Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia ver

2 2 Sisällys 1. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tvt-visio Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) tavoitteet ja kehittämistoiminta Tieto- ja viestintäteknologia harjoittelukoulujen toiminnassa HY:n Viikin normaalikoulun rooli tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen varmistajana Oppijoiden tvt-taidot Opettajien tvt-taidot ja täydennyskoulutus Opetusharjoittelijoiden tvt-taidot ja osaamisen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana Tietotekniikka oppiaineenomaisena sisältönä Hanketoiminta Toimintaedellytyksien varmistaminen Verkko Laitteet Oppimisympäristöt Tukitoimet Resurssit Arviointi Liitteet ja taustadokumentit. 10

3 3 1. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tvt-visio Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollinen osa opetusta, opiskelua ja oppimista. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu toimii opetusteknologian soveltamisen glokaalina edelläkävijänä ja koulutuskeskuksena. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on hyvät valmiudet toimia yhteiskunnassa aktiivisina monimuotoisen median käyttäjinä ja tuottajina. Oppimisessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia ympäristöjä ja oppimista tapahtuu kokonaisvaltaisesti oppiainerajoja ylittäen. Oppimisympäristö tukee yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia sekä pääsy verkkoon myös omilla laitteilla. Harjoittelukouluna käytämme ja kehitämme aktiivisesti erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja ja arviointikeinoja. 2. Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) tavoitteet ja kehittämistoiminta Strategiakauden keskeiset tavoitteet 1. Jokaisella harjoittelukoulun opettajalla on hyvät pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. 2. Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa ohjatun harjoittelun aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. 3. Jokainen harjoittelukoulun oppilas ja opiskelija saa opintojen aikana erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on mahdollisuus käyttää tarkoituksenmukaista tvt-laitetta monipuolisten digitaalisten materiaalien hyödyntämiseen ja mahdollisuus päästä koulun tarjoamaan langattomaan verkkoon myös omilla laitteillaan. Digitaalisten oppimateriaalien ja ympäristöen käyttö yhtenä oppimateriaalina vakiintuu. Yliopistollisena harjoittelukouluna Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu on edelläkävijä oppijoiden digitaalisten taitojen opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa. 2.1 Tieto- ja viestintäteknologia harjoittelukoulujen toiminnassa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa hyödynnetään tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologian ja yhteisöllisen median mahdollisuuksia oppimisessa ja opetuksessa lähtökohtina erityisesti vuorovaikutus ja oppijalähtöisyys. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Tieto- ja viestintäteknologia toimii oppimisen kohteena ja sisältönä sekä sen luontevana välineenä. Sulautettu ja kaikkialla tapahtuva oppiminen toteutuu parhaiten monipuolisissa oppimisympäristöissä, joissa oppimisen taustalla olevien rakenteiden hallinta ja hyödyntäminen ovat osin opettajan pedagogista

4 4 osaamista ja toisaalta oppijan osallisuutta. Tieto- ja viestintäteknologian käytön sulautuminen joustavaksi osaksi arkea toteutuu parhaiten, kun oppijalla on teknologia hyödynnettävissään tarpeen sitä vaatiessa. Tvt:n jokapäiväistä luontevaa käyttöä tukevat PLE-ajattelu (Personal Learning Environment) ja BYOT/BYOD (Bring Your Own Technology/Device). Tätä tukee koulun oma tieto- ja viestintätekniikan osaamispolku - asiakirja. Oppijat, opetusharjoittelijat ja opettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtävät niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. Harjoittelukouluissa tuetaan oppijan omaa aktiivisuutta ja tarjotaan mahdollisuus luovuuteen, vastuunkantoon omasta oppimisesta sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Oppijat kehittävät jatkuvasti työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Oppijoille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Työskentelyssä huomioidaan ergonomia, ja opettajat, oppijat sekä opetusharjoittelijat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun toimintaympäristöt ovat joustavia, jotta käyttäjät voivat itse rakentaa omat persoonalliset oppimisympäristönsä. Oppijat rakentavat sen suosimistaan ohjelmista, palveluista, syötteistä jne. Yleisesti käytössä oleviin palveluihin tarjotaan kertakirjautuminen (Single Sign- On). Otetaan rohkeasti käyttöön, kehitetään ja etsitään uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja oppimisen ja työskentelyn edistämiseksi ja tukemiseksi. 2.2 HY:n Viikin normaalikoulun rooli tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen varmistajana Tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen oppimista ja osaamista voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta oppijoiden, opetushenkilöstön sekä opetusharjoittelijoiden näkökulmasta. Koulun tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja tunnistamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja sekä varmistaa oppijoiden valmiudet uuden oppimiseen ja soveltamiseen. Lisäksi opettajien tehtävänä on varmistaa, että koulun oppijat yltävät oman ikätason vaatimuksien mukaiseen tvt-osaamiseen. Harjoittelukouluna meillä on myös merkittävä rooli opetusharjoittelijoiden tvt-taitojen varmistajana ohjattujen harjoittelujen järjestäjän roolin myötä. Tarvittavien taitojen saavuttaminen edellyttää tieto- ja viestintäteknologian laajaa hyödyntämistä opiskelun osana kaikissa oppiaineissa. Tieto- ja viestintäteknologian rooli on ennen kaikkea toimia luontevana osana oppimisprosessia tarjoten samalla lisäarvoa opiskeluun. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintäteknologia ymmärretään kaikkien opettajien yhteiseksi opetussisällöksi ja -välineeksi, tietotekniikkaa oppiaineena käsitellään erikseen ja tarkemmin luvussa (2.6). 2.3 Oppijoiden tvt-taidot Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategian liitteeksi on laadittu oppijoiden osaamistasojen tavoitetaulukko. Osaamistasojen laatimisen tarkoituksena on ollut helpottaa opettajan tehtävää tieto- ja viestintäteknologian kokonaisuuden hahmottamisessa sekä oppijoiden taitotason arvioimisessa. Eri luokka-asteille purettu osaamistavoitetaulukko helpottaa myös koulun sisäisen vastuunjaon toteuttamista sekä jatkumon luomista. Samaa tarkoitusta varten strategian liitteeksi on laadittu myös ohjelmointipolku, joka osaltaan tukee ohjelmoinnin opetusta.

5 5 2.4 Opettajien tvt-taidot ja täydennyskoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun opettajilla on oltava hyvät tekniset ja ennen muuta pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja ohjatun harjoittelun ohjauksessa. Jotta opettajilla on riittävät valmiudet toteuttaa tehtäväänsä tieto- ja viestintäteknologian aktiivisina hyödyntäjinä ja tulevaisuustaitojen opettajina, työnantaja pyrkii turvaamaan tarvekartoituksiin perustuvan taidollisen ja pedagogisen koulutuksen. Täydennyskoulutusta pyritään toteuttamaan tarvittaessa, esimerkiksi kunkin opettajan kehittymissuunnitelman mukaan. Henkilöstöltä edellytetään monipuolisten, erilaisten digitaalisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista osaamista. 2.5 Opetusharjoittelijoiden tvt-taidot ja osaamisen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana Opetusharjoittelijan tietotekniset tiedot ja taidot kehittyvät koulutuksen ja ohjattujen harjoittelujen aikana monipuolisesti. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla toteutettavissa harjoitteluissa hyödynnetään työvälineohjelmia (esim. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka) sekä tiedonhakua, pilvipalveluita, digitaalisia oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä, laitteita ja muita verkkopalveluja. Lisäksi harjoitteluiden aikana opiskelija saa kokemuksia digitaalisesta sisällöntuottamisesta ja jakamisesta muille käyttäjille yksisuuntaisen käyttämisen ohella. Yhteisöllisen median palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajamittaisesti siten, että harjoittelujen aikana jokainen opiskelija tutustuu yhteisöllisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen yhteisöllisen median hyödyntämisestä opiskelussa ja opetuksessa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja reflektion välineenä esimerkiksi harjoittelun koordinoinnissa, reflektoinnissa ja ohjauksessa. Ohjauksen tukena voidaan käyttää kuvia ja video-otoksia. 2.6 Tietotekniikka oppiaineenomaisena sisältönä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa edistetään tulevaisuuden osaamista. Tieto- ja viestintäteknologia on yksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Tietotekniikka on sekä oppimisen kohde että oppimisen väline. Tieto- ja viestintäteknologian taitoja opetetaan ensisijaisesti eri oppiaineisiin integroituna sopivilla tavoilla ja tvt-sisällöillä. Syventäviä tvt-tietoja ja -taitoja opetetaan valinnaisina ja/tai soveltavina kursseina sekä mahdollisuuksien mukaan järjestettävissä kerhoissa. 2.7 Hanketoiminta Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu jatkaa toimintaa aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaan orientoituneessa hankemaailmassa. Hankkeita toteutetaan monenlaisissa verkostoissa, niin normaalikoulujen välillä kuin myös paikallisella, alueellisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Verkostoihin osallistumalla henkilöstö voi ylläpitää ajantasaista osaamista. Hankkeissa tutkitaan, kehitetään ja kokeillaan erilaisia eri-ikäisten oppijoiden opetukseen ja oppimiseen liittyviä malleja ja käytänteitä. Kehittämishankkeita koordinoidaan hankekoordinaattorin johdolla.

6 6 3. Toimintaedellytyksien varmistaminen Tietoteknisen ympäristön ajanmukaisuus ja toimintavarmuus luovat osaltaan perustan tieto- ja viestintäteknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tähän perustaan kuuluvat verkko, laitteistot, oppimisympäristöt, tukipalvelut ja resurssit. 3.1 Verkko Langattomat laitteet ja verkkopalvelut tuovat yhä monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Strategiakauden ensimmäisiä tehtäviä on vapaan langattoman verkon ulottaminen kaikkiin koulun tiloihin ja oppijoiden, opetusharjoittelijoiden ja opettajien omien laitteiden käytön mahdollistaminen tässä verkossa. Siirtyminen digitalisoituvaan ylioppilastutkintoon edellyttää, että laite- ja verkkoinfrastruktuuri on riittävä, toimiva ja luotettava. Pystytys-, ylläpito- ja tukiresurssit varmistetaan heti strategiakauden alussa. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun laite- ja verkkoinfrastruktuuri on soveltuvin osin osa yliopiston tietohallintokokonaisuutta. Muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Sopivan ympäristön luomista opetus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa tuetaan. Toimintoja määritettäessä otetaan huomioon myös se, että harjoittelukouluissa on perusopetuksen oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. 3.2 Laitteet Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu haluaa toimia pedagogisena asiantuntijana ja teknisenä edelläkävijänä. Jokaisella opettajalla on koulun hankkima kannettava laite, jonka täytyy sopia koulun muihin järjestelmiin. Lukiolaisten osalta toteutetaan BYOD (Bring Your Own Device) -toimintamallia. Perusopetuksessa pyritään kehittämään samaa toimintamallia.

7 7 Aikataulu ja käytäntö: Lukuvuosi Alakoulu Yläkoulu Lukio Solukohtaiset laitteet: 6 x 25 kpl tietokoneita tai tabletteja/ipadit 8A-9B-kokeilu jatkuu Solukohtaisia laitteita lisätään: 3 x 25 kannettavia tietokoneita Päivitetään 3 olemassa olevaa siirrettävää räkkiä BYOD Digitaalisuutta opiskelun tukena lisätään Solukohtaisia laitteita päivitetään ja lisätään mahdollisuuksien mukaisesti Digitaalisuutta opiskelun tukena lisätään Solukohtaisia laitteistoja päivitetään BYOD-toimintamallia kehitetään BYOD Digitaalisuutta opiskelun tukena lisätään Lisätään ja Lisätään ja päivitetään laitteita päivitetään laitteita kehittyvissä kehittyvissä oppimisympäristöissä oppimisympäristöissä BYOD-toimintamallia kehitetään BYOD-toimintamallia kehitetään BYOD Digitaalisuutta opiskelun tukena lisätään Digitaalisuutta kehitetään opetussuunnitelmien hengessä. Tämä edellyttää mm. seuraavien asioiden kehittämistä: robotiikka, ohjelmointi, älylaitteet, ohjattavat laitteet, pelillisyys, 3D-tulostus ja näppäilytaitojen oppiminen. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun laitehankinnat suunnitellaan strategian mukaisesti. Laitehankintaa ohjaavat strategian lisäksi pedagogiset tarpeet. Laitteet hankitaan aina pedagogisen tarpeen mukaisesti. Laitehankinnoissa seurataan ajankohtaisia tutkimuksia ja niistä saatuja tuloksia. Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen tapahtuu rinnan fyysisten oppimisympäristöjen kehittämisen kanssa. Oppimisympäristöjen pitää tukea pedagogiikkaa. Laitteistoratkaisujen pitää mahdollistaa koulurakennuksen tilojen monimuotoinen ja joustava käyttö, jolloin mahdollistetaan tvt:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erilliselle tilalle. Laitevalinnoissa pitää huomioida eri ikäryhmien pedagogiset tarpeet ja tarpeet opiskelun

8 8 nivelkohdissa: ensin opiskellaan miten laitteet voivat tukea opiskelua, sitten yhä enemmän opiskeluun liittyvää tuottamista (monimediaiset esitykset, dokumentit jne.). 3.3 Oppimisympäristöt Helsingin yliopiston normaalikoulu käyttää tarpeiden ja resurssien mukaisesti verkkopohjaisia oppimisympäristöjä. Lisäksi käytetään yhteisöllisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Koulu on joko suoraan tai enorssi-yhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen opetuskäyttöä. Oppimisessa ja opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita, kuten blogeja, wikejä, jaettuja dokumentteja, verkko-oppimisalustoja, videoneuvottelujärjestelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja sekä muita vastaavia välineitä ja palveluja. Opettajien, oppijoiden ja opetusharjoittelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut toteutetaan teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta. Digitaalinen oppimisympäristö on esimerkiksi: yksilölliseen ja yhteistoiminnalliseen ja kurssimuotoiseen opiskeluun soveltuva verkkoympäristö. Sen tulee olla tietoturvaltaan ja -suojaltaan korkeatasoinen ja se mahdollistaa oppimateriaalin jakamisen, tehtävien tekemisen ja oppijoiden tuotosten tallentamisen ja jakamisen. opettajille, opetusharjoittelijoille ja oppijoille dokumenttien tallennus- ja jakamispaikka, jossa voidaan tallentaa ja jakaa keskenään opiskeluun liittyviä valmiita dokumentteja ja tuotoksia ja niiden keskeneräisiä versioita. Tallennusalueelle pitää päästä sujuvasti myös mobiileilta laitteilta ja oppilaitoksen ulkopuolelta. Joko tallennuspaikan tai oppilaitoksen verkko-oppimisympäristön pitää tukea myös tuotosten ja dokumenttien muokkausta yhdessä. kodin ja koulun väliseen viestintään soveltuva verkkoalusta. pilvipalvelu, johon oppijat voivat tallentaa opiskelunsa aikana syntyneitä dokumentaatioita ja tuotoksia. Näin tallennettuja sisältöjä on oltava mahdollista käyttää myös opiskelun jälkeen tai ne on voitava siirtää opiskelijan omaan ympäristöön opiskelun päättyessä. Ympäristöä voidaan hyödyntää myös arvioinnin tukena. sovellus, joka ohjaa opiskelijaa välttämään tuotoksissaan plagiointia. Tarvittaessa sovellusta voidaan hyödyntää myös arvioinnin tukena. Verkkoympäristö mahdollistaa sähköisten kokeiden toteuttamisen ja valmistautumisen mm. digitalisoituvaan ylioppilastutkintoon. Päättötyyppisen sähköisen arvioinnin lisäksi digitaalisten oppimisympäristöjen pitää tukea joustavasti muitakin, oppimista edistäviä arviointitapoja. Opettajan on osattava käyttää työnsä kannalta tarkoituksenmukaisia digitaalisia opetusja oppimateriaaleja, opiskeluympäristöjä sekä ohjata opettajaksi opiskelevia käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti harjoittelujen aikana. Strategiakauden aikana käytetään digitaalisia oppimateriaaleja jokapäiväisessä työssä luontevasti uusien opetussuunnitelmien mukaisesti.

9 9 3.4 Tukitoimet Lähtökohtana tukitoimissa tulee olla kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa: tekninen, toiminnallinen ja pedagoginen tuki. Toimivaan tukirakenteeseen kuuluu keskeisesti riittävä pedagoginen ja tekninen tuki, nopea ja tehokas ylläpito, etätuki- ja etäpäivystys (ns. helpdesk), vertaistukihenkilöt (oppijat) sekä teknispedagoginen täydennyskoulutus. Tvt-osaamisen kehittäminen ja tuen antaminen on mahdollisimman laajaa. Koulussa työskentelee tvtammattilainen, joka vastaa koulun palveluiden, laitteistojen ym. käyttöönotosta, kehittämisestä ja ylläpidosta. Tämä henkilö jalkautuu myös arkeen opettajien, opetusharjoittelijoiden ja oppijoiden avuksi. Opettaja keskittyy pedagogiikkaan ja tvt-henkilö teknologian käytön jalkauttamiseen ja koulutuksiin. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa toimii strategiakauden aikana kaksi tietotekniikan tukihenkilöä. Tekninen tukihenkilö vastaa koulun tvt-teknisistä ratkaisuista ja pedagoginen tukihenkilön tehtävänä on tietotekniikan pedagoginen kehittäminen yhdessä luokanopettajien, erityisopettajien ja aineenopettajien kanssa. Koulussa on myös nimettyjä tutoropettajia, jotka kouluttautuvat muita opettajia enemmän. He jakavat tietämystään eteenpäin muille opettajille ja oppijoille. Jokaisesta luokasta valitaan myös vertaistuesta vastaavat oppijat. Nämä oppijat auttavat muita oppijoita tvt-asioissa. Solukohtaisten laitteiden ylläpitoa tuetaan vastaavasti. Kun henkilökunta ja oppijat koulutetaan mahdollisimman hyvin tvt-taidoissa, he voivat tehokkaasti itsenäisesti tai vertaistuen avulla ratkaista mahdollisesti eteen tulevat ongelmat. Hyvät ja helposti saatavissa olevat ohjeet auttavat ongelmanratkaisussa. Käytetään paljon jo valmiita materiaaleja. Kaikkea ei tarvitse luoda uudestaan. Viestintä helpdeskin kanssa voidaan käydä tikettijärjestelmän tai muun vastaavan sovitun järjestelmän kautta aina kun mahdollista. Etäyhteydet laitteisiin käyttöjärjestelmästä riippumatta edesauttavat toimintaa. Digitaaliset arviointimenetelmät lisäävät osaamisen ja tuen tarvetta niin henkilökunnalle kuin oppijoillekin. 3.5 Resurssit Koulun tvt-strategian toteuttaminen edellyttää jatkuvaa resurssointia niin laitteisiin, palveluihin kuin koulutukseenkin. Taloudelliset resurssit koostuvat perusrahoituksesta ja hankerahoituksesta, josta jälkimmäistä koordinoi koulun oma hankekoordinaattori. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa toimii tvt-työryhmä, joka laatii yksikkökohtaisen käytännön tason toimeenpanosuunnitelman lukuvuosittain. Suunnitelma sisältää seuraavat asiat: laitehankintaohjelma (3-vuotinen ohjelma, joka päivitetään joka vuosi) uudenaikaisella ja tarkoituksenmukaisella esitystekniikalla varustetut opetustilat pedagogisesti tarkoituksenmukaiset verkko-oppimisympäristöt opetuskäyttöön koko koulurakennuksen kattava langaton verkko

10 10 kuvauksen verkkoinfrastruktuurista ja yleisten sovellusten hankinnasta sekä ylläpidosta harjoittelukoulun erityistarpeet huomioiden pyritään yhteistyöhön yliopiston tietohallinnon kanssa toimet, jolla turvataan tvt-vastuuhenkilöiden tarvittava osaaminen oma tietotekninen tukihenkilö ja lisäksi riittävät yliopiston tietohallinnon tukipalvelut opetushenkilöstön koulutussuunnitelma (ja resurssit) 4. Arviointi Tvt-strategia on määritelty vuosiksi ja sitä tarkennetaan ja kehitetään myös strategiakauden aikana. Strategiaa arvioidaan vuosittain tekemällä sekä henkilöstölle että oppijoille kysely tvt-strategian toteutumisesta kuluvana lukuvuotena. Tältä pohjalta laaditaan vuosittainen toimeenpanosuunnitelma. 5. Liitteet ja taustadokumentit 5.1 osaamistasot oppijoille ja opettajille 5.2 ohjelmointipolku 5.3 taustadokumentit