Seurantaraportti I/ Kaupunginhallitus 26.8. Strategia ja talous -yksikkö
ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/ Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.2 Toimintaympäristö 2 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 8 3.1 Talous, tulosennuste 8 3.2 Henkilöstö 9 3.3 Verorahoitus 11 3.4 Rahoitus 12 3.5 Rahastot 15 3.6 Talousarviomuutokset 19 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN 21 4.1 Yleishallinto 21 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi 26 4.3 Sivistystoimi 33 4.4 Tekninen ja ympäristötoimi 40 4.4.1 Tilakeskus-liikelaitos 46 4.4.2 Suurpellon taseyksikkö 50 4.4.3 Tapiolan taseyksikkö 52 4.5 Palveluliiketoimi 54 4.5.1 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 58 4.5.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 62 4.5.3 Espoo Logistiikka -liikelaitos 65 4.5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 68 4.5.5 Espoo Catering -liikelaitos 71 4.5.6 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 74 4.5.7 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 77 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 80 5.1 Peruskaupungin investoinnit 81 5.2 Aineettomat hyödykkeet 82 5.3 Maa- ja vesialueet 83 5.4 Kiinteät rakenteet ja laitteet 83 5.5 Koneet ja kalusto 84 5.6 Osakkeet ja osuudet 85 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT 86 6.1 Tuloslaskelma 31.7. 86 6.2 Rahoituslaskelma 31.7. 87 6.3 Tase 31.7. 88 7 LIITTEET 89 1 Espoo-strategia 2010 -. Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talousarviomuutokset 3 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/ 2 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne 5 Kaivomestarin kiinteistön (Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uimahalli ja työväenopisto) seurantaraportti 6 Harmaan talouden torjunta
ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/ 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin alkuvuoden tulos oli 30 milj. euroa alijäämäinen, vaikka verotuloarviot kehittyivät parempaan suuntaan alkuvuoden ennusteista. Kansalliset kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikentyneet alkukevään arvioista ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Haasteet heijastuvat myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen kasvun hiipumisena, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Espoon kaupunki kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut 1 740 hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa kaupungissamme. Kasvava kaupunki tarkoittaakin palvelutarpeiden lisääntymistä sekä kaupungin panostuksia rakentamiseen ja investointeihin. Kaupungin vuosikate tulee ennusteen mukaan jäämään noin 76 milj. euroon eli lähes 35 milj. euroa alhaisemmalle tasolle kuin talousarviota laadittaessa uskottiin päästävän. Taso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan. Kaupungin saama verorahoitus on kasvanut alkuvuonna vain noin 3 milj. euroa kun vastaavasti ulkoiset kulumme ovat kasvaneet noin 46 milj. euroa. Kun kaupunkimme tulot eivät kehity yhtä voimakkaasti kuin palveluihin käytettävät menot ja investointitarpeisiimme tarvittava rahoitus, on kaupunkimme suurien haasteiden edessä. Helpotusta verotulojen runsaammasta kasvusta ei myöskään ole näköpiirissä, joten meidän on jatkossa tuotettava vähemmällä enemmän. Tämä tarkoittaa toimintamme jatkuvaa parantamista ja tuottavuuden kasvua, jotta voimme tarjota yhä kasvavalle väestölle kustannusvaikuttavia ja laadukkaita palveluja. Tuottavuuden lisäksi tarvitsemme myös entistä tiukempaa kulujen hallintaa. Talousarviossa on tällä hetkellä ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy sopeuttaa palvelutoimintojen sisällä menokehityksen hillitsemiseksi ja investointeihin käytettävän rahoituksen turvaamiseksi. Haasteet palvelujen järjestämisessä, investointien rahoittamisessa sekä elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa ovat siis suuret. Yhdessä tekemämme ja valtuuston kesäkuussa hyväksymä Espoo-tarina toimii jatkossa karttanamme siinä mihin olemme ja haluamme olla menossa. Olen täysin vakuuttunut, että haasteista huolimatta onnistumme tässä tehtävässä. Espoolla ja erityisesti kaupungin osaavalla henkilöstöllä on omissa käsissään kaikki edellytykset ja valmiudet onnistua. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/ 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Suomen, Euroopan ja myös muiden suurten talousalueiden taloustilanne on harvinaisen suuren epävarmuuden tilassa. Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8. päivitetyn tiedon mukaan vuoden kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2015. Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan erittäin haasteellisena. Väestökehitys Espoon väkiluku toukokuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 258 560 asukasta. Kasvua vuoden tammi - toukokuussa oli 1 740 asukasta, mikä on vuoden 2012 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 420 asukasta) 320 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi edellisvuodesta 190 asukkaalla ja Espoo sai kuntien välistä muuttovoittoa tänä vuonna tammi - toukokuussa 340 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen lisääntyi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Tammi - toukokuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 550 asukasta. Espoon tammi - toukokuun väestönkasvusta 49 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 32 prosenttia ja kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli 19 prosenttia. Työssäkäynti ja työttömyys Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna 2015. Espoossa oli vuoden toisella neljänneksellä noin 132 000 työpaikkaa. Määrä väheni parilla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista 18 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 14 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, 11 % teollisuudessa, 10 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 10 % informaatio- ja viestintäalalla ja 7 % rakennusalalla. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten seuraavia toimialoja: kiinteistöalan toiminta, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä kuljetus ja varastointi. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin koulutusalalla (-3 500 tp), terveys- ja sosiaalipalveluissa (-1 300 tp) ja teollisuudessa (-1 100 tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten rakennusalalla (+2 500 tp) sekä muun palvelutoiminnan toimialalla (+1 300 tp). Teollisuudessa työpaikkoja katosi eniten tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksesta, toisaalta öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa työpaikat lisääntyivät. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla työpaikkojen määrä pieneni merkittävästi tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä ja kasvoi merkittävästi arkkitehti- ja insinööripalveluissa.
ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/ Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Siksi luvut ovat lähinnä suuntaaantavia. Työpaikkojen määrä Espoossa neljännesvuosittain Tilastokeskus, työvoimatutkimus Valtionvarainministeriön mukaan työllisyyskehitys jatkuu synkkänä koko loppuvuoden. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Lisäksi yritysten oletetaan, etenkin teollisuudessa, pyrkivän hakemaan kasvua ensisijaisesti tuottavuuden kautta, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Vasta vuonna 2015 taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli kesäkuun lopulla 301 700 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Espoossa oli vuoden kesäkuussa 10 949 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 prosenttia (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 prosenttia vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1 024 avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla työttömien määrän kasvu oli pääkaupunkiseudun kunnista voimakkainta Espoossa. Tosin Espoon työttömyysaste on edelleen pysynyt selvästi alhaisempana kuin Helsingissä ja Vantaalla. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin.
ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/ Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2012 Muutos 2012- kesäkuu kesäkuu kesäkuu Työttömyysaste, % 6,2 8,2 2,0 %-yksikköä 15-24-vuotiaat 7,0 10,3 3,3 %-yksikköä 25-49-vuotiaat 5,3 7,3 2,0 %-yksikköä 50-74-vuotiaat 8,0 9,6 1,6 %-yksikköä Työttömät työnhakijat 8 259 10 949 32,6 % 15-24-vuotiaat 930 1 372 47,5 % 25-49-vuotiaat 4 380 6 029 37,6 % 50-74-vuotiaat 2 949 3 548 20,3 % Yli vuoden työttömänä 1 557 2 157 38,5 % osuus työttömistä, % 18,9 19,7 0,8 %-yksikköä Avoimet työpaikat 908 1024 12,8 % Rakentaminen Uusia asuntoja valmistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla vajaa 1 000 eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kokonaiskerrosalaa valmistui vuodentakaista vähemmän. Tammi - kesäkuussa Espooseen valmistui kerrospinta-alaa yhteensä noin 114 000 k-m 2, mikä oli 38 000 k-m 2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennustöiden aloituksia oli 119 000 m 2, mikä oli 27 000 k-m 2 vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin reilun 1 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä oli yli 400 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 102 ja asumisoikeusasuntoja 41. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin 190 000 kerrosneliömetrille ja 850 asunnolle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli vähennystä vuodentakaisesta noin 80 000 k-m 2 ja 1 200 asuntoa. Rakennustuotanto Espoossa 1.1. - 30.6. 2012 EROTUS -2012 vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta % VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) 114 050 152 313-38 263-25 -Asuntojen lkm 982 1 115-133 -12 ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) 118 613 91 412 27 201 30 -Asuntojen lkm 1 041 1 309-268 -20 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala (k-m2) 189 846 275 078-85 232-31 -Asuntojen lkm 875 2 097-1 238-59 Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat 2.7. mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon ja ovat siten ennakkotietoja. Lähde: TeklaGis-kuntatietojärjestelmä.
ESPOON KAUPUNKI 5 Seurantaraportti I/ 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-strategiassa on vuodelle asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistuu kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden, toimintamenojen, toimintakatteen ja yksikkökustannusten kehitystä. Tavoiteaikataulustaan myöhästyy joitakin sähköiseen asiointiin liittyviä projekteja sekä kaupungin omistuksiin liittyvä arviointi. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen liittyvä tulostavoite on tämän hetken tilanteen perusteella jäämässä tavoitteestaan. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Talous Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös oli kokonaisuutena parempi kuin vuoden talousarvion pohjaksi tehdyt ennusteet. Käyttötalouden toimintakate oli noin 17 milj. euroa parempi kuin muutettu talousarvio. Tilinpäätös antoi kokonaisuutena hyvän lähtökohdan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Edellisen valtuustokauden tavoitteet investointien tulorahoitusprosentin ja kaupungin sekä konsernin lainakannan kehityksen osalta toteutuivat. Tuottavuuskehitys heikkeni valtuustokauden loppua kohti ja sitä koskevat tavoitteet eivät toteutuneet. Tuottavuuden mittaamiskäytäntöjä koko kaupungin tasolla tai palvelukokonaisuuksien osalta on kehitetty yhteistyössä suurten kaupunkien, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa, mutta työ on vielä kesken. Erityistä haastetta mittaamiseen Espoossa on aiheuttanut se, että kaupungin toimintaorganisaatiota on muutettu vuosittain, joten vertailukelpoista kehitystietoa ei ole ollut helposti saatavissa. Tammi - heinäkuun seurannan perusteella taloutta koskevat keskeiset tavoitteet jäävät tänä vuonna toteutumatta lukuun ottamatta lainamäärän kehitystä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteet jäivät tavoitteistaan huolimatta siitä, että toimialojen määrärahojen olisi tilinpäätöksen pohjalta pitänyt riittää, ja että jo alkuvuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi hidastuvaan talouskehitykseen ja verorahoituksen näkyvissä olevaan vajaukseen. Elokuun alussa tehdyn arvion mukaan verotuloarvio tulee jäämään yli 15 milj. euroa alle talousarvion huolimatta siitä, että valtion toteuttamien verotilitysjärjestelmän muutoksien takia tänä vuonna kaupunki saa noin 13 milj. euron ylimääräiset tilitykset. Verorahoitus kasvaa kokonaisuutena tänä vuonna noin 30 milj. euroa kun kaupungin toimintakulujen ennustetaan kasvavan noin 100 milj. euroa. Kun otetaan huomioon vuosina 2015 2016 käyttöön otettavien suurten palveluhankkeiden (metro, Espoon sairaala, Matinkylän tori, Opinmäki) mukanaan tuomat merkittävät kynnyskustannukset, on rahoitustasapainon saavuttaminen erittäin suurten haasteiden edessä. Henkilöstö Johtamisen ja esimiestyön osalta on asetettu tulostavoitteeksi seuraava: Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu. Espoolaisen johtamisen kehittämisen esitutkimusvaihe on päättynyt 28.2.. Loppuraportti on saatu 18.6.. Johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden kestävän projektin valmistelu on alkanut. Projektin sisältöjä ovat mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä johtamisen arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Mittaamista ehdittäneen pilotoimaan, mutta laajaa käyttöönottoa ei
ESPOON KAUPUNKI 6 Seurantaraportti I/ vuoden kuluessa ehdittäne toteuttaa. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta vuoden lopuksi. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osalta tulostavoitteena on ollut, että heidän osuutensa henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus on kasvanut 4,75 prosenttiin. Vuoden 2012 vastaavaan aikaan eli 31.7. heidän osuutensa oli 4,51 prosenttia. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Palvelujen järjestäminen Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista on kasvanut 3 prosenttia edellisestä vuodesta ollen nyt 32 prosenttia. Avohoidon osuus ikäihmisten palveluissa on kasvanut ja yli 75- vuotiaista avopalveluja on käyttänyt 88 prosenttia. Lasten ja nuorten kasvua tukevaa kasvatuskumppanuutta on edistetty monin eri toimenpitein. Sähköisen asioinnin kehittäminen etenee lähes tavoitteen mukaisesti. Suunnitelluista 21 projektista 19 on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Palvelusetelin käyttö on edelleen laajentunut. Esteettömyysohjelmaluonnos on tehty ja toimialat toteuttavat sitä erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Investointiohjelman yhteydessä on huomioitu kaupungin palvelujen tehostaminen ja energiansäästötavoitteet. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit huomioidaan palveluita tuotettaessa. Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet hieman tavoiteuraa vähemmän. Yhteisien keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaustapojen kehittämistä on jatkettu. Palvelujen mittaamisessa hyödynnetään muun muassa Kuntaliiton vertailutietokantojen mittareita ja vertailutietoja sekä kuusikkovertailuja. Palvelutuotannon harmaan talouden nykytila on selvitetty ja uusittu toimintamalli on käytössä. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti yhteistyössä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa ja etsivän nuorisotyön avulla. Tarjolla oli perusopetuksen lisäopetus (10. luokka), ammattistartti, starttipaja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Terveysasemilla on purettu jonoja lisäämällä vuokratyövoimaa ja käyttämällä harkitusti ostopalveluja, jotta kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutuu. Lääkäreiden rekrytointiin on lisätty resurssia. Hoitoon pääsyä odottavien jono on saatu purettua kaikilla asemilla. Toukokuussa aloitti toimintansa yksityinen ostopalveluterveysasema Asuinalueiden kehittämissuunnitelman mukaiset vuoden kehittämistoimenpiteet on käynnistetty ja joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään edellisen vuoden tasossa. Palveluja koskeva asukkaiden tyytyväisyyskysely toteutetaan syyskuussa. Tulokset ovat käytettävissä marraskuussa. Monikulttuurisuusohjelman laatiminen kytkeytyy poikkihallinnollisten kehitysohjelmien valmisteluun ja valmistuu talven 2014 aikana. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kaupunki on toiminut aktiivisesti Otaniemen innovaatioympäristön kehittämiseksi tekemällä yhteistyötä yliopiston ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa alueen kehittämiseksi, yritystoiminnan syntymisen ja kehittymisen edellytysten parantamiseksi sekä tutkimusyhteistyön ja opiskelijoiden yhteistoiminnan lisäämiseksi. Keskeisiä kumppaneita ja toimijoita tässä yhteistyössä ovat Aalto-yliopisto, VTT, eri tutkimushankkeet sekä alueen yrittäjyyttä kehittävät organisaatiot. Vuoden alussa on käynnistetty InnoEspoo -kehittämisohjelma, jolla tavoitellaan eri koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Kaupunki on tukenut Urban Mill -yhteistoimintatilan syntymistä Otaniemeen.
ESPOON KAUPUNKI 7 Seurantaraportti I/ Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet myös Espoossa. Korkeasti koulutettujen, nuorten ja vieraskielisten työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavasti. Toisaalta uusia työpaikkoja on syntynyt merkittävässä määrin etenkin uusiin, Nokia-klusterista vapautunutta osaamista hyödyntäviin yrityksiin ja Espooseen sijoittuneisiin, korkean osaamisen kansainvälisiin yrityksiin (mm. Samsung ja Intel). Kansainvälisten yritysten Espooseen houkuttelemisessa hyödynnetään Otaniemen Kehitys Oy:n, Greater Helsinki Promotion Oy:n ja Kaato ry:n yhteistyötä ja osaamista. Pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmä on toiminut tiiviisti ja tuloksekkaasti irtisanottujen uusien urapolkujen löytämiseksi. TalentMatch -toiminta on vakiintunut keskeiseksi työkaluksi Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamisessa. Toiminnan edistämiseen ja rahoitukseen ovat sitoutuneet Espoon lisäksi myös muut pääkaupunkiseudun kunnat, valtio, Uuden maan ELY ja yksityiset toimijat. Raportointijaksolla on määritelty poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tavoitteet valtuustokaudelle. Kehittämistavoitteet ovat johdettu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoon tarinan pohjalta. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialatasoisten tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialojen esikunnat koostavat yhteenvedon kyseiseen näkökulmaan liittyvistä keskeisimmistä riskeistä, eli sellaista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH 12.12.2006) mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Kaupunkitasolla vuoden tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa edelleen epävarma ja laskusuhdanteinen taloudellinen toimintaympäristö. Työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen on kaupunkitasoinen ja keskeinen riski joka yhtä lailla voi vaarantaa kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää ja ennakoimattomasti nousevia kustannuksia. Samalla myös verotulot laskevat. Heikkenevässä kansantaloudessa riskeinä nähdään myös mm. nousevat korot ja - marginaalit sekä laskevat sijoitusten tuotot. Tilanteen parantamiseksi on kaupunki jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin. Tuottavuutta seurataan yhä tarkemmin. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään useiden tahojen kanssa, ja uusien irtisanomisten myötä työllisyyshankkeiden tahtia kiihdytetään. Kaupunki seuraa ja analysoi riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan äärimmäisen tarkalla kokonaistalouden kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Tämä mahdollistaa korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi kuluvan vuoden kaupunkitasoisia tavoitteita mahdollisesti uhkaavaksi riskiksi nähdään edelleen se, ettei henkilöstöä onnistuta sitouttamaan eikä ammattitaitoista henkilöstöä saada eläköityvien ja poistuvien tilalle. Kaupunki kehittääkin rekrytointiprosessiaan ja pyrkii rekrytoimaan ennakoivasti, sekä tekee tiivistä yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. Lisäksi kaupunki pyrkii usein eri kehitysohjelmin kouluttamaan ja kehittämään henkilöstöään, sekä luomaan yhä myönteisempää työnantajakuvaa työmarkkinoilla. Kaupunkitason riskeiksi nähdään myös poikkeukselliset sääolosuhteet, esim. vaikea lumimyrsky joka tuo mukanaan laajoja sähkökatkoksia. Tiukassa taloustilanteessa toimintamenot ylittyvät herkästi odottamattomien lisätöiden vuoksi. Kaupungin vesi- ja jätevesihuolto, energiahuolto ja joukkoliikenne toimivat pääkaupunkiseudun kuntayhtymien ja kumppanuuksien kautta, mikä asettaa myös erityisvaatimuksia itse tilanteen hallinnalle ja tiedottamiselle. Sekä kaupunkitasolla että toimialoilla valmiussuunnitelmien päivittäminen on työn alla. Suunnitelmat keskittyvät etenkin eri osapuolten yhteistoimintaan ja tiedottamiseen. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä, sekä niiden hallinnan tilannetta, päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Vuoden 2014 alusta voimaan astuva kuntalain muutos sekä toimintaympäristön haasteet ovat tuoneet mukanaan tarpeen ryhdistää ja kehittää kaupunkikonsernin riskienhallinnan käytäntöjä edelleen etenkin ennakoivasta näkökulmasta.
ESPOON KAUPUNKI 8 Seurantaraportti I/ 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste 9999 ESPOON KAUPUNKI (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama 31.7.2011 31.7.2012 31.7. tot-% Kasvu% Kasvu% 2011-2012 2012- Myyntituotot, ulkoiset 49 254 58 193 8 940 19 610 23 258 26 343 53,5 18,6 13,3 Maksutuotot, ulkoiset 116 051 108 569-7 482 39 285 48 989 49 243 42,4 24,7 0,5 Tuet ja avustukset, ulkoiset 32 801 35 997 3 195 14 405 18 053 19 646 59,9 25,3 8,8 Vuokratuotot, ulkoiset 20 955 21 513 559 13 173 14 038 15 236 72,7 6,6 8,5 Muut tuotot, ulkoiset 49 884 42 080-7 804 40 859 21 670 35 288 70,7-47,0 62,8 TUOTOT YHTEENSÄ 268 945 266 352-2 593 127 333 126 008 145 755 54,2-1,0 15,7 Valmistus omaan käyttöön 62 404 49 534-12 870 14 442 16 179 20 293 32,5 12,0 25,4 Henkilöstökulut 642 167 633 499-8 668 342 115 356 483 370 640 57,7 4,2 4,0 Palvelujen ostot, ulkoiset 663 052 686 207 23 155 328 892 356 601 376 653 56,8 8,4 5,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 79 892 79 125-766 36 623 35 483 39 387 49,3-3,1 11,0 Avustukset, ulkoiset 139 553 145 179 5 626 72 368 78 730 85 003 60,9 8,8 8,0 Vuokrat, ulkoiset 57 864 51 495-6 369 28 439 32 576 34 194 59,1 14,5 5,0 Muut kulut, ulkoiset 6 777 6 631-146 2 209 2 867 3 169 46,8 29,8 10,5 KULUT YHTEENSÄ 1 589 305 1 602 136 12 831 810 646 862 740 909 046 57,2 6,4 5,4 Toimintatuotot, sisäiset 435 749 429 037-6 713 176 434 227 699 239 879 55,0 29,1 5,3 Toimintakulut, sisäiset 438 762 435 749-3 013 162 893 227 681 239 879 54,7 39,8 5,4 Tulot yhteensä 704 694 695 388-9 306 303 767 353 708 385 634 54,7 16,4 9,0 Menot yhteensä 2 028 067 2 037 885 9 818 973 539 1 090 421 1 148 925 56,7 12,0 5,4 TOIMINTAKATE -1 257 956-1 286 250-28 295-668 871-720 553-742 998 59 8 3 Verotulot 1 301 710 1 286 420-15 290 754 315 784 662 787 318 60,5 4,0 0,3 Valtionosuudet 40 200 40 771 571 16 456 28 334 23 783 59,2 72,2-16,1 KÄYTTÖKATE 83 954 40 940-43 014 101 900 92 443 68 103 81,1-9,3-26,3 Korkotuotot 14 720 14 585-135 7 837 7 629 7 277 49,4-2,7-4,6 Muut rahoitustuotot 18 760 25 925 7 165 13 367 12 338 14 740 78,6-7,7 19,5 Korkokulut, ulkoiset 5 058 3 810-1 248 1 591 2 299 1 843 36,4 44,5-19,8 Muut rahoituskulut 1 750 1 750 0 1 232 234 620 35,4-81,0 164,6 VUOSIKATE 110 626 75 890-34 736 120 281 109 876 87 658 79,2-8,7-20,2 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 0 Suunnitelmapoistot 112 316 107 526-4 790 53 899 59 115 63 024 56,1 9,7 6,6 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 689-31 636-29 947 66 383 50 761 24 634-1 458,3-23,5-51,5 Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,9 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla. Koko vuoden ennuste vuosikatteeksi on 69,6 milj. euroa vuoden 2012 toteutunutta vuosikatetta pienempi. Tilikauden suunnitelmapoistojen ennustetaan alittavan talousarvion 4,8 milj. eurolla. Espoon kaupungin ulkoisten kulujen kasvu on edelleen huolestuttavalla kehitysuralla. Kulut kasvoivat alkuvuonna 47,7 milj. euroa, eli 5,4 prosenttia. Suurimmat yksittäiset kulukasvut olivat ulkoisissa palveluiden ostoissa (20 milj. euroa). Alkuvuonna henkilöstökulut nousivat 14,1 milj. euroa eli 4 prosenttia Verotulojen kasvu jäi seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vain 2,7 milj. euroon ja koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta Myynti- ja maksutuotot, tuet ja avustukset, vuokratuotot sekä muut tuotot tulevat toteutumaan lähes talousarvion mukaisina. Tase-eristä aineellisten hyödykkeiden kasvu oli 54,2 milj. euroa johtuen investointiohjelmista. Taseen kokonaisrakenne kehittyi positiiviseen suuntaan: oma pääoma kasvoi ja vieras pääoma väheni. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 85,9,3 milj. euroa, jossa on kasvua 7,7 milj. euroa verrattuna edellisvuoteen.
ESPOON KAUPUNKI 9 Seurantaraportti I/ Espoolla on meneillään laajoja pääomia sitovia hankkeita. Verotulokertymän hyvästä kertymästä johtuen vuosikatteen saamista pitemmällä tähtäimellä minimissään talouden kannalta kestävälle 180 milj. euron tasolle täytyy pitää tavoitteena. Nykyisellä kassavirta- ja investointitasolla Espoota uhkaa ennakoitua voimakkaampi velkaantuminen lähivuosina. Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa 3.6. 3.2 Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa 13 556. Määrä kasvoi vuoden aikana 259:llä. Vuoden aikana vakinaisten määrä kasvoi 177 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 82 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myös muilla toimialoilla on havaittavissa kasvua. Kasvuluvussa näkyy se, että vuoden talousarvion yhteydessä lisäresursointia kohdennettiin erityisesti vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää lisättiin. Lisäksi tänä vuonna on vakinaistettu pitkään määräaikaisena olleita, mikä osaltaan on kasvattanut vakinaisen henkilöstön määrää. Heikentynyt yleinen taloustilanne on toisaalta helpottanut joidenkin alojen rekrytointivaikeuksia, joten avoimena olleita tehtäviä on saatu edellisvuotta paremmin täytettyä, etenkin teknisessä ja ympäristötoimessa. Henkilöstömenojen kasvu oli tammi - heinäkuussa 4 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kohosivat 3,8 prosenttia, mikä on huomattavasti maltillisempaa kasvua kuin vastaavana ajankohtana edellisvuotena. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoimakustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 4 prosenttia eli vuokratyön kustannukset eivät nostaneet kokonaiskasvua. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on edelleen kasvanut. Heinäkuun lopulla maahanmuuttajataustaisia työtekijöitä oli 4,75 prosenttia henkilöstöstä (4,5 prosenttia v. 2012 heinäkuussa). Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on laskenut selvästi edellisvuodesta tammi-kesäkuun välisenä aikana. Poissaolojen määrä on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena.
ESPOON KAUPUNKI 10 Seurantaraportti I/ H l ö m ä ä r ä 14 800 14 600 14 400 14 200 14 000 13 800 13 600 13 400 13 200 13 000 Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys kk-tasolla alkaen vuodesta 2009 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 2009 2010 2011 2012 Hlölkm t 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 V u o k r a t v K u s t T Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina 2010 - sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala 31.07.10 Muutos 31.07.11 Muutos 31.07.12 Muutos 31.07.13 10-11 11-12 12-13 Yleishallinto 385 58 443-346 97 97 Sosiaali- ja terveystoimi 3 454-7 3 447-26 3 421 142 3 563 Sivistystoimi 6 854-46 6 808 36 6 844 66 6 910 Tekninen ja ympäristötoimi 2 574-1 976 598 7 605 32 637 Palveluliiketoimen toimiala 1 970 1 970 360 2 330 19 2 349 Yhteensä 13 267-1 13 266 31 13 297 259 13 556 Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen 1.8.2012 alkaen. Muutoksia 1.1.2012 alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Muutoksia 1.1.2011 alkaen: 61 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi (perustettiin palveluliiketoimi). Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo-syyskuussa 2010. Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Raportin sisältämistä palkkatiedoista on poistettu työllistettyjen palkkamenojen vaikutus.
ESPOON KAUPUNKI 11 Seurantaraportti I/ 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja arvioidaan vuonna kertyvän kaikkiaan noin 1 286,4 milj. euroa. Verotuloarvio on parantunut toukokuun ennusteesta. Verotuloarvion paranemiseen vaikuttaa se, että verontilityslakia on muutettu siten, että kiinteistöverotuksen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät tilitettäväksi lokakuulta syyskuulle. Tämä lisää syyskuun ja vastaavasti vähentää lokakuun tilityksiä. Lisäksi henkilöverotuksen jäännösverojen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät ensi vuoden tammikuulta joulukuulle, joka lisää tämän vuoden tilityksiä noin 13 milj. eurolla. Päätösten mukaiset valtionosuudet vuonna ovat kaikkiaan noin 40,7 milj. euroa. Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi 2009 2010 2011 2012 m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% Tammi 99,8-6,1 95,8-4,0 108,7 13,4 113,3 4,2 113,8 0,5 Helmi 204,6-2,9 185,1-9,6 213,9 15,6 228,7 6,9 221,2-3,3 Maalis 311,8-1,3 291,8-6,4 321,8 10,3 343,6 6,8 337,7-1,7 Huhti 400,1-1,2 387,8-3,1 423,3 9,2 448,2 5,9 442,3-1,3 Touko 510,8-2,7 509,1-0,3 539,8 6,0 572,6 6,1 571,8-0,1 Kesä 604,6-1,3 593,8-1,8 649,7 9,4 670,3 3,2 669,8-0,1 Heinä 704,6-1,0 699,1-0,8 754,3 7,9 784,7 4,0 787,3 0,3 Elo 798,9-0,9 797,2-0,2 857,9 7,6 891,0 3,9 Syys 884,9-1,1 889,0 0,5 958,1 7,8 990,0 3,3 Loka 993,6-1,0 1 009,4 1,6 1 086,8 7,7 1 116,9 2,8 Marras 1 030,5-1,0 1 065,4 3,4 1 125,6 5,7 1 138,8 1,2 Joulu 1 126,1-1,9 1 183,8 5,1 1 231,4 4,0 1 249,3 1,5
ESPOON KAUPUNKI 12 Seurantaraportti I/ Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 787,3 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +2,6 milj. euroa (+0,3 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 719,6 milj. euroa, joka on 9,4 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa oikaistaan verovuoden 2012 jako-osuudet ja tilitykset sekä tarkistetaan joulukuussa verovuoden ennakoiden jako-osuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 65,2 milj. euroa. Tämä on 7,5 milj. euroa (-10,4 %) vähemmän kuin vuonna 2012. Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle noin 68,8 milj. euroa, joka on 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 maksuunpano. Tilitykset saadaan tilitysaikataulun muutoksen johdosta pääosin syys- ja marraskuussa. 81 Verot ja tulonsiirrot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/2011 07/2012 07/ % Tulot 1 341 910 1 327 191-14 719 770 771 812 995 811 101 60 Menot 0 0 0 0 0 0 Netto 1 341 910 1 327 191-14 719 770 771 812 995 811 101 60 3.4 Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/2011 07/2012 07/ % Tulot 45 792 45 592-200 26 392 24 994 23 726 52 Menot -6 352-5 104 1 248-2 890-2 562-1 940 31 Netto 39 440 40 488 1 048 23 502 22 432 21 786 55 Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä verotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa. 87 Antolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/2011 07/2012 07/ % Tulot 649 0-649 291 457 289 45 Menot -11 161 0 11 161-85 0 0 0 Netto -10 512 0 10 512 206 457 289-3
ESPOON KAUPUNKI 13 Seurantaraportti I/ 88 Talousarviolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/2011 07/2012 07/ % Tulot 116 820 0-116 820 0 22 557 70 000 60 Menot -57 912 0 57 912-10 955-12 548-15 880 27 Netto 58 908 0-58 908-10 955 10 009 54 120 92 Talousarvioon merkitystä 116,8 milj. euron lainanottovaltuudesta on nostettu talousarviolainaa 70 milj. euroa. Tämän hetken arvion mukaan pitkäaikaista lainaa tullaa nostamaan elokuussa noin 45 milj. euroa, jonka lisäksi pieniä rahoitusvajeita varten voidaan nostaa lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 212,5 milj. euroa. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Myöhemmin osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,18 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,15 vuotta. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden Kiinteän koron osuus koko lainamassasta on annettu laskea 31 %:iin koronvaihtosopimukset huomioon ottaen ja täten on voitu hyötyä alhaisesta korkokannasta. Kiinteän koron osuutta tullaan nostamaan mm. 1.7.2014 alkavalla 15 milj. euron koronvaihtosopimuksella, jolla halutaan suojautua korkojen nousulta. Syksyn aikana tullaan tekemään sopimus myös uudesta vuoden tai kahden päästä alkavasta koronvaihtosopimuksesta. Kaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 6,84 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläoloajan keskiarvo on 24,84 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 7,53 vuotta.
ESPOON KAUPUNKI 14 Seurantaraportti I/ Kaupungin lainojen erääntymisprofiili vuoteen 2043, tilanne 31.7. Kassatilanne
ESPOON KAUPUNKI 15 Seurantaraportti I/ Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 148,5 milj. euroa ja kassatulot 153,5 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisia kassalainoja nostettiin tammikuussa, maaliskuussa sekä heinäkuussa yhteensä 82 milj. euron edestä ja ne olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Talousarviolainaa on nostettu 70 milj. euroa ja Peruspalvelujen kehittämisrahastosta on purettu 33 milj. euroa. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu osittain yhteensä 36 milj. euron talousarviolainan erääntymisestä syyskuussa sekä arvioitua pienemmistä verotuloista. Tämä vaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vielä talousarvion lainan-ottovaltuuden mukaan sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla kassalainoilla. 3.5 Rahastot Alkuvuosi on ollut markkinoilla kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen neljännes oli riskinoton aikaa, kun mittavat keskuspankkioperaatiot ja runsas likviditeetti tarjosivat markkinoille vahvan selkänojan. Koroissa turvaava valtionlainariski ei tarjonnut rahamarkkinoita parempaa tuottoa ja varoja allokoitiinkin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Vuoden toisella vuosineljänneksellä markkinat saivat herätyksen, kun keskustelu Yhdysvaltain keskuspankin arvopaperiostojen keventämisestä avattiin toukokuun alussa. Korkotaso korjasi ylöspäin, volatiliteetti alkoi nousta, osakkeet ajautuivat sivuttaisliikkeeseen ja kehittyvien talouksien korkomarkkinoilla nähtiin mittavampi korjaus. Loppuvuonna korot todennäköisesti jatkavat nousuaan ja korkokäyrät jyrkkenevät. Osakemarkkinoilla on edessään aiempaa volatiilimpi periodi, vaikka elvytysoperaatioiden alasajo tuleekin osakesijoittajan kannalta oikeista syistä eli kasvun elpymisestä. Heinäkuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 23,1 %. Alkuvuoden osalta rahaston tuotto oli 4,2 % vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun lopussa rahaston perustamisesta alkaen oli 50,1 %. Vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna rahaston tuotto oli 1,3 % Rahastojen tulos- ja rahoituslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto sekä Sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista.
ESPOON KAUPUNKI 16 Seurantaraportti I/ RAHASTOT Tuloslaskelma 1000 Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/2011 07/2012 07/ tot-% K% 2012- Liikevaihto 744 644-100 126 189 0 0-100,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 490 615 125 209 379 545 111 43,7 Tuet ja avustukset kunnalta 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 350 565 215 387 207 236 67 14,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 120 200 80 58 24 115 96 379,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 120 200 80 58 24 115 96 379,6 Varastojen lisäys/vähennys 0 0 0 Palvelujen ostot 230 365 135 329 183 121 53-33,8 Henkilöstökulut 0 0 0 0 0 0 Palkat ja palkkiot 0 0 0 0 0 0 Henkilösivukulut 0 0 0 0 0 0 Eläkekulut 0 0 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut 0 0 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 120 120 0 71 71 71 59 0,0 Suunnitelman mukaiset poistot 120 120 0 71 71 71 59 0,0 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 580 580 0 733 1 180-63 -11-105,3 Avustukset 0 0 0 609 158 0-100,0 Vuokrat 0 0 0-63 Muut kulut 580 580 0 124 1 022 0 0-100,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 184-6 -190-856 -890 300 163-133,7 Rahoitustuotot ja -kulut 15 670 22 970 7 300 10 829 11 525 14 409 92 25,0 Korkotuotot 270 270 0 120 296 139 52-52,9 Muut rahoitustuotot 16 150 23 450 7 300 10 954 11 344 14 787 92 30,4 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 750 750 0 244 114 517 69 353,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 15 854 22 964 7 110 9 973 10 635 14 710 93 38,3 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0 0 0 0 0 Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) 0 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15 854 22 964 7 110 9 973 10 635 14 710 93 38,3 Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkinaarvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.
ESPOON KAUPUNKI 17 Seurantaraportti I/ ESPOON KAUPUNKI RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER 31.7. PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Milj.Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % 31.12.2012 31.7. Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg 79 088 860 82 468 524 0,00 3 379 664 4,27 % Salkku/ SEB Gyllenberg 79 300 333 83 018 619 0,00 3 718 286 4,69 % Salkku/ Evli 98 094 669 102 737 298 0,00 4 642 629 4,73 % Salkku/ Danske 93 422 692 98 967 207 0,00 5 544 515 5,93 % Salkku/ Indeksirahasto 11 059 879 11 499 962 0,00 440 083 3,98 % Salkku/ Oma varainhoito 76 085 200 76 574 207 0,00 489 007 0,64 % Rahasto yhteensä 437 051 633 455 265 817 0,00 18 214 184 4,17 % PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % 31.12.2012 31.7. Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg 24 854 390 25 207 422 0 353 032 1,42 % Salkku/ SEB Gyllenberg 27 616 633 27 939 094 0 322 461 1,17 % Salkku/ Oma varainhoito 42 397 662 9 498 167-33 100 000 200 505 0,47 % Salkku/ Danske 25 902 634 26 459 962 0 557 328 2,15 % Rahasto yhteensä 120 771 319 89 104 645-33 100 000 1 433 326 1,19 % VAHINKORAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur 31.7. Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset 5 772 272 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Ei sisällä pysyviä vastaavia 31.7. Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset 20 094 813 INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur 31.7. Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset 56 022 636 KASSAVARAT JA TALLETUKSET Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur 31.7. Salkku/ Talletukset ja käteinen Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset Yhteensä - RAHASTOT YHTEENSÄ 626 260 183 KASSAVARAT - KAIKKI YHTEENSÄ 626 260 183
ESPOON KAUPUNKI 18 Seurantaraportti I/
ESPOON KAUPUNKI 19 Seurantaraportti I/ 3.6 Talousarviomuutokset Talousarvioon on tehty alkuvuoden aikana muutoksia. Muutokset ovat kaupungin sisäisiä määrärahojen siirtoja, eivätkä näin vaikuta maksuvalmiuteen. Määrärahoja on siirretty sekä toimialojen sisällä että toimialojen välillä. Toimialojen väliset muutokset ovat olleet ICTinvestointeihin liittyviä siirtoja. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtiin perusturvajohtajan päätöksellä (6.3.) esikunnan organisaatiomuutoksen johdosta määrärahojen siirtoja. Muutosten lisäksi talousarvioon on tehty korotuksia. Valtuusto korotti 25.2. talousarviolainojen ottovaltuutta 6,8 milj. euroa. Investointien korotukset liittyivät mm. vuodelta 2012 keskeneräisiksi jääneisiin talonrakennushankkeisiin, sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen/rakennuttamiseen, jotka siirrettiin vuodelle (valtuusto 29.4.). Kunnallistekniikan jatkuville hankkeille siirtyi yhteensä 13,1 milj. euroa ja talonrakennushankkeille 16,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus lisäsi 17.6. kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahaa, koska tulot ylittyvät vastaavasti. Määrärahaa lisättiin 9 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Investointien talousarviomuutokset ovat liittyneet talousarvion menojen ja tulojen oikeaan kohdistamiseen. Näitä ovat olleet mm. tietohallinnon määrärahojen siirto keskushallinnosta toimialoille (kaupunginhallitus 25.3, 22.4. ja 17.6.). Seurantaraportin liitteenä on luettelo talousarvioon tehdyistä määrärahojen ja tuloarvioiden korotuksista ja muutoksista. Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä Yleishallinto 45 627 091-50 000 45 577 091 Sosiaali- ja terveystoimi 705 140 000-5 705 139 995 Sivistystoimi 677 010 001 50 000 677 060 001 Tekninen ja ympäristötoimi 210 718 249 210 718 249 Palveluliiketoimen toimiala 27 515 000 27 515 000 TULOSLASKELMAOSA 6 352 000 0 0 6 352 000 INVESTOINTIOSA 142 673 000 22 082 608 0 164 755 608 RAHOITUSOSA 69 073 000 0 0 69 073 000 Yleishallinto 111 700 111 700 Sosiaali- ja terveystoimi 75 500 000 0 75 500 000 Sivistystoimi 42 147 000 42 147 000 Tekninen ja ympäristötoimi 109 150 466 9 000 000 118 150 466 Palveluliiketoimen toimiala 29 351 000 29 351 000 TULOSLASKELMAOSA 1 387 702 000 0 0 1 387 702 000 INVESTOINTIOSA 54 683 000 0 0 54 683 000 RAHOITUSOSA 110 649 000 6 820 000 0 117 469 000
ESPOON KAUPUNKI 20 Seurantaraportti I/ Liikelaitokset Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä LUP 34 313 394 34 313 394 Espoo Logistiikka-liikelaitos 17 181 983 17 181 983 Espoo Catering-liikelaitos 43 271 826 43 271 826 Tilakeskus-liikelaitos 201 085 556 23 590 731 224 676 287 Espoo Kiinteistöpalvelut-liikelaitos 53 772 521 53 772 521 Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos 55 576 054 55 576 054 Espoo Talouspalvelu-liikelaitos 9 443 289 9 443 289 Espoo Henkilöstöpalvelut-liikelaitos 8 254 000 8 254 000 Taseyksiköt Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä Suurpelto 34 939 463 34 939 463 Tapiola 33 229 277 0 33 229 277
ESPOON KAUPUNKI 21 Seurantaraportti I/ 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN K KÄYTTÖTALOUSOSA (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama 31.7.2011 31.7.2012 31.7. tot-% Kasvu% Kasvu% 2011-2012 2012- Myyntituotot, ulkoiset 24 170 32 247 8 076 9 268 10 845 9 961 41,2 17,0-8,2 Maksutuotot, ulkoiset 93 592 93 409-184 36 774 39 200 40 267 43,0 6,6 2,7 Tuet ja avustukset, ulkoiset 29 700 32 330 2 629 13 445 17 118 18 776 63,2 27,3 9,7 Vuokratuotot, ulkoiset 14 681 15 110 429 8 574 9 540 10 785 73,5 11,3 13,1 Muut tuotot, ulkoiset 38 434 39 043 609 17 285 14 907 33 139 86,2-13,8 122,3 TUOTOT YHTEENSÄ 200 578 212 139 11 560 85 346 91 610 112 928 56,3 7,3 23,3 Valmistus omaan käyttöön 27 798 27 819 21 731 10 407 13 106 47,1 1323,7 25,9 Henkilöstökulut 543 356 535 659-7 697 288 881 301 488 313 212 57,6 4,4 3,9 Palvelujen ostot, ulkoiset 593 506 611 525 18 019 293 803 322 503 334 903 56,4 9,8 3,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 29 889 30 069 181 14 103 11 530 12 827 42,9-18,2 11,3 Avustukset, ulkoiset 139 553 145 179 5 626 71 751 78 569 85 003 60,9 9,5 8,2 Vuokrat, ulkoiset 10 908 11 364 456 5 202 6 037 6 131 56,2 16,1 1,6 Muut kulut, ulkoiset 5 658 5 487-170 1 532 2 230 2 325 41,1 45,6 4,3 KULUT YHTEENSÄ 1 322 869 1 339 283 16 414 675 271 722 357 754 401 57,0 7,0 4,4 Toimintatuotot, sisäiset 64 682 57 726-6 956 5 928 24 690 26 995 41,7 316,5 9,3 Toimintakulut, sisäiset 343 141 347 670 4 529 137 320 185 111 199 160 58,0 34,8 7,6 Tulot yhteensä 293 058 297 684 4 626 92 005 126 707 153 028 52,2 37,7 20,8 Menot yhteensä 1 666 010 1 686 953 20 943 812 590 907 468 953 561 57,2 11,7 5,1 TOIMINTAKATE -1 372 952-1 389 269-16 317-720 585-780 761-800 532 58,3 8,4 2,5 4.1 Yleishallinto 1 YLEISHALLINTO (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama 31.7.2011 31.7.2012 31.7. tot-% Kasvu% Kasvu% 2011-2012 2012- Myyntituotot, ulkoiset 2 59 57 31 90 57 2 873,6 189,8-36,2 Maksutuotot, ulkoiset 0 0 0 0 Tuet ja avustukset, ulkoiset 79 109 30 52 722 107 135,6 1282,8-85,2 Vuokratuotot, ulkoiset 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot, ulkoiset 29 29 0 355 8 12 40,6-97,8 49,0 TUOTOT YHTEENSÄ 110 197 87 438 820 176 160,5 86,9-78,5 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut 12 643 12 653 10 4 564 8 226 7 397 58,5 80,2-10,1 Palvelujen ostot, ulkoiset 20 045 19 745-300 9 802 10 937 9 917 49,5 11,6-9,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 95 105 10 28 87 67 70,7 209,1-22,9 Avustukset, ulkoiset 3 457 3 457 0 61 279 1 566 45,3 356,5 462,3 Vuokrat, ulkoiset 171 171 0 353 40 10 6,0-88,8-74,1 Muut kulut, ulkoiset 1 761 1 761 0 534 1 028 1 113 63,2 92,6 8,3 KULUT YHTEENSÄ 38 173 37 893-280 15 342 20 596 20 070 52,6 34,2-2,6 Toimintatuotot, sisäiset 2 2 0 1 2 1 31,7 68,1-66,3 Toimintakulut, sisäiset 7 405 7 405 0 1 322 1 590 3 990 53,9 20,3 150,8 Tulot yhteensä 112 199 87 440 821 177 158,2 86,9-78,5 Menot yhteensä 45 577 45 297-280 16 664 22 186 24 060 52,8 33,1 8,4 TOIMINTAKATE -45 465-45 098 367-16 225-21 365-23 883 52,5 31,7 11,8 Tulot Yleishallinnolle on kertynyt tuloja 176 000 euroa eli 160,5 prosenttia. Summasta 57 000 euroa on muilta kunnilta saatua korvausta Espoon yhteisesti maksamista asvalttikartellin oikeudenkäyntikuluista, Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä on saatu 76 000 euroa ja 30 000 euroa on valtion maksamaa avustusta liikunnan ja kansanterveyden edistämiseen tähtäävälle KKIhankkeelle (Kunnossa kaiken ikää), jota koordinoidaan konserniesikunnasta. Henkilöstöneuvosto on saanut tuloja vuokramökeistä.