Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä"

Transkriptio

1 Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

2 Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus. Varautumissuunnitelmat / Valmiusryhmät. Edistämisluonteinen julkinen hallintotehtävä. Merkittävää eri alan sidosryhmien yhteistyötä. Säädösten taustalla ennakoiva ote, ilmaston lämpeneminen (?) Suora vaikutus puutavaran korjuuseen. Kirjanpainaja E-S:ssa, juurikääpä, MMM asetus nro 6 /2014 ohjeistaa puutavaran poistamisen vaihtoehtoja ja omavalvontaa Suomen metsäkeskus 2

3 1 Lain soveltamisala Tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen Sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin Lisäksi: Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003) - esimerkiksi mäntyankeroinen Suomen metsäkeskus 3

4 2 Määritelmät 1. Metsä: alue, johon sovelletaan metsälakia 2. Metsätuho: elävien organismien puille aiheuttamia sellaisia tauteja ja puiden kasvun tai laadun heikkenemistä, joista aiheutuu taloudellista vahinkoa 3. Puutavara: tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa puu- tavaralajeiksi valmistettua kuorellista raakapuuta 4. Kaarnoittunut mäntypuutavara: pituudesta vähintään neljäsosa on ei-hilseilevän, kovan kaarnan peitossa (myös energiapuu) 5. Vahingoittunut puu: vaurioitunut mänty- tai kuusipuu, josta metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset voivat levitä Suomen metsäkeskus 4

5 2 Määritelmät 6. Taimikkovaiheen puusto: keskipituus enintään 1,3 m Myös kuluvan vuoden istutukset ja kylvöt (korvauskysymysten vuoksi poikkeaa mm. metsälaista) 7. Tyviläpimitta: kuoren päältä kohtisuoraan puutavaran tyvestä tai pystypuun juurenniskasta 8. Biologinen kasvinsuojeluaine: luonnosta eristetyistä organismeista tuotettu valmiste 9. Metsikkö: kasvupaikaltaan ja puustoltaan pääsääntöisesti yhtenäinen metsän osa 10. Välivarasto: tilapäiselle varastopaikalle kaukokuljetusta varten varastoitu puutavara Suomen metsäkeskus 5

6 2 Määritelmät 11. Terminaalivarasto: kaukokuljetusreitin varrelle pysyväisluonteiselle paikalle varastoitu puutavara 12. Tehdasvarasto: tuotantolaitoksen yhteyteen varastoitu puutavara 13. Ammattimainen toiminnanharjoittaja: Puutavaran omistaja tai hakkuuoikeuden haltija, joka harjoittaa puutavaran korjuuta ja joka ammattimaisesti hankkii puutavaraa tai hakkuuoikeuksia jalostusta tai välittämistä varten - Huom! Metsänhoitoyhdistys ei ole määritelmän mukainen ammattimainen toiminnanharjoittaja Suomen metsäkeskus 6

7 Laki 3 : Puutavaran poistaminen hakkuupaikalta ja välivarastosta Maa jaetaan A-, B- ja C-alueeseen (valtioneuvoston asetus) Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan yli 10 cm oleva, kaadettu puutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta viimeistään 1. kuusipuutavara A: 15.7., B: ja C: kaarnoittunut mäntypuutavara A + B: 1.7. ja C: kaadettu kuusipuutavara A: 30 pv kuluessa Ei sovelleta: - yksittäiselle mäntypuutavaraerälle enintään 20 m 3 (vähintään 200 m päässä vastaavasta erästä) - männylle ja kuuselle, jos korkeintaan ½ tilavuudesta tyviläpimitta ylittää 10 cm Suomen metsäkeskus 7

8 Valtioneuvoston asetus 2 Puutavaran poiskuljettamisen alueet Puutavaran poiskuljettamisen määräaikoja koskevat alueet C (Asetuksen 3 ja 4 :t) B Ennen kaksi aluetta Suomen metsäkeskus 8 A

9 jatkuu MÄNTYPUUTAVARAN SIJOITTAMINEN Mä puutavaravaraston koko Smp- tai Sjpmetsikkö taikka nuori kasvatusmetsä Enintään 100 m3 200 m 100m Muu Taimikkovaiheen ohittanut metsikkö Yli 100 m3 400 m 200 m Suomen metsäkeskus 9

10 4 Vaihtoehdot puutavaran poistamiselle 1. puutavaran peittäminen 2. puutavaran kasteleminen 3. puutavarapinon pintaosan kuljettaminen pois 4. puutavaran kuoriminen 5. käsitteleminen kasvinsuojeluaineella 6. mäntypuutavaran sijoittaminen riittävän etäälle 7. mäntypuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella 8. kuusipuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella tai alle 10 cm ei kaarnoittuneella mäntypuulla 9. muut toimenpiteet Tarkemmin MMM:n asetuksessa Suomen metsäkeskus 10

11 5 Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistaminen metsiköstä ja välivarastosta Poistettava kuten puutavara (3 ), jos rungonosia kuusi: enemmän kuin 10 m 3 /ha mänty: enemmän kuin 20 m 3 /ha (kaarnoittunutta) Esim. kuusen rungonosia: 0,5 ha metsikössä => maks. 5m 3, 0,3 ha => maks 3m 3 (Huom! Vrt. 6, jossa metsiköllä 1 ha alaraja) Jos velvoitetta ei täytetä, puutavaran omistajan on suoritettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä (4 ) Suomen metsäkeskus 11

12 5 Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistaminen metsiköstä ja välivarastosta.. jatkuu Enemmän kuin 10 m 3 kantoja, ne on kuljetettava pois 1) 2 v kuluessa, jos nostettu ennen elokuu 1 pv 2) 2½ v kuluessa, jos nostettu elokuussa tai sen jälkeen Juurikäävän leviämisen riski Suomen metsäkeskus 12

13 6 Vahingoittuneiden puiden poistaminen metsiköstä ja välivarastosta Taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä, tyvilpm yli 10 cm - Kuusi yli 10 m 3 /ha - Mänty yli 20 m 3 /ha (kaarnoittunutta) Yli menevä osa poistettava määräaikojen puitteissa tai vaihtoehtoiset toimenpiteet (puiden omistaja) Alle 1 ha sovelletaan yllä olevia m 3 -rajoja, esimerkiksi vahingoittuneita kuusia 0,5 ha metsikössä => enintään 10 m 3 Jos Mete- ja Natura-kohteilla jätetään enemmän, niin: Ilmoitus Metsäkeskukselle, joka sitten seuraa tilannetta Vahingonkorvausvelvollisuus säilyy Suomen metsäkeskus 13

14 MMM asetus 6 /2014 Puutavaran poistamisen vaihtoehdot: Peittäminen ennen hyönt. Iskeymää pinon pinta kokonaan ja päädyistä väh. 50 cm. (Mä ja Ku) Kastelu väh 8 vk ja 50 mm/vrk Mäntypinojen pintaosien väh. 50 cm kerroksen poiskuljettaminen (pystynävertäjän parveilun ja pinon poiskuljettamisen takarajan välisenä aikana) Pinon pintaosan kuoriminen vähh.50 cm Pinon käsittely tarkoitukseen hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella ennen parveilua. Pinojen sijoittamisohjeet asetuksen 1 2 mom:ssa. Kuusipuutavara voidaan peittää väh 50 cm kerroksella lehtipuuta tai kaarnoittumatonta mäntyä ennen parveilua Suomen metsäkeskus 14

15 OMAVALVONTA (2 ) Ammattimaisen toiminnanharjoittajan ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Nimi ja yhteystiedot Vastuuhenkilö Velvollisuus jota ilmoitus koskee Puutavaran laatu ja määrä, jota ilmoitus koskee Puutavaran sijainti Metsätuholain 7 mukainen ilmoitus esteestä Näkemys esteen kestosta ja vaikutuksesta tuhohyönteisen leviämiseen Selostus omista toimenpiteistä Suomen metsäkeskus 15

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä Laki metsätuhojen torjunnasta Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Esityksen sisältö Tausta-aineistoina Eduskunnalle annetut esitykset: Laki metsätuhojen torjunnasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013 Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Määritelmiä Keskeisimmät muutokset Puutavaran poistamisen määräajat tai vaihtoehdot sen poistamiselle

Lisätiedot

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät 28.-29.1. 2016 Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi Suomen metsäkeskus Laki metsätuhojen torjunnasta 1.1.2014, muutoksia

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta

Laki metsätuhojen torjunnasta Laki metsätuhojen torjunnasta Koulutuskiertue 2013 Oulu 16.10.2013 Hannu Heikkilä 1 Esityksen sisältö Tausta-aineistoina Eduskunnalle annetut esitykset: Laki metsätuhojen torjunnasta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1087/2013 Laki. metsätuhojen torjunnasta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1087/2013 Laki. metsätuhojen torjunnasta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1087/2013 Laki metsätuhojen torjunnasta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 177/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 177/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 177/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi metsätuhojen

Lisätiedot

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Metsänterveysseminaari Vantaa

Metsänterveysseminaari Vantaa Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Vantaa Kantokäsittelyn valvonta ja laatu, hakkaajan vastuut Rahoituksen- ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskus Kemeran keskeiset muutokset Juurikäävän

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien

Lisätiedot

LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. Voimaan 1.1.2014

LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. Voimaan 1.1.2014 LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA Voimaan 1.1.2014 LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA Tavoite: - metsien hyvä terveydentila - tuhojen torjunta Soveltamisala: - tuhot metsässä (siellä missä metsälaki on voimassa)

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät

Lisätiedot

Varautuminen metsätuhoihin

Varautuminen metsätuhoihin Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA (8) MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 9. KOKOUS. Aika klo MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta

PÖYTÄKIRJA (8) MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 9. KOKOUS. Aika klo MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta PÖYTÄKIRJA 90805 1 (8) 22.11.2011 MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 9. KOKOUS Aika 18.11.2011 klo 9-12 Paikka Osallistujat MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta Liisa Saarenmaa MMM, pj Sini Eräjää,

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Luonnos 24.5.2018 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Eriävä mielipide metsätuholakityöryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi metsätuholaista

Eriävä mielipide metsätuholakityöryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi metsätuholaista Eriävä mielipide metsätuholakityöryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi metsätuholaista Työryhmän esitys metsätuholaiksi ei huomioi tarpeita tai asetettuja tavoitteita metsäluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

PIENPUUN VARASTOINNIN HAASTEET HYÖNTEISTUHOLAIN KANNALTA

PIENPUUN VARASTOINNIN HAASTEET HYÖNTEISTUHOLAIN KANNALTA PIENPUUN VARASTOINNIN HAASTEET HYÖNTEISTUHOLAIN KANNALTA Lassi Savolainen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Puunhankinnan erityiskysymykset

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puheenjohtaja Liisa Saarenmaa avasi kokouksen klo Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sellaisenaan.

Puheenjohtaja Liisa Saarenmaa avasi kokouksen klo Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sellaisenaan. PÖYTÄKIRJA 90805 1 (6) 9.6.2011 MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika 25.5.2011 klo 10-13 Paikka Osallistujat MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta Liisa Saarenmaa MMM, pj Hanna-Maria Kahilainen,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta MMM LVO LUONNOS 17.9.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka

Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka Puuvirtaselvitys Yleishyödyllinen maaseudun yhteistyöhanke Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus 01.10.2016-31.12.2018 Tapio Wall, Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

HE 62/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 62/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT HE 62/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen tmjunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsän hyönteis-

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

MMM/LVO/VT Luonnos 8.3.2013. Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

MMM/LVO/VT Luonnos 8.3.2013. Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi MMM/LVO/VT Luonnos 8.3.2013 Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet. 2) metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma

Suomen metsäkeskuksen maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet. 2) metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma 1417/2011 3 Liite 1 Suomen metsäkeskuksen maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet 1) metsälain 11 :ssä tarkoitettu poikkeuslupa 2) metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 17/17

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 17/17 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 17/17 20.12.2017 Dnro 2021/01.04/2017 Voimassaoloaika 1.1.2018- toistaiseksi Kumoaa määräyksen D n r o 1 4 6 / 0 1. 0 4 / 2 0 17, 31.1.2017 Valtuussäännökset Kestävän

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä

Lisätiedot

WWF Suomen lausunto metsätuhojen torjuntaa koskevan lain luonnoksesta

WWF Suomen lausunto metsätuhojen torjuntaa koskevan lain luonnoksesta WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Maa- ja metsätalousministeriölle Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

HE 261/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

HE 261/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki metsätuhojen torjunnasta. Samalla kumottaisiin

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään 1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset Ylitarkastaja Olli Mäki 28.8.2018 Esityksen sisältö Tuki metsähakkeen käytölle, lakimuutos Tukikelpoisuuteen vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Luonnos 1.12.2017 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Suomen metsäkeskuksesta annetun

Lisätiedot

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.

Lisätiedot

w metsänhoitoyhdistys

w metsänhoitoyhdistys w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa

Lisätiedot