Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa



Samankaltaiset tiedostot
Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto Avo-HILMO-koulutus

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia

Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Käytännön tie tuotteistukseen

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen , Helsinki

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Tavoite Arvio tavoitteen toteutumisesta Selvitys miten toteutumista arvioidaan

LEHDISTÖTILAISUUS

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Hanke-ehdotus alueellisen SOTEtiedon hyödyntämisestä palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä. Solutions for Value-Based Health Care

Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

ICPC johdon työkaluna johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Lataa Neljäkymmentä vuotta terveyskeskusta - Pertti Kekki. Lataa

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kasvuun johtaminen -koulutus

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä?

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon?

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

pdrg- ja EPR-ryhmittelijän ajankohtaiset

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Hasa-Tays, yhdistäminen

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät Petra Kokko

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017

Johtamisen tietotarpeet

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö. Hoitotyön Iahete ja palaute Pohjois-Karjalassa, Esh Helena Ikonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Kiireettömään hoitoon pääsy

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Transkriptio:

Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa

Avohoidon potilasryhmitys ja sen käyttö Terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen väestön tarpeiden mukaiseksi edellyttää tarkkaa tietoa terveyskeskuksen potilaskirjosta ja terveyskeskuksen toiminnan sisällöstä. Nykyiset tilastointijärjestelmät tuottavat tällaista tietoa varsin rajoitetusti, ja ne kuvaavat lähinnä tehtyjen käyntien määriä. APR-tietojärjestelmä on DRG Medicals Systems Oy:n (DMS) luoma terveyskeskuksen toiminnan johtamisen tietojärjestelmä. APR tuottaa tietoa väestön palvelujen tarpeesta ja palvelujen käytöstä, toteutuneista hoitoprosesseista, tuotettujen palvelujen määrästä ja sisällöstä, ammattiryhmien välisestä työnjaosta sekä terveyskeskuksen toiminnan tuottavuudesta. APR-tietojärjestelmällä terveyskeskuksen avotoiminta kuvataan hoitoprosesseina, jotka kuvaavat tietyn sairaus- tai potilasryhmän hoitokäytäntöä. Hoitoprosessi muodostuu potilaan sairauksista (kontaktien syyt, diagnoosit) ja niiden hoitamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Hoitoprosessiin sisältyvät eri työntekijöiden potilaskontaktit ja niihin liittyvät toimenpiteet. Sairausryhmän hoitoprosessi muodostaa terveyskeskuksen tuotteen. Yhtenäinen tuotekuvaus mahdollistaa eri terveyskeskusten välisen potilasryhmittäisten toimintaprosessien tuotannon ja tuottavuuden vertailun. APR:llä tarkastellaan terveyskeskuksen toimintaa sekä yksittäisten hoitokontaktien (papr) tasolla että hoitoprosesseina (episodiapr). APR-tietojärjestelmä käytetään terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen johtamisen välineenä. APR:llä kuvataan terveyskeskuksen potilaat, heidän sairautensa ja sairauden hoitamiseksi käytetyt voimavarat. Täten löydetään juuri ne potilasryhmät, joiden hoitamiseen niukat resurssit kannattaa suunnata. APR:llä vertaillaan myös eri yksiköiden välisiä toimintakäytäntö- ja tuottavuuseroja ja näiden muuttumista ajan kuluessa. Näin löydetään ne hoitoprosessin kohdat, jotka kaipaavat henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamista tai toimintakäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on, että terveyskeskus pystyy tuottamaan väestölleen sen tarvitsemat palvelut hyödyntäen tehokkaasti käytettävissä olevia voimavarojaan. Jatkuvasti kertyvää APR-tietoa käytetään sitten myös muutosten toteutumisen seurantaan ja vaikutusten arviointiin. APR-Ecomed-tietojärjestelmä sisältää mahdollisuuden APR:ää käyttävien terveyskeskusten väliseen toimintakäytäntöjen keskinäiseen vertailuun. (perusterveydenhuollon toimintakäytäntöjen ja tuottavuuden bechmarking). APR:ää käyttäville terveyskeskuksille pidetään vuosittain vertailukehittämisseminaari, jossa pureudutaan toimintakäytäntöeroihin ja tarkastellaan terveyskeskuksten tuottavuutta. APR on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvaan terveyskeskustoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. APR:n avulla terveyskeskuksen rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tarkemmin, saada aikaan kustannussäästöjä ja tehostuneiden hoitokäytäntöjen myötä parempia hoitotuloksia. APR terveyskeskuksen johdon työvälineenä: väestön sairasuksien ja voimavarojen käytön kuvaus sekä palvelujen tarpeen arviointi Sivu 2/8

potilaskirjon ja sen vaativuuden kuvaus sairausryhmien hoitokäytäntöjen välinen tarkastelu toiminnan ja työnjaon analysointi, kehittäminen ja seuranta toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen palvelujen alueellinen suunnittelu yhteistoiminta alueen eri terveyskeskusten välillä työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voimavarojen käytön ohjaus toiminnan tuottavuuden kuvaus ja vertailu APR työntekijöiden työvälineenä: omien potilaiden ja niiden vaativuuden kuvaus työajankäytön suunnittelu potilaiden todellisen tarpeen mukaan oman työn analysointi, vertailu, kehittäminen ja seuranta oman yksikön toimintakäytäntöjen ja työnjaon kehittäminen Johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalveluiden sisältö Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelu koostuu terveyskeskuksen toiminnan tuotteistamisesta ja siihen liittyvästä toiminnan kuvaamisesta analysoinnista, vertailusta ja kehittämisestä. Raportointi ja analyysit perustuvat APR-tietojärjestelmän käyttöön. APR-tiedolla kuvataan terveyskeskuksen potilaskirjo, potilasryhmien hoitoprosessit ja yksiköiden toimintakäytännöt. Sillä mitataan ja vertaillaan terveyskeskuksen ja sen yksiköiden tuotantoa ja tuottavuutta. Toiminnan kuvaukseen perustuen määritellään toiminnan kehittämiskohteet, tehdään tarkentavat analyysit kehittämiskohteiksi valituista potilasryhmistä ja toimintakäytännöistä sekä suunnitellaan halutut muutokset. APR:llä myös seurataan muutosten toteutumista. Vakioraportit ja terveyskeskuksen omat raportit DMS tuottaa kuukausittain terveyskeskuksen käyttöön monipuoliset, terveyskeskuksen toimintaa ja potilaskuntaa kuvaavat vakioraportit, jotka ovat helposti luettavissa internetissä toimivasta käyttäjäportaalista. Terveyskeskus voi lisäksi tehdä tarkentavia raportteja omasta toiminnastaan valmiiden raporttipohjien avulla. Tätä varten terveyskeskus saa käyttäjätunnukset Datawell Oy:n Ecomed Analyzer -ohjelmaan, jossa raportit omasta aineistosta voi tehdä verkossa etätyöpöytäyhteyttä käyttäen. Terveyskeskuksen toiminta-aineistosta voi porautua yksityiskohtaisempaan tietoon, aina yksittäisen asiakkaan kontaktitietoihin saakka. DMS kouluttaa erikseen terveyskeskuksen pääkäyttäjän tietojärjestelmän käyttäjäksi. Tarvittaessa DMS tuottaa yksityiskohtaisia raportteja asiakasterveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Näistä tehdään graafiset esitykset. Terveyskeskuksen toiminnan raportointimahdollisuudet ovat liki rajattomat. Terveyskeskusten toiminnan sisältöä, toimintakäytäntöjä, työnjakoa ja tuottavuutta voidaan raportoida joko Sivu 3/8

kokonaisuutena tai vaikkapa eri toiminnanaloittain (erikseen vastaanottotoiminta, ehkäisevän terveydenhuollon toiminta, kuntoutustoiminta, työterveyshuollon toiminta jne.) Lisäksi toimintakäytäntöeroja voidaan kuvata terveyskeskusten, terveysasemien, yksiköiden (solut) tai vaikka ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden välillä. Myös yksittäisten potilasryhmien hoitokäytäntöjä ja palvelujen tuotantoa voidaan vertailla. Käyttö- ja toimintatietoa saadaan aikasarjoissa, haluttaessa jopa viikonpäivän tai kellonajan mukaan. APR-tietojärjestelmä koostuu monimuotoisista perusluokituksista ja näitä perustietoja hyödyntävistä ryhmittelyominaisuuksista. Nämä yhdessä takaavat monipuoliset raportointimahdollisuudet. Oheisessa taulukossa 1 on kuvattu järjestelmän tietosisällöt. Vapaassa käytössä olevat perusluokitukset löytyvät osoitteesta www.apr.fi/tuotteet. Taulukko 1. APR-tietojärjestelmän tietosisällöt Tietosisältö Tiedon lähde/ luokitus Potilaan/asiakkaan ikä Asiakastietojärjestelmä Potilaan/asiakkaan sukupuoli Asiakastietojärjestelmä Kontaktintyyppi Toiminta Suorituspaikka Ammattiryhmä Kontaktin luonne Kontaktin /käynnin syy : Avohoidon sairausluokitus (ASL ) / sairauskertomusjärjestelmä: ICD-10 tai ICPC-luokitukset Kontaktiin liittyvät toiminnot/toimenpiteet : Avohoidon toimintoluokitus (ATL ) /sairauskertomusjärjestelmä: pohjoismaisen toimenpideluokituksen kansallinen laajennus Jatkosuunnitelma DMS on ollut mukana valmistelemassa perusterveydenhuollon avotoiminnan tilastointia. Tulevaisuudessa, kun kaikilta perusterveydenhuollon potilaskontakteilta kirjattavat kansalliset luokitukset ovat käytössä, käännetään APR:n perusluokitukset suoraan niistä. Kuvissa 3-5 on esimerkkejä APR-tuotteistuksen avulla tehdyistä analyyseistä terveyskeskuksen potilaskirjosta, sen vaativuudesta (kustannuspaino) sekä toimintakäytäntöjen eroista eri terveyskeskuksissa. Sivu 4/8

Kuva 3. Vihdin terveyskeskuksen 10 suurinta hoitoepisodia mitattuna potilaiden lukumäärällä ajalla 12/05-05/06 Kuva 4. Vihdin terveyskeskuksen 10 suurinta hoitoepisodia mitattuna resurssien käytöllä ajalla 12/05-05/06 Sivu 5/8

100 % 0,4 1,4 4,7 1,2 5,2 1,6 90 % 26,5 8,9 4,8 17,9 80 % 34,8 70 % 62,2 60 % Tervh % 50 % 40 % 72,1 86,4 88,2 80,5 Shoitaja % Lääkäri % 64,1 30 % 20 % 35,9 10 % 0 % Ii Karstula Lohja Nummi-Pusula Vihti Yli-ii Kuva 5. Kuuden terveyskeskuksen lääkärien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien välisen työnjaon vertailua kokonaisresurssienkäytön mukaan (toimenpiteiden painosummien prosenttiosuus) Helppohoitoisten infektioiden hoidossa. Johdon kehittämis- ja konsultaatiopalvelut DMS:n terveyskeskuksen johdolle tarjoamat analyysi-, kehittämis- ja konsultaatiopalvelut pohjautuvat terveyskeskuksen toiminnan analysointiin APR-tietojen avulla. Konsultaatiotyöskentelyn aikana suunnittelemme yhdessä mm. toimintakäytäntöjen ja työnjaon kehittämistä ja muutoksen aikaansaamiseksi tarvittavia toimia. Jatkuvasti kerättävällä toimintatiedolla seurataan muutosten toteutumista ja vaikutuksia. Terveyskeskuksen kehittämisprosessi tähtää tutkittuun tietoon perustuviin ja hyvin suunniteltuihin hoitoprosessien ja toimintakäytäntöjen muutoksiin. Tavoitteena on kehittää terveyskeskuksen toimintaa siten, että väestölle voidaan tuottaa sen tarvitsemat laadukkaat avoterveydenhuollon palvelut olemassa olevia voimavaroja hyödyntäen. Työmenetelmät Terveyskeskuksen toiminnan kehittämisprosessi suunnitellaan DMS:n asiantuntijoiden ja terveyskeskuksen johdon yhteistyönä. Toiminnan kehittäminen alkaa hankesuunnitelman laatimisella. Terveyskeskuksen tarpeiden mukaan sovitaan tällöin kehittämisen sisällöistä, työnjaoista ja aikatauluista. Varsinainen kehittämisprosessi rakentuu viidestä seminaaritilaisuudesta ja niiden rytmittämästä käytännön kehittämistyöstä terveyskeskusten toimintayksiköissä. Seminaarityöskentelyyn osallistuvat terveyskeskuksen nimeämät johdon ja henkilöstön edustajat sekä DMS:n Sivu 6/8

asiantuntijoita 1. Seminaarit on suunniteltu terveyskeskuksen muutosprosessien tueksi ja niiden ajankohdat suunnitellaan terveyskeskuksen kehittämisprosessiin sopivaksi. Seminaarit: 1. Terveyskeskuksen kehittämistarpeen määrittely Koko päivän seminaari, jonka tavoitteena on tutustua terveyskeskuksen toiminnan analysointiin ja tuotteistamiseen APR:n avulla sekä tunnistaa ja nimetä terveyskeskuksen toiminnan kehittämiskohteet. Seminaarin työskentely perustuu asiantuntijoiden pitämiin alustuksiin ja niiden pohjalta tehtävään yhteiseen suunnitteluun. 2. Toimintakäytäntöjen ja työnjaon analysointi Koko päivän seminaari, jonka tavoitteena on valittujen toiminnan kehittämiskohteiden analysointi, merkityksellisten toiminnan poikkeavuuksien ja työnjakokysymysten tunnistaminen ja pohdinta sekä toiminnan muutostarpeiden suunnittelu. Työskentely perustuu etukäteen tuotettuihin toimintakäytäntöjä ja työnjakoa kuvaaviin APRraportteihin, asiantuntijakonsultaatioon ja ryhmätyönä tapahtuvaan muutoksen suunnitteluun. Näiden pohjalta valitaan ne potilasryhmät ja toimintakäytännöt, joiden kehittäminen katsotaan tarpeelliseksi. 3. Toiminnan muutosten suunnittelu Koko päivän seminaari, jonka tavoitteena on suunnitella yksityiskohtaisesti uudet hoito- ja toimintakäytännöt edellisellä kerralla valituille toiminnan muutoskohteille (potilasryhmät tai toimintakäytännöt). Työstämisessä käytetään etukäteen tuotettuja tarkennettuja APR-raportteja ja terveyskeskusten omia toimintamuutosesityksiä. Työtapoina ovat asiantuntijakonsultaatiot ja ryhmätyöskentely. Työskentelyn tuloksena syntyvät konkreettiset ehdotukset toimintamuutoksista (muutosten toteutus, aikataulut, seurannan suunnittelu). Samalla sovitaan muutoksen seurantaan soveltuvista toimintaja vaikuttavuusmittareista. 4. Muutoksenjohtamiskoulutus Koko päivän seminaari, jonka tavoitteena on oppia hallitsemaan ja johtamaan muutosprosessia ja siihen vaikuttavista tekijöitä. Seminaarin työskentelytapoina ovat asiantuntijaluennot ja terveyskeskuksen oman muutosprosessin analysointi ja suunnittelu. 5. Muutoksen seuranta Puoli päivää kestävä seminaari, jonka tavoitteena on analysoida kehittämisen eteneminen ja tehdyt toimintamuutokset. Työskentely tapahtuu etukäteen tuotettujen APRanalyysien ja raporttien sekä valittujen vaikuttavuusmittareiden tuottaman tiedon pohjalta. Työmuotoina ovat asiantuntijakonsultaatiot ja yhteiskeskustelu. 1 :n käyttämät asiantuntijat: Mats Brommels, professori, LKT, sisätautien erikoislääkäri. Terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen koulutuksen sekä potilasryhmitysten ja palveluprosessien asiantuntemus Outi Elonheimo, dosentti, LKT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Terveyskeskuksen toiminnan ja johtamisen, toiminnan sisältökuvauksen, potilasryhmitysten ja perusterveydenhuollon tuotteistuksen asiantuntemus Miika Linna, dosentti, TkT. Terveystaloustieteen, potilasryhmitysten, tuotannon ja tuottavuuden mittaamisen asiantuntemus Anne Puumalainen, THM, erikoissairaanhoitaja. Perusluokitusten suunnittelun, toiminnan sisällön ja hoitoprosessien asiantuntemus Santeri Huvinen, KTM. Toimintakäytäntöjen muutosten arvioinnin, aikuisoppimisen ja palvelutuotekokonaisuuksien asiantuntemus. Sivu 7/8

Lisäpalvelut 1. Analyysipalvelut Halutessaan terveyskeskus voi tilata DMS:n asiantuntijoilta kaksi kertaa vuodessa toimitettavia erillisiä analyyseja toiminnastaan. Analyysipalvelut sisältävät APR-raporttien toimintatietojen analysoinnin, esiin nousseiden havaintojen syiden tarkemman tarkastelun ja kehittämisehdotusten laatimisen havainnollisine PowerPoint-esityksineen. Analyysipalvelut auttavat terveyskeskuksen toiminnan kehittämisessä erityisesti silloin, kun terveyskeskuksen johdon ja henkilökunnan on mahdotonta itse paneutua syvälliseen tiedon tarkasteluun ja analysointiin. Analyysipalvelut tuovat myös ulkopuolista näkökulmaa ja asiantuntemusta terveyskeskuksen toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen. 2. Yksityiskohtaiset räätälöidyt APR-raportit APR-tietojärjestelmällä voidaan tehdä monipuolisten perusraporttien lisäksi varsin yksityiskohtaisia analyyseja ja raportteja monenlaisista terveyskeskuksen toimintaan liittyvistä kysymyksistä. DMS tuottaa näitä raportteja asiakasterveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Raportit voivat sisältää esimerkiksi terveyskeskuksen yksiköiden välisiä vertailuja, tiettyjen hoitoepisodien tai sairausryhmien hoitoon käytettyjen toimintatapojen ja resurssien käytön tarkastelua, potilaskirjon tai työskentelyajankohtien tarkastelua sekä muita terveyskeskusta kiinnostavia asioita. Raporteista tehdään graafiset esitykset valmiiksi ja ne tallennetaan terveyskeskuksen käyttöön käyttäjäportaaliin, josta ne ovat myös tulostettavissa. APRtietojärjestelmässä raporteista voi porautua osa-aineistoihin ja potilaskohtaisiin tietoihin. Raportteja voi käyttää esimerkiksi henkilökunnan koulutustilaisuuksissa tai vaikkapa lautakunnan kokouksissa. Lopuksi Johdon analyysi-, kehittämis- ja konsultaatiopalvelut mahdollistavat APR:n avulla kerätyn terveyskeskuksen toimintaa kuvaavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen terveyskeskuksen toiminnan johtamisessa. Lisätietoja APR:n käytöstä, tuotteistamme ja niiden hinnoista saa esitteestä Avohoidon potilasryhmitys, APR : Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset sekä :n internet-sivuilta www.apr.fi. Sivu 8/8