Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013

2 Tartuntatautiraportti Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta on käytetty paikallisia tietoja perustuen Etelä- Karjalan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorion löydöksiin. Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin yhteensä 391 kappaletta (Liite 1). Tuberkuloosin suhteen vuosi 2013 oli varsin tavanomainen eikä epidemioita todettu. Hepatiitti C-infektion ilmaantuvuus oli Etelä-Karjalassa edelleen suurempaa kuin muualla Suomessa, melkein kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Eniten löydöksiä oli vuotiailla. Maakunnassamme saattaa olla yhteensä satoja C-hepatiittia sairastavia henkilöitä joista osa ei tiedä sairaudestaan mitään. Ohje uusien C- hepatiittipotilaiden välittömästä taudin aktiivisuuden mittaamisesta heti diagnoosin selvittyä PCR- testillä (-HCVNh, nro 1721) ei ole toiminut toivotusti. Eksoten neulanvaihtopiste (Neupis) toivottavasti vähentää uusien C-hepatiitti infektioiden määrää. Vuonna 2013 Neupis- neulanvaihtopisteestä jaettiin yli puhdasta neulaa ja ruiskua samalla estäen tuhansia C-hepatiitin tarttumistapahtumia. Tippureita oli vain yksi tapaus. Kahdeksasta kuppatapauksesta kaikki olivat piilevää kuppaa ja peräisin ulkomailta. Sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion laboratoriodiagnoosien määrä oli ennallaan. Uusia HIV-tapauksia havaittiin neljä kappaletta. Nimettömät HIV-testit Lappeenrannan ja Imatran terveyskeskuksissa olivat varsin suosittuja; yhteensä 134 henkilöä kävi nimettömässä HIV-pikatestissä. Uutena ja ensimmäisenä Suomessa Eksotessa on mahdollisuus sukupuolitautien testaukseen Eksoten Hyvis.fi Internetportaalissa. Se tarjoaa mahdollisuuden arvioittaa riskinsä ja päästä sukupuolitautitesteihin (HIV-testi mukaan lukien) netin kautta ilman puhelinkontaktia terveydenhuoltoon. Noroviruksen suhteen vuosi 2013 oli tavanomainen. Clostridium difficile (antibioottiripulibakteeri) lisääntyy jatkuvasti, mutta isoilta laitosepidemioilta vältyttiin. Mykoplasma- epidemia on selvästi rauhoittunut. Myyräkuumetta oli liki ennätyksellisen paljon runsaasta myyräkannasta johtuen. Punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta havaittiin kolme kappaletta, kaikki kolme olivat saaneet tartunnan maakunnassamme. Borrelian laboratoriolöydöksiä oli 52 kappaletta. Borreliaahan on Etelä-Karjalassa paljon runsaamminkin, mutta kun varhaisvaiheen borrelioosipotilas hoidetaan hyvin alkuvaiheessa niin ei tarvita laboratoriotutkimuksia. Pneumokokkirokotuskampanja onnistui Etelä-Karjalassa hyvin. Vuoden 2013 aikana jaettiin yli 2300 pneumokokkirokotetta. Syvän pneumokokkitaudin (bakteerin kasvu veressä tai selkäydinnesteessä) rajuutta kuvaa se, vuonna 2013 yhteensä noin 1/3 potilaista (10/29) menehtyi yhden kuukauden sisällä sairastumisestaan. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne Etelä-Karjalassa on kaksijakoinen.

3 Tartuntatautiraportti MRSA- (Metisilliinille Resistentti Staphylococcus Aureus)- tilanne on melko rauhallinen. Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset suolistobakteerit (ESBL) sen sijaan lisääntyvät nopeasti koko ajan. Lyhenne ESBL (extended spectrum betalactamase) tarkoittaa erityisesti suoliston gramnegatiivisten sauvabakteerien tuottamia entsyymejä, jotka hajottavat lähes kaikkia beetalaktaamiantibiootteja. ESBL-kannat ovat resistenttejä penisilliini- ja kefalosporiiniryhmän mikrobilääkkeille, lisäksi ne ovat useimmiten resistenttejä monille muille mikrobilääkeryhmille tehden ESBL-mikrobien aiheuttamien infektioiden hoidon haastavaksi. Tavallisimmin ESBL-ominaisuus löytyy E. coli tai Klebsiella -mikrobeilta, mutta sitä tavataan myös muilla suoliston gramnegatiivisilla sauvoilla, kuten Proteus mirabilis- ja Salmonella -kannoilla. ESBL- kantoja tavataan sekä sairaaloissa, pitkäaikaislaitoksissa, että avohoidossa. Varsinkin Klebsiella -kannat voivat aiheuttaa laitosepidemioita. Avohoitoperäisten tartuntojen lähtökohta on ainakin osittain ravintoperäinen ja ESBLkantajuutta todetaan usein ulkomaanmatkan (Etelä-Eurooppa, Aasia) jälkeen. Edeltävät antibioottihoidot voivat altistaa ESBL-kantajuudelle. Tämän takia suoraan ulkomaisista sairaaloista suoraan Suomen sairaaloihin siirtyvät potilaat tulee tutkia näiden mikrobien varalta. (Liite 2. Infektioyksikön ohje: Eristys- ja näytteenottokäytännöt potilaan tullessa suoraan ulkomaisesta sairaalasta tai oltuaan ulkomaalaisessa sairaalassa sairaalahoidossa edeltävän vuoden aikana).

4 Tartuntatautiraportti Jos tartuntatautilaki vaatii täytettäväksi lääkärin ilmoituksen A tai B, se täytyy toimittaa 7 vrk:n sisällä taudin toteamisesta. Vuonna 2013 oli edelleen puutteita lääkärin ilmoitusten teossa. Ilmoituksia jää tekemättä vaikka lainsäädäntö ilmoittamiseen velvoittaa. Ilmoittamisesta vastaa potilasta hoitava lääkäri. Erityisesti C- hepatiittitapauksia jää edelleen ilmoittamatta. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus lähetetään suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 29, HELSINKI). Ilmoitus lähetetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä tartuntatauti-ilmoitus. Lääkärin tulee allekirjoittaa lomake ennen sen lähettämistä. Tarttuviin tauteihin liittyvissä ongelmissa ja sairaalahygieniapulmissa voi aina konsultoida Etelä-Karjalan keskussairaalan infektiolääkäreitä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäriä tai hygieniahoitajia. Lisäksi tietoja avohoidon infektiotilanteesta otetaan kiitollisuudella vastaan. Epidemiaepäilyissä nopea yhteydenotto on erittäin tärkeää. Sähköpostia voi käyttää, ainakin suppeiden ja yleisluonteisten kysymysten lähettämiseen. Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Infektioerikoislääkäri Arja Aalto Hygieniahoitaja Raija Vuorela Hygieniahoitaja Kaija Nikunen Hygieniahoitaja Satu Viitala Sihteeri Jonna Vilhunen pekka.suomalainen@eksote.fi arja.aalto@eksote.fi raija.vuorela@eksote.fi kaija.nikunen@eksote.fi satu.viitala@eksote.fi jonna.vilhunen@eksote.fi Kl. mikrobiologian yl Maritta Kauppinen Sairaalamikrobiologi Maija Korkeila Sairaalamikrobiologi Virpi Ratia maritta.kauppinen@eksote.fi maija.korkeila@eksote.fi virpi.ratia@eksote.fi

5 Tartuntatautiraportti 2013 LIITE 1 YLEISVAARALLISET TARTUNTATAUDIT Huom Salmonellosis Syfilis Tuberculosis Keuhkotb 12 Inf. meningococcica Hepatitis A Shigellosis Salmonella typhi Salmonella paratyphi ILM OITETTAVAT TARTUNTATAUDIT Huom Inf.venerea Chlamydiae Gonorrhoea HIV-infektio Hepatitis B Kaikki kroonisia Hepatitis C Kaikki kroonisia Listeriosis Malaria Rabies-rokotus Sikotauti Hinkuyskä Puutiaisaivokuume Legionella M UITA TARTUNTATAUTEJA Influenssa A Influenssa B Adenovirus RSV Noro Dengue-virus 5 0 Hepatitis E Huom Mycoplasma pneum Chlamydia pneumoniae Kampylobakteeri Borrelia Puumalavirus Giardia ESBL Clostridium difficile (tox+)

6 Tartuntatautiraportti 2013 LIITE 2 Toimintaohje Laatija(t): Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: Eristys- ja näytteenottokäytännöt potilaan tullessa suoraan ulkomaisesta sairaalasta tai oltuaan ulkomaalaisessa sairaalassa sairaalahoidossa edeltävän vuoden aikana Ohje koskee - osastohoitoon tulevia potilaita - potilaita, jotka joutuvat uudelleen sairaalahoitoon vuoden varoajan sisällä Ulkomaisten sairaaloiden mikrobikannat poikkeavat suuresti Suomen sairaaloiden mikrobikannoista. Erityisen suuri resistenssiongelma on Kaukoidässä (Thaimaa, Intia jne.) ja Etelä-Euroopassa (Kreikka, Italia, Turkki, Espanja, jne.). Uusin riski ovat moniresistentit gram-negatiiviset sauvabakteerit (yhteisnimi MDRs eli Multi Drug Resistant sauvat), jotka saattavat olla vastustuskykyisiä kaikille mikrobilääkkeille. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus torjua ulkomaisista sairaaloista tulevia lääkkeille erittäin vastustuskykyisiä mikrobeja, jotta sairaalamme säilyisi turvallisena hoitopaikkana. 1. Potilaan sairaalassaoloa ulkomaisissa sairaaloissa edeltävän vuoden aikana on kysyttävä aktiivisesti päivystyspoliklinikalla ja osastoilla. 2. Potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä kunnes MRSA-, MDRs- ja VRE -viljelyt on vastattu negatiivisina. Huom. MDRs- ja VRE-viljelyt otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Ennen eristyksen purkua on vielä konsultoitava infektioyksikköä (riskinarvio). Useissa tapauksissa eristystä joudutaan jatkamaan ensimmäisten negatiivisten näytteiden jälkeenkin, riskinarviosta riippuen. Huom. Joutsenon vastaanottokeskuksen potilailta, joiden amanneesista ei selviä edeltävän vuoden ulkomaisia sairaalahoitojaksoja, otetaan yllä mainitut bakteeriviljelyt. Heidät hoidetaan kuitenkin tavanomaisin varotoimin. 3. Potilaasta otetaan välittömästi tullessa seuraavat näytteet MRSA- näytteet: Pakettitutkimus (yhteensä 3 näytettä): molemmista sieraimista (sama tikku), nielusta (tikku), molemmista kainaloista ja nivustaipeista (sama tikku). MRSAVi - yksittäiset näytteet (tutkimusnro: 4358), esim. leikkaushaava, ihorikot, hilseilevä ihottuma tms. dreenien / katetrien juurista (tikkunäytteet) kestokatetrivirtsa (näyte otetaan poikkeavasti virtsankeräyspussista) vastasyntyneiltä näyte myös navan seudusta Kaikissa MRSA-viljelyissä haetaan vain MRSA:ta; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. MRSA: toteaminen / poissulkeminen kestää 3-5 arkipäivää.

7 Tartuntatautiraportti 2013 LIITE 2 Toimintaohje Laatija(t): Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: MDRs- näytteet (tutkimusnro: 20837) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä (tutkimus sisältää myös aikaisemman ESBL- tutkimuksen): - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, VRE-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - haavat (tikku); ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa - jos potilaalla on keinoilmatie, otetaan trakeaerite, muuten nielu (tikku) MDRs: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. VRE- näytteet (tutkimusnro: 1788) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, MDRs-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - muut tarpeelliseksi katsotut näytteet; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. VRE: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. Tavalliset bakteerinäytteet: aerobi- (3492 Pu-BaktVi2) tai anaerobiviljelyt (3491 Pu-BaktVi1): - haavat, dreenit, katetrien tyvet ja katetrit (potilaan katetrit pyritään poistamaan/vaihtamaan uusiin) - virtsaviljely, veriviljely jos tarpeen kliinisen tilan perusteella 4. Sairaalahoidon pitkittyessä kohdan 3. näytteet uusitaan viikon kuluttua.