ITÄTULLI - MIKONKATU ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 33 JA 50 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1660 SELOSTUS (luonnosvaihe) Porin kaupunkisuunnittelu 18.8.2015 Asemakaavan tunnus 609 1660 Asemakaavan diaari KAUS/1847/2014 VP 7 / 9.2.2015 Vireillä 13.2.2015 Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä KH KV
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Porin kaupungin Itätullin 5. kaupunginosan Kortteleita: 33 ja 50 Katuja: Itätullinkatu (osa) ja Mikonkatu (osa) Asemakaavan muutoksella muodostuu: Porin kaupungin Itätullin 5. kaupunginosan Korttelit: 33 ja 50 Kadut: Itätullinkatu (osa) ja Mikonkatu (osa) Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Risto Reipas Asemakaavan vireilletulo: Asemakaavan muutos laaditaan Hartela Oy:n hakemuksesta. Kaavahankkeen alkamisesta ilmoitettiin sanomalehdissä kuulutuksella 13.2.2015 sekä osallisille kirjeitse. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijoittuu Itätulin (5.) kaupunginosaan korttelien 33 ja 50 alueelle Itätullinkadun, Maaherrankadun, Isolinnankadun ja Vähälinnankadun rajaamalle alueelle. 2
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ITÄTULLI - MIKONKATU Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskusta-alueelle, vyöhykkeelle, joka erottaa Itätullin (5.) kaupunginosan vanhan, hyvin säilyneen puutalo-kaupunginosan varsinaisesta keskustatoimintojen vyöhykkeestä. Aikaisemmin tämä vaihettumisvyöhyke on ollut kiinteästi osa Itätullin kaupunginosaa, mutta on aikojen kuluessa muuttunut toiminnoiltaan keskustatoimintoja palvelevaksi. Kaupunkikuvallisesti vyöhyke on vaativa, koska alueen pitää liittää yhteen kaksi hyvin eriluonteista rakennustapaa. Isolinnankadun suunnittelualueen puoleinen osa on rakentunut pääosin 5-7 kerroksisilla rakennusmassoilla liittyen selkeästi osaksi ydinkeskustaa. Vähälinnankadun puoleinen osa vyöhykkeestä on puolestaan rakennuskannaltaan huomattavasti matalampaa. Vähälinnankadun puolella on myös useita avoimia, toistaiseksi rakentamattomia tontteja, jotka on osittain tarkoitettu yleistä pysäköintiä varten. Kyseisille pysäköintiä varten varatuille korttelialueille on kuitenkin mahdollistettu asemakaavassa 2-3 kerroksisten pysäköintilaitosten rakentaminen. Toistaiseksi Vähälinnankadun rakennuskanta on vielä hajanainen ja keskeneräisen tuntuinen. Näkymä Isolinnankadulta etelään Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelialueiden kehittämistä pääasiassa asuinkäyttöön. Suunnitelmassa tutkitaan rakennusoikeutta, massoittelua, kerroslukua ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Asemakaavaa valmistellaan yhteistyössä Hartela Oy:n konsultin kanssa. Luonnosvaiheeseen laaditaan kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. 3
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista lähdemateriaaleista - Porin kaupungin kaavoituskatsaus 2015 2017. - Kantakaupungin yleiskaava 2025, Porin kaupunkisuunnittelu 8.11.2007, KV 10.12.2007 - Maakuntakaava, Satakuntaliitto. - Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteista. Maankäyttöja rakennuslaki 2000. Opas 5, Ympäristöministeriö 2001. - Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, 13.11.2008. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Luonnosvaihe Suunnittelualue on kaavoituskatsaus 2015 2017 kohde 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.2.2015 ja se on ollut nähtävänä 14.2. - 2.3.2015. Asemakaavan muutoksen luonnostelua on tehty yhteistyössä Hartela Oy:n konsultin Sigge Arkkitehdit Oy:n kanssa. Kolme asemakaavaluonnosvaihtoehtoa asetetaan nähtäville. Ennen näitä luonnoksia on laadittu useita pitkälle vietyjä erilaisia alustavia luonnoksia. Kolmessa luonnosvaihtoehdossa esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja ja valintoja korttelin - olevaan rakennuskantaan ja uudistamiseen - toiminnallisiin valintoihin ja toimintojen yhteensovittamiseen maisemaan, kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin - virikkeisiin ja viihtyisyyteen - vetovoimaiseen ilmeeseen ja sopeuttamiseen Saavutettavuuden ja sisäisen liikkumisen osalta ratkaisut olivat lähes yhdenmukaisia. Vaihtoehtojen kuvaus: Esitetyt uudet rakennukset muodostavat molemmissa kortteleissa kaupunki- ja katutilaa selkeästi rajaavan korttelikokonaisuuden, jossa rakennusten keskelle muodostuu suojaisa piha-alue. Korttelit liittää toisiinsa näille yhteinen maanalainen pysäköintikerros. Rakennusmassat täydentävät olemassa olevaa kaupunkirakennetta rakennusten koon, sijoituksen ja kerrosluvun osalta. Korttelin 33 korkeampi rakennusmassa Isolinnankadun varrella toimii keskustassa kaupunkikuvallisena korostuksena ja vastaparina kadun vastakkaisen puolen korkeammalle rakennukselle. Rakennusten kerrosluku laskee kohti itäpuolen matalampia puutalokortteleita, rajaten kuitenkin osaltaan ydinkeskustan kortteleiden korkeampaa kaupunkirakennetta. Uudisrakennukset korttelissa 33 sijoittuvat säilytettävän 20-luvun päiväkotirakennuksen ympärille. Korttelien piha-alueille on esitetty muutamia pysäköintipaikkoja esi- 4
merkiksi vieraspysäköintiin, sekä talojen leikki- ja oleskelualueet. Katujen varrelle maantasoon ja alimpiin kerroksiin voidaan sijoittaa liike- ja toimistotilaa, ja ylempiin kerroksiin asuntoja. Pysäköinti ja osa rakennusten aputiloista on sijoitettu korttelien ja Mikonkadun alle sijoittuvaan yhteiseen, maanalaiseen pysäköintikerrokseen. Pysäköintihalli voidaan liittää Itätullinkadun alittavalla ajoyhteydellä eteläpuolisen korttelin 41 maanalaiseen pysäköintiin. Osa pysäköintipaikoista voidaan sijoittaa kortteliin 48 sijoittuvaan pysäköintilaitokseen. Rakennusmassat ovat keskustan rakennuksille luontevaan tapaan muodoltaan selkeitä, katutilaa rajaavia suorakaidemassoja, joiden toiselle pitkälle sivulle voidaan muodostaa yhtenäinen parvekelinja. Rakennusten ylimmissä osissa niiden mittakaavaa keventää laajuudeltaan pienemmät yläkerrokset sekä sisäänvedetyt kattoterassiosat. VAIHTOEHTO A: Rakennusten kerrosluku vaihtelee välillä V u3/4 XVI nousten Vähälinnankadun puolelta Isolinnankadun suuntaan. Molempien korttelien keskialueelle sijoittuvat rakennukset ovat VII-kerroksisia. Korttelissa 50 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku on VIII. Rakennuksen laajempi perusosa on VI-kerroksinen, ja sen yläpuolella on kaksi pohja-alaltaan pienempää, sisäänvedettyä kerrosta. Korttelissa 33 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku XVI. Rakennuksen laajempi perusosa on VI-kerroksinen, ja sen yläpuolella on kymmenen pohja-alaltaan pienempää kerrosta. Luonnos VE A 5
VAIHTOEHTO B: Rakennusten kerrosluku vaihtelee välillä V u3/4 XVI nousten Vähälinnankadun puolelta Isolinnankadun suuntaan. Molempien korttelien keskialueelle sijoittuvat rakennukset ovat VII-kerroksisia. Korttelissa 50 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku on VIII. Rakennuksen laajempi perusosa on VI-kerroksinen, ja sen yläpuolella on kaksi pohja-alaltaan pienempää, sisäänvedettyä kerrosta. Korttelissa 33 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku XVI. Vaihtoehto B eroaa A-vaihtoehdosta tämän rakennuksen osalta: Se on pohja-alaltaan edellistä pienempi, ja rakennusmassa nousee samankokoisena alhaalta ylös. Lounaiskulmalle katutasossa muodostuu pieni aukiotila. Luonnos VE B VAIHTOEHTO C: Rakennusten kerrosluku vaihtelee välillä III u3/4 XII nousten Vähälinnankadun puolelta Isolinnankadun suuntaan. Molempien korttelien keskialueelle sijoittuvat rakennukset ovat VI-kerroksisia. Korttelissa 50 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku on VIII. Rakennuksen laajempi perusosa on VI-kerroksinen, ja sen yläpuolella on kaksi pohja-alaltaan pienempää, sisäänvedettyä kerrosta. 6
Korttelissa 33 Isolinnankadun puoleisen rakennuksen kerrosluku XII. Rakennuksen laajempi perusosa on VI-kerroksinen,ja sen yläpuolella on kuusi pohja-alaltaan pienempää kerrosta. Luonnos VE C 2.2 Asemakaava Suunittelualueen pinta-ala on yhteensä n. 0,66 ha. Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat 609 1510, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.06.2008 ja 609 1431, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 09.08.2004. Asemakaavassa suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-36) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-58). K-36 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Tontille sallitusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää asuinhuoneistojen rakentamiseen. Asukkaita varten tulee osoittaa riittävä oleskelupiha. Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K, LPA ja LPY alueille, joiden jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 200m. AL-58 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa myös palveluasuntoja ja toimintaa tukevia palvelutiloja. Liike- ja toimistotiloja saa sijoittaa samassa porrashuoneessa vain asuintilojen alapuolelle. Tontin autopaikkavaatimus on 1ap/70 kerrosalaneliömetriä, koskien liike- ja toimistotiloja, 7
1ap/100 kerrosalaneliömetriä, koskien normaali asuntoja. Palveluasuntojen osalta autopaikkavaatimus on 1ap/200 kerrosalaneliömetriä. Tontin autopaikkoja saa osoittaa kortteleissa 5-33 ja 5-41. Suunnittelualueen nykyinen asemakaavallinen ratkaisu on pääosin toteutumatta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Luonnosmaista rakennussuunnittelua on tehty samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa hankkeen alusta lähtien. Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Tarvittaessa rakentaminen on mahdollista aloittaa heti kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.2 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,66 ha. Alue on kaupungin keskusta-aluetta 8 m merenpinnasta. Suunnittelualueella ei ole luonnonympäristöä. 8
3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskusta-alueelle, vyöhykkeelle, joka erottaa Itätullin (5.) kaupunginosan vanhan, hyvin säilyneen puutalo-kaupunginosan varsinaisesta keskustatoimintojen vyöhykkeestä. Aikaisemmin tämä vaihettumisvyöhyke on ollut kiinteästi osa Itätullin kaupunginosaa, mutta on aikojen kuluessa muuttunut toiminnoiltaan keskustatoimintoja palvelevaksi. Kaupunkikuvallisesti vyöhyke on vaativa, koska alueen pitää liittää yhteen kaksi hyvin eriluonteista rakennustapaa. Isolinnankadun suunnittelualueen puoleinen osa on rakentunut pääosin 5-7 kerroksisilla rakennusmassoilla liittyen selkeästi osaksi ydinkeskustaa. Vähälinnankadun puoleinen osa vyöhykkeestä on puolestaan rakennuskannaltaan huomattavasti matalampaa. Vähälinnankadun puolella on myös useita avoimia, toistaiseksi rakentamattomia tontteja, jotka on osittain tarkoitettu yleistä pysäköintiä varten. Kyseisille pysäköintiä varten varatuille korttelialueille on kuitenkin mahdollistettu asemakaavassa 2-3 kerroksisten pysäköintilaitosten rakentaminen. Toistaiseksi Vähälinnankadun rakennuskanta on vielä hajanainen ja keskeneräisen tuntuinen. Kortteliin 609-5-33 sijoittuvan Itätullin päiväkodin osalle asemakaavassa on osoitettu suojelumerkintä (sr-20). Rakennus on rakennettu Porin kaupungin toimesta päiväkodiksi vuonna 1926. Rakennus on puhdaspiirteinen klassistinen rakennus. Samalla tontilla oli aiemmin myös Porin vanha kansakoulurakennus, joka on kuitenkin purettu jo vuosikymmeniä sitten. Päiväkotirakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä toimintansa että arkkitehtuurinsa puolesta. Samaan kortteliin sijoittuu 1962 valmistunut 2-kerroksinen, pääosin rapattu asuinkerrostalo. Kortteliin 609-5-50 sijoittuu 1979 valmistunut elementtirakenteinen liike- ja toimistorakennus. Suunnittelualueen viereisillä alueilla sijaitsee runsaasti ydinkeskustan arvokasta rakennuskantaa. Mikonkadun eteläpuolella on tyyliltään postmodernistinen kauppakeskus Bepop. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Matti Nurmela, Kari Raimoranta ja Jyrki Tasa. Rakennus on valmistunut vuonna 1989. Rakennus on oman aikakautensa merkittävä edustaja koko Suomessa. 9
Palvelut Keskustan palvelut ovat suunnittelualueen läheisyydessä. Asemakaavaehdotus mahdollistaa myös liiketilojen rakentamisen korttelialueille. Onkin toivottavaa, että erityisesti katutasoon rakennettaisiin liiketiloja elävöittämään kaupunkitilaa. Virkistys Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole varsinaisia virkistysalueita. Suunnittelualueelta on kuitenkin hyvät yhteydet kävelykadulle ja Promenadin kautta moninaisille virkistysalueille. Liikenne Itsenäisyydenkatu, Mikonkatu, Isolinnankatu ja Vähälinnankatu ovat kaikki vilkasliikenteisiä kaupungin pääkatuja. Suunnittelualue on Porin kaupunkikeskustan urbaaneinta aluetta. Mikonkatua vesitornista itään Tekninen huolto Kaupungin sähkö-, vesijohto- viemäri- ja kaukolämpöverkostoja kulkee kattavasti suunnittelualuetta rajaavien katujen alla. Tulvasuojelu Yleiskaavassa on yleinen suunnittelumääräys: Yleiskaava-alue on alavaa tulvavaaran alaista jokisuisto-aluetta. Suunnittelussa on otettava huomioon tulvavaara ja riskien hallinta. Tulvavaaraa pyritään ehkäisemään kaupungin toimesta koko kaupungin alueella. Kokemäenjoen tulvapatojen kunnostustyö on parhaillaan käynnissä. Lisäksi kuivatukseen liittyviä ojia perataan, kuivatusjärjestelmän pumppuja uusitaan ja lisätään. Porin tulvatorjuntaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa jo vuosien ajan. 10
Suunnittelukohde sijaitsee sellaisella korkeudella merenpinnasta, ettei joen tulvimisesta ole varsinaista vaaraa suunnittelualueen rakenteille eikä alinta rakentamiskorkeutta ole tarpeen määrittää tulvavaaran vuoksi. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuuston 17.12.2009 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen, jalankulku-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu- ja liiketilatarjontaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien luonto-, maisema ja kulttuuriarvojen säilyminen myös eheyttävän suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee suunnitella siten, että ne arkkitehtuuriltaan ja sijoitukseltaan sopeutuvat ympäristöön ja mitoitukseltaan täydentävät keskustan palvelutarjontaa. Merkinnällä C1 osoitetaan maakuntakeskuksen ydinalue, johon sijoittuu koko maakuntaa palvelevia keskustahakuisia kaupan, hallinto-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja ja asumista. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytyksiä kansainvälisen, kaupallisesti ja kulttuurisesti vetovoimaisen ja merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvokerrostumia kaupunkirakenteessa korostavan kaupunkikeskuksen edelleen kehittämiselle. Suunnittelualue on kaupunkikehittämisenkohdevyöhykettä (kk1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteenkehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1). Alueen käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkityksensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. 11
Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kantakaupungin yleiskaava 2025 (KV 10.12.2007). Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ( C ). Ote yleiskaavasta 12
Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat 609 1510, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.06.2008 ja 609 1431, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 09.08.2004. Asemakaavassa suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-36) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-58). K-36 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Tontille sallitusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää asuinhuoneistojen rakentamiseen. Asukkaita varten tulee osoittaa riittävä oleskelupiha. Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K, LPA ja LPY alueille, joiden jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 200m. AL-58 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa myös palveluasuntoja ja toimintaa tukevia palvelutiloja. Liike- ja toimistotiloja saa sijoittaa samassa porrashuoneessa vain asuintilojen alapuolelle. Tontin autopaikkavaatimus on 1ap/70 kerrosalaneliömetriä, koskien liike- ja toimistotiloja, 1ap/100 kerrosalaneliömetriä, koskien normaali asuntoja. Palveluasuntojen osalta autopaikkavaatimus on 1ap/200 kerrosalaneliömetriä. Tontin autopaikkoja saa osoittaa kortteleissa 5-33 ja 5-41. Ote asemakaavasta Tonttijako ja rekisteri Tontti 609-5-33-298 on merkitty kaupungin kiinteistörekisteriin ja rekisteröity 17.01.1939. Tontti 609-5-50-1 on merkitty kaupungin kiinteistörekisteriin ja rekisteröity 12.12.1989. Tontti 609-5-33-1 on merkitty kaupungin kiinteistörekisteriin ja rekisteröity 25.05.2001. Tontti 609-5-33-2 on merkitty kaupungin kiinteistörekisteriin ja rekisteröity 25.05.2001. 13
Pohjakartta Alueen pohjakartta MK 1:1000 on Porin kaupungin mittaustoimen laatima ja kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennusjärjestys Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 1.9.2011. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen viereisellä tontilla (609-4-39-165), osoitteessa Isolinnankatu 19, on rakenteilla 16 kerroksinen asuin- ja liikerakennus Kiint. Oy Linnainmaankulma. Kyseisellä tontilla on voimassa asemakaava 609 1606, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.10.2012. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaa valmistellaan yhteistyössä Hartela Oy:n konsultin kanssa. Luonnosvaiheeseen laaditaan kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve Hartela Oy hakee asemakaavan muutosta tontin omistajien valtuuttamana. Hakemuksessa todetaan, että kaavamuutosta alueelle haetaan pääasiassa asuinkäyttöön ja katutason liikekäyttöön. Tavoitteena on tonttien käytön tehostaminen ja autopaikkojen siirtäminen piha-alueilta maanalaiseen pysäköintiin, viihtyisän kaupunkiympäristön mahdollistamiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Hartela Oy:n 10.10.2014 päivätyn asemakaavamuutosanomuksen johdosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset - kiinteistöjen omistajat - naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - tekninen lautakunta - Satakunnan pelastuslaitos - ympäristölautakunta - kulttuurilautakunta - Pori Energia Sähköverkot Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö - Porin Vesi - Satakunnan Museo - DNA Welho Oy - Varsinais-Suomen ELY-keskus 14
4.3.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.2.2015 ja se on ollut nähtävänä 14.2. - 2.3.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.3.4 Asemakaavan muutoksen luonnokset Kolme asemakaavaluonnosvaihtoehtoa asetettaan nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus 4.4 Asemakaavaehdotuksen tavoitteet Asemakaavaehdotuksen tavoitteet johdetaan luonnosvaiheen suunnittelun, luonnoksista saadun palautteen ja asianosaisten kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoiset asuinkorttelit, joihin kuuluu myös liike- ja toimistotiloja. Alueen sijainti asettaa erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia ja toisaalta ainutlaatuinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa viihtyisiä ja vetovoimaisia asuntoratkaisuja. Suunnittelukohteen sijoittuminen kaupunkirakenteessa Luonnossuunnitelmissa on esitetty Mikonkadun ja Isolinnan kadun kulmaan kortteliin 33 korkeampi rakennusmassa (luonnoksissa 12-16 kerrosta), joka toimii keskustassa 15
kaupunkikuvallisena korostuksena ja vastaparina kadun vastakkaisen puolen Linnainmaakulman 16 kerroksiselle rakennukselle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueelle muodostuu kaksi korttelialuetta ja kaksi katualuetta (osa Mikonkatua ja osa Itätullinkatua). Asemakaavamuutoksen pinta-ala on n. 0,66 ha. Rakennusoikeus vaihtelee vaihtoehtojen mukaisesti (kts. 2.1). Alue tukeutuu keskustan jo olemassa oleviin ja lähinnä kävelyetäisyydellä sijaitseviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 16
sr-20 Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Maankäyttö - ja rakennuslain 57 pykälän 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus - ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennusta muuttavista korjaus - ja muista toimenpiteistä on hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavoitushankkeella on suuri kaupunkikuvallinen vaikutus. Kaavan toteuttamisen myötä alueen asukasmäärä kasvaa ja kaupunkikuva eheytyy. Ehdotuksen ratkaisun valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota - kaupunkikuvan eheyttämiseen ja parantamiseen - toimintojen jäsentelyyn, yhteensovittamiseen ja vaiheittain toteutukseen 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Suunnittelualueelle ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavasuunnittelun yhteydessä alueen toteuttamisesta on laadittu rakennussuunnittelua. Liitemateriaalina on alueesta laadittuja havainnekuvia. Suunnittelualueesta on tekeillä pienoismalli ehdotusvaiheen tarkennettua suunnittelua varten. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennussuunnittelua on tehty samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. Rakennustoimenpiteet on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta ohjataan kaupunkisuunnittelun, teknisen palvelukeskuksen ja rakennusvalvonnan, neuvonnalla ja valvonnalla. Porissa 18.8.2015 Olavi Mäkelä Kaupunkisuunnittelupäällikkö 17