SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO JA OMATA TURVALLINEN PAIKKA ASUA JA ELÄÄ strategialuonnos

2 Tarkoitus ja tavoitteet Miksi? Satakunnan alueella on valtakunnan keskivertoa vähemmän kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Kansainvälistyminen on kehittymisen kannalta välttämättömyys, ja samalla yksi suurimmista haasteista. Kansainvälisen yhteistyön kokemuksia tarvitaan myös oppilaitosten ja hallinnon elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Yhteinen strategia helpottaa osaltaan kuntia niiden kotouttamistoimissa ja luo yhtenäisiä toimintatapoja alueen maahanmuutolle. Mitä tehdään? Satakunnan maahanmuuttostrategiassa on tarkoitus: linjata erityisesti Satakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta maahanmuuton rakenteelliset tavoitteet sopia maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palveluiden ja toimenpiteiden suunnittelusta, kuten kielikoulutuksesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä kotouttamiseen liittyvästä harrastustoiminnasta.

3 Edellytyksiä Kansainvälistymisprosessi edellyttää: panostusta asenne- ja kotouttamistyöhön kuntien osalta on taattava maahanmuuttoasioihin liittyvän tiedon saatavuus kotoutumisprosessin kaksisuuntaisuutta ja maakunnallista näkökulmaa

4 Kehittämisen kärkiä I) Elinkeinoelämän kansainvälistyminen sekä ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, yrittäjyys ja osaamisen hyödyntäminen Tavoite elinkeinoelämän ja siten myös koko maakunnan kansainvälistymisestä tukee kokonaisuudessaan maahanmuuttajien työllistymiseen panostamista. Maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille tulee edistää paitsi koulutuksen myös yrittäjyyden edistämisen kautta. Maahanmuuttajien osaaminen ja kulttuuri on syytä nähdä voimavana. Maahanmuuttajilla on merkittävä rooli kulttuuriosaamisen jalkauttamisessa maakuntaan. Kansainvälisillä yrityksillä on osaamista työyhteisöjen monikulttuurisuudesta, mutta kansainvälisyyskasvatuksen ja monikulttuurisuusvalmennuksen merkityksellisyys korostuu tapauksissa, joissa rekrytoidaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä olemassa oleviin yrityksiin.

5 Kehittämisen kärkiä - Maahanmuuttajia tulisi aktiivisesti kannustaa kansainvälisyyskasvatuksen tehtäviin. Uusille tulijoille esikuvana toimivilla maahanmuuttajilla ja kulttuuritulkeillakin on merkittävä rooli myös asennetyön kannalta. - Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. - Luovan alan osaaminen on syytä huomioida monipuolisesta näkökulmasta. - Satakunnassa järjestetään jo nyt asioimistulkkikoulutusta - Yksi konkreettinen toimenpide voisi olla maakunnallisen tulkkikeskuksen perustaminen.

6 Asenteet ja osallistuminen II) Asenteet ja osallistuminen Satakuntalaista maahanmuuttohistoriaa leimaa osin kokemus siitä, että maakunnan ovista tullaan ja mennään. Ulkomaalaistaustaisten maakunnassa pitämiseksi tulee panostaa: maakunnan vetovoimaisuuden lisäämiseen osallisuuden tukemiseen kotoutumisen edistämiseksi Osallisuuden kokemuksiin vaikuttaa keskeisimmin vastaanottava ympäristö ja erityisesti sen asenneilmapiiri.

7 Palvelut saavutettaviksi Monimuotoinen kulttuurielämä ja tekemisen mahdollisuudet lisäävät niin maahanmuuttajien kuin kantaväestönkin aktiivisuutta ja kulttuurien vaihdon kaksisuuntaisuutta. Palveluiden on oltava ulkomaalaistaustaisille tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti saatavilla. Joissakin asioissa edellytetään myös erityistä panostusta. Selkokielisen materiaalin laaja-alaisempi käyttöönotto on todetusti yksi saavutettavuutta edistävistä tekijöistä. Maahanmuuttajien syrjimättömyyttä ja asemaa arjessa vahvistaa eniten suomen kielen oppiminen (LÄHDE). Kotoutumista tukevan työn keskiössä on suomen kielen opetuksen ja opiskelumahdollisuuksien takaaminen. Yleisen kielitaidon lisääntyminen tukee samalla maakunnallisia kansainvälistymispyrkimyksiä. Satakuntaliitto voi edesauttaa asennetyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä maahanmuuttoon liittyvää tietoa keräämällä ja koordinoimalla.

8 Kunnat ja kotouttaminen III) Kunnat ja kotouttaminen Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan Uuden kotoutumislain tavoitteena on huomioida kaikki eri perustein Suomeen muuttaneet henkilöt. Suomeen muutetaan useista eri syistä. Valtaosa tulee kuitenkin perhesyiden eli useimmiten avioliiton myötä tai työperusteisesti. Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Huomattavasti harvemmin muuton taustalla ovat humanitaariset perusteet. Kuntien rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa on keskeinen. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi kotoutumislaissa säädetään kuntaa velvoittavista alkuvaiheen palveluista. Näitä ovat perustiedon jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjaus ja neuvonta sekä maahanmuuttajien työllistymis-, opiskelu- ja kotoutumisvalmiuksia arvioivien alkukartoitusten järjestäminen. Lisäksi kunnan vastuulla on laatia osalle maahanmuuttajista kotoutumissuunnitelma ja järjestää kotoutumiskoulutusta, jolla tuetaan kotoutujan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen kielen taito sekä muita työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä edistäviä valmiuksia.

9 Maakunnallisuus lähtökohtana Satakuntaliitto edesauttaa kuntien kotouttamistyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä maahanmuuttoon liittyvää tietoa keräämällä ja koordinoimalla. Satakuntaliitto toimii näin olleen eräänlaisena maahanmuuton maakunnallisena osaamiskeskuksena. Lisäksi Satakuntaliitto voi kannustaa kuntia ja maakunnan alueella toimivia valtion viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelmat. Humanitaarisen maahanmuuton osalta Satakunnassa tulee kehittää pakolaisten vastaanottoa entistä enemmän maakunnallisena asiana. Satakunta on pitkään ollut pakolaisten vastaanotossa häntäpäässä, vaikka maakunnassa olisi muun muassa elämisen kustannuksia ajatellen edellytykset pakolaisten laajamittaisemmalle vastaanottamiselle.

10 Satakunnan maahanmuuton nykytila analyysi / SWOT VAHVUUDET vankka merenkulun ja teollisuuden perinne, mikä vahvistanut kansainvälistymistä monipuolinen elinkeinoelämä tarjoaa erilaisia työpaikkoja monipuoliset koulutusmahdollisuudet eri koulutusasteilla maakunnan kulttuurinen monimuotoisuus kolmas sektori tiiviisti mukana arjen kotoutumistoimissa asiointitulkkauksen koulutusta omassa maakunnassa edullinen asuminen puhdas luonto ja ympäristö

11 SWOT HEIKKOUDET satakuntalaisten sisäänlämpiävyys; ei haluta omaan kuntaan uusia ihmisiä työttömyys jollain toimialoilla ja väestöryhmissä (mm. nuoret); ei haluta ulkomaalaisia kilpailemaan vähistä työpaikoista ennakkoluulot ja pelot vieraista kulttuureista tulevia kohtaan kapea-alainen ja liian vähäinen osaaminen kuntasektorilla maahanmuuttajien kohtaamisessa ohjaus- ja neuvontapalveluiden alueellinen koordinointi puuttuu

12 SWOT MAHDOLLISUUDET väestön ikääntyminen lisää työvoimatarpeita erityisesti palveluissa väestön määrällinen väheneminen aiheuttaa joillain aloilla työvoimapulaa maahanmuuttajien kanssa toimivilla kohtuullisen hyvä verkostoitumisen pohja olemassa olevan yhteistyön hyödyntäminen mallintamista ja pilotointia tehty arjen käytäntöjen parantamiseksi; tästä on hyvä jatkaa Tulkkauskeskus asioimistulkkaus-koulutus oppisopimuskoulutuksen käyttö työllistymisen apuna maahanmuuttajien monipuolisen kieliosaamisen hyödyntäminen (harvinaisten kielten opettajina)

13 SWOT UHAT maahanmuuttajien osaamista ei osata hyödyntää maahanmuuttajien integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan aiheuttaa sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ongelmia maahanmuuttajia ei osata kohdata kokonaisvaltaisesti: toiminta sirpaloituu eikä tuloksia synny

14 Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: Tuula Telin Maakunta-asiantuntija, Satakuntaliitto tuula.telin(at)satakunta.fi Gsm