Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013
Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla ovat ohjelman toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen kannalta tärkeimmät arviointihavainnot 2
Ohjelman rakenne Formaattina on vahvasti EU:n linjausten mukainen neljän varsin itsenäisen pilarin ohjelma Suomalainen tarve ja näkökulma (oma tahtotila) ovat vain ohuesti sisällä Ohjelman hallinnon ja toteutuksen kokonaisuus voi näyttäytyä suomalaiselle asiakkaalle vieraana Ohjelmassa paljon hallinto- ja valvontaelementtejä, ja paljon toimijoita 3
Toteutus Ohjelman toteutus on hallintopainotteinen Hallinto seuraa hallinnollisia asioita, kuka seuraa vaikuttavuutta? Alueet ottavat käyttöön omia toimintamallejaan Aluestrategioiden ohjaavuus vai käytännön ratkaisu? Onko muodostunut aitoja toimijoiden verkostoja, joissa vastuut ja työnjako ovat selkeät? Ohjelman lähipiirissä tehtävää tai ohjelmalla rahoitettua tutkimusta on vain ohuesti ohjattu tukemaan ohjelman keskeisiä tarpeita (tavoitetieto, seurantatieto ) 4
Ohjelman hallinto Ohjelman prosessin kokonaishallinta/johtajuus puuttuu ohjelman tehokkuus ja vaikuttavuus Verkostot, vastuutus, seuranta ja tiedottaminen Varsinkin (hanke)toimenpiteiden rajoitteet asiakkaiden todellisiin tarpeisiin on ohjelmarajoitteiden vuoksi haasteellista vastata Yritysasiakkaita ja kehittäjiä vetäytyy ohjelman piiristä 5
Ohjelman prosessi Ohjelmallisen kehittämisen prosessin haltuunotto on jäänyt toteuttamatta ohjelma tarvitsee yksiselitteisen johtajuuden Strateginen johtaminen Toiminnan johtaminen/prosessin ja verkostojen hallinta Asiakaslähtöisyys hallintolähtöisyyden tilalle Seuranta Ongelmien ratkaisu/päätöksenteko Raportointi/tiedottaminen 6
Ohjelman prosessi 7
Ohjelman seuranta Todellisen seurantajärjestelmän kuvaus ja sen vastuiden organisointi/roolitus on tekemättä Tavoitteiden ja mittareiden heikkoudet heijastuvat ja korostuvat seurannassa Ohjelman operatiivisessa ohjauksessa tarvittavaa tietoa on vaikea saada Sen sijaan rahan käytön ja kohdentamisen seuranta toimii Mittaamista ja valvontaa (ja tiedottamista) tuloksellisuuteen ja vaikutuksiin 8
Ohjelman tiedottaminen Tiedottamisen kokonaisvastuun antaminen ja tehtävien selkeä jako Kuka on ohjelman asiakas ja siten vaikuttavuuden perustuottaja? kenelle ja mitä tiedotetaan? Yksi tiedotuskanava ohjelman hallintoa varten (vaikuttavuuden ja tulosten seuranta)? Toinen tiedotuskanava ohjelman asiakkaille ja toimijoille (mitä mahdollisuuksia)? 9
Ohjelman suurimmat haasteet Ohjelman prosessin haltuun ottaminen, ohjelman johtaminen Seurantajärjestelmän puuttuminen raportoidaan rahan käytöstä, koska tulos- ja vaikuttavuustietoja ei ole vaikuttavuuden kokonaislogiikka on tunnistamatta Rahoittajien ja toimijoiden/asiakkaiden välille muodostunut epäluottamuksen ilmapiiri 10
Ohjelman kehittämisen näkökulmia Suomeen sopivan ja suomalaisia tarpeita ratkovan ohjelmaformaatin rakentaminen Suomen maaseudun kehittämisohjelma vai Euroopan Unionin maaseudun kehittämisohjelma? Avoimen, nopean ja ketterän ohjelmaformaatin rakentaminen Asiakkaita ja toimijoita yhdistävän, kokoavan ja kannustavan välineen rakentaminen 11
Ohjelman kehittämisen näkökulmia Ohjelman byrokraattisuuden/jäykkyyden reipas vähentäminen Asiakkaiden ja asiakasrajapinnassa olevien toimijoiden näkökulmasta ohjelma epäonnistuu, jos se ei pysty riittävän nopeasti ja luovasti reagoimaan tarpeisiin Kun hallinnolliset yksityiskohdat säätelevät etenemistä ja kehittämistoimet pitkittyvät, syntyy epäluottamuksen ilmapiiri 12