Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015
Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936 1940 1944 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016* Tasavallan rakentaminen Sodan rahoitus Kahlitun rahan aika % BKT:sta Rautatieverkosto Suuri lama Finanssikriisi
Mayer Carl von Rothschild
Valtionvelan käyttö Talouskasvun edistäminen - Saimaan kanava, rautatiet, voimalaitokset, tieverkosto Kansakunnan rakentaminen - Kansallisen omistuspohjan tukeminen ja kansalaissodan jälkeinen eheytys Suhdannepolitiikka - Taloudellisten suhdanteiden tasaaminen Keskuspankin valuuttavaranto - Ulkomainen lainanotto tukenut keskuspankin valuuttavarantoa
Ei-markkamääräisen velan osuus valtionvelasta (%) 0 20 40 60 80 100 120 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936 1940 1944 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Bretton Woods EMU Suuri lama Maailmansota
Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen Klassinen kultakanta Globalisaatio ja EMU Toinen Bretton Woods kultakanta Maailmansodat 1870 1877 1884 1891 1897 1904 1911 1918 1924 1931 1938 1945 1951 1958 1965 1972 1978 1985 1992 1999 2005 Mika Arola
Valtionvelan ulkomaalaisomistus % 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 Lähde: Suomen Pankki *Obligaatiot ja velkasitoumukset
Valtion muun kuin markkamääräisen velan valuuttajakauma 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Rfr Muut yhteensä ECU/EUR SEK RM/DEM USD GBP 10% 0% 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Päämarkkinatakaajat 2015 9
Helsingin Sanomat 29.4.2010
VALTION LUOTTORISKI Luottoriski tarkoittaa riskiä, että arvopapereiden liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus muuttuu. Käytännössä tämä voi tarkoittaa luottoluokituksen muutosta joko parempaan tai huonompaan suuntaan tai vastapuolen tai liikkeeseenlaskijan ajautumista maksukyvyttömyystilaan.
Rahoitusmarkkinoiden arvio Suuri määrä markkinatoimijoita käyttää kaikkea saatavilla oleva informaatiota arvioidessaan lainanottajaan liittyvää luottoriskiä Ensimmäiset Suomea koskevat maaraportit 1890-luvulta Tarjoaa kvantitatiivisen näkökulman taloushistorian ja poliittisen historian tutkimukseen
Suomen luottoriski (% yksikköä) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0
1863 1866 1870 1874 1878 1881 1885 1889 1893 1896 1900 1904 1908 1911 1915 1919 1923 1926 1930 Luottoriskilisä 1863-1932 %-points 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0
Suomen luottoriskilisä Saksan obligaatiomarkkinoilla 1992 1993 (%- yksikköä) 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0
10-vuoden korkoero Saksaan 1800,0 1600,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 Suomi Irlanti Portugali Espanja 400,0 200,0 0,0 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015-200,0 Lähde: Bloomberg.
Tunnollinen velanmaksaja Suomi maksoi ainoana maana sotavelkansa Lähde: Brooklyn Citizen 7.7.1934.
Johtopäätökset Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaus on ollut Suomelle suuri etu Suomen valtio on useaan otteeseen ajautunut vaikeuksiin ulkomaisessa lainanotossa - Rahoitusmarkkinoiden tilan ohessa turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut ongelma Suomen kurinalainen finanssipolitiikka on palkittu Lainanotolla myös poliittinen ulottovuus
Valtion lainanotto 1859-2015
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävä aika Klassisen kultakannan integroima kansainvälinen rahoitusjärjestelmä - Pääomat rahoitusjärjestelmän ytimestä periferiaan - Pääomaliikkeitä ei rajoitettu Suomen taloudellinen ja poliittinen herääminen - Infrastruktuurihankkeiden rahoitus ja rahauudistukset - Valtiollisuuden korostaminen Saksan (M.A. von Rothschild), Ranskan (Crédit Lyonnais) ja Englannin (C.J. Hambro) rahoitusmarkkinoiden hyödyntäminen
Maailmansotien välinen aika Epävakaa toinen kultakantajärjestelmä Kansakunnan rakentaminen itsenäistymisen ja kansalaissodan jälkeen Lainanotto Yhdysvaltain obligaatiomarkkinoilta (National City Bank) Suuri lama ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän romahdus; Suomen valtionvelasta kotimaista Vuoden 1921 obligaatiolaista maineeseen maana, joka maksoi velkansa Sota-ajan velkaantuminen
Toisen maailmansodan jälkeinen aika Bretton Woods järjestelmä ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän sääntely: Kahlitun rahan aika Suomen valtio palasi kansainvälisille rahoitusmarkkinoille 1961 Useiden obligaatiomarkkinoiden hyödyntäminen 1990-luvun alun suuri lama ja kotimaisten tukkuobligaatiomarkkinoiden synty Euroaika vuodesta1999 alkaen - Valtionvelasta poistui valuuttakurssiriski - Mahdollisuus eriyttää jälleenrahoitus- ja korkoriskinhallinta