Sähköstatiikka ja magnetismi Mekaniikan kertausta

Samankaltaiset tiedostot
Työ ja energia. Haarto & Karhunen.

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

ESIM. ESIM.

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

RATKAISUT: 21. Induktio

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luvun 5 laskuesimerkit

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 5 laskuesimerkit

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Luentomoniste: Mekaniikka Pasi Repo & Pekka Varis (päivitetty )

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Heilurin differentiaaliyhtälö

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Luvun 10 laskuesimerkit

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Sähköpotentiaali. Haarto & Karhunen.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Työ ja kineettinen energia

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

ANALYYTTINEN MEKANIIKKA A. Erkki Thuneberg

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

9 Lukumäärien laskemisesta

Transkriptio:

Sähöstatiia ja magnetismi Meaniian etausta Antti Haato 17.05.013

Newtonin 1. lai Massan hitauden lai Jatavuuden lai Kappaleen nopeus on vaio tai appale pysyy paiallaan, jos siihen ei vaiuta voimia. Newtonin 1. lai on voimassa myös, un appaleeseen vaiuttavien voimien vetoisumma 0 0 a 0 v vaio

Newtonin. lai ma Nettovoima (oonaisvoima), joa vaiuttaa m massaiseen appaleeseen, aiheuttaa oonaisvoiman suuntaan iihtyvyyden m Voidaan esittää omponenttimuodossa a ma ma ma x x y y z z

Esimei Autoa, jona massa on 130 g, iihdytetään 400 N voimalla. Lase auton iihtyvyys, jos liiettä vastustavien voimien summa on 80 N? m 130 g f 400 N 80 N i i ma f a ma f m 400 N 80 N 130 g 3,1 m/s

Newtonin 3. lai Voiman ja vastavoiman lai Jos appale vaiuttaa jollain voimalla toiseen appaleeseen, tämä vaiuttaa itseisavoltaan yhtä suuella ja suunnaltaan vastaaisella voimalla edelliseen appaleeseen. Voimat esiintyvät aina vaiutus-vastavaiutuspaeina Vastavoimat vaiuttavat aina ei appaleisiin

Tavallisimpia voimia: Painovoima Nomaalivoima, Tuivoima Jännitysvoimat Kitavoimat Voimat yleisesti G mg f T ja s f N

Vapaaappaleuva Kuva, joa sisältää aii appaleeseen vaiuttavat uloiset voimat Kuvaan ei piietä niitä voimia, joilla appale itse vaiuttaa ympäistöönsä Joaisesta eillisestä appaleesta piietään oma vapaaappaleuva Kappaleen iihtyvyyden suunta myös uvaan

Ongelmien ataiseminen Piiä vapaaappaleuvat aiista appaleista Selvitä appaleiden iihtyvyysien suunnat Muodosta vapaaappaleuvista Newtonin. lain muaiset liieyhtälöt (tai tasapainoyhtälöt) ma m taasteltava massa Rataise tuntemattomat suueet muodostetuista liieyhtälöistä Taista tulosten mieleyys

Esimei itaetoimien määittämisestä Laatio lähtee altevalla tasolla liuumaan, un altevuusulma on ja liuuu tällä altevuudella iihtyvyydellä, m/s. Lase liie- ja lepoitaetoimien avot. a

N mg cosα f µ N mg sinα f ma Yhdistetään edelliset yhtälöt ja saadaan mg sinα µ mg cosα ma mg sinα ma µ mg cosα mg sinα ma µ mg cosα a µ tanα g cosα, m/s µ tan 9,81 m/s cos µ 0,16 Lepoitaetoimen tilanteessa iihtyvyys 0 m/s. mg sinα µ smg cosα 0 µ tanα s µ tan s µ s 0,40

Tehtävä Alempaa appaletta työnnetään ylöspäin 0 N voimalla pitin altevaa tasoa, jona altevuusulma on º. Kappaleiden massat ovat 15 g ja appaleiden ja tason välinen liieitaeoin on 0,36 ja lepoitaeoin on 0,48. Piiä vapaaappaleuvat ja lase appaleiden iihtyvyydet seä voima, jolla alempi appale työntää ylempää appaletta. Ota huomioon eilaiset tapauset!

Tasainen ympyäliie Vaionopeus ympyäadalla Kiihtyvyys ohtisuoassa nopeuden suuntaa vastaan ja ohti ympyän esipistettä. v a 0 Keseisiihtyvyys a v a missä v on nopeus ja on ympyän säde.

Kesihauvoima Koonaisvoima, miä tavitaan pitämään hiuanen, jona massa on m ja jona nopeus on v, -säteisellä ympyäadalla. ma v m Kesihauvoima ei ole itsenäinen voima, vaan se muodostuu hiuaseen vaiuttavista voimista, esim. N ja G. Newtonin. lai. ma i

Esimei ympyäliieestä pystytasossa Lentooneella tehdään pystysuoa 50 m säteinen silmua nopeudella 85 m/s. Lase massaltaan 85 g lentäjään tuolin ohdistama tuivoima silmuan alimmassa ja ylimmässä pisteessä. N a mg N v mg N + mg ma m v N mg ma m v N m mg 1600 N v N m + mg 3300 N a

Voiman teemä työ Voiman teemä työ W määitellään uljetun matan s ja matan suuntaisen voiman omponentin tulona. W s cosθ s, missä θ on voiman ja ulusuunnan välinen ulma. sinθ θ cosθ s

Kitavoiman teemä työ Kitavoiman f on aina vastaaissuuntainen ulusuunnalle Silloin niiden välinen ulma on 180 Tällöin itatyö W on aina negatiivinen W f s f N θ f s N θ mg mg

Enegia Liie-enegia E 1 mv Gavitaation potentiaalienegia E g mgh Muut potentiaalienegiat

Meaanisen enegian säilymislai, un appaleelle tehty työ on huomioitu, on muotoa enegia alussa + työ enegia lopussa E + E + W E + E a p pa on potentiaalienegia yleisesti Työ positiivista, jos appale saa lisää enegiaa Kitatyö on negatiivista! Potentiaalienegian nollatason voi valita vapaasti l E pl

Esimei: Enegian säilyminen Lase äyttäen enegian säilymislaia mata, jona hiihtäjä liuuu ylämäeen, jos hänen alunopeutensa on 10,0 m/s, mäen altevuus on 4,50 ja susien ja lumen välinen liieitaeoin on 0,018. Piiä vapaaappaleuva. N E a + E ga + W E l + E gl 1 mv 0 + 0 f s 0 + mgh f 1 s mv 0 ( µ mg cosα) s v0 g( µ cosα + sinα) mgssinα 53 m α mgsinα s h mg mgcosα