Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Transkriptio

1 Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

2 Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80, Lähde: Arola (2006) %/BKT

3 Suomen bruttokansantuote %-muutos Lähde: Tilastokeskus Mika Arola 3

4 Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen Klassinen kultakanta Toinen kultakanta WW1 Bretton Woods WW2 Suuri maltillistuminen ja euro Lähde: Obstfeld ja Taylor (2004), Arola (2006) Mika Arola 4

5 Suuri rahoitusmarkkinakriisi Sub-prime kriisi Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset erityisrahoituslaitokset Pankkikriisi Lehman Brothers ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetin kuivuminen Valtioiden velkakriisi Julkisen velan maailmanlaajuinen kasvu - Kreikan kriisi ja euroalueen tulevaisuus Mika Arola 5

6 Valtion lainanotto Tilaisuus, Esittäjä 6

7 Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) = Valtionvelan sijoittajat =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Mika Arola

8 Laillinen valtuutus Eduskunta valtion lainanotto ja maksimivelkamäärä hyväksytään eduskunnassa valtuudet johdannaisten käyttöön Valtioneuvosto valtuuttaa Valtiokonttorin päättämään lainanotosta valtuuttaa Valtiovarainministeriön päättämään yleisestä ohjeistuksesta Valtiovarainministeriö määrittää yleiset toimintaohjeet ja valvoo Valtiokonttoria ohjeistaa lainanottoa, velanhallintaa, kassavarojen hallintaa sekä riskienhallintaa Valtiokonttori Operatiivinen toimija VM:n toimintaohjeiden puitteissa

9 Toimintaan liittyviä riskejä Rahoitusriski rahoituksen saatavuus - Maksuvalmiusriski (alle 12 kk) - likviditeetinhallinta - Jälleenrahoitusriski (yli 12 kk) - erääntymisprofiilin hallinta Luottoriski vastapuolen maksukyvyttömyys Markkinariskit - Korkomenojen lisäys - Korkoriski, valuuttakurssiriski Operatiivinen riski Oikeudellinen riski Strategiariski

10 Valtiokonttorin toiminta Lainanotto - Brutto EUR 26.7 mrd. vuonna Netto EUR 8.1 mrd. vuonna 2011 Kassasijoitukset - yhteensä EUR 259 mrd. vuonna josta kolmikantarepo EUR 163 mrd. - josta talletukset EUR 96 mrd. Salkunhallinta - valtion nettoportfolion korkoriskin säätely valtiovarainminiteriön asettamien rajojen sisällä - korkoriskin hallinnan eriyttäminen rahoitusriskin hallinnasta

11 Jälleenrahoitus milj. Swappien jälkeen Viitelainat Muu velka Tilaisuus, Esittäjä 11

12 Brutto ja nettolainanotto Mrd Uudet emissiot Kuoletukset Nettolainanotto Tilaisuus, Esittäjä 12

13 Valtionvelan kehitys Swappien jälkeen mrd. % Ulkomaan valuutassa Kotimaan valuutassa %/BKT* Euro * VM:n ennuste 13

14 Valtionvelan rakenne Milj Viitelainat Muu pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka (VVS:t) Tilaisuus, Esittäjä 14

15 Viitelainat milj Erääntymisvuoden mukaan 15

16 Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) = Valtionvelan sijoittajat =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Mika Arola

17 Päämarkkinatakaajat Morgan Stanley JP Morgan Citigroup BAML HSBC Barclays RBS Nordea Pohjola Crédit Agricole BNP Paribas Société Générale Danske Bank Deutsche Bank Credit Suisse 17

18 Sijoittajat Julkiset instituutiot; 3 % Vakuutusyhtiöt; 6 % Muut omaisuudenhoitaj at; 5 % Muut ; 2 % Omaisuudenhoita jat; 17 % Pankit ja rahoituslaitokset; 43 % Keskuspankit; 24 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 18

19 Sijoittajien maantieteellinen jakauma Muut; 11 % Suomi; 8 % Aasia; 14 % Pohjoismaat; 17 % Muu Eurooppa; 18 % Saksa ja Itävalta; 12 % Britannia; 20 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 19

20 Jälkimarkkinakapankäynti 12/ /2010 milj milj Kuukausi Asiakaskaupat MTS vaihto (oik. asteikko) Tilaisuus, Esittäjä 20

21 Budjettitalouden korkokulut milj * 11* Korot Budjettiuudistuksesta johtuva laskentamuutos * arvio 21

22 Likviditeetinhallinta Tilaisuus, Esittäjä 22

23 Kassa mrd. 16 %/valtionvelasta Kassa kuukauden lopussa %/valtionvelasta 23

24 Likviditeetinhallinta Valtion maksuvalmius tulee turvata kaikissa olosuhteissa Likviditeetin lähteet - Verotulot, erääntyvät sijoitukset, yksityistämistulot Likviditeetin käyttö - Kulutusmenot, veronkannon menoerät, velan erääntymiset Tilanteen mukaisesti Valtiokonttori joko sijoittaa ylimääräisiä kassavaroja tai toteuttaa lyhytaikaista lainanottoa Kassaennustejärjestelmä - tietojen oikeellisuus ensiarvoisen tärkeä

25 Kassanennustejärjestelmä Likviditeetinhallinan ja varainhankinnan päätöksenteko Sijoitukset & lainat Tulo- ja menoennuste Tilivirasto 1 Tilivirasto 2 Tilivirasto 3 Tulo- ja menoennuste Tulo- ja menoennuste Tulo- ja menoennuste Rahakas - ennusteet ja toteumat Tulo- ja menototeumat Pankki 1 Menototeumat Pankki 2 Menototeumat Pankki 3 Tilivirasto n Tulo- ja menoennuste

26 Luottoriskin välttäminen Kassasijoitukset Korkeatasoiset vastapuolet luottoluokitus Hajauttaminen (limiitit) Sijoitukset muihin EU-valtioihin (talletukset, VVS:t) Kolmikantarepo-sopimukset Johdannaissopimukset Vakuudet (Credit Support Annex)

27 Varainhankinnan strategia

28 Rahoituskriisin jälkeinen toimintaympäristö Riskiä hinnoitellaan rahoitusmarkkinoilla paljon aiempaa tiukemmin - Euromaiden korkoerot ovat nousseet - Markkinat palkitsevat hyvästä taloudenpidosta Obligaatioiden liikkeeseen laskujen onnistuminen ei ole enää itsestäänselvyys - Ajoitus - Sijoittajamarkkinointi - Hinnoittelu Uusia ja uudentyyppisiä liikkeeseen laskijoita Kehittyvistä talouksista yhä tärkeämpiä sijoittajia Tilaisuus, Esittäjä 28

29 10-vuoden korkoero Saksaan korkopiste 1200,0 1000,0 800,0 Suomi 600,0 400,0 200,0 Irlanti Itävalta Portugali Belgia Espanja Kreikka 0, Lähde Bloomberg Tilaisuus, Esittäjä 29

30 Strategia Maailmanlaajuisesti hajautunut sijoittajapohja Viitelainat 15 vuoteen asti Kaksi uutta viitelainaa vuosittain 5- ja 10-vuoden obligaatiot Mahdollinen 15 vuoden obligaatio Huutokaupat neljännesvuosittain Painopiste likviditeetissä: päämarkkinatakaajat ja 4 markkinapaikkaa EMTN lainat ja velkasitoumukset milj Viitelainat