MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Virologiset pika- ja vieritestit

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

Lyhyt yhteenveto Labqualityn bakteeriviljelykierroksilta Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Moniresistentit bakteerit

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C.difficile alueellisena haasteena

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Sairaalahygienia

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

VÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

MRSA-kantajuuden seuranta

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Adverse events among Blood Donors in Finland

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Vastaukset Paperipyynnöllä lähetetyistä näytteistä vastaukset faxataan.

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

MRSA-kantajuuden seuranta

HIV ja hepatiitit HIV

Malarian käytännön diagnostiikka

11. Elimistö puolustautuu

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Geenimonistus -ongelmia

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

VERI- JA ERITEALTISTUSTAPATURMAN PIKAOHJE*)

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Transkriptio:

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa laboratorion ulkopuolella: pkl:lla, osastolla, kotikäynnillä saadaan nopeasti (alustava) tieto infektion aiheuttajasta: esim. nielun A-streptokokki tai poissuljetaan mahdollinen patogeeni: esim. veritartuntatilanteessa HBV ja HIV

MIKROBIOLOGINEN PIKATESTAUS Tutkimusmenetelmän / tai työprosessin käyttötapa, jolla: infektiotaudin lab.diagnostiikka tehdään nopeasti ja luotettavasti laboratoriossa infektion aiheuttaja ja mahdollisesti myös sen mikrobilääkeherkkyys saadaan päivystysluonteisesti selville

MIKROBIOLOGIAN VIERITESTIN EDUT JA ONGELMAT Tavoitellut edut: Nopea ->tulos potilaan / lääkärin odottaessa ->dg ->kotihoito Helppo (satunnaisen työntekijänkin) suorittaa Ongelmat: Epäherkkä ja/tai epäspesif. ->tulos varmistettava Tulosten laatuvaihtelut / satunnainen testaaja Kattaa vain osan tutkittavasta kokonaisuudesta Kallis yksittäistutkimuksena

Tavoitellut edut: MIKROB. PIKATESTAUKSEN EDUT JA ONGELMAT Asiantuntijan tekemä nopea ja varma diagnoosi Vaarallisen infektiotapauksen pikaselvitys Vaarallisen/kalliin epidemian syyn nopea selvitys Samalla muut tarvittavat lisätutkimukset Ongelmat: Asiantuntijapäivystysvalmiuden ylläpitäminen (Yo sairaaloiden mikrobiol. laboratoriot) Sopivien menetelmien ylläpito

VIERITESTIT HENGITYSTIE- INFEKTIOIDEN DG:SSA Streptokokkitonsilliitti vai virusfaryngiitti? Vieritesti: ß-hem.streptokokki A:n Ag (Ps-StrAAg) Useita toimivia, yksittäispakattuja pikatestejä TK:n sairaanhoitajan vastaanotolla Laboratorion näytteenottopisteessä Ulkoinen laaduntarkkailu 4x/vuosi (Labquality) Negat. tuloksen kontrollointi nielun streptokokkiviljelyllä -> nielupatogeenit A, C ja G-streptokokit Malli muille vieritesteille samassa työpisteessä!!

VIERITESTIT HENGITYSTIEINFEKT. DG:SSA Influenssa A tai B-virusinfektio vai muu akuutti korkeakuumeinen inf.tauti (meningiitti; sepsis)? Influenssa A tai B-> täsmälääke ja kotihoito Vieritesti: Nenänielun InflA & B Ag Ongelma: hyvän nenänielunäytteen saaminen!! ->epäherkkä yksittäisen potilaan dg:ssa ->riittävä epidemian alun havaitsemiseksi Vakava bakteeritauti aina huomioitava erotusdiagnostisesti!! Veriviljely, likvoriviljely! Huonokuntoinen potilas sairaalahoitoon!

MUITA MIKROBIOL. PIKA- / VIERITESTEJÄ Seerumin monotesti Imuliman RS-Virus antigeeni Ulosteen rota- ja adenovirusantigeenit Ulosteen Clostridium difficile antigeeni Ulosteen EHEC toksiini antigeeni Seerumin puumalavirus IgM Ulosteen Giardia antigeeni Veren Malaria falciparum antigeeni Seerumin kuppa vasta-ainetesti, jne.

PIKATESTAUS VERITEITSE TARTTUVAN INFEKTION DG:SSA Riskiryhmien seulonta Narkomaanien neulanvaihtopisteet; vankilat KTL:n erikoisluvalla Vieritestit: HIV, HBVseulontaa varten -> Positiivisten löydösten varmistus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.

PIKATESTAUS VERITEITSE TARTTUVAN INFEKTION DG:SSA Verialtistustilanteissa Päivystyspkl:lle henkilö, jota verisesti raavittu, purtu, raiskattu, tms. Henkilö pistänyt, viiltänyt itseensä haavan toisen henkilön verta sisältävällä neulalla, veitsellä tms. Henkilö saanut veriroiskeita iholle, jossa ennestään haava, paha ihottuma tms. ihorikkeymä

PIKATESTAUS VERITEITSE TARTTUVAN INFEKTION DG:SSA Vaihtoehto 1 Altistajan kokoverinäytteestä vieritestit: S-HIVAb, S-HBsAg ->posit. tuloksen kontrollointi mikrobiol.laboratoriossa Vaihtoehto 2 Verinäyte (seerumia 2-5 ml) sekä altistuneesta että altistaneesta ->määritykset päivystyksenä mikrob.laboratoriossa: S-HIVAb, S-HBsAg, S-HBcAbM, S-HBsAb, S-HCVAb