Salmonellariskin hallinta tuontirehuissa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Samankaltaiset tiedostot
Toimijoiden kokemuksia formaldehydin vaihtoehdoista (kemialliset ja kuumennus) - Hankkija. Stina Hakulin,

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu

Tarja Root, Evira, rehujaosto. Rehuseminaari Tarja Root/Anna-Kaisa Airaksinen

Kontaminaatioriskin hallinta

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Rehusalmonellan vaikutukset lihantuotantoon. Maria Rönnqvist, Evira

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

EVO-hankkeet. Salmonella kasviksissa ( hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa ( )

Viranomais- ja omavalvonnan rehu-, lannoite- ja sivutuotematriisit. Erityispiirteitä ja Eviran hyväksynnän edellytyksiä.

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Rehualan laitosvalvonnan tuloksista Marja Turunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Rehuseminaari 30.3.

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Työryhmämuistio mmm 2009:10. Salmonellapientyöryhmän muistio Helsinki 2009

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Härkäpapu siipikarjan rehuna

WIN-hanke Esimerkkejä TKI-palveluista Savonialla

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

Koulutusta ensisaapumistoimijoille , klo 10-12

1 LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET ERITYISEN RISKIALTTIIDEN REHUJEN TUONNISSA

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Tarjous ( ) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Mikrobikriteeriasetusohjeiden uudistus. Riina Tolvanen, Evira

Analytiikka osana muutosjohtamista ja tiedonhallintaa Kuinka me teimme sen ja mihin olemme menossa? Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Erik Semenius

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi

lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta

Asetuksella kumottaisiin rehualan toiminnanharjoittamisesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (712/2008).

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Päästölupiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia päästökauppakaudelle

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Sikava sertifioitu, kansallinen laatujärjestelmä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Rehut. Yleistä. Rehualan toimijan velvollisuudet vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa. Rehut 1

OMAVALVONNAN SUOSITELLUT NÄYTTEENOTTOTIHEYDET ITUJEN TUOTANNOSSA LIITE 10 1 (6)

Rehuseosten valvonta

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

GLOBAALIA MARKKINOINTIA, SYVÄLLE JA SIISTISTI. Veikko Salli Hallituksen puheenjohtaja Molok Oy

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Rehualan toimijan velvollisuudet vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia

Suotuotealan edunvalvonta monipuolistuu

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Entrust SSL-sertifikaattien hallinta

Jäljitettävyys elintarvikkeiden valmistuksessa ja tukkukaupassa. Luomuvalvonta, Tarja Vanninen

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

ESP osaksi Oiva-valvontaa vuonna 2020

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Algoritmit 2. Luento 12 To Timo Männikkö

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

UKJ-työpaja. Ari Ahlqvist Kehittämispäällikkö Kirjastoverkkopäivät KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Lepakkokartoitusohjeet

Lisääkö tieto tuskaa vai turvaa?

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

VILJA- JA RAAKA-AINE MARKKINANÄKYMÄT Lahti Taneli Rytsä, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Mylab Projektitoiminnan kehittäminen. PM Club Tampere

Gasumin lannoitetuotanto, laatujärjestelmä

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Näytetiedonsiirto laboratorioista viranomaisjärjestelmiin. Taija Rissanen

VUOSAAREN LUKIO. Logistiikka. Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Transkriptio:

Salmonellariskin hallinta tuontirehuissa toimijan näkökulmasta Stina Hakulin, 3.11.2014

TUONTIREHUJEN SISÄMARKKINATUONTI JA KOLMASMAATUONTI Salmonellariskin hallinta: Tuontirouheet (rapsi- ja soijarouheet ja puristeet) Muut tuontirehuaineet Rehuseokset Hankkija tuo yli 60 laivaa rehuaineita vuodessa ja tämän lisäksi paljon rehuaineita konteissa ja suursäkeissä. Myös pakattuja rehuseoksia tuodaan pieniä määriä. Tyypillisesti löytyy vuositasolla noin 2-5 positiivista meillä maahantuonnissa. Suuri osa on sisämarkkinatuontia, mutta mukana myös kolmasmaatuontia

SALMONELLARISKIN HALLINTA - KEINOJA Toimittajan valinta, johon usein liittyy auditointi paikan päällä Analysointi lähtöpäässä Analysointi maahantulon yhteydessä Riskiraaka-aineet (laivat) analysoidaan meillä tällä hetkellä kahdessa eri labrassa kaikki näytteet ulkopuolisessa ja joka 5:s meidän omassa laboratoriossa (joka myös on Eviran hyväksymä) Muut nyt vain omassa laboratoriossa, jos sisämarkkinatuontia Ehdottomasti suurin potentiaalinen riski on soija- ja rapsirouheet / - puristeet Myös kalajauhosta joitakin löydöksiä viime vuosien aikana Muut löydökset satunnaisia

TOIMITTAJAN AUDITOINTI JA KOMMUNIKOINTI TOIMITTAJAN KANSSA Kaikki rouhe- ja puristetoimittajat, joilta hankitaan suurempia määriä tai toistuvasti, auditoidaan paikan päällä. Tärkein tarkistettava asia on salmonellariskin läpikäynti muut asiat ovat yleensä kunnossa, jos heillä esim. GMP+ sertifikaatti tai muuten isohko toimittaja Olen itse auditoinut lähes 20 rouhe/puristelaitosta vuosien aikana, eli on syntynyt aika hyvä tuntuma missä potentiaaliset riskit ovat. Iso osa toimittajista suhtautuvat Salmonellariskiin vakavasti ja keskustelu riskien vähentämiseksi on yleensä hyvää samalla pitää toki muistaa että lainsäädäntö muissa maissa on erilainen, eikä heidän välttämättä ole järkevää ottaa käyttöön niin tiukkaa kontrollia kun Suomessa (tulee heille liian kalliiksi) Meillä on myös yleensä hyvä dialogi heidän kanssaan mahdollisten löydösten yhteydessä, ja usea laitos on meidän ehdotuksesta tehnyt muutoksia tuotantoonsa. Toki pitää muistaa että emme voi heiltä vaatia, ainoastaan ehdottaa.

POTENTIAALINEN SALMONELLARISKI - RISKITYYPIT Rouhe- ja puristelaitoksissa on usein oma salmonellansa. Eli he saavat jostain saastunnan tehtaalle ja jää sitä kautta pysyväksi (pääsee leviämään kosteissa paikoissa tuotannossa, yleensä jäähdytyksessä tai loppulinjastoissa). Tyypillistä näille onkin että heiltä löytyy toistuvasti samaa serotyyppiä ja voi olla useitakin löydöksiä / laiva. Näiden alkuperää yritämme yleensä yhdessä kartoittaa ja sen jälkeen poistaa tai vähentää riski joskus onnistuu, joskus ei. Muissa raaka-aineissa (toki myös rouheissa) voi olla kyse myös logistisesta saastunnasta. Nämä ovat yleensä yksittäisiä, eikä samaa serotyyppiä esiinny samalta toimittajalta. Näiden alkuperä voi olla esim. satamavarastoista, kuljetuksista satamaan sekä mahdollisesti myös laivasta. Vaatimuksia edellisten lastien suhteen ja lisäksi yleensä ruuman desinfiointi ennen lastausta

ANALYSOINTI Lähtöpäässä tyypillisesti 1/500 tonnia nämä lähes aina negatiiviset (nämä ovat myös ne jotka yleensä pätevät kaupallisesti) Maahantuotaessa Eviran / ETT:n positiivilistan ohjeiden mukaisesti, kuitenkin niin että tutkimme kaikki orgaaniset tuontiraaka-aineet (lukuun ottamatta kasviöljyjä), myös esim. juurikasleikkeet. Rouheet ja puristeet - kaikki näytteet ulkopuoliseen Eviran hyväksymään laboratorioon, joka 5:s omaan molempien tuloksia odotetaan ennen vapautusta. Muut rehuaineet ja rehuseokset nyt vain omaan laboratorioon (paitsi kolmasmaatuonti). Oma laboratorio on Eviran hyväksymä. Meillä on käytössä PCR-menetelmä ja teemme vuositasolla noin 10 000 Salmonella-analyysia tyypitykset Evira / Kuopio.

TUONTIREHUSEOKSET Tuontimäärät pieniä, mutta toimittajat auditoidaan ja kiinnitetään huomioita Salmonellariskin hallintaan. Näistä meillä on useimmiten tihennetty näytteenotto maahantuonnin yhteydessä ja usein on sovittu toimittajan kanssa ylimääräisistä ympäristönäytteistä tehtaalla. Tarvittaessa myös reseptejä on muokattu siten että riskiä voidaan pienentää.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Toiminnan kannalta on tärkeätä yrittää minimoida saastuneet erät. Koska käsittely maksaa ja varastomääriä joudutaan lisäämään (kun karanteeniaika pidempi). Olemme kuitenkin myös valmiita kokeilemaan uusia toimittajia, sillä samalla on varmistettava että meillä on käytössä riittävästi sopivia toimittajia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä raaka-aineita. Meidän kokemuksen mukaan tiivis ja luottamuksellinen kommunikointi tärkeimpien toimittajien kanssa on erittäin tärkeätä olemme useasti hyvinkin nopeasti saaneet tilanteen kuntoon kun ongelmat on käsitelty. Toki edellytyksenä on aina että Suomi / me olemme riittävän merkittävä asiakas heille muuten he valitsevat helpommat asiakkaat Luomurehuaineet haasteellisia, sillä niille ei löydy toimivaa käsittelyvaihtoehtoa positiivisille erille palautus on yleensä huono vaihtoehto kaikille

TULEVAISUUS UUDET HAASTEET KÄSITTELYLLE Meille Suomessa on hyvin tärkeätä että myös 1.7.2015 jälkeen löytyy toimiva tapa käsitellä positiivisiksi todetut raaka-aineet sillä vaikka kuinka panostaisimme oikeiden toimittajien valintaan näitä tulee löytymään myös jatkossa Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä ettei formaldehydipitoisten aineiden käyttö Salmonellaerien käsittelyssä olisi mahdollista enää 1.7.2015 jälkeen? Sallitaan vain suljetuissa järjestelmissä Käyttölupaa haettu vain sika- ja siipikarjarehuille Mitä on tehtävissä jotta käsittely olisi mahdollista vielä 1.7. jälkeen onko mahdollista saada Suomelle poikkeuslupa vedoten tiukkaan Salmonellapolitiikkaan sekä ankaran vastuun velvoitteisiin?