan yksikössä, esitteli ruokinnansuunnittelujärjestelmää nimeltään Lypsikki. Lypsikki pohjautuu Suomessa käytössä olevaan rehuarvojärjestelmään. Lypsikin kehitystyössä on otettu huomioon ruokintatason vaikutus lehmien syöntikykyyn ja rehuannoksen sulavuuteen ja sen kehitystyössä on hyödynnetty satojen säilörehuruokinnalla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Lypsikin avulla pyritään maksimoimaan taloudellinen tulos. Ruotsin Maatalousyliopiston Uumajan yksikössä professorina toimiva Pekka Huhtanen esitteli kokouksessa poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvaa Lypsikkinimistä ruokinnansuunnittelujärjestelmää. Ruotsissa panostetaan kotieläintutkimukseen Osana kongressiohjelmaa oli tilaisuus tutustua Uppsalan lähellä Lövstassa sijaitsevaan valtavaan kotieläintutkimusasemaan, jonka rakentaminen oli loppusuoralla. Ruotsin maatalousyliopistossa eläinlääketieteen ja kotieläintieteen opetus ja tutkimus toimivat samassa tiedekunnassa. Tämä tiedekunta hallinnoi tutkimusasemaa, joka vihitään virallisesti käyttöön ensi vuonna. Tutkimusasemalle valmistuu pihatot kolmellesadalle lypsylehmälle ja kolmellesadalle päälle nuorkarjaa. Lypsykarjapihattoon asennetaan tavanomaisen lypsyrobotin lisäksi myös uudentyyppinen automaattinen karusellilypsyasema. Kyseessä on siis karusellirobotti. Tutkimussikalaan tulee tilat 132 emakolle ja 960 lihasialle. Siipikarjalle on rakenteilla 1800 munivan kanan lattiakanala ja 1400 kanan virikehäkkikanala. Lisäksi broileripaikkoja tulee kahteen erilaiseen yksikköön yhteensä vajaat 1500. Tutkimusyksikköön tulee myös koeteurastamo ja biokaasulaitos. Ilmo Aronen RehuMakasiini 3/2011 5

Ajankuva Farmarin kuulumisia Faramari 2011 Maatalousnäyttely heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna houkutteli Poriin yli 70 000 messuvierasta. Raision osasto oli Kirjuriluodolla messualueen keskeisellä paikalla pääkadun varrella, ja väkeä riitti mukavasti aamusta iltaan. Farmariviikonlopun säätilaan mahtui sekä hellettä, sadetta että ukkosmyräkkää. Onneksi messulatomme on tukevaa tekoa ja se kesti koettelemukset mainiosti. Lannoitekausi avattiin juuri sopivasti kesäkuun lopulla, joten niistä sekä muista tuotantopanoksista syntyi sopivasti jutun juurta viljelijöiden kanssa säiden päivittelyn lomassa. Kotieläintuottajille esiteltiin muun muassa uutta Raimix-perunarehua sekä tuotevalikoimaan juuri tulleita nautojen pastoja ja boluksia. Esillä olivat myös broilereiden uusi viljaruokintaohjelma sekä emakoiden uusi kiihotusrehu. Kun osastolla oli keskusteltu viljely- ja ruokinta-asiat, oli hyvä siirtyä Elovena-baariin mehulle ja keksille. Raision osastolla oli mahdollista voittaa pääsylipun viimeisen numeron perusteella pikavoitto, ja Lubria-teräketuöljypulloja, Nalle-pikapuuropakeja sekä lippiksiä jaettiinkin tiheään tahtiin. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua kylpyläloman arvontaan, jos tunnisti purkeista härkä- Raision Maituri 10 000 maistui Farmari-näyttelyn lehmille. pavun, lupiinin, vehnän ja kauran siemenet. Kaikkien lipukkeiden jättäneiden kesken arvottiin 15 tuotepalkintoa, jotka lähetettiin voittajille Farmarin jälkeisellä viikolla. MK 6 RehuMakasiini 3/2011

Yleisöä kiinnostivat messuilla sekä tuotteet ja tarjoukset kuin myös kilpailut ja maistiaiset. Arvonnan voittajat Raision osastolla siemententunnistamiskisaan osallistuneiden kesken arvottiin pääpalkintona kylpyläloma, jonka voitti Esa Ajosenpää Maskusta. Tuotepalkinnon voittivat: Jaana Järvinen, Köyliö Linda Tuijula, Masku Aki Lähteenoja, Eura Pauli Kohvakka, Kangasniemi Virpi Syväoja, Kurikka Ritva Heikkilä, Merikarvia Mirja Hänninen, Pienola Rauni Komula, Laihia Katja Hagan, Helsinki Mika Heikkilä, Sampu Suvi Hara, Huittinen Esa Pyykkö, Maakeski Päivi Vepsä, Pori Eira-Maija Savonen, Parkano Kati Korkee, Pori Raision Viljakauppayksikön Heidi Seitala sai messuille tutun ja mieluisan vieraan; siskon tytär Peppi Sainio poikkesi Elovena- baarissa mehulla ja keksillä. Parhaat onnittelut kaikille voittajille! Siemententunnistamiskilpailuun osallistui kolmen päivän aikana reilut 7000 messukävijää. Raision pastat ja bolukset täydentävät tasapainoista ruokintaa Raisio täydensi keväällä 2011 ruokintakonseptiaan tuomalla valikoimaansa valmisteita, joilla voidaan ehkäistä lehmien ruokintaperäisiä ongelmia. Tuotteita voi tilata kätevästi samalla kertaa rehutilauksen kanssa. Asiakkaat ovatkin ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan. Tuotevalikoimaa laajennettiin Correct-pastoilla ja Bovicalcboluksilla, jotka ovat avuksi ja hyödyksi eläinten riskialtteimmassa tuotosvaiheessa. Ruokintaperäisten ongelmien nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Jälkihoito tehostuu Melleillä. Tavoitteena hyvä terveys ja kestävyys Tasapainoinen ruokinta on peruslähtökohta, kun pyritään parantamaan lehmien kestävyyttä. Erityisesti poikimisen tienoilla lehmän vastustuskyky laskee ja erilaiset tuotantosairaudet voivat alentaa tuotosta tai johtaa jopa lehmän poistoon. Akuutteja ongelmia voidaan vähentää Raision pastatuotteiden sekä bolusten avulla. Piilevä poikimahalvaus, hapanpötsi, syömättömyys, ruokintahäiriöt, ketoosi ja hedelmällisyyshäiriöt ovat osittain ruokintaperäisiä ongelmia, joita voidaan ehkäistä oikealla ravitsemuksella. Mellit ylläpitävät lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää niiden avulla. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 7

Peltoviljely Kokonaissato viime vuott - laatu vaihtelee erinomaisesta kohtalaiseen Suomessa viljojen puinnit päästiin aloittamaan jo elokuun alussa, sillä lämmin kesä valmistutti viljat hyvissä ajoin. Sato-odotukset olivat selvästi viime kesää korkeammalla, sillä sateita saatiin huomattavasti viime kesää enemmän. Toisaalta sateet olivat pitkälti ukkoskuuroluontoisia paikallisia sateita, joten alueelliset erot ovat olleet valtavan suuria. Riittävä lämpö on kasvun edellytys, mutta pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus ovat aiheuttaneet kasvustolle stressiä, mikä näkyy satotasoissa. Tike arvioi elokuun lopussa viljojen kokonaissatomääräksi 3,58 miljoonaa tonnia, mikä toteutuessaan olisi noin 590 000 tonnia viime vuotta suurempi, mutta selvästi 2000-luvulla saatujen kokonaissatojen alapuolella. Vehnän ja ohran tuotanto kasvussa Vehnätase näyttää vahvalta, sillä ennakkosatoarvion mukaan lisääntynyt vehnän viljelyala sekä kohtuulliset satonäkymät nostavat vehnä sadon ennätysmäärään, yli 930 000 tonniin. Kotoinen vehnän käyttö sekä tiloilla että teollisuudessa on ollut viime vuosina noin 650 000 tonnia. Vehnän vientipotentiaali on ennätyksellisen suuri, kun laatukin näyttää täyttävän asetetut laatuvaatimukset. Ohran tuotantomäärä kasvaa myös selvästi viime vuodesta, mutta Tiken arvion mukaan jää 1,5 miljoonaan tonniin. Kun ohran vuosittainen käyttö on hyvin samalla tasolla, niin kasvusta huolimatta tuotantomäärä voi jäädä laskennallisesti jopa kotimaan käytön alapuolelle. Viime talvena varastot käytettiin melko tyhjiin, joten ohramarkkina voi viljoista olla kaikkein haastavin. Myös ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. Kauran tuotantomäärän arvioidaan olevan miljoona tonnia, josta riittää myös vientiin. Kauran vientimäärä on viime vuosina vaihdellut 200 000 500 000 tonnin välillä ja kotimaan käyttö on ollut noin 730 000 tonnin tasolla. Öljykasvien tuotantoala laski viime vuoden huippualasta selvästi. Tuotanto- näkymiä kompensoi viime kesää paremmat satonäkymät, mutta joka tapauksessa jäädään viime vuoden kokonaismäärästä. Rypsin satotasot vaihtelevat ja rikkojakin näyttäisi olevan puidussa sadossa viime vuosia enemmän. Maailman markkinoilla korkea hintataso Maailmassa ennustetaan tuotettavan viljaa kuluvana satokautena 2011/12 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan kuitenkin kulutus kasvaa heikoista talousnäkymistä huolimatta. Ennätyksellinen sato ei siis paikkaa alentuneita loppuvarastomääriä, koska myös käyttö kasvaa. Tämä pitää markkinat hermostuneina ja hintatason korkealla. Etenkin maailman tärkeimmän rehukasvin maissin tase on hyvin tiukka. USA on yksi tärkeimmistä maissin tuottajista ja kyseisellä alueella maissin kasvukausi on ollut haasteellinen kylvöistä sadonkorjuuseen saakka. Vaikeat kasvuolosuhteet ja niiden vaikutukset tuotantoalaan ja tuotantomäärään ovat olleet arvuuttelun kohteena koko kesän ajan, ja tämä on pitänyt markkinan hermostuneena. Tällä hetkellä näyttää, että maissin kokonaistuotanto jää odotettua pienemmäksi. Vehnän tilanne on parempi ja vehnällä tullaankin todennäköisesti korvaamaan maissin käyttöä sekä rehuteollisuudessa että bioetanolin raaka-aineena. Jyväkoko ongelmana Viljan laatua leimaavat viimevuoden tyyliin jyväkoko-ongelmat. Tällä kertaa syynä ovat kasvitaudit ja lako-ongelmat, jotka haittasivat muuten runsaan sadon 8 RehuMakasiini 3/2011

a korkeampi Lannoitevalikoima laajeni yhteistyösopimuksella Yaran kanssa Ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. muodostumista. Paikallisesti myös kuivuus vaivasi kasvustoja, koska sateet olivat kuuroluontoisia. Vehnä selvisi olosuhteista parhaiten ainakin laadullisesti, sillä valkuaiset ovat olleet huippukorkeita. Surkastunutta pikkujyvää on tosin osassa vehnäeriäkin. Jo toisena vuonna peräkkäin syysvehnät onnistuivat hyvin. Harvinaista on, että niiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on yli 13,5 prosenttia, vaikka satotaso on ollut korkea. Ilmeisesti syynä on ollut lämmin heinäkuu, joka on saanut typen vapautumaan maasta hyvin jyvän täyttymisen aikaan. Myös kevätvehnillä valkuainen on korkea, alkupään esinäytteiden perusteella jopa yli 14,5 prosenttia. Ohrasadossa on paljon eriä, jotka ovat hehtolitrapainoltaan erittäin matalia. Melko harvassa ovat olleet erät, joissa tavaran paino yltää parhaiden vuosien tasolle. Mallasohraesinäytteissä lajitteluasteet ovat keskiarvonakin erittäin matalia. Sen sijaan valkuainen on pysynyt hyvin aisoissa, keskiarvotason ollessa 11 prosentin tienoilla. Ilmeisesti kilomääräinen sato on ollut kohtalainen tautitorjutuilla lohkoilla ja tätä kautta valkuainen on kunnossa. Myös kaurasato on melko kevyttä jo toisena vuotena peräkkäin, vaikka tilanne onkin viime vuotta parempi. Minna Oravuo Raision lannoitevalikoimaan saatiin odotettua lisäystä, kun solmimme yhteistyösopimuksen Yaran kanssa. Yhteistyön myötä saamme myyntiimme laadukkaan ja laajan valikoiman johtavan lannoitevalmistajan tuotteita. Lisäksi pystymme yhdistämään resurssimme ja tietotaitomme asiakkaiden, teollisuuden, sekä ympäristön kannalta optimaalisten lannoitevaihtoehtojen kehittämisessä. Uusi yhteistyösopimus koostuu Raision ja Yaran yhteisestä ympäristöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa viljelijöiden hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Yhteistyöprojektin tärkeimmät tavoitteet ovat peltoviljelyn hiilijalanjäljen sekä vesistöjen ravinnepäästöjen pienentäminen erikseen määritellyissä kohteissa. Valkuaisomavaraisuuden nosto tärkeää Tavoitteena on myös etsiä yhdessä keinoja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi. Pääpaino on rypsin ja rapsin satotason nostamisen sekä viljelyvarmuuden lisäämisen kautta kannustaa viljelijöitä lisäämään viljelyalaa merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Myös muiden valkuaiskasvien, kuten härkäpavun, herneen ja lupiinin, viljelyn edistäminen on yksi keskeisistä tavoitteista, sillä Suomen valkuaisomavaraisuus on edelleen vain 25 prosenttia. Molemmat yritykset ovat omalla alallaan edelläkävijöitä ympäristöasioissa, sillä Raisio on tehnyt jo pitkään työtä kehittääkseen kestävää ruokaketjua sekä vähentääkseen ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Yara on uuden teknologian ansiosta onnistunut merkittävästi pienentämään lannoitteidensa hiilijalanjälkeä ja merkitsee ainoana lannoitevalmistajana tuotteisiinsa hiilijalanjälkimerkin. Tarve laajemmalle NPK -valikoimalle Teimme lannoiteasiakkaillemme kesällä tyytyväisyyskyselyn, josta saimme paljon positiivista palautetta. Vastanneista yli 90 prosenttia olivat erittäin tai melko tyytyväisiä Raision myyjiltä saamaansa asiakaspalveluun sekä tuotetietouteen lannoiteasioissa. Näihin asioihin aiomme panostaa myös jatkossa lisäämällä muun muassa koulutusta kasvinravitsemusasioissa. Hyvistä laatuarvosanoista huolimatta huomasimme vastauksista heikkoutemme olevan suppea lannoitevalikoima erityisesti moniravinteisten lannoitteiden kohdalla. Ravinnemääriin haluttiin lisää vaihtoehtoja, sillä aiemmin valikoimissa olleet kaksi erilaista NPK -lannoitetta eivät vastanneiden mielestä riitä tasapainoiseen lannoitukseen. Typpilannoitteista haluttiin lisää NK -lannoitteita ja typpirikkilannoitteiden haluttiin ehdottomasti pysyvän valikoimissa jatkossakin. Lisäksi kaivattiin yksiravinteisia lannoitteita, hivenlannoitteita sekä typpiliuosta. Raisio on nyt vastannut asiakkaiden toiveisiin ja saanut valikoimiinsa kaikki Yaran lannoitteet, joista löytyy jokaisen asiakkaan kannalta tarpeellinen ratkaisu optimaaliseen peltoviljelyyn. SatoPlus -valikoimaa aiomme myydä jatkossakin. Heidi Seitala RehuMakasiini 3/2011 9

Näköalapaikka Maatilan rahoitustakin kannattaa suunnitella Velkaisimpien tilojen joukossa on paljon hiljan investoineita tiloja, joilla velkaa voi olla kaksi - kolme kertaa liikevaihdon verran. Vaikka nämä tilat ovat rahoittajan tarkimman seurannan alla, on tässä ryhmässä myös eturivin viljelijöitä, joilla tilanne pysyy hyvin hallinnassa. Velat lyhenevät ohjelman mukaan, eikä suurempia maksuhäiriöitä ainakaan toistaiseksi ole ollut. Joka tapauksessa riskien hallinta ja velkatilojen seuranta nousee yhä tärkeämpään rooliin. Rahoittajan on tarkalla silmällä arvioitava investoivien tilojen kyky selviytyä tulevista velvoitteista ja seurattava, miten heidän tilanteensa investoinnin jälkeen kehittyy. Samalla pitää muistaa myös se, että nimenomaan nämä investoivat tilat ovat niitä, jotka vielä 10-20 vuoden päästä ovat aikeissa laajamittaisemmin maataloutta. harjoittaa Päivittäiset raha-asiat Maatilan päivittäisten raha-asioiden hoitamisessa keskeistä on maksuvalmiuden säilyttäminen eli se, että laskut kyetään maksamaan eräpäivinä. Hyvästä maksuvalmiudesta on selvää hyötyä, koska silloin hankinnat ja myynnit voidaan ajoittaa edullisimmin ja näin säilyttää myös mielenrauha. Huono maksuvalmius taas aiheuttaa lisäkustannuksia viivästyskorkoina ja mahdollisina kalliimpina rahoitusmuotoina. Haastetta maatilojen päivittäisen maksuvalmiuden ylläpitämiseen tuo se, että tuotantosuunnasta riippuen tulojen ajoittuminen voi vaihdella voimakkaas- Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää myös hyvää maksuvalmiusvaraa. ti kerran kahdessa viikossa saatavasta tilityksestä muutaman kerran vuodessa saatavaan tilitykseen. Lisäksi maatalouden tuet ovat merkittävä osa tuloista ja niiden painottuminen loppuvuoteen jyrkentää entisestään maatilojen tulovirtojen kausivaihtelua. Hyvän maksuvalmiuden edellytys on huolellinen suunnittelu. Maksuvalmiustilanne vaikuttaa siihen, miten tarkasti ja millaisella jaksotuksella suunnittelu kannattaa tehdä. Usein kuukausitarkkuus on sopiva. Ennusteessa ei pidä pyrkiä liialliseen tarkkuuteen. Mukaan kannattaa ottaa suurimmat tulo- ja menoerät, lainaerät, verot sekä arvio yksityistalouden menoista. Kätevä tapa on pitää tilan ja yksityistalouden rahat eri tileillä. Suunnittelun etuna on se, että maksuvalmiutta voidaan säätää myyntejä ja ostoja ajoittamalla, keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lannoite- tms. maksuja. Lisärahoitustarpeet ovat ennalta tiedossa ja kausiluottojen hankintaan on riittävästi aikaa. Ja pankki arvostaa sitä, että taloutta suunnitellaan ja rahoitustarpeet ovat hyvissä ajoin tiedossa. Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotto-ominaisuudet ovat erinomaisia maksuvalmiuden tasaajia. Osuuspankista löytyy myös ratkaisuja ylimääräisen likviditeetin sijoittamiseen hyvällä tuotolla ja tuleviin rahoitustarpeisiin sopivasti. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää myös hyvää maksuvalmiusvaraa. Investoinnin rahoituksen suunnittelu Suuret investoinnit ovat maatilan elinkaarella merkittävimmät tapahtumat, joilla on ratkaiseva vaikutus tilan kehittymiseen. Investoinnit kannattaa kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, joista tilan olosuhteissa saadaan suurin hyöty ja tuotto. Investointivauhdin pitää olla tasapainossa investoinnista saavutettavien tuottojen ja investoinnin takaisinmaksukyvyn kanssa. Liian nopean investointitahdin ja liian heikosti tuottaviin kohteisiin tehtyjen investointien seurauksena lainojen takaisinmaksuajat pitenevät huomattavan pitkiksi, mikä rajoittaa tulevia investointimahdollisuuksia ja heikentää tilan edellytyksiä kohdata odottamattomia muutoksia toimintaedellytyksissä. Investoinnin onnistumista edesauttaa omarahoitus, jolloin velan määrä jää pienemmäksi. Useimmiten maatilan omarahoitusosuudet koostuvat aiemmista säästöistä ja puunmyyntituloista. Investoinneissa velkamäärää pienentää merkittävästi monessa kohteessa maatalouden investointitukiavustus. Maatilojen mittavimpia investointeja ovat kotieläinrakennukset. Niissä suurimmat haasteet ovat investointikustannusten pysyminen kustannusarvion puitteissa ja tuotannon saaminen nopeasti suunnitellulle tasolle. Molempiin liittyvien riskien hallinta edellyttää hyvää suunnittelua. Rakennuksen investointikustannuksen ohella on tärkeätä muistaa ottaa mukaan suunnitelmaan kaikki välttämättömät investoinnit, jotka seuraavat rakennusinvestoinnista. Tilalla pitää olla kasvanutta tuotantoa vastaava koneistus. Suuremmat rehu- ja lantamäärät vaativat usein mm. lisää peltoa ja uusia viljelyteitä. Erittäin tärkeä, mutta valitettavan usein unohtuva asia on riittävä käyttöpääoma. Tuotanto- 10 RehuMakasiini 3/2011

Maatalouden pitkään jatkunut rakennekehitys näkyy maatilojen rahoituksessa. Yhtäältä meillä on kolmannes maatiloista täysin velattomia, toisaalta alle 10 prosentilla tiloista on yli puolet kaikista veloista. Tämä polarisoituminen on vain korostunut viime vuosina, ja näin ollen aivan samanlaiset rahoitusratkaisut eivät päde kaikille tiloille. rakennuksen valmistuttua eläinpaikat pitää saada nopeasti tuotantoon ja pääomaa tarvitaan kapasiteettia vastaavan eläinmäärän, rehujen ym. hankintaan. Investointien suunnitteluun liittyy myös verotuksen suunnittelu. Rakentamisen jälkeen maksuvalmius on usein tiukoilla, jota helpotetaan painamalla verojen määrä pieneksi poistojen avulla. Poistoja tulee kuitenkin tehdä enintään samassa määrin, kun lainoja lyhennetään, jolloin ei ajauduta kasvavien verojen ja hitaasti lyhenevien lainojen kierteeseen, jolloin uusiin investointeihin ja tilan edelleen kehittämiseen on heikosti mahdollisuuksia. Riskeiltä suojautuminen Unohtaa ei sovi myöskään varautumista erilaisten riskien varalta. Vakuutukset kattavat mahdolliset tuotantoseisokit sekä tuotanto-omaisuudelle sattuvat vahingot hyvin, kunhan muistaa päivittää vakuutukset riittävän usein. Uudet rakennukset ja niiden muutostyöt saattavat jäädä huomaamatta vakuutusturvan ulkopuolelle. Riskejä voi itsekin vähentää huolehtimalla esimerkiksi sähkölaitteiden turvallisuudesta. Vakuutusyhtiöt, kuten Pohjola Vakuutus, tarjoavat mielellään apua myös turvakartoituksen tekemiseen. Suuri merkitys on yrittäjäperheen omalla vakuutusturvalla. Liian usein unohtuu maatilan henkilöriskeiltä suojautuminen, vaikka hyvin tiedetään, että maatilan tärkein voimavara on yrittäjä itse puolisonsa kanssa. Riittävä henkivakuutus ja lainan turvaksi myönnettävä takaisinmaksuturva auttavat selviytymään, jos onnettomuus sattuu kohdalle ja mahdollistavat samalla yritystoiminnan jatkumisen keskeytyksittä. Maatilan tärkein voimavara on yrittäjä itse puolisonsa kanssa." Myös metsän vakuuttaminen on saattanut jäädä vähälle huomiolle, puolet metsistämme on näet edelleen vakuutusten ulkopuolella. Kuitenkin myrskyt saattavat pyyhkäistä suuriakin alueita hyvää metsää nurin, niin kuin olemme saaneet kokea. Samoin lumikuorma on viime vuosina tuhonnut puustoa. Tuotannollisten hintariskien suojaukseen on jo olemassa suojausmahdollisuuksia. Esimerkiksi futuurikaupan avulla viljan tai rypsin myyjä voi suojata tulevaa viljan myyntiään mahdollisen hinnan laskun varalta. Vastaavasti viljan käyttäjä voi suojata tulevat viljaostoksensa hinnan nousulta. Kun viljamarkkinoilla hinnat vaihtelevat huomattavasti, on maatilan tuloksen kannalta tärkeätä ennakoida tulevat tuotot tai kustannukset. Myös rahoituksen riskien suojautumiseen on mahdollisuuksia. Jos korkojen heilahtelut jatkuvat voimakkaina, on tulevilta koron nousuilta mahdollista suojautua hankkimalla lainalleen korkoputken, jonka puitteissa korko enintään saa liikkua, tai korkokaton, jonka yli korko ei saa nousta sovitun ajan kuluessa. Kuten edeltä käy ilmi, maatilan pankki- ja vakuutusasioiden hoidossa on varsin monta huomioitavaa kohtaa, ja tarpeet vielä vaihtelevat tilojen välillä. Näissä asioissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Maamme johtavana maa- ja metsätalouspankkina OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa maatalousyrittäjille kattavimmat finanssipalvelut, joita kannattaa hyödyntää kaikissa tarpeellisissa tilanteissa. Kirjoittaja on Panu Kallio johtaja, OP-Pohjola RehuMakasiini 3/2011 11

Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu kansainväliseksi Kotimainen gluteenittomaan ruokavalioon sopiva Provena-tuoteperhe saa uuden kansainvälisen ilmeen. Lisäksi tuoteperheeseen tulee uutuuksia. Uudistuksen myötä Provena-tuotteiden myyntiä on jatkossa tarkoitus laajentaa myös ulkomaille. Provenan gluteeniton kaura on kauraa, joka on kasvatettu, korjattu, jauhettu ja pakattu täysin erillään gluteenia sisältävistä viljoista. Tarkasti kontrolloitu tuotantoketju varmistaa, että Provena-tuotteet ovat gluteenittomia ja siksi myös keliaakikoille turvallisia. Puhtaassa kaurassa on kaikki kauran hyvät puolet: maku, ravitsevuus ja terveellisyys. Provena-pakkausten ulkonäkö muuttuu kansainväliseksi syksystä 2011 alkaen. Jatkossa Provena-tuotteiden erottaminen myymälässä on entistä helpompaa ja myös tuotteiden gluteenittomuudesta viestitään entistä selkeämmin. Suomenkieliset tekstit ovat muuten englanninkielisissä pakkauksissa selkeästi omassa laatikossaan. Tuoteperheeseen tulee syksyn aikana lisäksi kolme uutta tuotetta: Provena Kaurainen Jauhoseos, Kauraleipäseos ja Kauramysli. Tarkemmin Provena-tuoteperheeseen voi tutustus uudistuneilla Provenan nettisivuilla, osoitteessa www.provena.fi. Samasta paikasta löydät myös paljon lisää reseptejä herkkuihin, joista voivat huoleti nauttia kaikki - myös keliaakikot. Anna Peuravaara tuotepäällikkö, Ravintoraisio Oy Kaikille hyvää samasta pöydästä - helpot herkut ilman gluteenia Uusien gluteenittomien Provena-tuotteiden ansiosta ei enää tarvitse leipoa keliaakikolle erikseen, vaan voit nyt tarjota koko perheelle ja vieraillesi samoja leivonnaisia. Tuotteiden sisältämä kaura antaa niin hyvää makua että leivonnaiset maistuvat melkeinpä paremmilta kuin tavallisilla vehnäjauhoilla leivotut tuotteet. Leipominenkin on helppoa. Muistat vain huolehtia siitä, että kaikki käyttämäsi tuotteet ovat gluteenittomia etkä leipomisen aikana käsittele muita viljatuotteita. Kauraleipäseoksesta leivotut auringonkuivatuilla tomaateilla maustetut muffinssit maistuvat niin iltapalana kuin kahvipöydän suolaisena. Kauraisesta jauhoseoksesta tehty juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Jos sitä sattuu jäämään, se säilyy tuoreen veroisena useammankin päivän. Mikäli kuitenkin haluat tehdä nämä leivonnaiset tavallisista vehnäjauhoista (esimerkiksi Sunnuntai erikoisvehnäjauhoista), käytä niitä sama määrä kuin Provenatuotteita. Pia Nieminen Raision kuluttajapalvelu 12 RehuMakasiini 3/2011

Helpot tomaattimuffinssit (10 12 kpl) 1 dl hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia 1 dl hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa 1 dl kermaa 3 munaa 2 dl juustoraastetta ½ dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä 1 dl Keiju Rypsiöljyä ½ tl rouhittua mustapippuria 3 ½ dl Provena Gluteeniton Kauraleipäseosta 2 tl leivinjauhetta Muffinssipelti tai paperisia isoja muffinssivuokia. Muffinssipellin voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Pinnalle: pinjansiemeniä 1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. 2. Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna ruohosipuli. 3. Laita kulhoon aurinkokuivatut tomaatit, ruohosipuli, kerma, munat, juustoraaste, öljyt ja rouhittu mustapippuri. Sekoita. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. 4. Voitele muffinssipellin syvennykset Sunnuntai Juoksevalla. Jaa taikina syvennyksiin. Tai annostele taikina paperisiin muffinssivuokiin. Ripottele pinnalle pinjansiemeniä. 5. Paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia muffinssivuoan koosta riippuen. Juustokakku (12 annosta) Pohja: 100 g Sunnuntai Leivontamargariinia 1 dl sokeria 1 muna 2 ½ dl Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta ½ tl leivinjauhetta Täyte: 2 prk Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta ½ dl (à 200 g) Juoksevaa Sunnuntai Rypsiöljyvalmistetta (tai 50 g Sunnuntai Leivontamargariinia sulatettuna) 2 dl kermaa 1 ½ dl sokeria 1 tl vanilliinisokeria 2 rkl sitruunamehua 1 rkl maissitärkkelystä 3 munaa Vuoan voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Vuoan reunoille: Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta 1. Voitele ja jauhota irtopohjaisen (halkaisija 24 cm) pyöreän vuoan reunat. Leikkaa leivinpaperista vuoan pohjan kokoinen pala ja vuoraa sillä vuoan pohja. 2. Pohjaa varten vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ylös asti. Laita vuoka kylmään täytteen teon ajaksi. 3. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte pohjan päälle. 4. Paista kakku 175 asteisen uunin alatasossa n. 50-60 minuuttia. 5. Anna kakun jäähtyä vuoassaan mielellään seuraavaan päivään. Irrota kylmä kakku varovasti vuoasta ja koristele se halutessasi tuoreilla marjoilla tai hedelmillä. Juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. RehuMakasiini 3/2011 13

Nauta Kuortin tilalla panostetaan lehmien kestävyyteen Kun ammattitaitoinen ja alalle omistautunut tuottajaperhe panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön, ruokintaan sekä ympärivuotiseen nuorkarjan ja lehmien ulkoiluun, ovat maidontuotannon edellytykset mitä parhaimmat. Isäntäpari Terhi ja Raimo Kuortti ovat tuottaneet maitoa yhdessä vuodesta 1983 alkaen Ikaalisten Kallionkielessä. Nykyinen pihatto valmistui vuonna 2002 ja lehmämäärää on sittemmin kasvatettu neljästätoista kahdeksaankymmeneen. Vuonna 2005 Kuortit siirtyivät robottilypsyyn. Karjan tunnusluvut puhuvat puolestaan: keskipäivämaito on tällä hetkellä 33 kiloa, viime vuoden vahvistettu rasvapitoisuus on keskimäärin 4,06 ja valkuainen 3,35 - ja karjassa on 12 suomenkarjalehmää! Tuotostaso ei tosin kerro kaikkea. Yksi tunnusluvuista on mitä vakuuttavin - keskipoikimakerta on huikeat 3,7. Se on tämän kokoisessa karjassa kunnioitettava saavutus Suomen keskiarvoon 2,3 ver- rattuna. Tästä sekä hyvästä tuotostasosta johtuen tilan elossa olevien lehmien elinikäistuotos on 34 121 kiloa, ja poistettujen vastaava luku on 41 624 kiloa. Mitä Kuortit tekevät toisin? Ulkopuolelta tarkasteltuna nostaisin ensimmäisenä esiin pitkäjänteisen jalostustyön. Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta ensimmäisestä huuhtelusta ja alkionsiirrosta. Eläviä eläimiä ei ulkomailta ole tuotu kovinkaan monta, mutta alkioita on tilattu ulkomailta useita ja niistä on saatu paljon lehmävasikoita. Karjanjalostuksessa on myös onnistuttu, siitä hyvänä esimerkkinä on yhteensä kahdeksan 100-tonnaria. Näyttelyissä peräti Championiksi valittuja ovat olleet holsteinit Kuortin Barbie ja Hoff Outside Janice sekä Ayshire Kanna ja suomenkarjasta Haamu, Kirsikka ja Kuortin Varpu. Perheen lapset Katriina, Kristiina ja Kari-Pekka ovat näyttelyiden lisäksi osallistuneet myös JuniorHandler-kilpailuihin. Karjan hyvä jalostusarvo tuo luonnollisesti myös lisätuloja, koska hyvästä hiehosta myös maksetaan enemmän. Omaan uudistukseen tarpeettomat eläimet kannattaa tietysti myydä, ja alhaisen uudistusprosentin ansiosta myytävää on riittänytkin, viime vuonna peräti 33 hiehoa. Lehmät ulkona kesät talvet Kuorttien karja on yksi harvoista tavanomaisessa tuotannossa olevista robottilypsykarjoista, jossa lehmät ulkoilevat läpi Kun Terhi Kuortti täytti 50 vuotta, vietettiin tilalla samalla kertaa myös nelinkertaiset satatonnarijuhlat. Sankareiden yhteispotretissa Meirami, Muumi, Perodix ja Neilikka eivät suostuneet nostamaan päätään edes kuvaushetkeksi, koska maassa oli Maituria tarjolla. 14 RehuMakasiini 3/2011

Robottilehmiä maalaisidyllin keskellä. vuoden säiden suinkin salliessa. Terhin mukaan ulkoilu ei aiheuta isossakaan karjassa ongelmia, jos lehmävasikat tottuvat jo pienestä pitäen ulkona käymiseen. - Tällöin vältymme hiehojen työläältä opetusvaiheelta rikkoutuvine aitoineen. Myös keväiset eläinten juoksemiset loukkaantumisineen jäävät vähemmälle. Muutoinkin laiduntaminen ja ulkoilu parantavat lehmien terveyttä. Eläinten lihakset pysyvät hyvässä kunnossa, leviämisiä navetassa tapahtuu hyvin harvoin ja poikimiset sujuvat helposti. Ruokintaan on aina panostettu Kuortit käyttivät Maituri 10 000 rehua sen kehittämisestä lähtien, kunnes rehustusta muutettiin muutama vuosi sitten Pihatto-Maiturin ja Amino-Maituri 10 000 -rehun yhdistelmään. Poikivan lehmän ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vitamiini-seleeni täydennyksen ansiosta lehmien vastustuskyky säilyy hyvänä, ja jatkuvan ulkoilun yhdysvaikutuksena poikimiset sujuvat helposti. Kolmatta kertaa poikiville annetaan lisäksi Calsium pastaa rutiinisti. Se onkin erittäin suositeltavaa, koska piilevä poikimahalvaus on karjoissa yleinen ongelma, joka johtaa moniin muihin hankaluuksiin. Karkearehut jaetaan kolmasti päivässä, minkä ansiosta lehmillä on aina tuoretta hyvää rehua syötävänään. Useampi jakokerta lisää syöntiä ja parantaa lehmien aktiivisuutta. Säilörehut tehtiin alun perin kokonaan omilta pelloilta, mutta karjakoon kasvettua ovat Kuortit tehneet osan karkearehuista myös naapureiden luomuja luonnonhoitopelloilta riittävän määrän turvaamiseksi. Näiltä kertyvän säilörehun osuus lehmien ruokinnasta on noin kolmasosa ja aiheuttaa luonnollisesti valitettavaa vaihtelua säilörehun ravitsemukselliseen arvoon, kun lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää kuten tavanomaisessa tuotannossa olevilla nurmilla. Tämä näkyy luonnollisesti myös keskituotoksessa nykyään. Vasikoille maitoa ja mysliä Kuortit panostavat myös vasikoiden ja hiehojen ruokintaan. Vasikat juotetaan täysmaidolla kolmasti päivässä yksilökarsinoissa, ja juottoautomaatille siirtyessään ne saavat maitoa kahdeksan litraa päivässä. Väkirehuna on aluksi Vasikan- Herkku-Mysli, johon tilalla ollaan erittäin tyytyväisiä muun muassa sen maittavuuden vuoksi. Lisäksi vapaasti syötössä on korkealaatuista heinää. Väkirehun syönnin lisäämiseksi ja pötsin kehittymisen nopeuttamiseksi vasikoilla on myös jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla. Tämä takaa optimaaliset olosuhteet pötsimikrobien kehittymiselle. Myöhemmin hiehovasikoille annetaan Hieho-Maituria ja vanhempana ne saavat säilörehua vapaasti. Pihaton ikkunat tullaan syksyllä korvaamaan verholla ilmanvaihdon parantamiseksi. Verhoista apua ilmanvaihtoon Terhi ja Raimo ovat pitäneet nykyisen pihaton ilmanvaihtoa riittämättömänä jo pidempään. Erityisesti sisäruokintakaudella, kun ikkunoita ja ovia ei ole voinut pitää avoimena, ei kosteus ole poistunut navetasta riittävän tehokkaasti. Tämä on yleinen ongelma suomalaisissa navetoissa ja yksi oleellinen tekijä niin sorkkaongelmien kuin utaretulehduksienkin synnyssä, kun parrenpintoja ja käytäviä ei saada pysymään kuivina. Kuortit ovat päättäneet tänä syksynä korvata pääosan ikkunoista verhoratkaisulla. Tätä kannattaa muidenkin tuottajien harkita, jos ilmanlaatua ei muutoin pystytä turvaamaan riittävän hyvälle tasolle. Erityisesti silloin, jos karja ei ulkoile säännöllisesti. Mustialassa opiskeleva Kari-Pekka on jo nyt vahvasti mukana tilan töissä. Tulevaisuudessa hänellä on tarkoituksena suunnitella tilalle uusi navetta yhteistuumin vanhempiensa kanssa. On mielenkiintoista seurata, millaisen navetan tämä työlleen omistautunut ja edistyksellinen karjaperhe tulee rakentamaan. Kirsi Mäenpää RehuMakasiini 3/2011 15

Nauta Uusi karjanrehuvalikoima - KESTÄVYYS, TUOTOS, TEHOKKUUS Raision uudistettu karjanrehuohjelma sisältää kolme eri tuotesarjaa maitotilan tavoitteiden mukaan. Maituri 12 000 -sarja tähtää korkean tuotoksen lisäksi parempaan lehmien kestävyyteen. Pro-Maituri -sarjan tavoitteena on erityisesti maidon hyvä proteiinipitoisuus. Opti-sarjalla optimoidaan ruokintakustannukset, työn säästö ja tuotannon tehokkuus. Kestävyyttä huipputuotoksen ohella: Suomalaislehmien keskituotos on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lähes 2 500 kiloa. Joka seitsemäs tarkkailukarja lypsää jo yli kymppitonnin tuotoksen. Tuotoksen nousu edellyttää entistä suurempaa panostusta lehmien hyviin olosuhteisiin ja kestävyyttä edistävään ruokintaan. Raision uusi Maituri 12 000 -sarja on kehitetty huippulehmien tarpeisiin, jotta näille saadaan enemmän elinvuosia. Sarjaan kuuluu Maituri 12 000 -täysrehu sekä Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste. Proteiinipitoista maitoa: Maidon valkuaispitoisuutta edistävä ruokinta parantaa tilan tulosta, sillä maidon hinnoittelu perustuu pääosin valkuaisen ja rasvan määrään. Pro-Maitureiden koostumus on suunniteltu erityisesti maidon proteiinin tuottamiseen. Pro-Maituri -rehujen glukogeenisillä ravinteilla sekä tasapainoisella aminohappokoostumuksella on myönteinen vaikutus valkuaispitoisuuteen. Pro-Maituri -sarjasta löytyy erilaisia täysrehuja sekä valkuaisrehuja täydentämään myös ääripään säilörehuja. Optimoitua taloudellisuutta: Tilakoon kasvaessa yhä useampi maidontuottaja ulkoistaa väkirehuruokinnan rehutehtaalle. Ruokinnan helppous ja eläinten hyvä terveys houkuttelevat osaltaan siirtymään optimoituun täysrehuruokintaan. Raision Opti-Maituri -tuotesarja tähtää ruokinnan tarkkuuteen ja taloudellisuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa Uudistetut Maiturit MAITURI 12 000 vähentämällä metaanin tuotantoa eteerisen öljyn avulla. Opti-Maituri -ruokintaa on helppo täydentää yksittäisen lehmän tai ryhmän tarpeiden mukaan Melleillä topdressingillä. Opti-sarjan tuotteet sopivat mainiosti myös seosrehun komponentiksi. Merja Holma 12 000 sarja Pro-sarja Opti-sarja Maituri 12 000 Maituri 20 Pro Opti-Maituri 15 Pihatto-Maituri Opti-Maituri 18 Opti-Maituri 21 Opti-Maituri 23 Kombi Amino-Maituri 12 000 Amino-Maituri Pro Opti-Maituri 26 Otpi-Maituri 28 Amino-Maituri 30 Pro Opti-Maituri 34 16 RehuMakasiini 3/2011

MAITURI 12 000 kestävyys ja korkea tuotos Tämän päivän huippulehmien haasteena on kestävyys. Tavoitteena on saada lisää poikimakertoja vähentämällä tyypillisiä poistoon johtavia ongelmia. Tasapainoinen ruokinta vähentää häiriöitä ja tuo lehmälle lisää elinvuosia. Kestävyyttä ja tuotosta edistäviä elementtejä Maituri 12 000 ja Amino-Maituri 12 000 -rehuissa sooda E-vitamiini orgaaninen seleeni propyleeniglykoli biotiini suojattu metioniini ohitustärkkelys monipuoliset hiilihydraatit mikrobien toimintaa tehostava valkuaiskoostumus hyvä maittavuus Maituri 12 000 -täysrehu ja Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste on suunniteltu korkeatuottoisten eläinten tarpeisiin. Suomalaislehmät poikivat keskimäärin 2,3 kertaa. Pääosa poistoista liittyy utareeseen, hedelmällisyyteen sekä jalkoihin. Korkeat solut, sairaat sorkat ja huono tiinehtyvyys vievät liian paljon nuoria lehmiä lahtiin. Hyvät olosuhteet ja osaavat hoitajat saavat lehmät pysymään karjassa pidempään, kunhan ruokintaan vielä lisätään hyvinvointia edistäviä elementtejä. Maituri 10 000 on kohottanut useiden tilojen keskituotosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kymppitonnin karjoja oli tuotteen syntyessä vain muutama kymmenen, viime vuonna niitä oli jo 1 061 kappaletta. Suomen parhaan karjan keskituotos ylsi viime vuonna jo 14 634 kiloon. Väkirehuna oli Maituri 10 000, jonka koostumusta on vuosien saatossa päivitetty vastaamaan huippulehmien kasvavaa tarvetta. Nyt tuote on saanut uudistuneen koostumuksen lisäksi uuden nimen, Maituri 12 000. Glukoosin niukka saanti rajoittaa tuotosta ja hedelmällisyyttä Poikimisen jälkeen korkeatuottoisten lehmien energiatase on aina miinuksella. Maitoon joudutaan käyttämään kudosten energiaa. Merkittävin energianlähde on glukoosi, joka on ensimmäiseksi tuotantoa rajoittava ravintoaine. Lisätyistä aminohapoista saadaan todellista hyötyä vasta, kun glukoosia on riittävästi. Glukoosia muodostetaan maksassa propionihaposta, glukogeenisistä amino- hapoista sekä rasvan glyserolista. pulehmä hyötyy myös pötsin ohittavas- Huipta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. Viisikymmentä kiloa lypsävä lehmä tarvitsee noin neljä glukoosia päivässä. Maidon laktoosin lisäksi glukoosia tarvitaan maitorauhasen rasvahapposynteesiin sekä energian lähteeksi. Glukoosin puute alentaa tuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta, kun aminohappojakin joudutaan käyttämään glukoosin lähteenä. Kudosrasvojen glyserolia voidaan käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten valkuaista joudutaan merkittävästi purkamaan, näkyy se todennäköisesti heikentyneenä hedelmällisyytenä. Ohitustärkkelystä ja suojattua metioniinia Suurin osa lehmän saamasta energiasta ja valkuaisesta tulee mikrobien kautta. Siksi pötsin olosuhteiden tulee olla optimaaliset, jotta mikrobit voivat tuottaa lehmille ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä. Soijarouhe stimuloi mikrobisynteesiä, ja rypsin mukana saadaan arvokasta ohitusvalkuaista ja histidiiniä. Korkeatuottoisten lehmien ensimmäiseksi tuotantoa rajoittavaa metioniini-aminohappoa on lisätty suojatussa muodossa. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava vaikutus. Lypsykauden alun lehmillä maksan pitää toimia täysillä, jotta glukoosia saadaan riittävästi. Glukogeenisten ravinteiden osuutta on entisestään kasvatettu lisäämällä re- Tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyksen hajoamisnopeus (Norfor 2011) Tärkkelys % ka:sta Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdst %/h Kaura 44 40 Ohra 60 39.2 Vehnä 68 59.5 Maissi 70 9.0 Herne 50 9.0 Härkäpapu 40 12 huun ohitustärkkelystä. Ohran, vehnän ja kauran tärkkelys fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa, mutta kasvattaen samalla happokuormaa. Maissin ja palkoviljojen tärkkelys hajoaa hitaammin ja siitä saadaan lisäglukoosia ohutsuolen kautta, jolloin pötsin happamuutta voidaan vähentää (taulukko). Propyleeniglykoli nostaa nopeasti veren glukoositasoa. Pötsissä fermentoituvat viljan ja leikkeen hiilihydraatit sekä glyseroli kasvattavat propionihapon osuutta, joka käytetään maksassa glukoosin tuotantoon. Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja helpottaa hedelmällisyyttä. Vähemmän tulehduksia ja sorkkaongelmia Useissa kokeissa on todettu, että E-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja vähentää tulehdusten riskiä. Ummessaolokaudella lehmälle pitäisi antaa 1 000 milligrammaa E-vitamiinia päivässä ja aivan poikimista edeltävinä päivinä jopa 2 000 milligrammaa, mikäli karjassa on runsaasti tulehduksia ja jälkeisten jäämisiä. Tunnutuskauden vähäisestä väkirehumäärästä ei saa näin paljoa E-vitamiinia, vaan se on syytä antaa erillisenä E-vitamiinivalmisteena, esimerkiksi Vita-Mellin muodossa. Lypsykauden alussa Maituri 12 000:ssa on jo riittävästi E-vitamiinia ja muita ravinteita heruvan lehmän tarpeisiin. Biotiini on B-ryhmän vitamiini, joka edesauttaa sorkkien ja kavioiden sarveisaineen muodostumista. Pötsissä tuotetaan biotiinia, mutta pötsin biotiinin tuotanto vähenee, kun ruokinnassa on runsaasti väkirehua. Ummessaoloajan karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsin biotiinintuotanto on jopa 400 prosenttia suurempi kuin herutuskauden väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehuun lisätystä biotiinista on saatu hyötyä erityisesti korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 17

Nauta Pro-Maiturit tuottavat proteiinia maitoon Korkean maitotuotoksen ohella pitoisuuksilla on merkitystä maitotilin suuruuteen. Pro-Maituri -ruokinta tähtää hyvää tuotokseen ja pitoisuuksiin. Tasapainotettu energiakoostumus, glukogeeniset ravintoaineet sekä suojattu metioniini luovat edellytykset valkuaispitoisen maidon tuottamiseen. Ruokinnassa kannattaa panostaa maidon pitoisuuksien nostamiseen, sillä maidon hinnasta pääosa muodostuu valkuaisesta ja rasvasta. Valkuaisen painoarvo on suurempi kuin rasvan. Esimerkiksi kolme kymmenystä maidon valkuaispitoisuudessa vaikuttaa maidon hintaan lähes kaksi senttiä litralta. Energianpuute alentaa valkuaista Maidon rasvapitoisuuteen voidaan vaikuttaa varsin nopeastikin, mutta valkuaispitoisuuden säätäminen vaatii enemmän aikaa. Energiavajaus alentaa maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvan osuutta, kun kudosrasvoja poltetaan. Väkirehumäärän lisääminen nostaa valkuaispitoisuutta ja alentaa rasvaa. Väkirehumäärää lisättäessä kannattaa kuitenkin varoa pötsin liiallista happamoitumista. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä. Karkearehun osuuden lisääminen alentaa yleensä maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvaa. Säilörehun sulavuudella on myös vaikutus maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus maidon valkuaiseen. Rasva voi tällöin alentua. Energiapitoinen ruokinta nostaa maidon valkuaispitoisuutta. Energian koostumuksella on kuitenkin merkitystä valkuaisen muodostuksen kannalta. Lehmän merkittävin energianlähde on glukoosi. Runsas rasvan määrä ruokinnassa alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Erityisesti öljymäinen rasva voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi kauralla on saatu alempi valkuaispitoisuus kuin ohralla. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon valkuainen on hieman alempi kuin vähärasvaisilla rouheilla. kg maitoa Aminohappoja maitovalkuaiseen Maitovalkuaisen tuotantoon tarvitaan myös aminohappoja, joita saadaan rehun sulavista aminohapoista sekä mikrobivalkuaisesta. Aminohappokoostumuksellakin on merkitystä. Erityisesti korkeatuottoisella lehmällä voidaan havaita metioniinin puutetta. Jos ruokinnassa on aminohapoista vajausta, maidon valkuaispitoisuus alenee. Valkuaisruokinnan voimistuminen nostaa maidon määrää ennemmin kuin valkuaispitoisuutta. Merja Holma Suojatun metioniinin vaikutus maitotuotokseen ja maidon koostumukseen 4.00 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 Minimi Keskiarvo Maksimi 3.4 0.30 0.25 0.25 2.0 0.18 0.20 0.15 0.14 0.16 0.11 0.08 0.10 0.1 0.05 0.00 Maitotuotos Valkuaispitoisuus Rasvapitoisuus Kuuden kokeen tulokset (INRA Rennes, INRA Nancy, University of New Hampshire ja Ohio State University) % 18 RehuMakasiini 3/2011

TAVOITTEENA KORKEA VALKUAIS- PITOISUUS AMINO- MAITURI PRO PRO-MAITURISARJAN TUOTTEET: Pro-Maituri 20 sopii normaalin ja valkuaisköyhän säilörehun oheen. Pihatto-Maituri Pro sopii erityisesti sokeripitoisen säilörehun oheen matalamman tärkkelystason vuoksi Amino-Maituri Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja säilörehua Amino-Maituri 30 Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja erityisesti valkuaisköyhää säilörehua MAIDON KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PRO- MAITUREISSA Ruokintasuosituksia pitoisuuksien nostoon 1. Hyvälaatuinen karkearehu sekä monipuolinen väkirehu täydennettynä riittävällä aminohappolisällä pitää maidon koostumuksen kohdallaan vuodenajasta riippumatta. 2. Väkirehun osuuden kasvaessa varmistetaan pötsin toiminta karkearehun kuidun avulla. Väkirehun osuuden nousu parantaa maidon valkuaispitoisuutta, mutta alentaa maidon rasvatasoa, mikäli pötsin ph laskee. Karkearehun kuitu edistää märehtimistä, pureskelua ja syljen eritystä, jolloin pötsiin saadaan enemmän neutraloivaa natriumvetykarbonaattia. 3. Rasvaruokinnassa muutokset pitäisi tehdä varovasti ja vähitellen, jotta maidon valkuaispitoisuus ei laskisi. 4. Tasapainotetaan valkuaisruokinta ohitusvalkuaisen ja helppoliukoisen valkuaisen osalta. Erilaiset valkuaislähteet monipuolistavat aminohappokoostumusta sekä säätävät pötsin valkuaistasetta. Suojattu metioniini täydentää aminohappojen saantia korkeatuottoisella lehmällä. 5. Lisätään ruokintaan puskureita. Näiden avulla saadaan tasapainotettua pötsin toimintaa sekä mahdollisesti nostettua maidon rasvapitoisuutta. Natriumvetykarbonaatti estää pötsin ph:n laskua ja vähentää siten myös sorkkaongelmien riskiä. 6. Pro-Maiturit on suunniteltu kohottamaan maidon pitoisuuksia korkeasta tuotoksesta huolimatta. Erityisesti Pro-tuotteet sopivat maidon proteiinin lisäämiseen. Suojattu rasva: maitotuotos +, rasvapitoisuus+ Propyleeniglykoli: maitotuotos +, valkuaispitoisuus + Fermentoituvat hiilihydraatit / propionihappo: maitotuotos+, valkuaispitoisuus + Histidiiniä rypsistä, peptidejä mikrobeille soijasta: maitotuotos +, valkuaispitoisuus+ Sooda: maitotuotos +, rasvapitoisuus + Suojattu metioniini: maitotuotos+, valkuaispitoisuus+, rasvapitoisuus+ RehuMakasiini 3/2011 19

Nauta Optimoi ruokintakustannuksia! Taloudellista ja tehokasta ruokintaa Opti-Maitureilla Tilakoon kasvaessa työmäärään on pakko kiinnittää huomiota. Kaikkea ei ehdi ja pysty tekemään itse, osa töistä joudutaan ulkoistamaan. Ostorehujen osuus on lisääntynyt karjatilojen ruokinnassa. Viime vuonna jo 2/3 lehmien syömästä väkirehusta hankittiin tilan ulkopuolelta. Opti-Maituri on helppo, taloudellinen ja tehokas väkirehuvalinta. Eteerinen öljy vielä parantaa tehokkuutta vähentämällä metaanin muodostusta. Maitotilojen rakennemuutos muuttaa suomalaislehmien ruokintaa eurooppalaiseen suuntaan. Omalla tilalla tuotetaan karkearehu ja väkirehut ostetaan rehutehtaasta. Peltoala ei riitä viljan tuottamiseen, joten väkirehuruokinta on järkevää ulkoistaa rehunvalmistuksen ammattilaisille, jotka osaavat optimoida ruokinnan koostumuksen. Viime vuonna suomalaislehmät söivät keskimäärin 6 943 kuiva-ainekiloa. Väkirehua syötiin vajaa puolet kuiva-aineesta eli 45,9 prosenttia. Väkirehupotista lähes 65 prosenttia koostui ostorehuista. Eniten täysrehuja ja puolitiivisteitä käytettiin 50-100 lehmän tiloilla, myös keskituotos oli tässä tilakokoluokassa korkein, 9 078 kiloa (kaavio). kg/lehmä 1750 1700 1650 1600 1550 1500 1450 1400 Ostoväkirehun määrä eri kokoisilla tiloilla (ProAgria 2010) 12,5-25 Tuotos 8641 kg 25-50 Tuotos 9032 kg 50-100 Tuotos 9078 kg Opti-Maiturit sopivat sekä appeeseen että erillisruokintaan Optimoidun täysrehuruokinnan suurin hyöty on positiivinen tuotantovaikutus. Ruokinnan tehokkuus paranee, kun metaanin muodostusta saadaan pienennettyä muun muassa eteerisen öljyn avulla. Yli- tai aliruokinta on helppo poistaa suunnittelemalla ja valitsemalla kulloinkin käytettävään säilörehuun sopiva valmisrehu. 20 RehuMakasiini 3/2011 Opti-sarjasta löytyy myös kattava valkuaisrehuvalikoima oman viljan täydennykseen. Opti-Maiturit sopivat erittäin hyvin myös seosrehun komponentiksi, jolloin osa täysrehusta annostellaan appeen mukana ja osa kioskin tai robotin kautta. Opti-Maitureiden sooda puskuroi pötsin ph:ta myös runsaammalla väkirehutasolla. Tärkkelystasoja on säädetty siten, että sarjasta löytyy sopiva tuote sekä sokeripitoisen säilörehun ohelle että pitkälle käyneen tuotteen täydennykseen. Opti-Maitureita voidaan täydentää tarpeen mukaan Vita-Mellillä, Aseto-Mellillä, Opti-Mellillä tai kivennäis-melleillä ryhmän tai yksilön tarpeen mukaan, esimerkiksi Top-Dressing-menetelmällä eli säilörehun päälle ripottelemalla. Näin saadaan ruokintaa tarkennettua, kun arvokkaat lisäarvokomponentit annostellaan vain niille eläimille, jotka niitä tarvitsevat. Merja Holma