Tieto ja viestintätekniikan strategia työversio 17.9.2012 Prosessi verkossa: http://enorssitvt.wikispaces.com/ Mikko Horila Jari Sjölund Ari Myllyviita Jani Kiviharju Pentti Mankinen Tuomo Tammi
1. Visio ja tavoitteet Harjoittelukoulut ovat asiantuntija ja edelläkävijäyhteisöjä tieto ja viestintätekniikan laajaalaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus, kokeilu ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut toimivat pedagogiikan lisäksi myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijöinä. Harjoittelukoulun opettajilla, oppilailla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut varustavat opettajat ja oppilaat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppilaille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm. tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon oppilaiden omilla laitteilla. 2. Tavoitteet, hanketoiminta ja strategiaprosessin kuvaus 2.1 Tavoitteet Yliopistojen harjoittelukoulujen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaprosessin tavoitteena on ensisijaisesti keskeisten toimintojen yhtenäistäminen ja laadun edelleen kehittäminen. Strategiakauden konkreettisina tavoitteet ovat seuraavat: Jokaisella harjoittelukoulun opettajalla on erinomaiset pedagogiset taidot tieto ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tämä ilmenee olemassa olevan teknologian ja siihen liittyvien palvelujen monipuolisena hyödyntämisenä. Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. jokainen harjoittelukoulun oppilas saa opintojen aikana erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on käytettävissään päätelaite monipuolisten sähköisten materiaalien hyödyntämiseen. Lisäksi kouluissa siirrytään merkittävältä osalta sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttöön. 2.2 Hankkeet Hankeverkostot ovat tärkeä osa harjoittelukoulujen TVT:n toimintaympäristöä. Strategiakaudella varmistetaan, että jokaisesta harjoittelukoulusta on opettajia mukana verkoston hanketoiminnassa ja hakemusten laadinnassa. Nämä henkilöt toimivat aktiivisesti Suomen harjoittelukoulujen 2(8)
hankemaailmassa tutkien, kokeillen ja kehittäen mm. opetusmenetelmiä ja uusia teknisiä ratkaisuja. Toiminnan näkökulmina ovat niin oppilaiden, opettajien kuin opetusharjoittelijoiden roolit ja tehtävät. 2.3 Strategiaprosessi Strategia on työstetty pääosin verkkotyöskentelynä siten, että alkuvaiheessa valittiin ryhmä kirjoittamaan strategialuonnosta yhdessä enorssiverkoston projektivastaavan kanssa. Seuraavassa vaiheessa kaikkien harjoittelukoulujen TVTvastaavat osallistuivat prosessiin kirjoittajina ja kommentoijina. Prosessi toteutettiin wikiympäristössä, johon kaikilla oli avoin pääsy. Prosessin vaiheista on tiedotettu harjoittelukoulujen henkilöstöä, ja jokainen henkilöstön jäsen on halutessaan voinut osallistua strategiatekstin tuottamiseen. Strategialuonnos toimitettiin Suomen harjoittelukoulujen rehtoreille kommentoitavaksi syyskuussa 2012 ja kommentit huomioitiin strategian lopullisessa versiossa. Harjoittelukoulujen johtavat rehtorit hyväksyivät strategian xx.xx.xxxx. Yhteisen strategiaprosessivaiheen jälkeen siirryttiin koulukohtaiseen toimeenpanosuunnitelman tuottamisen vaiheeseen. Koulukohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa tarkennetaan yksikön erityistarpeita ja kuvataan sitä, miten strategian tavoitteet ja visio viedään käytäntöön. Strategiaan sovelletaan jatkuvan arvioinnin periaatetta ja sitä kehitetään, päivitetään ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Strategia on kaikkien yliopiston harjoittelukoulujen yhteisesti laatima, ja se ohjaa koulujen toimintaa sekä perus ja lukioopetuksessa että opettajankoulutustehtävässä. 2.4 Strategiatyöskentelyä ohjaavat dokumentit Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 2012 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskuntastrategia Opettajankoulutus 2020 raportti Aiemmat strategiat, yksikkökohtaiset arvioinnit Yliopiston tietostrategia kasvatustieteiden tiedekunnan tietostrategia Opettajankoulutuslaitoksen/yksikön tietostrategia Opetushallituksena sosiaalisen median käyttösuositukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Lukion opetussuunnitelman perusteet 3. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 3.1 Laitteet ja verkko TVTvarustuksen tason varmistaminen Hyvät tekniset puitteet luovat perustan tieto ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Strategiakauden aikana tavoitteena on varmistaa kaikkien harjoittelukoulujen laitekannan korkea taso, riittävä määrä ja riittävän lyhyt kierto (25% Suomen harjoittelukoulujen 3(8)
laitteista uusitaan vuosittain, koko laitekanta noudattaa pääsääntöisesti neljän vuoden kiertoa) sekä monipuolisuus huomioiden koulujen erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Harjoittelukoulujen laite ja varustetason pitää olla niin ajanmukainen, että opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana uusinta teknologiaa, joka on yleistymässä vasta heidän siirtyessään opettajan työhön opiskelun jälkeen. Harjoittelukouluilla pitää olla mahdollisuus toimia parhaimpina pedagogisina asiantuntijoina ja lisäksi teknisinä edelläkävijöinä. Strategiakauden aikana kaikkien opettajien tulee saada käyttöönsä henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella tunteja sekä käyttää tietoverkkoa. Päätelaitteet liitetään tarvittaessa luokkatilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Tilojen vähimmäisvarustukseen kuuluvat dataprojektori, dokumenttikamera, laadukas äänentoistolaitteisto sekä suosituksena aktiivitaulu. Henkilökohtainen laite tarkoittaa ja edellyttää tässä yhteydessä mahdollisuutta hallita omaa laitetta ylläpitooikeuksin. Lisäksi tarvitaan käyttökoulutusta, sekä riittävää verkko, laite ja ohjelmistotukea. Opettajien laitehankintojen perusteena ovat henkilökohtaiset tarpeet ja soveltuvuus mm. ainekohtaisten sovellutusten hyödyntämiseen ja kokeilemiseen. Harjoittelukoulut eivät sitoudu yhteen käyttöjärjestelmään tai yhteen laitetoimittajaan, jos edellinen linjaus vaarantuu. Opiskelijoille pitää antaa mahdollisuus tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja teknisiin ratkaisuihin. Kiinteiden koneiden rinnalle tarvitaan opetuskäyttöön kannettavia laitteita ja liikuteltavia laitevaunukokonaisuuksia, jolloin mahdollistetaan TVT:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erilliselle tilalle. Tavoitteena on edesauttaa koulurakennuksen tilojen monimuotoista käyttöä. Lukioopetuksen osalta tavoitteena on se, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään henkilökohtainen tietokone tai vastaava päätelaite, jota hän käyttää säännöllisesti ja luonnollisena opiskeluvälineenään (ns. 1:1 malli). Perusopetuksen osalta tavoitteena on laitekanta, joka mahdollistaa TVT:n hyödyntämisen opettamisessa aina niin halutessa. Suhdelukuna oppilaiden käytössä olevien laitteiden osalta toimii perusasteella 1:3. Perinteisten pöytätyöasemien ja kannettavien tietokoneiden lisäksi rinnalla toteutetaan muita laiteratkaisuja, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset kevyet päätelaitteet, kuten tabletlaitteet sekä terminaalipääteratkaisut, jotka mahdollistavat vähintään wwwselainpohjaisen työskentelyn (verkon avoimet sovellukset ja pilvipalvelut). Strategiakauden aikana lukioissa aloitetaan valmistautuminen ylioppilaskirjoitusten sähköiseen suorittamiseen valtakunnallisen aikataulun mukaan. Tämä tuo mukanaan suuria kehittämistarpeita lukioiden laite ja verkkoinfrastruktuurille tällä vuosikymmenellä, ja harjoittelukoulujen tulee olla etujoukossa sähköisten ylioppilaskirjoitusten alkaessa. Oppilaita kannustetaan ja opastetaan omien laitteiden hankintaan (ns. BYOD Bring Your Own Device periaatteen toteutuminen soveltuvin osin). Malli toimii erityisesti lukiossa, mutta myös perusopetuksessa, jossa pitää varmistaa ja olla hienovarainen siinä, ettei oppilaita saateta eriarvoiseen asemaan. Omia laitteita voidaan käyttää yhteisesti sovituilla tavoilla, esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen vihkon sijasta ja henkilökohtaisissa esityksissä. Suomen harjoittelukoulujen 4(8)
Opettajat ja opetusharjoittelijat käyttävät tieto ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti ja suunnittelevat opetusta niin, että oppilaat voivat käyttää oppilaitoksen laitteita tai omia laitteitaan luonnollisena osana opiskelua. Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Harjoittelukoulujen laite ja verkkoinfrastruktuuri on osa yliopistojen tietohallintokokonaisuutta. Yliopistoilla lienee strategiakauden aikana pyrkimys yhtenäistää infrastruktuuriaan. Tällöin pitää varmistaa, että otetaan huomioon harjoittelukoulujen muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja niiden merkitys tutkimus, kokeilu ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulua ei näin voi sitoa laajoihin laiteratkaisuihin ja järjestelmävalintoihin. Harjoittelukoulujen oppilaiden ja henkilökunnan käyttäjätunnus ja kirjautumisjärjestelmiä eri palveluihin pyritään suoraviivaistamaan yhdessä emoyliopistojen tietohallinnon kanssa. Tietohallintoa tiedotetaan harjoittelukoulujen kehittämistehtävästä ja edelläkävijäroolista, jotka asettavat vaatimuksia koulun teknisille ratkaisuille. Harjoittelukoulujen hallinnon, opetuksen ja oppilaiden erityistarpeet saatetaan yliopistojen tietohallinnon tietoon ja huomioidaan yliopistojen tietohallinnon toiminnassa. Opetusharjoittelujaksojen tulee sisältää erilaisten järjestelmien ja ohjelmistojen kokeilun, joten pitäytyminen yhdessä infrastruktuurissa ei ole käyttökelpoinen ratkaisu harjoittelukoulussa. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat entistä kriittisempiä opetuksen kannalta. Henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden ja mobiilien päätelaitteiden yleistyminen tuo uusia vaatimuksia verkon toimivuudelle. Strategiakaudella pitää kehittää erityisesti langattomia verkkoja (kattavuus, helppo, mutta turvallinen kirjautuminen, tunnistautuminen ja oikeustasojen hallinta mielellään roolipohjaisesti). Näitä määritettäessä pitää ottaa huomioon se, että harjoittelukouluissa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Langattomat laitteet tuovat monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen kuin kiinteään lankaverkkoon sijoitettavat laitteet. Langattoman verkon tulee sallia opiskelijoiden omien laitteiden käyttö yhteisesti sovituilla tavoilla. Oppimisessa ja opetuksessa pitää pystyä hyödyntämään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita, kuten blogeja, wikejä, jaettuja dokumentteja, verkkooppimisalustoja, videoneuvottelujärjestelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja sekä muita vastaavia välineitä ja palveluja. Opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pitää toteuttaa teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta. 3.2 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Tässä dokumentissa käsitteet sosiaalinen media ja yhteisöllinen media rinnastetaan toisiinsa. Kielitoimiston suositus on käyttää käsitettä yhteisöllinen media, mutta arkikielessä käyttöön on vakiintunut termi sosiaalinen media. Selvyyden vuoksi tässä dokumentissa käytetään käsitettä sosiaalinen media. Suomen harjoittelukoulujen 5(8)
Fyysisen opiskeluympäristön rinnalle on rakentunut niin formaalin kuin informaalin oppimisen näkökulmasta virtuaalisia opiskeluympäristöjä. Harjoittelukoulut toimivat luontevasti sosiaalisen median ja erilaisten internetpohjaisten verkostojen maailmassa. Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat tieto ja innovaatioyhteiskunnan toimijoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sosiaalisen median laajamittaista hyödyntämistä niin opetustyössä kuin oppimisessakin. Mediasisältöjen huomioimista opetuksessa edellytetään myös opetusharjoittelijoita (esimerkiksi yhteisöpalvelut, wikit ja blogit). Sosiaalisen median toimintatavat (netiketti), käyttöön liittyvät yksityisyys ja avoimuusmääritykset sekä laajaalainen hyödyntäminen niin pedagogisessa kuin oman työn ja opetuksen hallinnassa (esim. ajanhallinta) ovat hallussa. 3.3 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Jokaisen harjoittelukoulun opettajan tulee osata käyttää tai opetella käyttämään työnsä kannalta tarkoituksenmukaisia sähköisiä oppimateriaaleja ja opiskeluympäristöjä sekä ohjata opiskelijoita käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti harjoittelujen aikana. Harjoittelukoulut ottavat strategiakauden aikana laajamittaisesti käyttöön sähköisiä oppimateriaaleja ja ekirjoja. Verkkopalveluiden monipuolinen käyttö valmistaa oppilaat toimimaan aktiivisina kansalaisina erilaisissa käyttötarpeissa ja elämäntilanteissa. Kukin harjoittelukoulu valitsee tarpeittensa ja resurssien mukaisesti käyttöönsä verkkopohjaisia opiskeluympäristöjä, joita voidaan käyttää opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Lisäksi käytetään laajasti sosiaalisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Koulut ovat joko suoraan tai enorssiyhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkkooppimateriaalien ja opiskeluympäristötöjen opetuskäyttöä. Opiskeluympäristöjä tulee kehittää huomioiden jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja mahdollisuudet. 3.4 Opettajien TVTtaidot ja täydennyskoulutus Harjoittelukoulujen opettajille turvataan työnantajan toimesta säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva taidollinen ja pedagoginen koulutus. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisesti toteutettavaa taitotason kartoitusta ja sen perusteella toteutettavaa kunkin opettajan omaan taustaan ja tarpeeseen pohjaavaa koulutusta. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään sähköisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista käyttöä. 3.5 Resurssit ja tukitoimet den johdolla on yhdessä yhteistyöverkosto enorssin ja koulun TVTryhmän kanssa keskeinen stamisessa ja innostamisessa. TVTtyöryhmä Suomen harjoittelukoulujen 6(8)
toimien toteutumista. TVTvastuuhenkilöillä on tarvittava osaaminen TVTvastuuhenkilöt toimivat kiinteässä yhteistyössä emoyliopiston tietohallinnon tukipalve ulun erityistarpeet huomioiden. tietohallinnon tukipalvelut. Opetushenkilöstöllä on tarvittava osaaminen. si yliopiston Langaton verkko kattaa koko koulurakennuksen, ja opetustilat varustetaan aktiivitauluilla. Harjoittelukouluilla on käytettävissään luotettavat ja yhte säännöllisesti koulukohtaisen tilanteen resurssien ja tukitoimien osalta. Ne hakevat aktiivisesti verkostona erilaisia TVT:n kehittämis ja hankemäärärahoja sekä osallistuvat tarkoituksenmukaisiin hanketoimintoihin. 3.6 TVT:n hyödyntäminen harjoittelun ohjauksessa Harjoittelukoulun opetushenkilöstö koulutetaan hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa ohjatussa harjoittelussa. Tieto ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja reflektion apuvälineenä esimerkiksi harjoitustuntien videootoksina. Näin harjoittelija saa palautetta kattavalla tavalla ja tutustuu samalla tieto ja viestintätekniikkaan myös oman opetuksensa analysoinnin ja kehittämisen välineenä. Sosiaalisen median palveluiden tarjoamat mahdollisuudet otetaan laajamittaisesti käyttöön siten, että harjoittelujen aikana jokainen harjoittelija tutustuu sosiaalisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelussaan. Sosiaalisen median palveluilla mahdollistetaan oppiainerajat ylittävä harjoittelijoiden ja ohjaajien välinen pedagoginen keskustelu. 3.7 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hyödynnetään oppilastietojärjestelmiä ja avoimia Suomen harjoittelukoulujen 7(8)
verkkopalveluja. Oppilailla ja huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviin järjestelmiin ja sosiaalisen median palveluihin. Oppilastietojärjestelmiä ja sosiaalisen median palveluja käytetään säännöllisesti tuomaan koulun ja oppilaiden toimintaa huoltajien näkyville, opettajien ja huoltajien kommunikaatiovälineenä sekä palautteen antamiseksi oppilaiden työskentelystä. Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppilaiden sähköisinä reissuvihkoina, kurssien tai opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen välineenä. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät Harjoittelukouluverkosto toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri julkishallinnon, järjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. kustantajien ja muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmiin lukeutuvat mm. seuraavat tahot: Harre OAJ ja SUHO OPH Eduskunnan sivistysvaliokunta OKM Edellisten lisäksi yksittäisen harjoittelukoulun lähiverkostoon kuuluu oma yliopisto, sen opettajankoulutuslaitos ja tiedekunta sekä alueelliset verkostot. 5. Arviointi Arviointidata kerätään Norssiope.fi II osaamiskartoituksen osana syksyn 2012 aikana. Tulokset liitetään käsillä olevaan dokumenttiin myöhemmin syksyllä. 6. Liitteet Liite 1: Katsaus nykytilaan (mm. tilastotietoa; yhteinen osa osaamiskartoituksen perusteella) Liite 2: Talokohtaiset tarkennukset ja toimeenpanosuunnitelma (nykytila ja toimenpiteet) Liite 3: Opettajien taitotasot (alku yhteinen) Liite 4: Oppilaiden TVTtaidot (talokohtainen) Suomen harjoittelukoulujen 8(8)