Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen
SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät Alustavia tuloksia Johtopäätöksiä ja muita ajatuksia
Lähtökohdat Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia (Opetusministeriö 2009) > Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen. Monikulttuuriseen työelämään liittyvät hankkeet Satakunnassa: 2004-2006 Monikulttuurisia tuulia työelämään (TEkeskus & CIMO) 2008-2012 Työhön Satakuntaan (valtakunn. MATTOhankkeen alla)
Monikulttuuriseen työelämään liittyvät tutkimukset Suomessa: Yritysten kokemukset ulkomaalaisista työntekijöistä ja monimuotoisuuden johtamisesta (esim. Sippola 2007, Söderqvist 2005). Ulkomaalaisten työntekijöiden omat kokemukset (esim. Forsander & Raunio 2005) Julkisen sektorin ja viranomaisten kokemukset ulkomaalaisista työntekijöistä ja/tai asiakkaista (esim. Hammar-Suutari 2009; Pitkänen 2006, 2008).
Tavoitteet ja rajaukset Tuottaa tutkimustietoa satakuntalaisten pk-yritysten suhtaututumisesta monikulttuurisuuteen; yritysten tiedoista, käsityksistä, asenteista ja toiveista liittyen ulkomaal. työntekijöihin ja harjoittelijoihin sekä valmiuksista palkata heitä.
Rajaukset: - satakuntalaiset työnantajat, - pk-yritykset, joissa ei lainkaan tai vähän kokemusta ulkomaalaisista, - asiantuntijatehtävät, - laadullinen aineisto, kielen merkitys, haastateltavien näkökulma.
Tutkimustiedon hyödyntäminen Tietoa voidaan käyttää mm.: - Valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden tueksi. - 2009 alkaneen englanninkielisen liiketalouden koulutusohj. kehittämiseen. - Ennakointi: Satakunnassa opiskelevien ulkomaalaisten työllistymisen mahdollisuudet ja esteet.
Lisäksi tutkimus edistää yritysten tietoisuutta monikulttuurisuudesta, alueen korkeakouluopetuksesta ja ulkomaalaisista opiskelijoista, kokoaa hyviä kokemuksia ja käytäntöjä, tuo esille yritysten näkökulman lähitulevaisuuden haasteista liittyen rekrytointiin ja henkilöstöhallintoon, integroidaan tutkimusmenetelmien opetukseen.
Aineisto ja menetelmät Satakuntalaiset pk-yritykset eri toimialoilta. Haastatteluja tehty 20 + 10 (henkilöstöasioista vastaaville). Yritykset Porista, Raumalta, Huittisista, Kankaanpäästä, Harjavallasta, Kokemäeltä, Eurasta, Ulvilasta, Nakkilasta, Luvialta. Sisällön analyysi ja diskurssianalyysi
Alustavia tuloksia Ulkomaalaiskeskustelun alustavat kategoriat: Ulkomaalaiset vaivana, ylimääräisen työn aiheuttajina (engl. kielen käyttö yhteisenä kielenä, perehtyminen tulijan kulttuuriin ja taustaan, perehdytys, sopivat tehtävät). Ulkomaalaiset ongelmana (suomen kielen tai yhteisen kielen puute, sosiaal. kielen merkitys, työturv., työyhteisön asenteet)
Ei koske meitä (itsensä ulkopuolistaminen). Ulkomaalaiset riskinä, pelko (tuntemattoman kulttuurin pelko, suomalaisen palkkaaminen turvallisempaa) Ulkomaalaiset mahdollisuutena (pääsy uusille markkinoille, uutta kielitaitoa yritykseen, kapea-alaista osaamista haettava globaalisti)
Ulkomaalaiset rikastuttajina, uudistajina, opettajina (uusia tapoja tehdä asioita, ongelmien näkeminen, kulttuuritietoa ja kielitaitoa yritykseen ja työyhteisöön) Ulkomaalaiset menestyjä-tarinoissa (tarinoilla tuodaan esiin myönteistä asennetta ulkomaalaisiin) > Millaisiin keskustelun ulkopuol. konteksteihin haastateltavat suhteuttavat lausumansa? Subjektipositiot?
Johtopäätöksiä ja muita ajatuksia KORKEAKOULUOPETUS: Suomen kielen osuus englanninkielisissä koulutusohjelmissa? Olennaista sosiaal. kieli ja suomen kielen ymmärtäminen. Suomalainen yrityskulttuuri koulutuksessa? Harjoittelun merkitys/hyödyntäminen. Aktiivisuus korkeakoulujen puolelta.
Opinnäytetyöt: markkinatutkimukset (kvopiskelijoiden kotimaat), markkinointimateriaalit, erikieliset perehdytysoppaat. 2-3 päivän työelämään tutustuminen? Koulutusohj. sisällön suunittelussa huomioitava, millaisiin tehtäviin yrittäjät ulkomaalaisia haluavat. Yrittäjäopinnot?
YRITYKSET: Ulkomaalaisten hyödyntäminen oman maansa (yritys)kulttuurikouluttajina? Keski-ik. työhönottajien asennekoulutus Suomalaisten yritysten minority language problem (Trux 2002, 180-181). Mikä on riittävä sosiaalisen suomen kielen taso työpaikoilla? Kielitasot (suomi) työpaikkahakemuksiin?
Kirjallisuus Forsander, A. & Raunio, M. 2005. Globalisoituvat työmarkkinat asiantuntijamaahanmuuttajat Suomessa. Teoksessa: Pitkänen, P. (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita, 26-53. Hammar-Suutari, S. 2009. Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 147. Pitkänen, P. 2006. Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Helsinki: Edita. Pitkänen, P. 2008. Ethnic and Cultural Diversity in Public Sector Work in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration. Vol., No. 3 / 2008, 32-41.
Sippola, A. 2007. Essays on Human Resource Management Perspectives on Diversity Management. Acta Wasaensia No. 180. Söderqvist, M. 2005. Ulkomaalaiset työnantajan silmin Se on niinku tyyppi, tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto, ei. Helian julkaisusarja A: 20. Trux, M.-L. 2002. Diversity under the Northern Star. In: Forsander, A. (ed.) 2002. Immigration and Economy in the Globalization Process. The Case of Finland. Sitra Reports series 20, 175-225. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti20.pdf