Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle. KUMA-seminaari klo 9:00-9:45

Transkriptio

1 Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle KUMA-seminaari klo 9:00-9:45

2 ARTTU2-ohjelma uudistusten arvioijana: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kannustimet ja ohjausvoima sote-palvelujen rahoitusvaihtoehdoissa Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Osallistaminen, toimeenpanon ja arvioiden merkitys sote-uudistuksessa FT, dosentti Arto Koski Kunnan näkökulma sote-uudistukseen ja sen tutkimustarpeisiin: kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle KUMA klo 9:00-9:45, kokoushuone B3.3 2

3 ARTTU2-ohjelma uudistusten arvioijana Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle KUMA klo 9:00-9:45 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto

4 Kuntien uudistusten aallot 1960-luvulta 2020-luvulle, maan hallitukset ja Kuntaliiton tutkimusohjelmat Soterakenneuudistus Rinteen hallitus Lähde: ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti

5 Kuntaliitolla kuntatutkimusohjelmia vuodesta 1995 alkaen KuntaSuomi 2004: kuntaa Paras-ARTTU: kuntaa ARTTU2: kuntaa Kuntaliitto / ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu 2019

6 Paras-ARTTU- ja ARTTU2-ohjelmien tutkimuksia uudistusten arvioinnista ARTTU2: REA-raportteja : Kunnat moittivat kuntauudistusten valmistelua tempoilevaksi. Oppeja mm. (2012): Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu. Luottamus on voimavara. On tärkeää rakentaa siltaa hallitusohjelmien välille : Sote- ja maakuntauudistus laittoi kunnat kellumaan : Valmisteluprosessin ulkokehällä tiedon ja osallisuuden tarpeet korostuvat : Jos uudistuksen halutaan onnistuvan, yhden mallin ja yhden hallituskauden aikajänne on hylättävä. ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu

7 Meklin Pentti, Koski Arto, Pekola-Sjöblom Marianne, Airaksinen Jenni Kuntauudistukset leveämpiä hartioita etsimässä. ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 8. Acta nro 273. Suomen Kuntaliitto Luku 1. Johdanto 1.1. Tutkimusohjelman kuvaus 1.2. Tutkimuskuntien lähtötilanne OSA I: Uudistukset kuntien ja kuntatoimijoiden näkökulmasta Luku 2. Kunnat uudistuksissa 1. Poliittiset voimasuhteet ja muutokset kunnissa 2. Kuntien johtamisjärjestelmät 3. Havaintoja kuntien ja kuntakonsernien taloudesta 4. Kuntajakoselvitykset ja -liitokset 5. Sote-hallintorakenteet ja palvelujen järjestämistavat 6. Kouluverkkomuutokset Luku 3. Kuntien tulevaisuusnäkymät uudistusten valmisteluvaiheessa 3.1 Hyvinvoinnin edistäminen strategisena päämääränä ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu Sivistyskunta - tulevaisuuden kunta? 3.3 Kunnan elinvoima ja pitkäjänteinen suunnittelu 3.4 Digitalisaatio kuntastrategioissa 3.5 Kokeilut tulevaisuuden kunnan rakentamisessa 3.6 Kuntaliitosten tulevaisuus on monen tekijän summa Luku 4. Kuntalaiset uudistuksissa 4.1 Kunta kuntalaisten arvioimana 4.2 Uudistukset kuntalaisten arvioimina Luku 5. Kuntapäättäjät uudistuksissa 5.1 Kuntapäättäjät ja kunnat 5.2 Kuntapäättäjät uudistusten reaaliaikaisina arvioitsijoina Luku 6. Henkilöstö uudistuksissa 6.1 Henkilöstökehitys kunnissa 6.2 Kuntien henkilöstö strategisena voimavarana Lähde: ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti OSA II: Uudistukset - menneisyys, nykytila ja tulevaisuus Luku 7. Havainnot ja opit kuntien uudistuksista vuosilta Lipposen I ja II hallituksen aikaiset uudistukset Vanhasen I ja II hallituksen aikainen Parasuudistus Kataisen ja Stubbin hallitusten uudistukset Sipilän hallituksen aikainen uudistaminen Suurten uudistusten tärkeät opit Luku 8. Onko tämä oikeasti näin vaikeata? Näkökulmia tulevaisuuden kuntauudistuksiin 7

8 Tunne vaikutusvallasta ja kuulluksi tulemisesta lisää luottamusta, vastaavasti vaikutusvallan puute ja tunne, ettei tule kuulluksi, lisää epäluottamusta. 8

9 Miten kuntapäättäjät arvioivat uudistusten vaikutuksia syksyllä 2017 ja miten tänä syksynä 2019? % vastanneista, jotka arvioivat olevan enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia. Kunnan vaikutusmahdollisuudet suhteessa valtioon Kunnan vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolla Kunnallinen demokratia ja päätöksenteko Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet 2017: 59 % 2017: 48 % 2017: 48 % 2017: 62 % 2019: 54 % 2019: 52 % 2019: 31 % 2019: 44 % Lähteet: ARTTU2 REA-puntari 9-10/2017 ja Kuntaliiton Kuntapulssi kysely 8/2019 Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia: 2017: 8 % -> 2019: 21 % 9

10 Uudistukset vaihtuvat, mutta kuntien viestit ja haasteet näyttäytyvät samankaltaisina 10

11 Kannustimet ja ohjausvoima soten rahoitusvaihtoehdoissa Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle, Kuntamarkkinat Pentti Meklin, emeritusprofessori

12 Miksi sote-uudistus? Tavoitteet vaihdelleet ajanoloon neljä päätavoitetta 1. Yhdenvertaisten palvelujen järjestäminen 2. Sote-kustannusten kasvun hillintä 3. Palveluverkon ja -kapasiteetin luominen ja ylläpitäminen 4. Yksittäisten kuntien selviytyminen kasvavista sotekustannuksista

13 Pääratkaisuna on haettu järjestäjälle - leveämpiä hartioita, - parempaa kantokykyä ja - laajaa väestöpohjaa

14 Järjestäjän suurempi koko tuo potentiaalia, mutta On monta muuta tekijää tavoitteiden saavuttamisessa Tuotannon järjestäminen kokonaisuudessaan Palveluketjut ja palvelujen porrastus Tarkoituksenmukainen työnjako Tuotantoyksikkörakenne Valinnanvapaus Markkinoiden kasvattaminen Töiden organisointi käytännössä Rahoitus, mitä kautta viulut maksetaan? jne.

15 Rahoitusmallilla on tärkeä osa Kansalaiset kuntalaiset lopulta maksavat kaiken, mutta mitä kautta rahat kulkeutuvat järjestäjille ja palvelutuotantoon? Rahoitusmallin pitäisi Kannustaa järjestäjää ja edelleen tuottajaa kustannusvaikuttavaan toimintaan Mahdollistaa rahoittajalle ohjausvoiman, jolla varmistaa tavoitteiden saavuttamisen

16 RAHOITUSMALLI kannustimet ja TAVOITTEET ohjausvoima - Kunnat maksavat järjestäjälle - Järjestäjällä on verotusoikeus - Valtion osoittaa rahoituksen järjestäjälle Näiden mallien lukuisat kombinaatiot - Yhdenvertaiset palvelut - Kustannusten kasvun hillintä - Tarkoituksenmukainen palvelukapasiteetti - Kuntien selviytyminen talousahdingosta Jokaisen mallin sisällä on useita alavaihtoehtoja

17 Osallistamisen, arviointien ja toimeenpanon merkitys soteuudistuksessa Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle, Kuntamarkkinat Arto Koski, FT, dosentti

18 Hallitusten suurten uudistusten seitsemän (7) tärkeää teemaa Teema 1. Aikataulu 2. Tavoitteet ja keinot 3. Perustuslaki Keskeinen oppi Neljän vuoden hallituskausi asettaa rajoitteita uudistuksen koolle ja vaikeusasteelle Uudistuksen tavoitteiden ja keinojen tulee olla toistensa kanssa yhteensopivia Perustuslaki on keskeisessä roolissa kaikissa suurissa rakenteellisessa uudistuksessa 4. Osallistaminen Laaja osallistaminen ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat uudistuksen etenemisen tärkeitä edellytyksiä 5. Arvioinnit Etukäteiset, reaaliaikaiset ja jälkikäteiset arvioinnit edistävät uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 6. Toimeenpano Uudistuksen hyvä toimeenpano on tärkeä työvaihe, mutta sekään ei riitä, jos valmistelu epäonnistuu 7. Jatkuvuus Uudistukselle tulee rakentaa yhdistävä silta seuraaville hallituskausille Lähde: Pentti Meklin, Arto Koski, Marianne Pekola-Sjöblom & Jenni Airaksinen (2019). Kuntauudistukset leveämpiä hartijoita etsimässä. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 8. Sivu [ ] Arto Koski KUMA

19 Osallistaminen, arvioinnit ja toimeenpano uudistusprosessissa Kunnat mukaan uudistukseen subjekteina eikä objekteina Osallistaminen Osallistaminen, arvioinnit ja toimeenpano muodostavat uudistusprosessissa tärkeän kolmion Automaattisia hyötyjä ja haittoja korostetaan usein liikaa ja toimeenpanoa liian vähän Toimeenpano Kaikkia arviointitapoja (E/R/J) tulee käyttää ja tehdä niiden perusteella korjauksia Arvioinnit 19 [ ] Arto Koski KUMA

20 AIKAULOTTUVUUS osallistamisessa, arvioinneissa ja toimeenpanossa Pitkäjaksoinen ja laaja-alainen OSALLISTAMINEN Tehokkaalla osallistamisella, arvioinneilla ja toimeenpanolla on mahdollista saada aikaan tuloksia tuottava uudistus! Monivuotinen ja suunnitelmallinen TOIMEENPANO Säännöllisesti hyödynnettävät ARVIOINNIT 20 [ ] Arto Koski KUMA

21 Valmistelun ulkokehällä olevilla on suurimmat osallisuuden tarpeet Epävarmassa muutostilanteessa tiedon ja osallisuuden tarpeet ovat voimakkaimmat niillä, jotka ovat valmisteluprosessin ulkokehällä. (Hanna Vakkala blogissaan ) Mitä heikompi on osallistamisen startti, sitä enemmän väkeä ajautuu valmisteluprosessin ulkokehälle ja sitä työläämpää on saada ne sieltä takaisin keskelle! 21 [ ] Arto Koski KUMA

22 Pitkäjaksoisen osallistamisen kolme (3) tärkeää ajankohtaa sote-uudistuksessa Valmisteluvaihe Toimeenpanovaihe Pitkäjaksoinen osallistaminen Se vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä ja TUNNETTA siitä, että on aidosti osallisena yhteisen uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa. Osallistamisen kokemukset ovat uudistuksen etenemisen tärkeitä edellytyksiä 1. Osallistamisen merkitys korostuu heti uudistuksen alussa, sen valmisteluvaiheessa. Se vahvistaa tai heikentää luottamuksen ilmapiiriä 2. Osallistamisen ja luottamuksen ilmapiiri joutuvat koetukselle erityisesti siinä vaiheessa, kun uudistusta ryhdytään toimeenpanemaan 3. Osa valmisteluvaiheen toimijoista siirtyy syrjään uudistuksen toimeenpanovaiheessa. Uusia toimijoita on tärkeätä saada osallistettua mukaan! 22 [ ] Arto Koski KUMA

23 KOMMENTIT Kuntamarkkinat ARTTU2 Kunnan näkökulma sote-uudistukseen ja sen tutkimustarpeisiin Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

24 SOTE-UUDISTUS: ODOTUKSET Luottamus Vaikuttavuus Taloudellisuus Palvelut: tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Osallisuus Päätös Ratkaisujen löytäminen isoihin haasteisiin - uudistumiskyky Rahoituksen riittävyys, kannustavuus, Oikeudenmukaisuus

25 KOLME SAMANAIKAISTA MEGA-MUUTOSTA Vahva väestön keskittyminen Syntyvyyden alentuminen Väestön ikääntyminen

26 Kiitos mielenkiinnosta! kuntaliitto.fi Onnistuva Suomi tehdään lähellä PL 200, Helsinki Kuntatalo, Toinen linja Helsinki