Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Transkriptio

1 Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi

2 Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

3 Yleisimpiä metsätuhoja Suomessa Abioottiset tuulituhot lumituhot Selkärankaiset hirvi myyrä Sienet juurikääpä Hyönteiset kirjanpainaja mäntypistiäiset Kuvat: Luke/ Erkki Oksanen ja Juha Honkaniemi

4 Metsätuhot ja tulevaisuus Juurikäävän ja muiden sienitautien lisääntyvä aktiivisuus kasvukauden pidentyessä Sulan maan ajan pidentyminen Lisääntyvät sulan maan hakkuut -> kasvava juurikääpäriski Metsiköiden tuulituhoriskit lisääntyvät Talven sademäärän lisääntyminen ja lämpötilan nousu -> lumimassat Kirjanpainajan kaksi sukupolvea/kasvukausi nykyisen yhden sijaan Uusia taudinaiheuttajia ja tuholaisia?

5 Miksi metsätuhoja mallinnetaan? Tuhoriskien tunteminen ja hallinta on merkittävä osa metsänkasvatusta Mallien avulla voidaan ennustaa metsätuhojen kehitystä niin puu-, metsikkö-, kuin aluetasollakin Voidaan arvioida vaikutuksia ja tappioita sekä vuotuisella tasolla että yli kiertoajan Tarkastella metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia tuhoriskeihin

6 Miten metsätuhoja mallinnetaan? Tuhomalleissa aina kaksi osaa: isäntä ja tuhonaiheuttaja Otettava huomioon metsätuhojen satunnainen luonne Empiiristen mallien rakentaminen vaikeaa: Aineistoa mallinnuksen tueksi on vähän Satunnaisuus Yhdysvaikutukset Ilmasto vaikuttaa metsätuhoihin herkemmin, kuin puihin Mekanistiset mallit hyvä vaihtoehto, niissä voidaan kuvailla koko metsätuhoon vaikuttava ilmiö sekä linkittää tuhoja toisiinsa

7 Juurikääpä ja metsänkasvatus Vuotuiset tappiot arviolta 50M Lahottaa puiden juuristoa ja runkoa aiheuttaen kasvutappioita ja kuolleisuutta Taloudelliset tappiot pääosin puutavaralajisiirtymistä runkolahon takia Torjuntavaihtoehtoja mm. puulajin vaihto kantojen nosto kantokäsittely: Rotstop tai urea Miten metsänhoito vaikuttaa juurikäävän esiintymiseen?

8 Miten metsänhoidolla voidaan vaikuttaa? Metsikkötiedot Lämpösumma-alue Kantojen lukumäärä edellisen puusukupolven päätehakkuussa Kantoläpimitta Kiertoaika Harva Normaali Tiheä Istutustiheys Harvennukset PPA-ohjaus Taimikonhoito (kuusi-lehtipuu) Alarajalta alarajalle Suositusten mukainen Ylärajalta ylärajalle N infstump, % lahoja kantoja edellisen puusukupolven kannoista 0 5 D spore, itiöitä m -2 hr : lähes terve metsä, runsaasti itiöitä 2: sairas metsä, runsaasti itiöitä

9 Esimerkki: Metsänhoidon ja juurikäävän vaikutus metsänhoidon taloudelliseen tulokseen

10 Useiden tuhojen samanaikainen simulointi Juurikäävän lisäksi kuusikoita vaivaavat tuulituhot sekä kirjanpainajat Tuhot linkittyvät toisiinsa: Lahoilla puilla heikot juuret ja ovat siten alttiimpia tuulituhoille Kirjanpainajat hyödyntävät tuulituhopuita ja muita heikentyneitä lisääntymisessään Mallin rakentamisessa otettava huomioon yhdysvaikutukset Haasteena tuhonaiheuttajien eri mittakaavatasot

11 Metsätuhojen yhdysvaikutukset Juurikääpä heikentää puiden juuristoa Kirjanpainajat käyttävät myrskytuhopuita lisääntymiseen

12 Kriittinen tuulennopeus (m/s) Esimerkki juurikäävän ja tuulen yhdysvaikutuksesta Suhteellinen läpimitan/juuriston säteen vähenemä lahon takia (%)

13 Yhteenveto Metsätuhot tulisi ottaa huomioon metsän kasvua mallinnettaessa ja metsänhoitoa suunniteltaessa Metsätuhoja voi hyvin harvoin erotella toisistaan riippumattomiksi Mallinnuksen haasteena erityisesti toimiminen eri mittakaavoissa Metsätuhojen vaikutukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa

14 Tutkimuksessa mukana Heli Peltola (Itä-Suomen yliopisto) Hannu Väisänen (Itä-Suomen yliopisto) Risto Kasanen (Helsingin yliopisto) Kari Heliövaara (Helsingin yliopisto) Risto Ojansuu (Luke) Tuula Piri (Luke) Mika Lehtonen (Luke) Jouni Siipilehto (Luke) Juha Heikkinen (Luke) Hannu Salminen (Luke) Tuomo Kalliokoski (Luke) Harri Mäkinen (Luke) Jari Hynynen (Luke)

15 Kiitos!

16 16 Teppo Tutkija