Kuntiin kohdistuvien uudistusprosessien arviointitutkimuksen keskeisiä tuloksia Kuntajakoselvittäjien työseminaari Kuntatalolla 12.3.

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Alkusoittoa ARTTU 2.0 ohjelmasta KUMA-tietoisku

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Jari Stenvall. HTT, Professori

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Sote- ja maakuntauudistuksen reaaliaikaista arviointia kyselytulosten

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Kunnanvaltuutetut EU-vaaliehdokkaina 2019

Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle. KUMA-seminaari klo 9:00-9:45

Lupaavatko uudistukset parempaa tulevaisuutta?

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II:

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

REA-Puntari Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus (REA) Tiedotteen liiteaineisto Siv Sandberg, Åbo Akademi

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Otteita ARTTU2-tutkimusmatkalta

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Päättäjäkysely Liitteet mediatiedotteeseen Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Päättäjätutkimus 2015

Ajankohtaista ARTTU2- tutkimusohjelmasta

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma (ART- TU2)

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Demokratiapäivä

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Alustavia tuloksia Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Kuntaliiton tietopalvelut tuleviin maakuntavaaleihin liittyen

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä

Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) I Kari Oinonen, Aino Rekola

Presentaation nimi Esittäjän nimi, päivämäärä. Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kehittämisen omistajuus

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, oikaisuvaatimuksista ja kunnallisvalituksista

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen. Tuottavuusseminaari, Kuntamarkkinat Anne-Marie Välikangas

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kuntalaistutkimus 2017

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

Ajankohtaiskatsaus maakuntauudistukseen

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

ARTTU2-kuntaseminaari Tiedon voimalla maaliin

Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Transkriptio:

Kuntiin kohdistuvien uudistusprosessien arviointitutkimuksen keskeisiä tuloksia Kuntajakoselvittäjien työseminaari Kuntatalolla 12.3.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Vuosina 2011-2014 kuntiin kohdistuneiden uudistusprosessien arviointi Stenvall, Syväjärvi, Vakkala, Virtanen & Kuoppala: Kunnat ajopuina - koskesta sumaan. Raportissa tehdään kokonaisarviointi Jyrki Kataisen hallituksen kuntiin kohdistuneiden uudistusten valmistelusta. Arviointi on tehty sekä kuntatoimijoiden että valtionhallinnon näkökulmasta. Arvioinneissa korostuu kahden keskeisen reformin eli kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen valmistelu. Keskeisinä aineistolähteinä käytetään haastatteluja ja kuntiin kohdistettua kyselyä. Raportin lopussa esitetään kehittämissuositukset uudistusten jatkovalmistelua varten. Raportti tilattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta osoitteesta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3090 Raportti ladattavissa ilmaisena pdf-julkaisuna osoitteessa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3091 9.12.2014

Kunnat ajopuina koskesta sumaan Kuntiin kohdistuvien uudistusten valmisteluprosessien arviointia» Kaikkiaan seitsemän uudistuksen kokonaisuus, joista tarkastellaan erityisesti sote-uudistusta ja kuntarakenneuudistusta. Toteuttajina Tampereen ja Lapin yliopistot» Professori Jari Stenvall (tieteellinen johtaja), TaY» Professori Antti Syväjärvi, LY» yliopistonlehtori Hanna Vakkala, LY» professori (ma) Petri Virtanen, TaY» tutkija Kari Kuoppala, TaY

Uudistusprosessien arvioinnin osa-alueet Valmisteluprosessin organisoituminen ja tavoiteasettelu Valmisteluprosessin vuorovaikutus ja ilmapiiri Uudistusten valmisteluprosessin vaikutukset kunta-valtio-suhteeseen Uudistusten valmisteluprosessin vaikutukset kuntatasolla Kuntauudistuksia edistävät ja hidastavat tekijät Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Uudistusprosessien arvioinnin aineisto I HAASTATTELUT Yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Kaikkiaan 61 haastateltavaa, mm. kansanedustajia, valtiosihteereitä, ministeriön ja muiden keskushallinnon yksiköiden virkamiehiä, kuntien edustajia. II KUNTAKYSELY Noin 460 vastaajaa: Manner-Suomen kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajisto sekä kuntajohtajat. III KIRJALLINEN AINEISTO Asiakirja-aineisto Aikaisemmat hallinnon ja kuntien uudistuksiin liittyvät tutkimusraportit

Asema N (463) % Valtuuston puheenjohtaja 43 9,3 Valtuuston varapuheenjohtaja 142 30,7 Kuntakyselyyn vastanneet syksyllä 2014 (N tot 463): Hallituksen puheenjohtaja 58 12,5 Hallituksen varapuheenjohtaja 113 24,4 Kunnan-/ kaupunginjohtaja/ pormestari 98 21,2 Muu 9 1,9 Sukupuoli N (458) % Nainen 110 24,0 Mies 348 76,0 Äidinkieli N (455) % Suomi 424 93,2 Ruotsi 31 6,6 Puoluetausta N (437) % Kok. 64 14,6 PS 25 5,7 Kesk. 166 38,0 KD 5 1,1 RKP 18 4,1 SDP 74 16,9 Vas. 21 4,8 Vihr. 6 1,4 Joku muu 58 13,3 Kuntakoko N (462) % Alle 5000 as. 179 38,7 5001-10 000 as. 134 29,0 10 001-20 000 as. 69 14,9 20 001-50 000 as. 55 11,9

Kuntauudistusten lähtökohdista Kuntauudistusten lähtökohtana pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 2011» ARTTU-loppuraportissakin todetun mukaisesti ei riittävästi siltaa Paras-hankkeesta uuteen kuntauudistukseen. Uudistusten kokonaisuus liian laaja?» Liian monta tukkia samanaikaisesti liikkeellä? Uudistusten toimintaympäristön muuttuminen (esim. talous)» Vähän edellytyksiä yhteiselle näkemykselle tulevaisuuden suunnasta. Hallitusvetoisuus parlamentaarisen valmistelun sijaan

Kuntapäättäjien näkemykset yksittäisten uudistusten valmisteluprosessien onnistuneisuudesta oman kunnan näkökulmasta

Kuntapäättäjien mielipiteet yksittäisten uudistusten valmisteluprosessien onnistuneisuudesta (% vastanneista, n=301 421, pl eos-vastaukset) Kuntalain kokonaisuudistus 16 33 51 VOS-järjestelmän uudistus 13 22 65 Kuntarakenneuudistus 12 20 68 Sote-uudistus 8 23 69 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan siv.työn rakenneuudistus 6 25 69 Kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu 5 20 75 Kuntien tehtävien arviointi 4 17 79 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin 2 huonosti

Valmisteluprosessin organisoituminen ja tavoiteasettelu

Kuntapäättäjien mielipiteet kuntarakenneuudistuksen tavoiteasettelusta (% vastanneista, n=451-457) Uudistuksen valmisteluprosessin kuluessa tavoitteet ovat muuttuneet merkittävästi 16 22 62 Uudistus on ollut luonteva jatko aikaisemmalle kuntien uudistamiselle 55 20 25 Uudistuksella on ollut aloitusvaiheesta lähtien selkeät ja yhtenevät tavoitteet 72 15 13 Uudistuksen pohjana on ollut selkeä tutkimustietoon perustuva tavoitteenasettelu 74 16 10 Uudistuksen valmistelussa on otettu riittävästi huomioon, miten ehdotukset ovat toteutettavissa kunnissa 82 11 7 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntapäättäjien mielipiteet sote-uudistuksen tavoiteasettelusta (% vastanneista, n=438-448) Uudistuksen valmisteluprosessin kuluessa tavoitteet ovat muuttuneet merkittävästi 20 23 57 Uudistus on ollut luonteva jatko aikaisemmalle kuntien uudistamiselle 55 22 23 Uudistuksen pohjana on ollut selkeä tutkimustietoon perustuva tavoitteenasettelu 74 16 10 Uudistuksella on ollut aloitusvaiheesta lähtien selkeät ja yhtenevät tavoitteet 78 12 10 Uudistuksen valmistelussa on otettu riittävästi huomioon, miten ehdotukset ovat toteutettavissa kunnissa 86 11 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntauudistusten valmisteluprosessi

Kuntapäättäjien mielipiteet eri toimijoiden merkittävyydestä kuntarakenneuudistuksen valmisteluprosessissa (% vastanneista, n=437-451) Hallitus Valtiovarainministeriö Keskuskaupungit Media Kuntaliitto Valtiosääntöasiantuntijat Sosiaali- ja terveysministeriö Kehyskunnat Oppositiopuolueet Elinkeinoelämä Kuntatyönantajat ja kunta-alan Muut tutkijat Muut ministeriöt Muut kunnat Kuntalaiset Muut toimijat (n=37) 12 10 20 25 28 32 36 35 17 24 52 52 51 50 52 47 28 35 32 30 68 78 36 43 71 66 27 28 31 33 34 41 52 40 40 38 28 21 20 18 17 14 12 12 11 11 22 20 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei merkittävä Neutraali Merkittävä

Kuntapäättäjien mielipiteet eri toimijoiden merkittävyydestä sote-uudistuksen valmisteluprosessissa (% vastanneista, n=436-449) Sosiaali- ja terveysministeriö Hallitus Oppositiopuolueet Valtiovarainministeriö Media Keskuskaupungit Valtiosääntöasiantuntijat Kuntaliitto Elinkeinoelämä Kehyskunnat Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Muut tutkijat Kuntalaiset Muut kunnat Muut ministeriöt Muut toimijat (n=35) 11 14 16 25 24 26 27 35 36 18 51 57 53 52 52 43 30 32 79 70 36 36 28 32 31 75 66 31 28 33 34 40 45 44 38 37 37 32 18 15 14 14 11 10 20 10 8 26 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei merkittävä Neutraali Merkittävä

Valmisteluprosessin vuorovaikutus ja ilmapiiri

Kuntapäättäjien mielipiteet valmisteluprosessin ilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta (% vastanneista, n=451-453) Kansallisella tasolla hallitus ja ministeriöt ovat sitoutuneet uudistuskokonaisuuden toteuttamiseen 42 31 27 Uudistusten valmistelun ilmapiiriä on leimannut kansallisten toimijoiden rohkeus sekä varautuminen yllätyksiin 68 23 9 Kuntien lausunnot on kansallisella tasolla otettu huomioon riittävästi uudistusten jatkovalmisteluissa 80 16 4 Uudistusten valmistelun ilmapiiri on kuvastanut hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta ministeriöiden ja kuntatason välillä 83 14 3 Uudistusten valmistelussa on käytetty ministeriöiden ja kuntatason välistä ymmärrystä ja tasavertaisuutta korostavaa toimintatapaa 83 15 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntapäättäjien mielipiteet valmisteluprosessin ilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta (% vastanneista, n=451-453) Kunnat ovat tiedostaneet kuntien uudistamistarpeen 21 23 56 Uudistusten valmisteluun on kuntatasolla käytetty riittävästi aikaa 39 20 41 Uudistusten valmistelu on vaikuttanut kuntien keskinäisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen myönteisesti 55 29 16 Kunnat ovat sitoutuneet viemään uudistuskokonaisuutta eteenpäin 60 30 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Uudistusten valmisteluprosessien vaikutukset kuntatasolla

Kuntapäättäjien mielipiteet uudistusten valmistelun vaikutuksista kuntatasolla: Kehittämistyö ja yhteissuunnittelu (% vastanneista, n=457) Kuntiin kohdistuvien uudistusten valmistelu on oman kuntani kannalta...linjannut toiminnan strategista suunnittelua kunnassani 44 32 24...vaikuttanut myönteisesti kuntani kehittämistoimintaan 68 21 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntapäättäjien mielipiteet uudistusten valmistelun vaikutuksista kuntatasolla: Kuntaidentiteetti ja itsehallinto (% vastanneista, n=456-458) Kuntiin kohdistuvien uudistusten valmistelu on oman kuntani kannalta...vahvistanut kuntani identiteettiä 33 30 37...edistänyt viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden yhteistyötä kunnassani 31 35 34...tuottanut yhteisen ymmärryksen kuntani tulevaisuudesta 43 26 31...edistänyt kansanvallan toteutumista kunnassani 67 25 8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntapäättäjien mielipiteet kuntien välisestä yhteistyöstä (% vastanneista, n=458) Kuntiin kohdistuvien uudistusten valmistelu on oman kuntani kannalta...edistänyt yhteistä suunnittelua kuntani ja naapurikuntien välillä 50 26 24 edistänyt kuntani ja naapurikuntien välisiä suhteita 53 26 21 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Kuntapäättäjien mielipiteet uudistusten valmistelun vaikutuksista kuntatasolla: Talous ja elinvoima (% vastanneista, n=454-458) Kuntiin kohdistuvien uudistusten valmistelu on oman kuntani kannalta...tehostanut talouden tasapainon johtamista kunnassani 46 25 29...edistänyt tuottavuutta kunnassani 59 26 15...vahvistanut kuntani palvelurakenteita 69 22 9...vahvistanut kuntani elinvoimaa 70 22 8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntapäättäjien näkemyksiä uudistusten haittaja positiivisista vaikutuksista kuntien kannalta Haittavaikutuksia (225 vastausta) Positiivisia vaikutuksia (208 vastausta) Resurssien kuluttaminen (48) Epävarmuus ja tulevaisuuden epäselvyys (42) Taistelutahdon kasvu, identiteetin vahvistuminen (28) Vaihtoehdoista keskusteleminen (24) Talouden ongelmien kasvu (33) Vuorovaikutuksen lisääntyminen (24) Kehittämistyön hidastuminen (27) Toiminnan kehittäminen (15) Yhteistyösuhteiden heikentyminen (25) Kriisitietoisuuden parantuminen (13) Palveluiden keskittäminen (16) Itsehallinnon heikentyminen (6) Ei haittavaikutuksia (7) Ei positiivisia vaikutuksia (70) (Luokittelemattomat huomiot 21) (Luokittelemattomat/ei positiiviset huomiot 34)

Uudistusten valmisteluprosessien vaikutukset kunta valtio -suhteeseen

Kuntapäättäjien mielipiteet kunta-valtiosuhteesta uudistusten valmistelun aikana (% vastanneista, n=454) Vuorovaikutus ja suhteet kansallisten ja kunnallisten toimijoiden välillä ovat olleet kunta-valtio -kumppanuutta ja toiminnallista yhteistyötä tukevia 81 17 2 Uudistusten valmistelu on vaikuttanut kunta-valtio -suhteeseen myönteisesti 90 9 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä

Kuntarakenne- ja sote-uudistuksia jarruttavia tekijöitä

Kuntapäättäjien näkemykset kuntarakenne- ja sote-uudistuksia jarruttavista tekijöistä (vastanneiden ~lkm) Jarruttavat tekijät: Perustarkoituksen puute Kuntarakenneuudistus Soteuudistus Näkemyksellisyyden puuttuminen 12 23 Tavoitteiden jatkuva muuttuminen/sekavuus 8 26 Uudistusten keskinäiset kytkökset 6 9 Uudistuksen sisältö Kriisitietoisuuden puute 2 2 Uudistuksen mittakaava 6 15 Toimenpide-ehdotukset 57 89 Valmisteluprosessi ja sen johtaminen Ylhäältäpäin johtaminen/pakko 36 10 Toimintakyvytön poliittinen päätöksenteko 25 38 Johtamisen epäonnistuminen 30 22 Valmistelun laatu 19 21 Kuntien heikko valmius uudistus 16 4 Valtapelit 36 26 Tietoperustaisuuden puute 32 55 Muu 7 4

Suositukset kuntapolitiikan tavoitteiden ja valmisteluprosessien kehittämiseksi: Suositus 1: Uudistusten valmisteluprosessiin tulee panostaa kehittämällä valmistelun vuorovaikutusta, keskinäistä tasa-arvoa ja osallisuutta.» Oleellista on aikaansaada sekä saada valmisteluprosesseihin ja niiden johtamiseen systemaattisuutta että osallisuutta kasvattavaa dialogia, vuorovaikutusta ja myönteistä ilmapiiriä. Suositus 2: Talouden hallittavuuden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen Suositus 3: Palvelujärjestelmien ja digitalisoinnin edistäminen Suositus 4: Paikallisen demokratian edistäminen Suositus 5: Kuntien kehittämiseen tähtäävien keinojen, kannusteiden ja kyvykkyyksien määrittely» jossa lähtökohtana suositukset 1-3.» Sopiminen siitä, minkälaiselta rakenteelliselta perustalta kuntia koskevia tavoitteita viedään eteenpäin. 13.3.2015

Suositukset kunta-valtio suhteen ja uudistusprosessien toimeenpanon osalta: Suositus 1: Kuntauudistusprosesseja tulee toteuttaa yhteistyössä valtion ja kuntasektorin kanssa» niin, että osapuolilla on mahdollisuus kokea myönteistä valmistelun ilmapiiriä ja osallisuutta uudistusprosessin eteenpäin viemisestä. Suositus 2: Kuntauudistusprosessien tulee perustua alan parhaaseen tutkimustietoon, parhaisiin käytäntöihin ja oppimiseen,» koska tämä vahvistaa prosessin uskottavuutta ja sitä kautta vahvistaa luottamusta kuntasektorin ja valtion välillä. Oppiminen viittaa tässä siihen, että prosessin etenemisen perusteella tehdään korjausliikkeitä uudistusprosessien tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Suositus 3: Kuntauudistusprosessien toteuttamiseen tulee liittää seikkaperäinen viestintä» koska aktiivisella viestinnällä voidaan proaktiivisesti kertoa uudistusten sisällöistä ja näin kasvattaa tietoisuutta uudistusten (mahdollisesti täsmentyneistä) tavoitteista. 13.3.2015

Suositukset uudistusprosessien edellyttämän kapasiteetin osalta: Suositus 1: Kuntauudistusprosesseja tulee toteuttaa niin, että niiden toimeenpanossa luodaan edellytyksiä kuntien välisen yhteistyön vahvistumiselle.» Tämä tarkoittaa käytännössä yhteistä tekemistä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.» Kunnille tulee antaa oikeus innovatiiviseen ja ennakkoluulottomaan kokeilutoimintaan parhaimpien ratkaisujen löytämiseksi kehittämistarpeisiinsa. Suositus 2: Koko kuntakenttää koskevissa uudistamisprosesseissa on varmistettava kuntakentän kehittämiskapasiteetin ajanmukaisuus ja kehittämistoiminnan vaatima tarkoituksenmukainen resursointi.» Tämä koskee niin taloudellisia resursseja kuin henkistä (osaaminen) osaamispääomaa. 13.3.2015

Kuntaliiton mediatiedote 3.3.2015: Kunnat moittivat kuntauudistusten valmistelua tempoilevaksi Kuntakentän päättäjät kokevat, että kunnat on otettu huonosti mukaan viime vuosien kuntauudistuspaketin valmisteluun. Uudistusten valmistelu ja edistäminen käytännössä on ollut erittäin vaikeaa päätöksenteon ennakoimattomuuden vuoksi. Epävarmuus tulevaisuudesta heikentänyt yhteistyötä Professori vaatii valmisteluun lisää ennakoitavuutta ARTTU2-tutkimusohjelma arvioi uudistusten vaikutusta kuntakenttään

Kunta.TV: http://www.kunta.tv/web/guest/home http://www.kunta.tv/web/guest/kuntaliitto

Lisätietoa ARTTU2-ohjelmasta: www.kunnat.net/arttu2