Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Transkriptio

1

2 Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

3 Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti Pouttu) Muut lähteet

4 Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Hyönteiset: kirjanpainajat kuusentähtikirjaaja ytimennävertäjät jäärät kärsäkkäät mäntypistiäiset tähtikudospistiäinen Sienitaudit: kuusenjuurikääpä männynjuurikääpä versosurma Suomen metsäkeskus 4

5 Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Tuulituhot Muut: hirvieläimet myyrät ahava Vieras-/tulokaslajit: mäntyankeroinen lepän Phytophthora tammen äkkikuolema hollanninjalavatauti saarnensurma pohjoisamerikkalaiset ruosteet ja kaarnakuoriaiset aasianrunkojäärä kiinanrunkojäärä havununna Suomen metsäkeskus 5

6 Tuulituhot 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi) 1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La) 1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La) 2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme) 2002 Unto: n. 1 milj. m3 (Savo) 2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-K) 2011 Tapani ja Hannu: n. 4 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra) 2012 Antti: m3 (Eteä-Suomi) Suomen metsäkeskus 6

7 Tuulituhot Ilmaston lämpeneminen Kovemmat tuulet, useammin Roudan väheneminen Osa myrskypuista jää korjaamatta! Tapani ja Hannu: noin m 3 (yli puolet kuusta) Seuraustuhojen riski on suuri! kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2 v) Suomen metsäkeskus 7

8 Tuulituhouudistushakkuut 2012 (metsänkäyttöilmoitukset) Suomen metsäkeskus 8

9 Tuulituhojen metsänkäyttöilmoitukset 2012 Alue Tuulituho (ha) Kasvatus Uudistus Yhteensä Ra L-S Pi EKP E-S H-U Kai Ka-S K-S La P-K P-P P-S Yhteensä

10 Tuulituhohakkuut 2013, mki Suomen metsäkeskus 10

11 Kirjanpainaja (Ips typographus) Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku Tuhoalueet Suomessa olleet yleensä pieniä Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet pystypuut terveet puut Toinen sukupolvi loppukesällä 2010, 2011, 2012 ei, 2013 Kannanseuranta 2012 alkaen (Metsäkeskus ja Metla) Suomen metsäkeskus 11

12 Suomen metsäkeskus 12

13 Hyönteistuhoista tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia Suomen metsäkeskus 13

14 Hyönteistuhohakkuut 2013, mki Suomen metsäkeskus 14

15 Ytimennävertäjät pystynävertäjä (Tomicus piniperda) vaakanävertäjä (Tomicus minor) Lisääntyvät tuoreessa mäntypuutavarassa, tuulenkaadoissa ym. myrskytuhon seurannaistuhoa kasvutappioita männylle Suomen metsäkeskus 15

16 Mäntypistiäiset ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini) Tuhot vähentyneet merkittävästi välisenä aikana laajat tuhot torjunta monisärmiöviruksella vuonna 2008 Uudessakaupungissa Suomen metsäkeskus 16

17 Metsätuhojen torjunta Ruskomäntypistiäinen Uudessakaupungissa 2008 Kuvat: Hannu Heikkilä

18 Tähtikudospistiäinen Suomessa (Acantholyda posticalis) Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja pahimmat tuhot Euroopassa: v, ha Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä vuonna 2006 jatkuu edelleen, avohakkuut jo yli 200 ha torjuttu sukkulamadoilla 2011 ja 2012 kiinteä seuranta jatkuu, toukkakanta vuonna 2013 maassa paikoin runsas, moninkertaisesti yli riskirajan Suomen metsäkeskus 18

19 Metsätuhojen torjunta 4/5 Tähtikudospistiäinen Porissa 2011 ja Suomen metsäkeskus 19 Kuvat: Hannu Heikkilä

20 Kuusenjuurikääpä tyvilaho (Heterobasidion parviporum) Pahin kuusien vioittaja 40 milj. /v Leviämässä yhä pohjoisemmaksi Torjunnan painopiste reuna-alueille!? Suomen metsäkeskus 20

21 Männynjuurikääpä tyvitervastauti (Heterobasidion annosum) Tappaa mäntyjä 5 milj. /v Länsi- Suomessa pelättyäkin yleisempi Suomen metsäkeskus 21

22 Männynjuurikääpä Suomen metsäkeskus 22

23 Hirvituhot Hirvien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet pienentyneiden hirvikantojen myötä: - Etelä-Suomessa voimakkaammin, vaikka hirvikannat ovat pienentyneet vähemmän - Pohjois-Suomessa hirvikannat ovat laskeneet voimakkaammin, mutta tuhot vähentyneet hitaammin Tuhokeskittymät hirvien talvilaidunalueilla Alueelliset erot ovat suuria Suomen metsäkeskus 23

24 Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)) Pohjois-Amerikka, Aasia, Portugali, Espanja saastunut puu kuolee nopeasti, paha tuholainen tarvitsee siirtäjäeliön (tukkijäärät) Suomessa ei havaittu luonnossa tuontipuutavarassa ja puisissa pakkausmateriaaleissa (tarkastetaan pistokokein) Lisääntyminen mahdollista ainakin Etelä-Suomessa vaara leviämiselle Suomeen melko suuri kotoinen mäntymme altis tuhoille luokiteltu hävitettäväksi kasvintuhoojaksi EVIRA:n valmiussuunnitelmassa siirtäjäeliöiden hävittäminen, puiden polttaminen Suomen metsäkeskus 24

25 Havununna (Lymantria monacha) Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole aiheuttanut merkittävää tuhoa Pidetty vaarattomana - syö havupuiden neulasia ym. - Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä Naantalissa 2013! - pieni saari syöty kauttaaltaan Suomen metsäkeskus 25

26 Metsien hoitamattomuus aiheuttaa suurimmat taloudelliset menetykset Taimikot, nuoret kasvatusmetsät, yli-ikäiset metsät Metsätuhoista ilmoittaminen!