Kaupunginjohtajan katsaus

Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien menot kasvoivat edelleenkin varsin nopeasti. Vuosina 2001-2002 menojen kasvuvauhti oli seitsemän prosenttia, vuonna 2002 hieman vähemmän. Nopea kasvu on johtunut eduskunnan kunnille säätämistä uusista velvoitteista, pakollisista investoinneista ja eläkekustannusten nousemisesta. Samalla kuitenkin toteutettiin kuntatalouden vakautuspaketti, johon sisältyi luopuminen kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä ja vastaavan kuittauksen tekeminen pääosin kuntien yhteisövero-osuudesta. Lisäksi muutettiin sekä valtionosuuksien tasauksen että yleisen valtionosuuden eräitä perusteita. Kajaanin kaupungin kohdalla talousarvion menokehykset ylittyivät selvimmin, ja ilmeisen tietoisesti, vanhustenhuollon sekä Kainuun sairaanhoito ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän kohdalla. Vanhustenhuollon ja kotihoidon ylitys oli joulukuussa hyväksytyn 280 000 euron suuruisen lisätalousarvion jälkeenkin vielä 318 000 euroa ja erikoissairaanhoidon ylitys 1 650 000 euron lisätalousarviomäärärahasta huolimatta 420 000 euroa. Menojen kasvu on ollut mahdollista, koska myös kuntien tulot ovat kasvaneet selvästi. Taloudenpidossa kaupunki saa hyvän arvosanan, joskin tulos selittyy osittain kunnallisverotuksen ns. rytmihäiriöllä. Vuosikate oli 16 741 863,58 euroa ja tilikauden tulos 8 566 714,44 euroa ylijäämäinen (kunta ja liikelaitos). Kajaanin kaupunki, Kainuun Liitto ja Kainuun TE keskus allekirjoittivat 28.2.2002 aiesopimuksen Kainuun hallintokokeilun toteuttamisesta. Sisäasiainministeriö käynnisti kokeilun valmistelun. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on maakunnallisen itsehallinnon rakentaminen ja edellytyksien luominen maakunnan vastaiselle selviytymiselle ja menestykselle. Hankkeen käynnistäminen oli lähtökohta koko vuoden velloneelle kuntapoliittiselle keskustelulle, orastavalle edunvalvonnan kovenemiselle ja muulle väännölle, jossa koeteltiin kainuulaisen kumppanuuden aitoutta ja kestävyyttä. Innokkaimmat keskusteluun osallistujat olivat taipuvaisia väistämään sen tosiasian, että erilaisiin hallinnollisiin ratkaisuihin tulee suhtautua varoen: hallinnolliset ratkaisut luovat vain puitteet ja vain harvoin ne tuovat suoraan halutun vaikutuksen. Kokeilun selvitysmieheksi huhtikuussa asetetun Juhani Perttusen laatima hallintomalli sisälsi ehdotuksen perustettavista palvelukuntayhtymistä, joiden rakenteesta keskusteleminen sai valmistelutyössä korostetun aseman. Vähäisemmän mielenkiinnon kohteena oli kauppa- ja teollisuusministeriön 21.3.2002 asettaman elinkeinopoliittisen työryhmän loppuraportti. Maakunnallisia jännitteitä lisäsi kaupungin päätös erota Kainuun kuntarahastosta. Muun maakunnan näkemyksen mukaan kuntarahaston tyyppistä rahoitusmekanismia tarvitaan edelleen. Samalla Kainuun liitto todisti, asian ääneen lausuen, vanhakantaisen sijaintikuntaetu käsitteen olevan edelleenkin olemassa. Hallintokokeilun rinnalla vähäisemmälle huomiolle jäi se, että valtioneuvosto on pitänyt aluekehityksen keskeisenä perusajatuksena sitä, että maakuntien menestys on kiinni maakunnan kaupunkiseutujen menestyksestä. Jokaisessa maakunnassa tulisi olla ainakin yksi elinkykyinen ja vetovoimainen kaupunkiseutu. Menestyvä yritystoiminta ja työvoima hakeutuvat taloudellisiin keskittymiin, joissa on riittävä osaamispohja sekä suotuisa sosiaalinen ja KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-1

kulttuurinen perusta niitä hyödyntääkseen. Aluekeskuksen on lisäksi otettava muita enemmän vastuuta ja sen myös odotetaan ottavan vastuuta ja tekevän työtä seudun puolesta. Siksi aluekeskusvalinnoissa hyväksyttiin laajaan alueelliseen kattavuuteen perustuva malli. Ohjelmaa lähdettiin toteuttamaan vuoden 2002 alusta lukien 34 alueella, joukossa Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Aluekeskusohjelmaa tukee Kainuun osaamiskeskusohjelma edustaen alueellisen kehittämisen terävintä kärkeä. Osaamiskeskusohjelma rakentuu kahdesta toiminnallisesti hyvin erilaisesta osiosta: mittaustekniikkaan ja käyttöolosuhdeosaamiseen perustuvasta Measurepolis- Kajaanista ja Virtuosi Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksesta. Ohjelmien rakentamisessa on tilannetietoisuudesta ja siihen perustuvasta nopeasta päätöksenteosta tullut entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tulevaisuus on osaamisessa. Tätä tukee Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda Kajaaniin vaikuttavuudeltaan vahva yliopistokeskus. Kaupungin omassa kehittämistoiminnassa on edelleenkin syntynyt projekteja, joiden käyttäminen todellisena kehittämisvälineenä ei ole välttämättä onnistunut. Ongelmana on myös se, että projektien välillä on liian vähän yhteyksiä. Hankkeet eivät ole onnistuneet hyvällä tavalla täydentämään toisiaan. Uusi hanke tai toimielin on aina helpompi perustaa kuin saada todellinen parannus aikaan. Kaupungin ylimmässä virkamiesjohdossa tapahtui vaihdoksia, joilla ei ole suoranaisia vaikutuksia valittuihin tekemisen linjauksiin tai menetelmiin. Tapa toimia ei kuitenkaan saa olla oppikirjamaisen menetelmäkeskeinen. Johtajuus on ihmisten kohtaamista ja luottamus saadaan aikaan todellisella välittämisellä. Läheisyysperiaate on tärkeä nyt ja vastaisuudessa. Päätöksenteon tulee tapahtua mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita päätös koskettaa. Tähänastinen Kainuun hallintokokeilun valmistelutyö on enimmäkseen ollut kaukana tämän tavoitteen toteutumisesta. Kajaanin kaupungin odotettua parempaa tulosta ei ole saatu aikaan ilman osaavaa joukkuetta kiitos kuuluu henkilökunnalle. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 2 419 työntekijää. Vastaisuudessakin meidän on toimittava niin, että pelaajat ja koko joukkue jaksaa ja kehittyy. Väsyneet ihmiset eivät sädehdi. Työtä ei pidä kuitenkaan kehittää niin innokkaasti, ettei sitä ehdi tehdä. Vähemmän tärkeää on maalien tai pelikentän koon alituinen muuttaminen. Tatu mallin käyttöönottamisessa saavutettiin sille asetetut välittömät konkreettiset tavoitteet. Talousarvio 2003 ja taloussuunnitelma 2003 2005 on laadittu Tatu mallilla. Tämä tarkoittaa, että koko kaupunginorganisaation ja sen toimialojen strategioista on syntynyt jäsentyneen ja yhteisen mallin mukainen kokonaisnäkemys. Tästä on hyvä mennä rauhallisesti eteenpäin. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Pentti Hakulinen 19.4. 2002 saakka, vt. kaupunginjohtajana Martti Anttila 20.4. 18.8.2002 ja 19.8.2002 alkaen Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimi myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Kansliapäällikkönä toimi Risto Hämäläinen, perusturvajohtajana Kalevi Yliniemi, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana Martti Anttila. Vuoden 2002 aikana Kajaanin kaupungin palveluksessa oli keskimäärin 2 419 työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio HALLINTO- PALVELU- KESKUS JR KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA LIIKUNTA- NEUVOSTO JR PERUS- TURVA- LAUTA- KUNTA PERUSTURVA- TOIMIALA JR SIVISTYS- TOIMIALA KULT- TUURI- JAOSTO AIKUIS- KOULU- TUKSEN JOHTO- KUNTA JR TEKNI- NEN LTK TEKNINEN TOIMIALA YMPÄ- RISTÖ- LTK JR SIVISTYS- LAUTA- KUNTA AMMATTI- KORKEA- KOULU AMMATTI- KORKEA- KOULUN HALLITUS KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-3

Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2002 aikana neljän kuukauden välein kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KAJAANIN KAUPUNKI Liikelaitos Edukai TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, 100 % TYTÄRYHTIÖT Kainuun Osaamiskeskus Oy, 100 % YHTEISYRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50 % Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9 % Kajaanin Tietokeskus Oy, 100 % Kajaanin Lämpö Oy, 50 % Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98 % Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50 % KajaaninPienteollisuustalo, 42,2 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,3 % KUNTAYHTYMÄT Kainuun sairaanhoitoja erityishuoltopiirin kuntayhtymä OSAKKUUSYHTEISÖT GraningeKainuu Oy, 37,5 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4 % KajaaninTeknokiinteistö Oy, 100 % Kainuun Jätehuollon kuntayhtymäeko-kymppi Kainuun Etu Oy, 40 % Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 21,5 % Kainuun Liitto Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8 % Kajaanin Palvelutalosäätiö, 70 % Kajaanin Suojatyö ry,. 60 % Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistetty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai yhteisöjä. 4 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Kaupunginvaltuusto 2002 Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2002 lopussa: Valtuusto Keskusta 19 Vasemmistoliitto 11 Kokoomus 7 SDP 7 Vihreät 3 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 3 Suomen kristillisdemokraatit 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2002 puheenjohtaja, lääkäri Hannus S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen II varapuheenjohtaja, tuottaja Veli-Matti Karppinen Kaupunginvaltuusto 2002 Puheenjohtaja: Kemppainen Hannus S. (kesk) Kauppinen Juha (vas) Piirainen Raimo (sdp) I varapuheenjohtaja: Kemppainen Hannu T. (sdp) Rissanen Maija (kesk) Kaikkonen Vesa (vas) Kinnunen Kari (kesk) Räisänen Aki (vas) II varapuheenjohtaja: Koistinen Pekka (kesk) Rönkkö Tommi (vas) Karppinen Veli-Matti (yks) Koivunen Tuula (yks) (11.2.2002 saakka) Anttila Ritva (kesk) Kujala Pentti (kok) Sirviö Eero (vas) Eerola Matti (sdp) Kurkinen Esko (kesk) (11.2.2002 alkaen) Elfving Päivi (vihr) Kyllönen Sulo (kesk) Sistonen Toivo (kok) Eronen Pirjo (kesk) Lappalainen Jaana (kok) Suutari Janne (kesk) Hannus Veikko (vas) Leinonen Kaija (vas) Toivanen Antti (kok) Hartikainen Leena (kesk) Leinonen Niilo (sdp) Tolonen Risto (kesk) Hekkala Heikki (sdp) Leinonen Voitto (kok) Vatula Anneli (yks) Heliste Olavi (kok) Levy Suoma (krist) Väisänen Sanni (vihr) Huotari Anne (vas) Liira Marja (kesk) Väyrynen Pentti (vas) Huotari Tellervo (sdp) Martikainen Ulla-Maija(kesk) Härkönen Jouko (kesk) Mikkonen Ritva (vas) Immonen Kauko (vas) Moilanen Erkki (kesk) Immonen Tyyne (vas) Mäkäräinen Raisa (sdp) Juntunen Hannu (kok) Määttä Anneli (kesk) Juntunen Ilkka (kesk) Nissinen Matti (kesk) Juntunen Suvi (vihr) Ollikainen Elli (kesk) KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-5

Kaupunginhallitus 2002 Kaupunginhallituksen jäsenmäärä Kajaanissa on 11. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2002 lopussa: Hallitus Keskusta 4 Vasemmistoliitto 2 Kokoomus 2 SDP 2 Vihreät 1 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat - Suomen kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2002 puheenjohtaja, maanmittausinsinööri Erkki Moilanen I varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen II varapuheenjohtaja, autonasentaja Niilo Leinonen Kaupunginhallitus 2002 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja: Moilanen Erkki I varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo II varapuheenjohtaja: Leinonen Niilo Eronen Pirjo Härkönen Jouko Immonen Tyyne Kauppinen Juha Lappalainen Jaana Ollikanen Elli Törrö Leena Väisänen Sanni Parviainen Heikki Kujala Pentti Piirainen Raimo Martikainen Ulla-Maija Tuhkanen Seppo Kivisilta Arja Sirviö Eero Seppänen Laila Pönkkö Anneli Huotari Tellervo Elfving Päivi 6 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Kaupunginhallituksen toimiala Kaupungin talous pysyi vuonna 2002 hallinnassa. Poikkeuksellisen hyvän verokertymän sekä liikelaitos Edukain hyvän tuloksen ansiosta tilinpäätöksessä pystytään kokonaan kattamaan kertyneet alijäämät. Vuosi 2003 tulee olemaan heikkenevän tulokehityksen takia selvästi kertomusvuotta tiukempi ja kaupunginhallitus käynnistikin hyvissä ajoin talouden sopeuttamistoimenpiteiden valmistelun. Merkittävimmät talousarvion ylitykset tulivat sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla sekä kaupungin omassa toiminnassa että KASS-kuntayhtymässä. Kertomusvuoden ajaksi tehostettu talousseuranta toimi hyvin ja antoi ajantasaista tietoa talouden kehityksestä. Uutena seurantatyökaluna käyttöön otettu sitova henkilöstöraami osoittautui käytännössä huonosti toimivaksi. Kainuun hallintokokeilun valmistelu vaikutti kaupungin toimintaan. Hallintokokeilulakiesityksen sisältö alkoi vaikuttaa jo syksyllä sekä toiminnan kehittämiseen, mm. hankintoihin että talousarvion ja suunnitelman sisältöön. Seudullisen elinkeinoyhteistyön valmistelua jatkettiin seudun kuntien yhtäpitävien päätösten mukaisesti, mutta kaupunkiseudun kuntien yhdistämisselvitystä ei toteutettu. Kuntien välinen palveluyhteistyö kuitenkin lisääntyi selvästi ja sai uusia muotoja, kuten alueellisen pelastuslaitoksen ratkaisu. Rakennemuutosten toimintalinjojen mukaisesti toimialoilla toteutettiin palvelujen toiminnallisia muutoksia ja uusia yhteistyöratkaisuja. Hallinnon tukipalvelujen keskittämistä jatkettiin. Kaupunki pystyi myymään realisoitavissa olevaa omaisuuttaan. Kaupunginjohtajan vaihdos pysäytti kaupunginhallituksen hallitusohjelman laatimisen ja syksyllä päätettiin, ettei ohjelmaa ole tarkoituksenmukaista laatia. Osaamisen kehittämiseen panostamista jatkettiin tuloksekkaasti. Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategian tavoitteita saatiin eteenpäin sekä Oulun yliopiston että ammattikorkeakoulun osalta. Aluekeskusohjelmalla tuettiin osaamisrakenteiden kehittämistä ja erityisesti eri korkeakoulumuotojen paikallista yhteistyötä. Kajaani pääsi mukaan osaamiskeskusohjelmaan mittaustekniikan huippuosaamiskeskuksena yhdessä Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksen kanssa. Kaupungin ulkoinen kuva parani ja sai uusia ulottuvuuksia kulttuurin ansiosta. Kajaanin kaupunginteatterin toiminta ja Runoviikko saivat laajaa myönteistä julkisuutta. Myös kajaanilainen elektroniikka- ja ITalojen osaaminen pääsi esille valtakunnan tason medioissa. Tarkastustoimi Vuosien 2001 2004 hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2002 aikana 11 kertaa arvioimaan sekä vuoden 2001 ja vuoden 2002 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2001 arviointikertomuksen 10.6.2002 ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli 24.6.2002 vuoden 2001 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Kajaanin ammattikorkeakoulu Toiminta on ollut suunnitellun mukaista. Yhtenäiselle kampusalueelle siirtyminen on osoittautunut onnistuneeksi. Toimintaprosesseja on voitu virtaviivaistaa ja suuremmat opiskelijamäärät lisäävät tehokkuutta ja käyttöasteita. Toiminnallisesti ja taloudellisesti ammattikorkeakoulu on toiminut tehokkaasti. Tutkintoon johtavan koulutuksen osalta valtionosuuksia saatiin suunniteltua enemmän 33 opiskelijan valtionosuutta vastaavan määrän verran. Projektitoiminnassa omavastuuosuudet saatiin neuvoteltua ennakoitua pienemmiksi, joten Kajaanin ammattikorkeakoulu pystyy palauttamaan vuoden 2002 kehityshankkeiden omavastuuosuuksia ylläpitäjälle. Vaikuttavuuden parantamiseksi on tehty kehittämishankkeita sekä opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi että yrittäjyyden edistämiseksi. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijayritys Kajability Oy:n ja Yrityshautomo INNOVAn toiminta kuvattiin yhtenä malliesimerkkinä hyvistä yrittäjyyden edistämiskäytänteistä julkaisussa Simo Saurio: Yrittäjyyden edistäminen ja yrityshautomotoimina ammattikorkeakouluympäristössä. Ammattikorkeakoulu on kehittänyt vuoden 2002 aikana myös työpaikkaoppimisen prosesseja. Valmistuneiden työllistyminen alueen tilanne huomioon ottaen on hyvä. Yrityshautomossa on ollut asiakkaana 12 yritystä v. 2002. KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-7

Strategisesti merkittävin saavutus oli onnistuminen osaamiskeskusohjelman haussa kesällä 2002. Kajaanin ammattikorkeakoulu on yhtenä päätoimijana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa sekä Kainuun osaamiskeskukseen kuuluvassa mittaustekniikan osaamiskeskittymässä yhdessä yliopiston, tutkimuslaitosten ja alan yritysten kanssa. Strategisesti merkittävä ylläpitäjän tekemä päätös oli yrityshautomo INNOVAn siirtäminen kaupungin elinkeinotoimen osaksi 1.1.2003 alkaen. Päätöksellä selkeästi siirrettiin vastuu uusyrittäjyyden kehittämisestä kaupungin elinkeinotoimelle. Merkittävä muutos Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaan tulee olemaan uusi ammattikorkeakoululaki, jonka on tarkoitus astua voimaan 1.8.2003. Lain ohella rahoitussäännöksiä tullaan kehittämään entistä kannustavampaan suuntaan. Ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulujen opetus perustuisi ensisijaisesti työelämän ja kehittämisen vaatimuksiin. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee toisaalta opintoja ja toisaalta alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työelämää ja sen kehittämistä. Taloudellisesti uudistukset tiukentavat taloutta. Kajaanin kaupungin vuoden 2002 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2002 2004 mukaisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun on katsottava vakiinnuttaneen toimintansa ja koulutustehtävänsä. Tämän vuoksi kaupunki luopuu vuonna 2003 yli yksikköhinnan menevästä rahoituksesta. Kehittämistoiminnan rahoitus jatkuu suunnitelmakaudella nykyisellään. Jatkossa perustehtävästä selviytymisen kannalta kriittistä onkin riittävän kehittämisrahoituksen varmistaminen sekä valtionosuuteen sisältymättömien, lähinnä pääomakustannusten kattaminen. Toiminnan kannalta kriittisintä on Kainuun väkiluvun pieneneminen ja sitä kautta opiskelijarekrytoinnin vaikeutuminen vuosi vuodelta. Tämä asettaa suuria haasteita niin alueen kuin korkeakoulunkin markkinointiin. Kajaanin ammattikorkeakoulu saavutti pääsääntöisesti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden ja taloudelliset resurssit näkökulmista kaikki tavoitteet saavutettiin. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky näkökulmasta koulutustasotavoite saavutettiin, mutta henkilökunnan koulutukseen käytettiin vain hieman yli puolet suunnitellusta resurssista. Prosesseissa ja rakenteissa keskimääräinen opiskeluaika ja täyttöaste saavutettiin, mutta keskeyttämisaste oli tavoitetta hieman suurempi. Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskuksen strategiset tavoitteet saavutettiin muilta osin paitsi prosessien ja rakenteiden kehittämisen osalta, kun laatuprosessin tekeminen siirrettiin vuodelle 2003. Tämä johtui siitä, että syksyn 2002 aikana työstettiin tulosyksiköittäin TaTu-mallia. Henkilöstöpalveluissa on toteutettu palkanlaskennan laatuprosessi jo aiemmin. Tietotekniikan soveltaminen lisääntyi edelleen ja sen ajantasaisuuteen panostettiin. Sähköisen asioinnin palvelujen lisäämisen osalta tuloksia saavutettiin sekä ulkoisessa palvelutuotannossa että sisäisessä toimintojen tehostamisessa. ATK-palvelujen vetämä sähköisen asioinnin projekti tuki yksiköitä sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Kaupungin taloushallinnon tiivistämistä jatkettiin ja ostolaskujen käsittely keskitettiin talouspalvelujen Rondo-keskukseen. Hallintopalvelukeskuksen toteutuma alitti talousarvion. Säästöjä syntyi sekä henkilöstökuluissa että asiantuntijapalvelujen ostoissa. Lomapalkkavaraus puolestaan ylittyi reilusti. Vuoden 2003 talousarvio on tehty alemmalle tasolle, ja se perustuu henkilöstön poistuman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Tietotekniikan kustannukset tulevat kasvamaan lisääntyvän käytön takia. Elinkeinokeskus Vuoden 2002 aikana käynnistettiin Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelman puitteissa selvitystyö, jonka tarkoituksena on vuoden 2003 aikana muodostaa Kajaanin seudulle tiivis yhteistyö elinkeinotoimintojen osalta. Perusajatuksena on ollut alueellisen, suoriin yrityskontakteihin pyrkivän elinkeinoyhtiön aikaansaaminen. Elinkeinoyhtiön on tarkoitus aloittaa toiminta vuoden 2004 alussa. Hankkeen yhteydessä seutukunnalle tultaneen perustamaan myös oma seudullinen sijoitusrahasto palvelemaan aloittelevien pk-yritysten pääomatarpeita sekä jo toiminnassa olevien pk-yritysten kasvupyrkimyksiä. 8 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Elinkeinokeskuksen hallinnassa on yhteensä 660 m 2 etätiloja ja ne ovat olleet täytettynä 90 % käyttöasteella. Etätyötilojen kysyntä kasvaa koko ajan. Elinkeinokeskuksen talous on pysynyt seurantajaksolla sille asetetussa raamissa. Kaupungin elinkeinokeskus on vuonna 2002 perustanut toimintansa Kainuun kehittämisohjelmassa tunnistettuihin avainaloihin ja niiden kehitystä tukevaan toimintaan. Yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kajaanin Teknologiakeskuksen, alueen yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa on järjestetty useita tempauksia rekrytointitilanteen helpottamiseksi etenkin korkean teknologian aloilla. Paikkakunnalla jo olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi sekä uusien yritysten paikkakunnalle saamisen varmistamiseksi, on yhteistyössä Teknologiakeskuksen kanssa käynnistetty Teknologiakeskuksen alueella toimitilalaajennuksia. Kajaanin ydinkeskustan alueelle on suunnitteilla ITtalo/elokuvateatterikeskus. Mikäli kaava-asia saadaan ratkaistua myönteisesti varsinainen suunnittelu/rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2003 aikana. Pääosa seurantajakson aikana Kajaaniin syntyneistä uusista työpaikoista ja yrityksistä on syntynyt kasvualoille pk-yrityksiin. Etenkin ns. call center toiminta on vakiinnuttanut paikkansa Kajaanissa vuoden 2002 aikana. Vuotta 2002 voidaan hyvällä syyllä kutsua call center vuodeksi. Samantapaista kehitystä on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Suurten, satoja työpaikkoja tarjoavien yritysten saanti Kajaaniin ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa täysin poissuljettu, mutta kuitenkin varsin epätodennäköistä. Tuotannollisten yritysten hankintaa on tehostettu tekemällä kuukausittain yhdestä kahteen yritysten hankintamatkaa Etelä-Suomeen. Kajaanin elinkeinokeskuksen tavoite uusien tuotannollisten yritysten aikaansaamiseksi vuonna 2002 on ollut kahdeksan (8) uutta yritystä toimintavuoden aikana. Vuoden 2002 aikana elinkeinokeskus on ollut mukana synnyttämässä vähintään 12:a uutta tuotannollista yritystä, joten asetettu tavoite toteutui. Uusien yritysten synnyttämisessä yrityshautomon ja Teknologiakeskuksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli. Kalatalouspalvelut toteutti vuoden aikana Särvin projektin, jossa selvitettiin kainuulaisen kalan jatkojalostusmahdollisuuksia. Kajaanin Infon kävijämäärä lisääntyi vuoden 2002 aikana ylittäen 30 000 kävijän rajan. Samoin tuotemyynti kehittyi myönteisesti. Kajaani Infoon saatiin vuoden 2002 lopussa valtakunnallinen Lippupiste. Lippupisteen varsinainen toiminta alkaa vuoden 2003 helmikuun alussa. Suurimmat talvimatkailutapahtumat, joissa kansainväliset palvelut/liikuntapalvelut oli toimintavuonna mukana olivat Euroopan työpaikkaliikunnan festivaalit oheistapahtumineen, avantouinnin MM-kisat ja KVL:n talvipäivät. Kansainväliset palvelut / liikuntapalvelut oli toteuttamassa vuonna 2002 seuraavia projekteja: Hyvinvointiteknologian esiselvitysprojekti, Metakulku-projekti, Preventive Campaign against Drug-Abuse in the City of Kostamuksha, Kivi-Kainuu projekti ja kansainvälisen seminaarin valmistelu, Oulun yliopiston Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti. Kajaanin alueella oli vuonna 2002 noin 700 maatilaa, joista aktiivisessa toiminnassa oli 79. Maatilojen määrä kasvoi toimintavuonna yhdellä aktiivitilalla. Maatalouspalvelut toteutti vuonna 2002 sidosryhmiensä kanssa kahdeksan maataloustoimintaan liittyvää EUrahoitteista kehittämisprojektia. Työllisyyden hoito Kajaanin kaupunginhallituksen työllisyystyöryhmän aloitteesta valmistui Kajaanin kaupungin sosiaalisen työllistämisen strategia, jossa todetaan, että tarve sosiaalisin perustein tapahtuvalle työllistämiselle Kajaanin alueella on kiistaton. Sosiaalisen työllistämisen toimijoita on useita ja menetelmiä on käytettävissä laajasti, mutta toimintojen kehittämistä sekä volyymiettä sisältötoiminnan osalta tarvitaan. Strategiassa suositellaan tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi kaikki ne mahdollisuudet, missä sosiaalisen työllistämisen ulkoistaminen kaupunkiorganisaation sisältä kohti itsenäisempää toimintaa on mahdollista. Kaupunginhallituksen työllisyystyöryhmä päättikin Työpaja Myötätuulen organisaatiomuodon muuttamisesta yhdistysmuotoiseksi 1.5.2003 alkaen. Lopullisesti asian hyväksyi kaupunginvaltuusto hyväksyessään vuoden 2003 talousarvion. Kajaanin kaupungin, työvoimatoimiston ja Kelan yhteispalvelukokeilu käynnistyi 1.2.2002. Varsinainen asiakaspalvelu käynnistyi 8.4.2002. Vuoden loppuun mennessä asiakkaita oli yhteensä 86 ja käyntikertoja 288. KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-9

Yritysten aloittamis- ja lopettamisilmoitukset, työttömyys ja avoimet työpaikat Kajaanissa Vuosi Uusia yrityksiä Lopettaneet Nettolisäys Työttömyys-% Avoimet työpaikat 1994 110 - - - - 1995 130 - - - - 1996 111 - - 25,9 1 069 1997 100 60 40 21,5 1 671 1998 94 37 57 20,7 1 722 1999 95 99-4 20,9 1 931 2000 94 49 45 19,2 2 000 2001 95 66 29 20,0 2 527 2002 100 74 26 18,7 Ei luotettavaa Taulukon tiedot on saatu Kainuun TE-keskuksesta, jonka kanssa Kajaanin elinkeinokeskuksella on yhteistyösopimus. Kajaanin yrityskanta vuoden 2002 lopussa oli noin 1 806 yritystä. Kaupunki työllisti vuonna 2002 keskimäärin kuukaudessa 118 tukityöllistettyä. Lukumääräisesti työllistettyjä oli 274, joista pitkäaikaistyöttömiä normaalilla työllistämistuella työllistettyjä oli 94 (34 %), yhdistelmätuella työllistettyjä 71 (26 %), projekteihin työllistettyjä 35 (13 %), velvoitetyöllistettyjä 33 (12 %), oppisopimusoppilaita 21 (8 %), vastavalmistuneita ja nuoria 9 (3 %), toimeentulotuella työllistettyjä 7 (3 %) ja muita työllistettyjä 4 (1 %). Lisäksi kaupunki järjesti 30 työttömälle 1 4 viikon työsuhteen, jotta he saivat ansioon suhteutetun päivärahan saamisen edellyttämän työssäoloehdon täyteen. Työllisyyden hoidon sitovana tavoitteena oli, että nuorten työpaja työllistää keskimäärin 33 henkilöä kuukaudessa. Toteutuma oli keskimäärin 34 henkilöä kuukaudessa. Työpajalla oli käynnissä kaksi kaksivuotista ESR-rahoitteista kehittämishanketta, jotka päättyivät vuoden lopussa. Opetusministeriön rahoittaman hankkeen avulla parannettiin organisaation valmiuksia kohdata asiakasryhmiensä ongelmia kehittämällä pajaprosessia siten, että pajajakson koulutus ja työnohjaus/-opastus tukevat entistä paremmin toisiaan. Lisäksi projektiin kuului SYTA-mallista (Sosiaalisen Yrityksen/yhteisön Toiminnan Analysointi) tiedottaminen. Projektin aikana esittelytilaisuuksia oli 49, joissa kuulijoita oli yhteensä noin 1 600. Projektin tuloksena toteutettiin vuonna 2001 työpajojen taloudellista ja sosiaalista toimintaa kuvaava tutkimus, jota esiteltiin myös em. tiedotustilaisuuksissa. Toisena kehittämishankkeena toteutettiin Kainuun TE-keskuksen työvoimaosaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli kehittää nuorille suunnattua koulutus- ja pajajaksoa siten, että se selkiyttää nuoren elämäntilannetta, valmentaa työ- ja kouluelämään sekä selkiyttää nuorelle kuvaa siitä, mitä pelisääntöjä työelämässä noudatetaan. Projekti järjesti kaikkiaan 118 nuorelle työpajajakson, johon sisältyi koulutusta ja työharjoittelua tai tukityötä. Kajaani on muiden seutukunnan kuntien kanssa ollut mukana kehittämässä Kumppaniksi ry:n toimintaa. Yhdistys hallinnoi vuonna 2002 yhdeksää eri hanketta. Yhdistyksen työvalmennusjaksoille osallistui vuoden 2002 aikana 202 henkilöä (109 htv), joista kajaanilaisia työttömiä oli 112 (56 htv). Peruskoulusta pääsevien kesätyöllistämiskampanjan kautta työllistyi 359 nuorta kajaanilaisiin yrityksiin, yhteisöihin, kotitalouksiin ja kaupungin tulosyksiköihin. Opiskelijoita ja harjoittelijoita kaupunki työllisti kaikkiaan 98. 10 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Perusturvatoimiala Toimialan perustehtävä on tukea ja edistää kuntalaisen itsenäistä selviytymistä, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Visiona oli se, että Kajaanissa on sellaiset perusturvatoimialan järjestämät lakisääteiset palvelut, että kaikkien ihmisten on mahdollista selviytyä entistä itsenäisemmin eri elämäntilanteissa. Visio perustui toimintaympäristön analyysiin, missä keskeistä on se, että palveluiden kysyntä ja tarve kasvavat palveluiden laajentamismahdollisuuksia nopeammin. Näin myös näytti toimintavuoden aikana käyvänkin. Toimialan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät olivat perustellusti johdettu visiosta ja toimintaympäristön muutossuunnista. Toimintavuoden aikana kävi ilmeiseksi se, että maakuntahallintokokeilu toteutuu vuoden 2005 alusta lähtien. Se muutti vuoden 2003 strategiaa, mutta sen keskeinen sisällöllinen ongelma säilyi: miten vaikuttaa ihmisten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin siten, että palveluiden tarpeen ja kysynnän kasvuun voidaan vastata käytössä olevilla resursseilla. Strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät olivat näistä aineksista koottu näkökulmittain. Mittareilla oli myös selvä yhteys niin strategisiin tavoitteisiin niin kuin visioonkin. Toimialan yhteiset ja vastuualueiden mittarit (tavoitteet) ovat toteutuneet hyvin. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimialan perustehtävän määrittely, visio ja strategia ohjasi toimialan toimintaa oikeaan eli vision näyttämään suuntaan. Toimintaympäristössä olennaisin muutos oli maakuntahallinnon valmistelun käynnistyminen. Uudistus siirtää lähes koko toimialan maakuntahallintoon rahoitusvelvollisuutta lukuun ottamatta. Laatukriteerien pohjalta suoritetun arvioinnin pohjalta on laadittu päiväkotikohtaiset kehittämishankkeet ja niiden toteuttaminen on aloitettu syksyllä 2002. Päivähoito on osallistunut koko perusturvan kattavaan ISO 9000- projektiin. Erityispäivähoidon palvelurakennetta on kehitetty vastaamaan erityislasten kuntoutuksen tarvetta ja kehitetty henkilöstön valmiuksia noudattaa varhaisen puuttumisen periaatteita ja ennaltaehkäisevää tapaa tehdä työtä. On osallistuttu kattavasti mm. Hops/ Hojks koulutukseen, verkostokonsulttikoulutukseen ja puheeksiottokoulutukseen. Koulutuksiin on liittynyt moniammatillista toimintaa ja uusien toimintamallien suunnittelua. Päivähoidon kokeiluna toimikausina 2000 2002 ollut organisaatiomalli vakiintui keväällä 2002. Päivähoitopalveluiden kysyntä ei ollut aleneva kuten odotettiin. Palveluiden kasvavaan kysyntään vastattiin yksityisen päivähoidon lisäämisellä. Päivähoidossa palkkamenot alentuivat tuotannon kasvaessa lievästi. Yksityisen hoidon osuus kasvoi selvästi. Sosiaalipalveluissa käynnistyi yhteispalvelukokeilu. Vanhustenhuollon ja kotihoidon osalta lyhytaikaishoito muutettiin avohoitoyksiköksi, joka sijoitettiin hoitokoti Kallion tiloihin. Tulliniemen vanhainkodista siirtyi 22 pitkäaikaisasiakasta entiseen lyhytaikaishoidon tiloihin ns. vanhan yleisen sairaalan alakertaan. Samalla näitä 22 paikkaa lukuun ottamatta kaikki vanhainkotipaikat muutettiin hoitokodiksi (laitoshoito avohoidoksi). Keväällä 1.5.2002 alkaen osa Arvola-koti ry:n ja Kajaanin Palvelutalosäätiön sekä palvelukoti Suvi- Tuulian ostopalvelusopimukset lakkasivat. Tässä yhteydessä Arvola-koti ry ja Kajaanin Palvelutalosäätiö nostivat omia hoivamaksujaan reilusti kaupungin rahavirta heille kasvoi samalla sen seurauksena. Kaupunginsairaalan ylilääkäri oli vastuualuejohdosta virkavapaalla ja sairaalaa johti sijainen. Kaupunginsairaala saavutti omat tavoitteensa hyvin. Avohoidon Teppanan terveysaseman toiminta siirrettiin pääterveysaseman osaksi ja keskussairaalan kanssa valmisteltiin laboratorion ja työterveyshuollon yhdistymiset 1.1.2003 alkaen toimeenpantavaksi. Keskussairaalan kanssa otettiin yhdessä hankittu uusi potilashallinta ym. tietojärjestelmä käyttöön. Hammashuollon asiakaskunta laajeni koskemaan koko väestöä. Ajanvarausjono kasvoi ja perusturvalautakunta teki toiminnan priorisoinnista päätöksen. Ensisijaisesti hoidetaan lapset ja nuoret ja erityisperusteiset aikuiset (esim. eräät perussairaudet, odottavat äidit ja laitoshoidon asukkaat) ja toissijaisesti ei kiireelliset aikuispotilaat. KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-11

Sivistystoimiala Perustehtävä Sivistystoimiala tuottaa ja tukee korkeatasoisia ja monipuolisia koulutus- ja kulttuuripalveluja, joista koituu hyötyä ja lisäarvoa niin asiakkaille kuin toimintaympäristöllekin. Toimiala tukee ja edistää ihmisten kasvua kohti tasapainoista, vireää elämää sekä edistää kuntalaisten osallistumisoikeuksia. Visio 2008 Kajaani on monipuolinen koulutus- ja kulttuurikaupunki. Sivistystoimiala vastaa joustavasti työelämän koulutushaasteisiin. Toimialan vahvuuksia ovat joustava alueellinen koulutusjärjestelmä sekä perinteistä nousevat ja ympäristöön tukeutuvat kulttuuripalvelut. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on ylläpidettävänään koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluun saakka ja lisäksi Oulun yliopiston tarjoamia yliopistollisia koulutus- ja tutkimuspalveluja. Kulttuuripuolella on muutamia voimakkaita taidelaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus pitää sisällään kansalaisopisto-, musiikkiopisto- ja yleiset kulttuuripalvelut sekä toimii erilaisten kongressien ja kokousten viihtyisänä järjestelypaikkana. Lisäksi valtakunnallisena kesätapahtumana toteutetaan Kajaanin Runoviikko. Kajaanin kaupunginteatteri nousi toimintavuonna kansallisestikin merkittäväksi alueteatteriksi ja sai mainetta myös kansainvälisesti. Strategisten tavoitteiden arviointia Sivistystoimialan keskeisenä periaatteena palvelutuotannossaan on asiakaslähtöisyys sekä hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden, olivatpa he oppilaita, huoltajia tai työelämän edustajia, tavoitteita kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla ennakointiprojekteilla. Näin saatu palaute otetaan huomioon palvelutuotannon suunnittelussa. Hyvä palvelujen saavutettavuus pyritään turvaamaan kattavalla palveluverkostolla. Kaupunki pystyy tarjoamaan riittävän määrän aloituspaikkoja eri kouluasteilla. Ammatilliseen koulutukseen on lähes 1,5 -kertainen määrä ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoihin nähden ja samoin myös lukioiden vetovoima on hyvä. Varsinaisten perustutkintojen lisäksi toisella asteella voidaan suorittaa ns. kaksoistutkintoja lukion päättötutkinnon lisäksi tietotekniikan ja median alueilla. Palvelukykyyn ja vaikuttavuuteen liittyvä sitova tavoite, eli ensisijaisia hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, toteutui hyvin. Henkilöstön uusiutumisen ja työkyvyn ylläpidon kannalta olennaista on huolehtia eri-ikäisten työntekijöiden jaksamisesta. Tavoitteena on motivoitunut, itseään ja työyhteisöään aktiivisesti kehittävä henkilöstö. Jaksamista tuetaan TYKY-toiminnalla. Tällä hetkellä henkilöstön kokonaismäärä ja henkilöstön kokonaisosaaminen vastaavat varsin hyvin tarvetta. Ikääntyvän henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty huomiota, mutta tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi opettajien kokema työstressi on kohtuullisen korkea. Toistaiseksi henkilöstön rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin, mutta tulevaisuus näyttää epävarmalta. Henkilöstön osaamiseen on kyetty panostamaan noin 0,8 % palkkasummasta, joka sinällään on varsin vaatimaton, mutta ylittää kuitenkin asetetun tavoitteen, eli 0,6 %. Toimintojen sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä, millaiset organisaatiorakenteet ja toimintatavat toimialalla on käytössään. Sivistystoimialan yksi keskeinen menestystekijä talouden hallinnassa ja palvelujen sujuvuudessa on ollut tulosyksiköiden tavoitteellisuus sekä halu ja tahto sitoutua sovittuihin tavoitteisiin. Tämä näkyy siinä, että toimiala on aina pysynyt annetussa budjettiraamissa. Toimialan varsin yksinkertainen johtosääntö mahdollistaa työn ja vastuunjaon selkeyden ja sitä kautta vastuun yksilöitymisen. Toimiala on myös tarvittaessa kyennyt muuttamaan rakenteita ja toimintaperiaatteitaan tarvetta vastaaviksi. Toiminnassa lähdetään liikkeelle riittävästä operationaalisen toiminnan autonomiasta tulosyksiköissä. 12 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Kekripukki Kajaanin Raatihuoneentorilla Teatteritalon edessä Kekritär -kiertävä valokuvanäyttely, KAI kulttuuriala KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-13

Asetetut tulostavoitteet toteutuivat sekä Vuokattiopiston liittämisen osalta Kainuun Ammatti-Instituuttiin 31.7.2002 alkaen että myös perusopetuksen monipuolisen laatuarvioinnin toteutumisena. Talouden hallinta on ollut yksi keskeinen kaupungin strateginen tavoite kaikkien toimialojen osalta. Annetussa talousarvioraamissa pysyminen on muodostunut koko toimintavuoden yhdeksi keskeiseksi ohjeeksi. Henkilöstömenojen hallinnassa on onnistuttu varsin hyvin, sillä koko toimiala pysyi henkilöstömenojen osalta annetussa raamissa. Laitosten käyttöaste on edelleen suhteellisen hyvä, vaikka perusopetuksessa oppilasmäärien vuosittainen väheneminen on alentanut käyttöastetta. Monien tukipalvelujen osalta resurssointi perustehtävään nähden on ollut varsin niukkaa. Toimialalle asetettiin henkilöstötavoitteeksi 914 henkilötyövuotta ja vertailukelpoinen toteutuma oli 916. Näin voidaan katsoa, että toimiala käytännöllisesti katsoen pysyi asetetussa tavoitteessa. Kokonaisuutena arvioiden strategiset tavoitteet ovat olleet kohtuullisen hyvin asetettuja, kriittiset menestystekijät tunnistettu tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiksi ja asetetut kuusi toiminnallisesti sitovaa tavoitetta saavutettiin. Selvästi on nähtävissä, että henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen on kyettävä panostamaan nykyistä enemmän johtuen henkilöstön ikääntymisestä. Voimakkaita paineita erityisesti oppilashuoltoon liittyvän henkilöstön rekrytoinnista on edessä. Myös oppilasikäluokkien pieneneminen erityisesti perusopetuksessa heikentää käyttöastetta ja aiheuttaa paineita rakenteellisiin muutoksiin. Ilahduttavana on nähtävä erityisopetuksen vähentynyt tarve, joka johtunee pitkälti systemaattisesta ongelmiin puuttumisesta jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksen vastuualue Koulujen keskeisinä tavoitteina olivat laadukkaan perusopetuksen tarjoaminen, työnteon arvostaminen ja hyviin käytöstapoihin kasvattaminen. Lisäksi painotettiin tieto- ja viestintätekniikan valmiuksien kehittämistä. Peruskoulut ovat arviointien mukaan onnistuneet tehtävässään hyvin. Tavoitteiden saavuttamista haittasivat erityisesti oppilaiden heterogeenisyys ja suurehkot oppilasryhmät. Panostukset tietotekniikan käyttötaitojen koulutukseen sekä laitehankintoihin ovat onnistuneet suhteellisen hyvin ja opettajien osaamistasoa on tältä osin voitu selvästi kohottaa. Viime vuonna toteutettiin myös valtakunnallisten kokeiden sarja ja niissä tulokset olivat pääsääntöisesti valtakunnan keskiarvoa korkeammat. Vain 9. luokan matematiikan koe oli keskiarvon alapuolella. Kainuun Ammatti-Instituutti Kainuun Ammatti-Instituutissa on opetussuunnitelmauudistus saatu vietyä loppuun. Uudistus on ollut varsin laaja ja työllistänyt oppilaitosta hyvin runsaasti. Aikuiskoulutuksen tuotantojärjestelmää on edelleen kehitetty yhteistyössä Edukain kanssa ja se näkyy erityisesti Edukain erinomaisena toiminnallisena tuloksena. Lukiokoulutus Lukioiden toimintavuotta on hallinnut oppilaitosfuusion valmistelu. Vuonna 2002 valmistui oppilaitosten yhteinen kurssitarjonta ja siihen siirrytään lukuvuoden 2003 alusta. Myös luma-keskuksen valmistelu on edennyt tavoitteen mukaisesti ja yksityiskohtainen suunnitelma tiloista, välineistöstä ja henkilöstöstä valmistuu vuonna 2003. Etälukiotoiminnassa aikuislukio on mukana Itä-Suomen virtuaaliverkkoprojektissa. Ruoka- ja siivouspalvelut Ruoka- ja siivouspalvelujen osalta toimintavuosi on ollut edelleen lievän kasvun aikaa. Merkittävänä projektina on ollut jo muutaman vuoden toiminut kehittämisprojekti, joka päättyi vuoden 2002 lopussa. Siinä kehitettiin tiimiorganisaatiota ja tulospalkkausjärjestelmää. Maaliskuussa aloitti toimintansa ammattikorkeakoulun ja Edukain yhteinen opiskelijaravintola Fox. Kaukametsä Kaukametsälle vuosi 2002 oli varsin vilkas ja tapahtumien määrä oli ennätyksellinen. Lönnrot -juhlavuosi hallitsi monella tapaa Kaukametsän toimintaa, sillä Kaukametsä järjesti Kansanterveyttä 2002 -seminaarin Lönnrotin syntymäpäivän aikoihin sekä Kulttuurin Kaukametsä -seminaarin aiheena Kielen sillat. 14 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Kirjasto Kirjaston käyttö kasvoi sekä lainausten että asiakaskäyntien osalta. Lainaus oli kolmanneksen maan keskitasoa korkeampi ja käyntejä oli keskimääräistä enemmän. Lainausoikeuttaan käytti yli puolet kaupunkilaisista, mikä on noin 14 % enemmän kuin maassa keskimäärin. Kirjastossa aloitettiin EU-hanke ELEF- Kainuun (Electronic Library of Eastern Finland), jonka tavoitteena on kehittää alueen digitaalisia kirjastoja tietopalveluja toteuttamalla mm. Kainuun aluetietokanta. Kainuun Museo Kainuun Museon näyttelytoiminnassa huomioitiin Lönnrotin 200-vuotisjuhlavuosi ja Kainuun asutuksen 450-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnallista julkisuutta tavoiteltiin Veikko Huovinen -näyttelyllä. Museo osallistui vuoden aikana moniin kaavavalmisteluihin. Kajaanin taidemuseo Kajaanin taidemuseo saavutti varsin hyvin asetetut tavoitteensa. Opetusministeriön myöntämien valtionavustusten turvin taidemuseo pystyi aloittamaan koelmiensa osalta Nälkämaalta kansainväliseen verkkoon hankkeen sekä toteuttamaan mittavan taidekasvatusprojektin Ihmeellinen puutarha. Taidemuseo teki merkittävää yhteistyötä Kajaanin kulttuurilaitosten ja Oulun yliopiston kanssa. Teatteri Teatteri onnistui hyvin perustehtävässään ja se noteerataan taiteellisesti korkeatasoiseksi ja omaleimaiseksi teatteriksi niin Pohjois-Suomessa kuin valtakunnan tasollakin. Toimintatapoja kehitettiin siten, että harjoitusaikoja pidennettiin olennaisesti, ensi-iltojen määrää ja esitysmääriä vähennettiin ja teatterisalin täyttöastetta nostettiin. Teatteri suuntautui ulospäin ja sai runsaasti näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Teatteri vieraili myös ulkomailla sekä Tampereen teatterikesässä. Kajaanin kaupunginteatterin henkilökunta Kaukametsän amfiteatterilla KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-15

Tekninen toimiala Toimialan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät ovat osoittautuneet hyvin mietityiksi ohjausvälineiksi johtamisessa; näkökulman ja perspektiivin laajentaminen antavat mahdollisuuden tarkastella toimintaa entistä monipuolisemmin. Vision saavuttaminen sinällään on aina utopiaa mutta suunnasta ei ole epäselvyyttä. Kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan todeta, että strategia on toiminut ja vuodelle 2002 asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat lähes kauttaaltaan saavutettu. Viime vuoden euromääräiset taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet suunnitellusti erityisesti kunnallistekniikan ja toimitilojen ylläpito ja kunnossapitomenojen ylitysten johdosta. Toimialan kannalta seutu- ja kuntayhteistyössä tapahtui vuonna 2002 selvää edistymistä. Vuosien selvitysten ja tarvittavien päätösten jälkeen toimintansa aloitti Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Eko-Kymppi). Direktiiviohjeet ja lainsäädäntömuutokset pakottivat käytännössä kunnat yhteistyöhön ja yhden jäteaseman rakentamiseen Majasaareen. Suomussalmi ja Kuhmo ovat toistaiseksi ulkona kuntayhtymän toiminnasta. Pelastustoimessa Kainuun kaikki kunnat tekivät päätöksen alueelliseen pelastustoimeen liittymisestä. Yhteistyö perustuu keskuskunnan eli Kajaanin ja kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, jota keskeisesti säätelevät kuntien palvelutasopäätökset. Vuoden vaihteessa (2002 2003) on aloitettu Kajaanin seudun kuntien kanssa teknisen toimialan muun yhteistyön selvitystyö. Uuden johtamisjärjestelmän sisäistäminen vastuualueilla on sujunut kohtuullisen hyvin. Tavoitteellisen tuloksellisuuden avulla on terävöitetty toimialan perustehtävää ja mietitty keinoja miten perustehtävä tulee parhaiten hoidetuksi. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että kaupungin turveomaisuus ja kiinteistöjä myytiin ja metsänhoitopalvelut ulkoistettiin. Viime vuonna tapahtuneet monet muutokset vaikuttivat budjetoinnin kautta tulokseen negatiivisesti. Tällaisia muutoksia ei ole tiedossa ainakaan tällä hetkellä vaikka talousarvion raami on edelleen toimialalla tiukka. Suurin muutos tilikaudella oli ostoreskontran muutos ja sen integroiminen talouspalveluihin. Kainuun hallintokokeilun vaikutusten ennakointi on aloitettu esikunnan osalta. Maankäyttö Vuonna 2002 maata hankittiin 13 855 m 2 71 629 eurolla. Maan hankinnat käsittivät lähinnä asemakaavassa yleisiksi alueiksi osoitettuja alueita. Maata myytiin 3 217 420 m 2. Vuonna 2001 valtuuston hyväksymää Kapiteeli Oy:n kanssa neuvoteltua maakauppaa Petäisenniskassa ei ole vieläkään tehty, koska maaperän puhdistamiskysymykset eivät ole vielä selvinneet. Ns. IT-talon tontin kauppaa ei myöskään ole tehty, koska asemakaavan muutoksesta on valitettu. Talousarviokirjassa mainittu tonttien luovuttaminen apporttina Kajaanin Teknologiakeskus Oy:lle toteutetaan keväällä 2003. VUONNA 2002 HYVÄKSYTTIIN SEURAAVAT ASEMAKAAVAT: - asemakaavan muutos Kainuun Sanomien omistamaan kortteliin 1-9 mm. IT-taloa varten - asemakaava ja asemakaavan muutos Pyykönpuron risteysalueelle ja sen ympäristöön - asemakaavan muutos Teknologiapuisto ja Takojankatu Petäisenniskan kehittämisalueelle - asemakaavan muutos Nietospolku Kylmälle - asemakaavan muutos Naavatien jätehuoltotonttia varten Lehtikankaalle. Kunnallistekniikka Kajaania koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 6.5.2002. Suunnitelmaan perustuen liikenneturvallisuutta parannettiin mm. rakentamalla suojatiesaarekkeita jalankulkijoille. Valmistuneista rakennuskohteista mittavimmat olivat Kisatie, Laitakatu Takakatu - Karankakatu, Pyykuja ja Kuovikuja. Takojankadun rakentaminen ja Harjukadun saneeraus käynnistettiin. Loppurakentaminen tapahtuu ensi vuonna. Asuntokatujen päällystämistä lisättiin teknisen lautakunnan tavoitteiden mukaisesti. Päällystysmäärärahaa vahvistettiin sisäisin siirroin. 16 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

TILINPÄÄTÖSOSA Tilinpäätöstiedot 2002 Kunnan verotulot ja valtionosuudet 1998-2002 (=verorahoitus) Milj. euroa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 1998-2002 Milj. euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 1998 1999 2000 2001 2002 Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Nettoinvestoinnit Tilinpäätöksen tunnusluvut KAUPUNKI (kunta ja liikelaitos) 2002 2001 Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,7 22,3 Vuosikate/poistot, % 191,6 77,1 Vuosikate, euroa/asukas 467,1 227,4 Omavaraisuus-% 74,9 73,4 Rahoitusvarallisuus, euroa/as. -875-1 086 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,4 29,8 Investointien tulorahoitus, % 161,5 69,1 Lainakanta 31.12., milj. euroa 25,0 28,3 Lainat, euroa/asukas 698,3 787,4 Lainanhoitokate 2,0 1,6 Kassavarat 31.12., milj.euroa 8,5 2,9 Kassan riittävyys, päivää 16,7 5,9 Asukasmäärä, 31.12. 35 842 35 964 KONSERNI Omavaraisuus-% 50,6 49,2 Lainakanta 31.12., milj. euroa 111,7 117,9 Lainat, euroa/asukas 3 117 3 279 Tunnuslukujen laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 * toimintatuotot /(toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate euro/asukas: Asukasmääränä tunnusluvuissa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa (31.12.) Omavaraisuusaste, %: = 100 * (omapääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euro/asukas: = ((saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus-%: = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Investointien tulorahoitus, %: = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Lainakanta 31.12., milj. euroa: = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat+ siirtovelat + muut velat) Lainat euro/asukas: lainakanta jaetaan asukasmäärällä Kassavarat 31.12., milj. euroa: = rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys, pv: = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-17

TILINPÄÄTÖSOSA KÄYTTÖTALOUSTULOT 2002 44 % Tili ili 24 % 12 % Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Sisäiset 3 % 6 % 11 % KÄYTTÖTALOUSMENOT 2002 7 % 7 % 0 % 2 % 24 % 13 % 47 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Sisäiset Kaupunginhallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos, joka sisältää sekä kaupungin että liikelaitos Edukain tilikauden ylijäämän rahasto- ja varaussiirtojen jälkeen, yhteenä 8 566 714,44 euroa, siirretään tilikauden yli/alijäämätilille. Vuoden 2002 ylijäämällä saadaan katettua kaikki taseen edellisten vuosien alijäämät - 7 600 308,66 euroa. 18 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan ja liikelaitoksen tuloslaskelma * sisältävät ulkoiset tuotot ja kulut Euro 2002 2001 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot 37 256 123,71 34 665 504,76 Toimintakulut -164 417 962,73-155 169 603,03 TOIMINTAKATE -127 161 839,02-120 504 098,27 Verotulot 93 199 069,18 88 719 344,68 Valtionosuudet 49 241 702,37 44 397 824,66 Arvonlisäveron takaisinperintä -6 198 932,34 Rahoitustuotot ja -kulut 1 462 931,11 1 765 869,55 Korkotuotot 424 799,34 509 066,54 Muut rahoitustuotot 2 315 743,37 2 811 619,37 Korkokulut -1 116 309,67-1 435 241,59 Muut rahoituskulut -161 301,93-119 574,76 VUOSIKATE 16 741 863,64 8 180 008,28 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -8 739 272,16-10 615 287,94 Suunnitelman mukaiset poistot -8 724 269,80-8 723 031,48 Lisäpoisto -1 135 410,79 Arvonalentumiset -15 002,36-756 845,67 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 8 002 591,48-2 435 279,66 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -705 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 564 122,96 262 855,24 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 8 566 714,44-2 877 424,42 KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002-19

TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan ja liikelaitoksen rahoituslask ahoituslaskelma 1 000 euroa 2 002 2 001 VARSINAINEN TOIMINTA JA 7 988-3 522 INVESTOINNIT, netto Tulorahoitus 16 615 8 143 Vuosikate 16 742 8 180 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -127-37 Investoinnit -8 627-11 664 Käyttöomaisuusinvestoinnit -12 071-12 925 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 707 1 095 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 737 166 RAHOITUSTOIMINTA -2 422 3 728 Antolainauksen muutokset 263 590 Antolainasaamisten lisäykset -168 Antolainasaamisten vähennykset 263 758 Lainakannan muutokset 1 277 5 762 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 160 8 350 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 687-4 623 Lyhytaikaisten lainojen muutos 804 2 035 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 961-2 624 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -11-4 Vaihto-omaisuuden muutos -37-40 Pitkäaikaisten saamisten muutos 71 79 Lyhytaikaisten saamisten muutos -6 789 191 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 2 805-2 850 KASSAVAROJEN MUUTOS 5 566 207 Kassavarojen muutos 5 566 207 Kassavarat (rahoitusarvopaperit) 5 001 2 Kassavarat (rahat ja pankkisaamiset) 565 205 EROTUS 0 0 20 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002