Suomen metsäkeskus Varautumissuunnitelma metsätuhoihin 2013
Suomen metsäkeskus Työryhmä: Yrjö Niskanen Hannu Heikkilä Tuomo Mikkonen Jouni Rantala Anders Wikberg Irmeli Ruokanen Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Yrjö Niskanen
Sisällys SISÄLLYS 1. PERUSTEET... 4 2. PELASTUSVIRANOMAISTEN TOIMINTAVALTUUDET... 5 3. AN SISÄLTYVÄT METSÄTUHONAIHEUTTAJAT... 6 4 VARAUTUMISEN TAVOITTEET...6 5 VALMIUSORGANISAATIO SUOMEN METSÄKESKUKSESSA...7 5.1 Valmiustehtävien organisointi...7 5.2 Sidosryhmäyhteistyö...12 5.2.1 Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset...12 5.2.2 Sähköyhtiöt...12 5.2.3 Muut tahot...13 6. TOIMINTA METSÄTUHOTILANTEESSA...13 6.1 Tuulituho...13 6.2 Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot...15 6.3 Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäisen aiheuttamat tuhot...16 6.4 Mäntyankeroisen aiheuttamat tuhot...16 6.5 Muut tuhot...16 7 VIESTINTÄ......17 8. KIRJALLISUUTTA, LISÄTIETOJA...18
4 1. Perusteet Valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten ja muiden valtion viranomaisten tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (valmiuslaki 3 luku). Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto ja kukin ministeriö toimialallaan. Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen, varautuminen metsätuhoihin ja pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetun virka-avun antaminen (Laki Suomen metsäkeskuksesta 6.5.2011/418). Metsätuhoihin varautumisella tarkoitetaan varautumista metsäpaloihin, myrsky- ja lumituhoihin sekä hyönteis- ja sienituhoihin. Metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten seurannasta annetun asetuksen (1045/1991) mukaan Suomen metsäkeskus on velvollinen avustamaan Metsäntutkimuslaitosta metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seurannassa. Suomen metsäkeskuksen alueyksikön tulee tehdä laajan hyönteis- tai sienituhon vaaran ilmetessä maaja metsätalousministeriölle esitys tarpeellisista toimenpiteistä tuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi (Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 8.2.1991/263, 6 ). Suomen metsäkeskus on pelastuslain 47 :n mukaan velvollinen laatimaan tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista. Pelastuslain 49 :n mukaan Suomen metsäkeskus/alueyksiköt antavat pyynnöstä pelastusviranomaisille toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua. Metsähallituksen asiantuntija-avusta metsäpalojen torjunnassa säädetään pelastuslaissa erikseen. Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa (pelastuslaki 379/2011, 49 ). Asianomainen pelastusviranomainen tekee päätöksen pelastuslaissa säädetyn virka-avun ja edellä mainitun asiantuntija-avun pyytämisestä. Kun Suomen metsien terveyttä uhkaa meillä ennen esiintymätön metsille vaarallinen kasvintuhooja, kuten esimerkiksi mäntyankeroinen, voi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käyttää Suomen metsäkeskusta apunaan torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa (Laki Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta, 384/2008, 14a ja 30a ).
5 Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut varautumissuunnitelman Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin (Helsinki 2012). Suunnitelmassa velvoitetaan Suomen metsäkeskus laatimaan metsätuhovalmiussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata Metsäkeskuksen sisäinen valmiusorganisaatio ja sen tehtävät eri tilanteissa. Metsätuhoihin varautuminen ja virka-avun antaminen ovat Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä. Metsäkeskus ei toisin sanoen tässä yhteydessä tee ratkaisuja, jotka välittömästi vaikuttavat henkilön oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Kysymyksessä on ns. tosiasiallinen hallintotoiminta, jota on esimerkiksi valmiussuunnitelman laatiminen, neuvonta ja asiantuntijapalvelut viranomaisille. 2. Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet Pelastustoiminnan johtovastuu on pelastusviranomaisella. Laajoissa tuhotilanteissa pelastusviranomaiset voivat koota pelastustehtävien johtamistoimintaa varten toiminta-alueen johtoelimen. Pelastuslain (29.4.2011/379) 37 :n mukaan: Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syystä. Onnettomuus- ja vaaratilanteissa ovat muutkin palokunnat kuin 25 :ssä tarkoitetut sopimuspalokunnat pelastustoiminnan johtajan yleisen määräysvallan alaisia, teollisuus- tai muun laitoksen palokunta kuitenkin vain, jos laitoksen turvallisuus ei siitä vaarannu. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palo- tai onnettomuuspaikalla. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta. Pelastustoimintaan määrätty ei saa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, ennen kuin pelastustoiminnan johtaja on antanut siihen luvan.
6 3. Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhonaiheuttajat Merkittäviä tuhoja Suomen metsissä aiheuttavat tuuli (myrskyt), kaarnakuoriaiset, tähtikudospistiäinen, mäntypistiäiset (pilkku- ja ruskomäntypistiäinen), hirvet, myyrät, juurikääpä, lumi ja metsäpalot. Lisäksi merkittävä riski voi liittyä mäntyankeroisen leviämiseen Suomen metsiin. Tässä varautumissuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin varautuminen seuraaviin tuhonaiheuttajiin: - tuulituhot - kaarnakuoriaiset - mäntypistiäiset ja tähtikudospistiäiset Mäntyankeroisen esiintymiseen liittyvästä varautumisesta ja tarvittavista toimenpiteistä on laadittu erillinen Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 4. Varautumisen tavoitteet Varautumisen tavoitteena on: 1. Valmius pelastusviranomaisten avustamiseen 2. Ennakoiva toiminta metsätuhojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä hyvin organisoitu kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seuranta 3. Tehokas toiminta metsätuhotilanteessa ja tuhon jälkihoitotoimenpiteissä 4. Tilannekuvan ripeä muodostaminen metsätuhosta ja sen uhasta. 5. Selkeä ja ajantasainen työn- ja vastuunjaon organisointi Suomen metsäkeskuksessa, alueyksiköissä ja suhteessa sidosryhmiin 6. Hyvä valmius tiedottamiseen ja neuvontaan.
7 5. Valmiusorganisaatio Suomen metsäkeskuksessa 5.1 Valmiustehtävien organisointi Valmiusorganisaatioon kuuluvat metsäjohtaja, rahoitus- ja tarkastustoiminnan päällikkö, valtakunnallinen valmiuspäällikkö ja varavalmiuspäällikkö, valtakunnallinen puhelinpäivystäjä (päivystysrinki), valtakunnallinen valmiusryhmä, valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori sekä alueyksiköissä aluejohtajat, alueelliset valmiuspäälliköt, alueelliset valmiusryhmät ja johtavat esittelijät. METSÄJOHTAJAN TEHTÄVÄT Metsäjohtaja vastaa Suomen metsäkeskuksen varautumisesta metsätuhoihin ja tehtävän hoitamiseen tarvittavista resursseista. Metsäjohtaja nimittää valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön sekä valmiuspäällikön esittelystä valtakunnallisen valmiusryhmän. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen valmiuspäällikkö avustaa metsäjohtajaa metsätuhoihin varautumisessa. Valmiuspäällikkö vastaa valtakunnallisen varautumissuunnitelman toimeenpanosta, ohjauksesta ja kehittämisestä. Kehittämistä tehdään uuden tiedon, havaintojen ja kokemusten perusteella. Valmiuspäällikkö raportoi ja tekee varautumisen kannalta tarpeellisista seikoista esityksiä metsäjohtajalle. Valmiuspäällikkö kehittää yhteyksiä valtakunnallisten pelastusviranomaistahojen ja metsällisten toimijoiden kanssa yhteistyön edistämiseksi. Hän edistää metsätuhoihin liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 1. Valtakunnallisen metsätuhovalmiuden koordinointi ja kehittäminen a. metsätuhojen ennakoinnin ja tuhokartoituksen toimintamallin kehittäminen ja organisointi b. osallistuminen metsätuhovalmiuden yleiseen parantamiseen metsähallinnossa c. toimija- ja sidosryhmäyhteistyö muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa d. alueyksiköiden valmiusryhmien yhteystiedoista huolehtiminen ja toiminnan seuranta e. tarvittavasta osaamisesta huolehtiminen f. puhelinpäivystysringin toiminnasta huolehtiminen.
8 2. Suomen metsäkeskuksen yhteyshenkilönä toimiminen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) suuntaan 3. Valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa. 4. Suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi laajojen metsätuhojen uhatessa ja niiden tapahduttua a. tuhon jälkeisen tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, Maanmittauslaitoksen, Metlan ja Eviran kanssa b. tuhoalueen laajuuden ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön c. ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi d. ilmakuvausesityksen tekeminen MMM:lle e. osallistuminen tuhon aiheuttamien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan. 5. Tehtäväjaosta sopiminen varahenkilön kanssa ja valmius työssäoloon tuhojen tapahduttua RAHOITUS- JA TARKASTUSPALVELUJEN PÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö osallistuu tarpeellisilta osin valtakunnallisen valmiusryhmän toimintaan. Vastaa metsäjohtajan hänelle osoittamista tehtävistä. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksen valmiusryhmän muodostavat valmiuspäällikkö, varavalmiuspäällikkö, hyönteis- ja sienituhokoordinaattori ja 1 3 asiantuntijajäsentä. Valmiuspäällikkö toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmän nimittää metsäjohtaja valmiuspäällikön esittelystä. Ryhmän toimikausi on yhtenevä valmiuspäällikön toimikauden kanssa. Valmiusryhmä avustaa valmiuspäällikköä toiminnan organisoinnissa ja kehittämisessä ja edistää Metsäkeskuksen käytännön toimia valmiussuunnitelman toimeenpanossa. Valmiusryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista metsätuhotilannetta sekä kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Ryhmä raportoi metsäjohtajalle, rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja edistämispäällikölle vähintään kerran vuodessa. ALUEJOHTAJAN TEHTÄVÄT Aluejohtaja vastaa alueyksikön resursseista ja sitoutumisesta valmiustyöhön. Aluejohtaja nimittää alueellisen valmiusryhmän ja tukee valmiusryhmän työtä alueyksikössä. Aluejohtaja tekee esityksen MMM:lle laajan hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä sekä hoitaa torjuntatoimien jälkeisen viranomaisasioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. Aluejohtaja voi päätöksellään siirtää tehtävän johtavalle esittelijälle.
9 VALTAKUNNALLISEN PUHELINPÄIVYSTÄJÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksella on metsätuhoihin varautumisen perusteella muodostettu puhelinpäivystysrinki. Päivystysrinkiin kuuluu jokaisesta alueyksiköstä kaksi jäsentä. Jäsenen päivystysvuoro on viikon pituinen. Päivystäjään saa yhteyden soittamalla yhteen valtakunnalliseen päivystysnumeroon. Puhelinnumero on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Tavoitteena on, että puhelinnumerosta vastataan aina siihen soitettaessa. Puhelimeen vastataan myös virka-ajan ulkopuolella. Normaalina virka-aikana pelastusviranomainen tai muu apua tarvitseva ottaa virka-apupyynnössään kuitenkin ensisijaisesti yhteyttä suoraan alueelliseen valmiuspäällikköön tai hänen varahenkilöönsä. PUHELINPÄIVYSTÄJÄ 1. Seuraa ilmatieteen laitoksen vaara-tiedotteita ja tarvittaessa jo etukäteen on yhteydessä alueyksiköihin valmiustilanteen kartoittamiseksi 2. Vastaanottaa virka-apupyynnön, pyytää tarvittaessa täsmentäviä tietoja pyynnön sisällöstä sen lähettäjältä, ryhtyy välittömästi toteuttamaan osaltaan pyyntöä ja kohdentaa pyynnön alueyksikön toimivaltaisille valmiushenkilöille. Päivystäjällä on käytössään sisäisen tietoverkon kautta (Silmu) alueellisten metsätoimijoiden, urakoitsijoiden ja metsurien yhteystietoja 3. Edesauttaa paikallisen valmiustoiminnan käynnistymistä virka-apupyynnön kohteena olevalla alueella 4. Huolehtii päivystysaikana tehdyn työn tiedottamisesta valtakunnallisille valmiuspäälliköille ja metsäjohtajalle 5. On valmis avustamaan alueellisia ja valtakunnallisia viestintätoimenpiteitä yhteistyössä MMM:n ja Metsäkeskuksen viestinnän kanssa 6. On puhelimitse tavoitettavissa päivystysvuorollaan ympäri vuorokauden 7. Vastaa päivystysvuoron siirtymisestä seuraavalle henkilölle. VALTAKUNNALLISEN HYÖNTEIS- JA SIENITUHOKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen hyönteis-ja sienituhokoordinaattori vastaa merkittävien metsätuhoja aiheuttavien hyönteis- ja sienituholaisten esiintymisen ja leviämisen seurannasta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Vastuualueen toiminnan koordinointi ja kehittäminen Suomen metsäkeskuksessa. - Vastuu tuhohavaintojen keräämisestä, arkistoinnista, tiedottamisesta ja raportoinnista. - Alueyksiköiden hyönteis- ja sienituhoasiantuntijoiden verkoston ylläpitäminen, toiminnan ohjaaminen ja riittävästä osaamisesta huolehtiminen. Valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori kehittää metsätuhojen varautumistoimintaa yhteistyössä valmiusryhmän kanssa.
10 Hän tekee aloitteita tarpeelliseksi katsomistaan toimista sieni- ja hyönteistuhojen varautumistoimintaan liittyen. Lisäksi hän raportoi rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Jokaisessa alueyksikössä on aluejohtajan nimittämä valmiusryhmä, johon kuuluu - valmiuspäällikkö - varavalmiuspäällikkö - johtava esittelijä - 1 2 muuta asiantuntijajäsentä. Valmiusryhmä kokoontuu valmiuspäällikön kutsusta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa maaliskuun loppuun mennessä käsittelemään edellisen vuoden metsätuhoasioita ja arvioimaan tulevia varautumistarpeita ja menettelyjä. Kokouksista pidetään muistiota. Kokousmuistiot tallennetaan Metsäkeskuksen tietojärjestelmään. Valmiusryhmä raportoi aluejohtajalle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT 1. Johtaa alueyksikön valmiusryhmää 2. Vastata Suomen metsäkeskuksen valmiussuunnitelman toimeenpanosta alueyksikössä ja tarpeellisten paikallisohjeiden antamisesta 3. Vastata valmiustoimintaan saamiensa ohjeiden toimeenpanosta alueyksikössä 4. Antaa pelastuslaitokselle vuosittain pelastuslain mukaisen selvityksen pelastustoimintaan olevista voimavaroista (jäljempänä kohdissa 5 ja 6 olevia tietoja) 5. Myötävaikuttaa siihen, että alueen pelastuslaitoksella on metsäkone- ja metsuriyrittäjien yhteystiedot kohtuudella saatavissa olevassa laajuudessa. Alueyksikkö hankkii yhteystiedot ja toimittaa ne pelastuslaitokselle tai alueyksikkö opastaa pelastuslaitosta hankkimaan ko. yhteystiedot. Yhteystiedot tallennetaan myös Suomen metsäkeskuksen sisäiseen tietoverkkoon saatavilla olevassa laajuudessa. Yhteystiedot on tarkoitettu vain pelastustoimintaa tms. toimintaa varten. 6. Vastata toimialueensa metsätuhoyhteyshenkilöverkoston järjestämisestä, tarpeellisesta tiedonvälityksestä ja verkoston tietojen säännöllisestä ylläpidosta Verkostossa on mukana alueyksikön valmiusryhmä, henkilöitä Suomen metsäkeskuksen alueyksiköstä ja keskeisimmistä metsäalan toimijoista sekä pelastuslaitoksesta.
11 Verkoston yhteystiedot sisältävät henkilön nimen, organisaation, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävän organisaatiossa ja maantieteellisen tms. vastuualueen (kunta/kunnat). Yhteystiedot toimitetaan jokaiselle verkoston jäsenelle ja Suomen metsäkeskuksen yhteiseen tietoverkkoon. Tiedonvälitys sisältää mm. tiedottamisen metsätuhoista ja niihin varautumisesta. 7. Pitää tarpeellisessa määrin yhteyttä pelastusviranomaisiin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tammi-huhtikuun aikana. Yhteydenpidosta pidetään muistiota. Pelastuslaitokselle on annettava vuosittain pelastuslain mukainen selvitys pelastustoimintaan olevista voimavaroista. mm. alueellisen yhteyshenkilöverkoston yhteystiedot, metsureiden ja koneyrittäjien yhteystietoja mahdollisuuksien mukaan Tapahtumat edellisen yhteydenpidon jälkeen, palautekeskustelu ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen Valmiuspäällikkö vastaa pelastusviranomaisten kanssa sovittujen asioiden toimeenpanosta alueyksikössä. 8. Huolehtia varautumiseen liittyvästä tarpeellisesta tiedonvälityksestä metsäalan toimijoille, alueyksikön sisällä ja Suomen metsäkeskuksessa (mm. yhteydenpito valtakunnalliseen valmiuspäällikköön ja toisten alueyksiköiden valmiuspäälliköihin) 9. Vastata alueyksikön toimenpiteistä metsätuhon sattuessa Tuuli- ja kaarnakuoriaistuhoja koskevat menettelyt on esitetty jäljempänä tässä ohjeessa. Muiden tuhojen osalta toimitaan soveltuvin osin näitä menettelyjä mukaillen ja/tai saatujen erillisohjeiden mukaisesti. JOHTAVAN ESITTELIJÄN TEHTÄVÄT 1. Vastata metsätuhoasioihin liittyvien säädösten, määräysten ja ohjeiden toimeenpanosta valtuuksiensa ja toimenkuvansa mukaisesti 2. Vastaanottaa virka-apupyyntö, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyä toteuttamaan pyyntöä 3. Vastata metsälakia ja rahoituslakia koskevien toimintaohjeiden antamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa 4. Vastata metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyistä toimenpiteistä, tarkastuksista ja ratkaisuista 5. Hoitaa aluejohtajan antamat tehtävät (esim. MMM:lle metsäkeskuksen esitys tarpeellisista toimenpiteistä hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi, hoitaa torjuntatoimien jälkeinen viranomaisasiointi MMM:n kanssa) 6. Vastata MMM:n tarkastusmääräysten toimeenpanosta.
12 5.2 Sidosryhmäyhteistyö 5.2.1 Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset Metsänomistajien valtuuttamat tahot, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset, vastaavat valtuutuksensa rajoissa tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Metsäteollisuusyritykset vastaavat hakkuuoikeuden haltijana tai metsänomistajana tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Puunkorjuukalustoa ja henkilöstöä tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnata metsätuhoalueelle riittävästi siten, että taloudellisesti hyödynnettävissä oleva vaurioitunut puusto pystytään hyödyntämään puunjalostustoiminnassa mahdollisimman hyvin. Seurannaistuhojen välttämiseksi puunkorjuussa tulee pyrkiä minimoimaan metsiin pitemmäksi aikaa jäävän hyönteistuhoriskiä lisäävän vahingoittuneen puun määrä. Yritykset määrittelevät tuhopuiden korjuussa käyttämänsä varastointipaikat (tehdas-, tienvarsi- ja vesivarastot) ja etenkin suurissa metsätuhoissa ylläpitävät varastorekisteriä metsäkeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Metsätuhon määrää ja laajuutta selvitetään yhteistyössä metsätoimijoiden kanssa. Metsänkäyttöilmoituksille tehdään tarvittavat merkinnät metsätuhoalueiden hakkuista. Metsätuhoasioista viestitään avoimesti. Varautumista kehitetään kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. 5.2.2 Sähköyhtiöt Sähköyhtiöt laativat oman varautumissuunnitelman metsätuhojen osalta sekä vastaavat sen ylläpidosta ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Yhtiöt myös vastaavat omien sähköverkkojensa toimintakunnosta ja vianhoidosta. Sähkömarkkinalain (386/1995) 5 :n mukaan jakeluverkon haltijalla on oltava käytettävissään riittävästi henkilöstöä sähköverkkotoiminnasta huolehtimiseen. Jos verkon huolto ja ylläpito ovat erillisessä yhtiössä, kuuluu verkon haltijan varmistaa sopimusjärjestelyin, että laajoissa häiriötilanteissa on käytettävissä tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa. Metsäkeskus kehittää keskijännitelinjojen tuulituhoriskin kartoitusmenetelmiä ja tarjoaa asiaan liittyviä palveluja tuulituhoriskien vähentämiseksi.
13 5.2.3 Muut tahot Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpalvelu lähettää turvallisuussäätiedotteen valmiuspäälliköille, hänen varahenkilölleen ja maa- ja metsätalousministeriöön. Yhteisenä sähköpostiosoitteena on mk.valmiuspaallikot@metsakeskus.fi. Ilmatieteen laitos ylläpitää tausta-alueiden ilmanlaadun seurantaverkkoa ja kehittää ilmansaasteiden muutunnan ja kulkeutumisen ennakointi- ja seurantamalleja. Ympäristöviranomaiset valvovat luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvien säädösten noudattamista. Mahdollisissa ongelmatilanteissa toimijat ottavat yhteyden alueelliseen ympäristökeskukseen. Suomen ympäristökeskus koordinoi ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa, johon sisältyvät myös metsäekosysteemit. Vakuutusyhtiöillä ei ole säädöksiin perustuvaa roolia metsätuhotapauksissa. Vakuutussopimus on vakuutusyhtiön ja metsänomistajan välinen asia. Vakuutussopimuksessa yhtiölle on tavallisesti varattu mahdollisuus tarkastaa vahingot, ennen kuin ryhdytään puunkorjuuseen. Kukin vakuutusyhtiö voi erikseen sopia, mitä arviointi- tai muita palveluita se ostaa metsäalan organisaatioilta. Metsätuhoalueiden ilmakuvausasioissa Metsäkeskus tekee yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Metsätuhojen ennakoinnissa ja seurannassa Metsäkeskus tekee yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa. 6. Toiminta häiriötilanteissa 6.1 Tuulituho 1. VALMIUDEN YLLÄPITO - valtakunnallinen päivystysrinki toimii jatkuvasti - valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön toimintaa toteutetaan toimenkuvan mukaisesti - alueellisten valmiusryhmien toiminta tapahtuu toimenkuvien mukaisesti 2. VALMIUDEN NOSTO - ilmatieteen laitos antaa myrskytuulivaroituksen - päivystäjä on mahdollisuuksien mukaan yhteydessä arvioidun myrskyalueen valmiuspäälliköihin ja valtakunnalliseen valmiuspäällikköön/varavalmiuspäällikköön huomion kiinnittämiseksi asiaan ja tarpeellisiin toimiin ryhtymiseksi - mahdollisuuksien mukaan alueyksikön valmiuspäällikkö tiedottaa tuulituhoriskin noususta alueensa yhteyshenkilöverkostolle/metsätoimijoille
14 3. TUULITUHON SATTUESSA - päivystäjä aktivoi valmiushenkilöt (alueet, valtakunnalliset valmiuspäälliköt) - päivystäjä välittää saamansa virka-avunpyynnön alueelle - valtakunnalliset valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvan mukaisiin toimiin - alueyksiköiden valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvansa mukaisiin toimenpiteisiin VALTAKUNNALLINEN VALMIUS- JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKKÖ - suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi, tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, maanmittauslaitoksen ja Metlan kanssa tuhoalueen laajuus- ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi ja toimeenpanon organisointiin osallistuminen - ilmakuvausesityksen tekeminen ministeriölle - valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa - viestintä Metsäkeskuksen johdolle tilannekuvasta ja tehdyistä toimenpiteistä ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaanottaa virka-apupyynnön, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyy välittömästi toteuttamaan pyyntöä valtuuksiensa rajoissa - vastaa metsätuhon määrän arvioinnista ja edesauttaa osaltaan tuhon tilannekuvan muodostamisessa tuhoarvion valmistumisen tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - vastaa ilmakuvaustarpeen arvioinnista vastuualueellaan tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - kutsuu tarvittaessa koolle valmiusryhmän ja/tai keskeisten metsäorganisaatioiden edustajat metsätuhon tilannekuvan täsmentämiseksi sekä keskustelemaan ja sopimaan tuhon johdosta tarvittavista toimenpiteistä ja tiedottamisesta kokoontuminen voi olla tarpeellista toteuttaa suurten tuulituhojen yhteydessä, jolloin tavoiteaikataulu on 3 5 vrk tuhosta. - huolehtii metsätuhoon liittyvästä tiedonvälityksestä valtakunnalliselle valmiuspäällikölle, hyönteis- ja sienituhovastaavalle, alueyksikön sisällä ja tarpeelliselta osin yhteyshenkilöverkoston puitteissa sekä muille valmiuspäälliköille ja pyydettäessä maa- ja metsätalousministeriölle - vastaa metsätuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla tiedottamisen aiheita ovat mm. metsätuhon laajuus ja määrä, tuulen kaatamien puiden korjuun vaarallisuus ja seurannaistuhojen riskit eri puulajeilla JOHTAVA ESITTELIJÄ - ohjeistaa metsänkäyttöilmoitus-, kemera- ja seurannaistuhojentorjunta- yms. asioissa
15 4. ILMAKUVAUS - tehdään tarvittaessa - toimitaan MMM:n asiaa koskevan määräyksen mukaisesti 5. MYRSKYTUHOHAKKUIDEN SEURANTA JA TILASTOINTI METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN PERUSTEELLA 6.2 Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot Hyönteis- ja sienituhotilannetta (ml. kirjanpainajat) ja sen kehittymistä sekä tuhohakkuita seurataan aktiivisesti muun muassa seuraavilla tavoilla: - tarkastuksin MMM:n ja Metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti - metsänkäyttöilmoitusten tuhohakkuukoodien avulla - Metsäkeskuksen ja muiden toimijoiden työnsä yhteydessä tekemien havaintojen avulla. Kirjanpainajatuhotilanteen seuraaminen on erityisen tärkeää laajojen kuusivaltaisiin metsiin kohdentuneiden myrskytuhojen jälkeen. Tuholaisten kantojen seurannassa Suomen metsäkeskus avustaa Metsäntutkimuslaitosta vuosittain sovittavalla tavalla. Vakavan kirjanpainajatuhon sattuessa tai tuhoriskin kasvaessa merkittäväksi ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa, että alueyksikössä annetaan tarvittaessa ohjeistusta tuhometsiköiden käsittelyyn ja tuhohavaintojen ilmoittamismenettelyyn - vastaa, että alueyksikössä tiedotetaan yleisesti kirjanpainajatuhoista sekä erikseen hyönteis- ja sienituhovastaavalle. JOHTAVA ESITTELIJÄ - vastaa metsänkäyttöilmoitusten tekemistä koskevien ohjeiden antamisesta - organisoi tarkastustoiminnan MMM:n ja Suomen metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
16 6.3 Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäiden aiheuttamat tuhot Pistiäistuhotilannetta ja sen kehittymistä seurataan aktiivisesti yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Vakavan pistiäistuhon sattuessa toimitaan seuraavasti: JOHTAVA ESITTELIJÄ - arvioi tilanteen Metlan sekä hyönteis- ja sienituhovastaavan avustuksella - harkinnan mukaan valmistelee ja tekee MMM:lle esityksen tarpeellisista toimenpiteistä hyönteistuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi. - hoitaa torjuntatoimien jälkeisen asioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa MMM:n määräämien biologisten torjuntatoimenpiteiden käytännön toteutuksen organisoinnista - avustaa tarvittaessa johtavaa esittelijää torjuntaesityksen tekemisessä - vastaa tuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla sekä hyönteis- ja sienituhovastaavalle. 6.4 Mäntyankeroiden aiheuttamat tuhot Toimenpiteistä on laadittu erillinen suunnitelma: Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 6.5 Muut tuhot Muiden metsätuhojen osalta sovelletaan tämän valmiussuunnitelman yleisiä toimintaperiaatteita. Laajoissa lumi- ja tykkytuhoissa sekä metsäpaloissa toimitaan tuulituhojen menettelyjen tapaan. Valmiussuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään metsätuhoriskien mukaisesti.
17 7. Viestintä Metsätuhoihin liittyvän viestinnän tavoitteena on tiedottaa metsätuhoasioista nopeasti, luotettavasti ja mahdollisimman avoimesti medialle, väestölle, metsätoimijoille ja sisäisesti metsäkeskuksessa. Viestintä on oma-aloitteista, aktiivista, nopeasti käynnistyvää ja johdonmukaisesti etenevää. Tilanteen suuruusluokka, arvioitu kesto ja mahdolliset suojautumis- ja torjuntaohjeet selitetään ymmärrettävästi. Suomen metsäkeskus ilmoittaa viipymättä laajoista ja äkillisistä metsätuhoista tai muista vastaavista metsätuhoihin liittyvistä kriisitilanteista maa- ja metsätalousministeriöön. Ministeriön metsäosasto ilmoittaa tilanteista välittömästi ministeriön johdolle ja viestintäyksikköön. Metsäosasto tiedottaa johdolle ja viestintäyksikölle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen johdosta. Suomen metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö vastaavat valtakunnallisesta metsätuhoviestinnästä yhteistyössä. Alueellisesta viestinnästä ja viranomaismääräysten soveltamisesta vastaa Suomen metsäkeskus oman ohjeistuksensa mukaisesti. Metla ja Evira tiedottavat omien ohjeittensa mukaisesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Yleisvastuu pelastustoiminnan aikaisesta tiedottamisesta on pelastusviranomaisilla. Pelastusviranomaisella on tarvittaessa oikeus antaa hätä- ja viranomaistiedotteita. Sähkönjakeluyhtiöt vastaavat tiedotuksesta, joka koskee alueita, joilta sähkönjakelu on keskeytynyt.
18 8. Kirjallisuutta, lisätietoja Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin, Helsinki 2012. Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle. Elintarviketurvallisuusvirasto. Eviran julkaisuja 7/2011. 68 s. Hakkuut myrskytuhometsissä, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, 2011. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 17. 15 s. Metsätyöt ja sähkölinjat, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, 2011. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 37. 11 s. Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus, MTK ja SLC, 11 s. Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen. Esite. Maa- ja metsätalousministeriö 2011. 5 s. Matkapuhelin, metsätyö ja turvallisuus 2003. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työturvallisuuskeskus. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 38. 19 s. Metsäalan työsuojelu, julkaisu. STM, Työturvallisuuskeskus Metsätuhoihin valmistautuminen. Taustapaperi metsäkeskuksen metsätuhovalmiussuunnitelmaa varten. Metla 4.4.2012. Metsäkeskus.fi -internetsivusto