SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY"

Aarne Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

2 Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä kuntatyöntekijöiden työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä Osa kokonaisvaltaista turvallisuustyötä (sisäinen turvallisuus) ja siihen liittyvää tapaturmien ehkäisytyötä Kunnilla laaja työkalupakki: viestintä, liikennekasvatus, kaavoitus, palveluverkon suunnittelu, henkilökuljetukset, joukkoliikenne, liikenneympäristö, ja muu hyvinvointityö Jatkuvaa toimintaa ja osa perustyötä, jossa kullakin kunnan toimialalla on omat tehtävänsä ja mahdollisuutensa Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa toimii poikkihallinnollinen liikenneturvallisuustyöryhmä ja sen työtä ohjaa säännöllisesti päivitettävä suunnitelma/ohjelma

3 Liikenneturvallisuussuunnitelma Tärkeä työkalu valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkauttamiseksi paikallistason toiminnaksi. Auttaa muodostamaan kokonaiskuvan toiminnasta liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella Sisältää kuvauksen alueen liikenneturvallisuustilanteesta ja sen osatekijöistä, eri osapuolten yhdessä sopimat tavoitteet ja toimenpiteet sekä kuvauksen yhteistyömalleista ja seurannasta Perinteisesti liikenneturvallisuustyö kohdentui onnettomuuksien vähentämiseen liikenneympäristöön, liikenteen valvontaan sekä liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvin toimenpitein Uudistuneessa ajattelutavassa myös liikenneturvallisuustyön toimintaympäristöön pyritään vaikuttamaan tavoitteena viisaat liikkumisen valinnat

4 Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön Oppaassa käsitellään mm.: Paikallisen liikenneturvallisuustyön lähtökohtia Liikenneturvallisuustyön hyötyjä Liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä Liikenneturvallisuuden tason arviointia Kunnan liikenneturvallisuustyön sisältöä Kunnan yhteistyökumppaneiden tehtäviä Liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaa (= työkalu paikallisen liikenneturvallisuustyön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi) Opas lähtee kommenteille lokakuun aikana Opasta tukemaan ja täydentämään Liikenneturva tekee nettisivut (loppuvuodesta)

5 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuussuunnitelmissa Liikenneturvallisuussuunnitelmien tavoiteasetannan perusta on liikenneonnettomuuksissa ja koetussa turvattomuudessa Onnettomuuksien osalta tavoiteasetannassa voidaan nähdä seuraavia tasoja: Onnettomuuksien määrään liittyvät tavoitteet Onnettomuuksien taustalla oleviin riskitekijöihin liittyvät tavoitteet Toimintaympäristöön liittyvät tavoitteet Usein suunnitelmissa asetetaan onnettomuusmäärien vähentämistä koskevat yleistavoitteet ja niitä tarkennetaan erityistavoitteilla/painopistealueilla Toimenpiteiden suunnittelu kohdennetaan painopistealuille eli usein riskitekijöiden eliminoimiseen ja toimintaympäristöön

6 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuussuunnitelmissa Onnettomuusmääriin liittyvät tavoitteet: LJS-taso: Onnettomuusmäärät, onnettomuusriski, onnettomuuksien vakavuusaste, onnettomuustiheys, pääteiden onnettomuusriski, taajamien onnettomuusriski, jne. Litu-taso: Tietynlaisten onnettomuuksien määrä, tietyn kohderyhmän /alueen /tien onnettomuusriski, onnettomuuskasaumat, jne. Onnettomuuksien riskitekijöihin liittyvät tavoitteet: Liikkuja: esim. asenteet ja motiivit, ajotaito ja -kokemus, riskinotto, sääntöjen noudattaminen, ajokunto ja -terveys, turvalaitteiden käyttö Ympäristö: esim. väylien ominaisuudet, kunto, kunnossapidon taso, ympäristön selkeys, nopeustasot, liikenteen ohjaus, jne. Ajoneuvo: esim. ajoneuvon turvallisuustaso, ajoneuvon kunto LJS-taso: Liikenteen ilmapiiri, liikenteen valvonnan taso, suunnitteluratkaisut ja väylien turvallisuustaso, ajoneuvokannan ikä,..

7 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuussuunnitelmissa Toimintaympäristöön liittyvät tavoitteet (muita riskiin vaikuttavia tekijöitä): LJS-taso: Liikkumistarve ja liikennemäärät, liikenteen koostumus, kestävien kulkutapojen osuus, (väestön hyvinvointi), jne. Litu-taso: Koulumatkojen pituus, saattoliikenteen määrä, koululaisten tai kuntatyöntekijöiden kulkutavat, harrastusmatkojen kulkutavat, jne. Millaisia liikenneturvallisuustavoitteiden tulisi olla? peilata tavoiteltavia vaikutuksia yksiselitteisesti mitattavissa olevia ja tarkasti määriteltävissä (tavoitearvo tai suunta, seurantatieto saatavissa) kytkettävissä kunnan omiin toimintoihin ja päätöksentekoon haastavia mutta realistisia (myös tarvittavien resurssien osalta) omin keinoin edistettävissä!

8 Seurannan tarkoitus Seurannan perimmäinen tarkoitus on varmistaa halutut tulokset ja vaikutukset: Varmistetaan, että tehty työ on oikeansuuntaista ja toimenpiteet vaikuttavat toivotusti. Seuranta ei ole itsetarkoitus vaan keino ylläpitää ja kehittää johdonmukaista liikenneturvallisuustyötä Laajasti ymmärrettynä seuranta voi tarkoittaa on ainakin seuraavia asioita: Toimenpiteiden toteuttamista ja aktiivista edistämistä Toiminnan vaikuttavuuden arviointia Toimintaympäristön muutoksiin reagoimista Suunnitelmien pitämistä ajan tasaisena Toimintatapojen kehittämistä Liikenneturvallisuustyön tekemistä näkyväksi Kun visio auttaa henkilöstön sitouttamisessa, niin seuranta auttaa pitämään sitoutumista yllä.

9 Seurannan sisältöä Toimenpiteiden seuranta: ilman toimenpiteitä ei tule vaikutuksia, tarpeet voivat myös muuttua toimenpiteiden aktiivinen edistäminen toteutettujen toimenpiteiden arviointi; aikataulutuksen ja resursoinnin onnistuminen, hyvien ja huonojen kokemusten kirjaaminen toimenpiteiden ajantasaisuus arviointi ja uusien tarpeiden huomioiminen Toiminnan vaikuttavuuden seuranta: saavutetaanko asetetut päämäärät ja kohdentuuko toiminta oikeisiin asioihin? tavoitteiden toteutumisen arviointi niille kuvattujen mittareiden avulla (väli)tavoitteiden realistisuuden arviointi tavoitteiden ja mittareiden toimivuus hienosäädön tarve? sivuvaikutusten, positiivisten tai negatiivisten, kirjaaminen

10 Seurannan sisältöä Yhteistyö ja toiminnan rakenteet: toimivatko suunnitellut toimintatavat, vastuunjaot ja muut yhteistyörakenteet? Toimiiko suunniteltu yhteistoimintamalli? Saavatko keskeiset asiat riittävästi painoarvoa? Onko kukin osapuoli hoitanut/ymmärtänyt omat vastuunsa? Kokevatko osapuolet yhteistyön motivoivaksi? Miten henkilöstö-/hallintorakenteiden muutoksia hallitaan? Kytkeytyykö toiminta (ja seuranta) päätöksentekoon ja kunnan muuhun strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun? Toimintaympäristön muutoksiin reagointi Tapahtuuko toimintaympäristössä jotain sellaista, joka on tarpeen huomioida myös paikallistasolla lähivuosien toiminnassa? Muutokset voivat olla valtakunnallisia (esim. tieliikennelain uudistus) tai alueellisia (esim. kouluverkon muutos)

11 Seurannalla toiminta näkyväksi Seuranta pitää raportoida säännöllisesti (vuosittain) Seurannan tulokset (kts. kalvot) Seurannan edellyttämät jatkotoimet Seurannan tuloksista pitää tiedottaa asukkaille, kunnan virkamiehille ja päätöksentekijöille Seurantatuloksia voidaan myös hyödyntää viisaan liikkumisen viestinnässä Myös seurantatapahtuma voi olla tapa tehdä liikenneturvallisuustyötä näkyväksi tai aktivoida sidosryhmiä Seurannan kytkentä kunnan muuhun strategiseen ja operatiiviseen toimintaan tärkeää Esim. osaksi kunnan hyvinvointikertomusta tai turvallisuussuunnitelman seurantaa

12 Kenellä vastuu seurannasta? Seuranta vastuutetaan usein kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle Seurantaa käsitellään säännöllisesti pidettävissä kokoontumisissa, joissa eri osapuolet kertovat omalta osaltaan asioiden edistymisestä Usein seurannan tulosten kokoon kasaamisesta vastaa kunnan liikenneturvallisuustoimija/-koordinaattori (vrt. hyvinvointikoordinaattorit) Kunnan liikenneturvallisuustyön seuranta saisi enemmän ryhtiä, jos toiminnalla olisi vuosittainen raportointivelvoite esim. lautakunnille tai valtuustolle (vrt. hyvinvointikertomus)

Samankaltaiset tiedostot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia