KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 213

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT... 1 3 TURVETUOTANTO VUONNA 213... 2 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA... 4 4.1 Tarkkailuvelvoitteet... 4 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen... 5 4.3 Päästöjen laskenta... 7 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 7 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 8 6.1 Tarkkailusoiden valumat... 8 6.1.1 Tuotantokausi... 8 6.1.2 Koko vuosi... 9 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu... 1 6.2.1 Tuotantokausi... 1 6.2.2 Koko vuosi... 13 6.2.2 Tehon tarkkailu... 14 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt... 16 6.3.1 Tuotantokausi... 16 6.3.2 Koko vuosi... 17 7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO... 18 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 213... 19 9 VAIKUTUSTARKKAILU... 22 9.1 Veden laadun tarkkailu... 22 9.1.1 Alimmainen Palolampi... 23 9.1.2 Suonenjoki... 24 9.1.3 Vuolijoki... 25 9.1.4 Suopuro, Iso-Härkölampi, Pieni-Härkölampi... 27 9.1.5 Murtojoki... 28 9.1.6 Petäjäjoki... 29 1 YHTEENVETO... 3 11 VIITTEET... 31 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 2 Turvetuotantoalueiden sijaintikartta Suoluettelo Purkureitit Päästötarkkailutulokset Kainuun päästölaskennassa käytettyjen ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 213 Vaikutustarkkailukohteiden kartat Vesistötarkkailun tulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna 1988. Vuonna 213 tarkkailu toteutettiin vuosille 26 213 laaditun tarkkailuohjelman (PSV - Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista. Tarkkailu on keskitetty vuosittain muutamaan kohteeseen. Päästötarkkailuun kuuluneille soille laskettiin ominaispäästöluvut, joiden perusteella arvioitiin muiden tuotantosoiden päästöt. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden päästö-, vaikutus- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 213. Kainuussa sijaitsevia kuntoonpanosoita tarkkaillaan erillisten ohjelmien mukaisesti. Kainuussa sijaisevien, mutta Pohjois-Pohjanmaan puolelle laskevien kohteiden, tulokset käsitellään Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa raporteissa ja vuosikuormitukset lasketaan Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitusraportissa. 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.212 31.1.213. Tarkkailujakson talvi oli lämpötiloiltaan vaihteleva suhteessa pitkän ajan keskiarvoihin (Kuva 2-1). Marras-, tammija helmikuu olivat tavanomaista lauhempia, mutta joulu- ja maaliskuu olivat kylmempiä. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuuksina hieman keskimääräistä lämpimämpiä. Etenkin touko-kesäkuu oli lämmin. Koko jakson keskilämpötila oli,7 o C keskimääräistä korkeampi ja sama kuin edellisellä tarkkailukaudella. Kuva 2-1 Tarkkailujakson kuukausittaiset keskilämpötilat Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 212 213). Tarkkailujakson talvi oli kokonaisuutena sademäärältään tavanomainen (Kuva 2-2). Keväällä satoi hieman keskimääräistä enemmän ja kesällä hieman vähemmän, joskin heinäkuun sademäärä oli keskimääräistä suurempi. Syyskuu oli selvästi tavanomaista Copyright Pöyry Finland Oy

2 vähäsateisempi. Koko vuoden sadesumma oli 5 % pienempi kuin vuosina 1981 21 keskimäärin ja 3 % pienempi kuin runsassateisena edelliskautena. Kuva 2-2 Tarkkailujakson kuukausittaiset sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 212 213). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 213 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 213 kaikkiaan 36 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 32 suolla. Kuormittava kokonaispinta-ala oli 1 957 ha, josta tuotannossa oli 1 565 ha ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 27 ha. Kunnostusvaiheessa oli 3 ha. Tuotannosta oli poistunut 363 ha ja jälkikäytössä oli 329 ha. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotantokelpoinen pinta-ala (tuotannossa ja tuotantokunnossa) oli vuonna 213 136 ha (8 %) pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunut pinta-ala (poistunut tuotannosta ja jälkikäyttö) sitä vastoin kasvoi edellisvuoteen nähden 246 ha (55 %). Jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Vuonna 25 Vapo Oy myi pois Lämpsännevan jälkikäytössä olevan 166 ha turvetuotantoalueen, joten vuonna 26 jälkikäyttöalueiden pinta-ala pieneni 166 ha. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki tarkkailualueen suot on luetteloitu liitteessä 2 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 3. Liitekohdan 2 turvetuotantosoiden kokonaistuotantopinta-ala (1 957 ha) ei sisällä valmistelematonta eikä jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät ole myöskään mukana päästölaskennassa. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa vuodesta 2 lähtien. Laskeutusallas on yleisin vesienkäsittelymenetelmä Kainuun turvetuotantoalueilla, sillä kesällä 54 % kokonaisalasta kuuluu sen piiriin ja talvella 64 % (Kuva 3-2 ja Kuva 3-3). Osalle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Pintavalutus on kesällä käytössä 44 % ja talvella 34 % kokonaisalasta. Vuodesta 28 kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 15 prosenttiyksikköä. Sitä vastoin pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa kesällä 8 prosenttiyksikköä ja talvella 15 prosenttiyksikköä. Kuva 3-2 Kainuun turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesäaikana vuosina 28 213. Pinta-ala sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Copyright Pöyry Finland Oy

4 Kuva 3-3 Kainuun turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista talviaikana vuosina 28 213. Pinta-ala sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Osa Kainuun turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon tarkkailuohjelmien piiriin. Taulukossa Taulukko 4-1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset niiden soiden osalta jotka kuuluvat Kainuun alueen tarkkailuohjelmaan. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (Taulukko 4-1). Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. 5 Haltija Suo pinta-ala lisä-alue Lupapäätös pvm lupa ha 1) ha 2) nro voimassa Arto Haataja Vaivaissuo 21,2 34,9 PSY 62/4/2 15.1.24 VHO 1955/4/515 11.2.25 212 3) Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/2 15.2.26 214 Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/2 23.12.29 219 Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/2 3.2.26 214 Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto 73,4 PSY 25/3/2 7.5.23 VHO 4/39/3 13.12.24 21 3) Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/2 6.2.24 211 3) Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/2 13.5.25 215 Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/2 15.2.26 214 Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/2 14.1.28 219 Vapo Oy Katvansuo 48,5 PSY 61/3/2 28.11.23 212 4) Vapo Oy Kivisuo, Kajaani 16 PSY 62/3/2 28.11.23 212 5) Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/2 1.12.24 212 3) Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/2 2.12.23 212 3) Vapo Oy Suurisuo, Kajaani 28,2 PSY 62/3/2 28.11.23 212 3) Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/2 7.9.25 214 Vapo Oy Lampsisuo 65,4 PSY 1/9/2 15.1.29 219 Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/2 12.1.25 215 Vapo Oy Kurkisuo 76 vireillä PSAVI:ssa 19.11.213 Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/2 24.9.24 212 3) Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 11 PSY 63/4/2 15.1.24 212 3) Niilo Korhonen Raatosuo 24,5 PSVAVI 88/4.8.21 3.11.21 22 Niilo Korhonen Raato-Palosuo vireillä PSAVI:ssa 29.1.214 Niilo Korhonen Hilkku-Partalansuo ja Soidinsuo vireillä PSAVI:ssa 29.1.214 Sakari Lauronen Piesansuo 23 PSAVI/111/4.8/21 4.1.21 22 1) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty PSAVIin 4) tuotannon lopettamishakemus jätetty PSAVIin 212 5) tuotannon lopettamishakemus jätetty PSAVIin 213 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.212 31.1.213. Vuonna 213 päästötarkkailukohteita oli kahdeksan. Tuotantovaiheen tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Lampsisuo, Jäkäläsuo, Laakasuo, Heposuo, Naurissuo-Veneheitonsuo ja Varpusuo. Lisäksi erillisessä tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Laakasuon laskeutusaltaat 1 5, Naurissuo-Veneheitonsuon laskeutusaltaat 1 4 ja Makrinsuon laskeutusallas (josta ei saatu näytteitä veden vähyyden vuoksi). Tarkkailusuot on esitelty taulukossa (Taulukko 4-2). Vapo Oy:n Isosuon (Vaala) kuntoonpanotarkkailun tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 213 -raportissa (Pöyry Finland Oy 214), samoin kuin muiden Pohjois-Pohjanmaan puolelle laskevien Vaalassa sijaitsevien kohteiden tulokset. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla ja Jäkäläsuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Muilla kohteilla tarkkailua tehtiin tuotantoaikana. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla, Jäkäläsuolla ja Naurissuo-Veneheitonsuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Lampsisuon tarkkailu poikkesi edellisistä si- Copyright Pöyry Finland Oy

6 ten, että näytteitä otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa ja Jäkäläsuon tarkkailu siten että keväällä ei otettu näytteitä liikkumiskiellon vuoksi. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi kolme kertaa kesässä (kerran kesä-, heinä- ja elokuussa) näytteistä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin samalla kertaa kun otettiin vesistötarkkailunäytteet. Lampsisuolta laaja analyysivalikko määritettiin talvella ja syksyllä jokaisella kerralla ja päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä otettiin pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä kerran kuukaudessa koko vuoden. Jäkäläsuolta tehon tarkkailunäytteet otettiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Erillisessä tarkkailussa olleella Laakasuolla pvk1:ltä näytteet otettiin kesä-elokuussa kahden viikon välein ja laskeutusaltailta 1 5 kerran kesä- ja heinäkuussa. Niin ikään erillisessä tarkkailussa olleella Naurissuo-Veneheitonsuolla otettiin näytteitä laskeutusaltailta 1 4 neljä kertaa touko-elokuussa (la4 oli myös tuotantovaiheen päästötarkkailussa). Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensi paikalleen Nab Labs Oy ja osalla kohteista oli käytössä EHP-Tekniikka Oy:n virtaamamittauslaitteet. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy. Taulukko 4-2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna 213. vesien- mittapadon purku- käsittely- valuma-alue näytteenotto- virtaamamittaussuo tuottaja kunta vesistö menetelmä kok.ala (ha) ajanjakso kpl ajanjakso Tuotantovaiheen suot: Heposuo 5) Vapo Oy Sotkamo Suonenjoki la1-2 2.5.-25.9.13 7 - Humpinsuo 1) Vapo Oy Kajaani Eteläjoki pvka 156 5.11.12-23.1.13 2 1.11.12-31.1.13 Jäkäläsuo 2) Vapo Oy Sotkamo Palojoki pvk1 82 5.11.12-24.1.13 13 1.11.12-31.1.13 Laakasuo 3) Vapo Oy Kajaani/Sotkamo Suopuro/Laakajärvi pvk1 18.6.-1.8. 4 - Lampsisuo 4) Vapo Oy Kajaani Vuolijoki pvk1 68 5.11.12-23.1.13 23 1.11.12-31.1.13 Makrinsuo Vapo Oy Sotkamo Petäjäjoki la ei saatu näytteitä - Naurissuo-Veneheitonsuo 2) Vapo Oy Sotkamo Talvijoki la4 26 21.5.-25.9. 1 22.5.-24.9.13 Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy Kajaani Vuottojoki pvk1 223 5.11.12-23.1.13 21 1.11.12-31.1.13 Varpusuo 5) Vapo Oy Sotkamo Murtojoki la2-3 2.5.-24.9. 8 - Yhteensä 16 1) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin tai Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla 2) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla 3) Valumat arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla koko jaksolla 4) Osa valumista arvioitu Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla 5) Valumat arvioitu Naurissuo-Veneheitonsuon tietojen avulla Copyright Pöyry Finland Oy

4.3 Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen yhden kohteen Lapista) turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuonna 213 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Bruttoominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, se arvioitiin. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 7 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Heposuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 16.5. 15.8.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 13.5. 2.8.213 oli 151 mm. Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin marras-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä ja imuvaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 2.5. 13.9.213. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyslokakuussa. Sadanta jaksolla 2.5. 13.9.213 oli 22 mm. Laakasuolla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä. Tuotantoa oli aikavälillä 19.5. 2.9.213. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä 13.5. 16.1.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin heinä- ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.5. 31.8.213 oli 44 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Lampsisuolla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin tammi-, helmi-, elo-, syys- ja lokakuussa. Makrinsuolla tuotantomenetelmänä oli mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 26.5. 15.8.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elokuussa. Sadanta jaksolla 26.5. 15.8.213 oli 155 mm. Naurissuo-Veneheitonsuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä 3.5. 1.8.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin helmi-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta oli 23 mm. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Tuotantoa oli aikavälillä 16.5. 31.8.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-syyskuussa. Varpusuolla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä 19.5. 17.9.213. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 19.5. 23.9.213 oli 165 mm. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisilla virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Naurissuo- Veneheitonsuolla virtaamaa mitattiin tuotantokaudella. Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla ja/tai läheisen kohteen avulla. 6.1.1 Tuotantokausi Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty tarkkailusoiden kesäaikaiset valumat. Laakasuolla, Heposuolla ja Varpusuolla ei ollut virtaamamittausta. Laakasuon virtaamat on arvioitu vesistömallista ja Heposuon sekä Varpusuon Naurissuo-Veneheitonsuon virtaamista. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana välillä 6,8 16,7 l/s km 2 keskiarvon oltua 11,3 l/s km 2. Se oli hieman pienempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina 26 212. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden kesäaikaiset keskivalumat sekä valuman vuorokauden keskiarvojen ääriarvot 213. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina 26 212. Pintavalutuskentälliset Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo pvka 2.5.-21.9. 125 13,9,1 95, Jäkäläsuo pvk1 22.5.-21.9. 123 6,8 1,7 25,7 Laakasuo 1) pvk1 21.5.-15.9. 118 8,9 3,8 15,3 Lampsisuo pvk1 19.5.-21.9. 126 1, 2,6 11,8 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 2.5.-21.9. 125 16,7 2,6 112,9 Laskeutusaltaalliset Heposuo 1) la1-2 22.5.-24.9. 126 8,9 2,1 71, Naurissuo-Veneheitonsuo la4 22.5.-24.9. 126 8,9 2,1 71, Varpusuo 1) la2-3 22.5.-24.9. 126 8,9 2,1 71, Keskiarvot n kaikki 5 11,3 1,8 81,3 pvk 4 11,8 1,7 83,9 la 1 8,9 2,1 71, kaikki suot n 212 6 29,1 211 3 13,9 21 2 11,3 29 5 1,8 28 8 19,4 27 4 17,6 26 3 4,3 ka. 26-212 15,2 1) virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 6.1.2 Koko vuosi Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien alapuolisilla mittapadoilla ympärivuotisesti (Taulukko 6-2). Talven keskimääräiset valumat vaihtelivat välillä 6,5 8, l/s km 2 ollen suurimmillaan Suurisuolla (Vuolijoki) ja pienimmillään Humpinsuolla ja Jäkäläsuolla. Keväällä ja kesällä pienimmät valumakeskiarvot olivat Jäkäläsuolla (52,3 ja 6,8 l/s km 2 ) ja suurimmat Suurisuolla (Vuolijoki) (93,9 ja 16,7 l/s km 2 ). Syksyllä pienin valumakeskiarvo oli Humpinsuolla (13,9 l/s km 2 ) ja suurin Suurisuolla (Vuolijoki) (19,3 l/s km 2 ). Koko vuoden valumakeskiarvo oli pienin Jäkäläsuolla (12,6 l/s km 2 ) ja suurin Suurisuolla (Vuolijoki) (2,2 l/s km 2 ). Valumat olivat kaikilla tarkkailukohteilla pienempiä kuin edellisellä tarkkailukaudella. Humpinsuon kevään virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia virtaamamittarin anturin irtoamisen vuoksi ja vettä virtasi myös mittapadon yli. Kevään virtaamat arvioitiin Suurisuo (Vuolijoen) virtaamadatan avulla. Jäkäläsuolla oli keväällä patovuoto ja syksyllä vettä meni mittakaivon ohi, joten virtaamia jouduttiin arvioimaan vesistömallijärjestelmästä. Lampsisuolla arvioitiin lokakuun lopun virtaamat Suurisuon (Vuolijoki) arvoista. Copyright Pöyry Finland Oy

1 Taulukko 6-2 Valumat ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla 1.11.12 31.1.213. Humpinsuo, pvka Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 talvi pvka 1.11.-15.4. 166 6,5, 93,6 1) kevät pvka 16.4.-19.5. 34 93,9 14, 269,7 kesä pvka 2.5.-21.9. 125 13,9,1 94,8 syksy pvka 22.9.-31.1. 4 13,9 3,8 14,3 koko vuosi 1.11.-31.1. 365 18, Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 163 6,5, 56,1 kevät pvk1 13.4.-21.5. 39 52,3 6, 188,9 kesä pvk1 22.5.-21.9. 123 6,8 1,7 25,7 syksy pvk1 22.9.-31.1. 4 16,6,5 67,7 koko vuosi 365 12,6 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-14.4. 165 7,4,1 7,3 kevät pvk1 15.4.-18.5. 34 56, 9,7 133,1 kesä pvk1 19.5.-21.9. 126 1, 2,6 11,8 syksy pvk1 22.9.-31.1. 4 16,7 3, 93,4 koko vuosi 13,8 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 166 8,,1 77,5 kevät pvk1 16.4.-19.5. 34 93,9 14, 269,7 kesä pvk1 2.5.-21.9. 125 16,7 2,6 112,9 syksy pvk1 22.9.-31.1. 4 19,3 5,9 93,4 koko vuosi 365 2,2 1) koko jaksolla käytetty Suurisuon (Vuolijoki) valumaa 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 6.2.1 Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa Taulukko 6-3 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella ja vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina 21 212. Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Laakasuolla näytteet otettiin pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä. Heposuolla, Naurissuo- Veneheitonsuolla ja Varpusuolla tarkkailtiin laskeutusaltailta lähtevän veden laatua. Makrinsuon laskeutusaltaalta ei saatu näytteitä. Laakasuolla tarkkailtiin pintavalutuskentän lisäksi laskeutusaltaiden 1 5 vedenlaatua. Naurissuo-Veneheitonsuon laskeutusaltaiden 1 4 erikoistarkkailun tulokset on raportoitu erillisessä selvityksessä (Pöyry Finland Oy 213). Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-3 Tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 213. 11 Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentälliset Humpinsuo pvka 9 6,5 25 11 2, 624 6,7 45 77 1,2 Jäkäläsuo pvk1 6 6,6 29 31 9, 933 5, 8 75 1 Laakasuo 1) pvk1 4 6,7 37 71 39 1388 13 176 5725 9,8 Lampsisuo pvk1 9 6,2 74 86 23 2622 5, 127 5233 7,3 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 9 6,6 27 16 2,3 688 5, 24 1433 3,7 Laskeutusaltaalliset Heposuo la1-2 7 6,9 26 52 24 1223 9, 37 43 5,7 Naurissuo-Veneheitonsuo la4 9 5,1 6 129 11 1734 5, 155 26 8,8 Varpusuo la2-3 7 6,8 24 32 9, 1489 1 61 35 17 keskiarvot kaikki 7 6,4 38 51 24 1331 19 33 3469 7,7 pvk 4 6,5 39 36 9,1 1217 5,4 294 366 5,6 la 3 6,3 37 71 45 1482 38 378 3287 11 kaikki suot 212 6 6,4 4 69 17 131 15 174 4278 37 211 6 6,1 22 34 21 819 12 98 4553 7,8 21 4 6,3 29 32 17 137 14 186 3713 13 pvk 212 5 6,4 39 37 5,9 1189 8,5 15 293 6, 211 4 6,2 25 2 6,9 585 7,2 24 2672 4,2 21 2 6,8 22 15 3, 616 2,5 19 777 1,9 la 212 1 6,6 45 231 73 1914 47 295 1115 193 211 2 6, 15 63 5 1289 21 246 8317 15 21 2 5,7 36 5 3 1459 26 352 665 23 1) Suppea tarkkailu tai pieni näytemäärä, ei mukana keskiarvoissa Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli yleisesti ottaen laadultaan parempaa kuin muilla tarkkailusoilla. Veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia ja keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet 11 µg/l ja 16 µg/l olivat alle päästölaskennassa käytettävää kirjallisuudesta saatua taustahuuhtouma-arvoa 2 µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet 1,2 mg/l ja 3,7 mg/l olivat myös lähellä taustahuuhtouman arvona käytettävää 1 mg/l:aa. Myös soiden valumavesistä mitatut keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset (624 ja 688 µg/l). CODMn-arvot, jotka kuvaavat veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, olivat myös tavanomaista pienempiä: 25 ja 27 mg/l. Myös Jäkäläsuon pintavalutuskentältä lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat sekä fosforin että typen osalta turvetuotantoalueeksi varsin pieniä, kuten myös keskimääräinen CODMn-arvo. Kiintoainepitoisuus oli tavanomaisella tasolla, mutta rautapitoisuus oli varsin suuri. Laakasuon pintavalutuskentältä lähtevän veden ravinnepitoisuudet ja CODMn-arvo olivat korkeampia kuin edellä mainituilla kohteilla. Kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Lampsisuon pintavalutuskentän valumavesien kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat niin ikään tavanomaisella tasolla, mutta CODMnarvo (74 mg/l) ja ravinnepitoisuudet olivat suuria (kokonaisfosfori 86 µg/l ja kokonaistyppi 2622 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus 1 27 µg/l oli noin kolminkertainen suh- Copyright Pöyry Finland Oy

12 teessa Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskiarvoon kesällä 213 (Pöyry Finland Oy 214). Kaikkien viiden pintavalutuskohteen ph-arvot olivat tavanomaisia (6,2 6,7). Laskeutusaltaallisista kohteista Varpusuon valumaveden laatu oli COD Mn :n ja fosforin osalta paras. Kokonaistyppipitoisuus oli tavanomaisella tasolla, mutta kiintoainetta (17 mg/l) valumavedessä oli varsin paljon. Heposuon veden laatu oli samansuuntainen, mutta kokonaisfosforipitoisuus oli suurempi (52 µg/l) ja kiintoainepitoisuus pienempi (5,7 mg/l). Naurissuo-Veneheitonsuon COD Mn -arvo ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat varsin suuria. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli tavanomaisella tasolla ja rautapitoisuus suhteellisen pieni. Suurimmat erot Kainuun pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden keskimääräisissä veden laaduissa vuonna 213 koskivat kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksia, jotka olivat pintavalutuskentiltä lähtevissä vesissä selvästi pienempiä. Vertailussa on otettava huomioon kohteiden pieni määrä. Taulukossa Taulukko 6-4 on esitetty erillistarkkailussa olleiden Laakasuon laskeutualtaiden 1 5 veden laatu. Vapon edustajan mukaan altaisiin 1 ja 2 sekoittuu ulkopuolisia vesiä. Altaalta 2 saatiin vain yksi näyte. Altaiden veden laadussa oli varsin suuria eroja. Matalin ph oli altaalla 2 (4,6) ja korkein altailla 4 ja 5 (6,7). Sitä myötä alkaliniteetti oli pienin ja asiditeetti suurin altaalla 2 ja päinvastoin altailla 4 ja 5. Altaan 2 sähkönjohtavuusarvo ja sulfaattipitoisuus olivat pienimmät, kuten myös ravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Suurin kokonaisfosforipitoisuus oli altaalla 5 (55 mg/l) ja suurin kokonaistyppipitoisuus altaalla 3 (3 1 µg/l). COD Mn -arvo oli pienin altaalla 5 (34 mg/l) ja suurin altaalla 4 (56 mg/l). Altaalla 4 oli suurin kiintoaine- ja sulfaattipitoisuus sekä sähkönjohtavuusarvo. Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Kainuun tarkkailusoiden tuotantokauden veden laatu ja keskivalumat tuotantokausilla 26 213. Valuman ja veden laadun välillä ei näytä olevan yksiselitteistä yhteyttä, mutta COD Mn -arvo ja kokonaisfosforipitoisuus ovat seuranneet pääpiirteissään valuman suuruutta. Taulukko 6-4 Laakasuon la1 5:n keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 213. Vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N kiinto- S-joht. SO4 alkalini- asiditeetti käsittely aine teetti kpl mg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l mmo/l mmo/l Laakasuo la1 2 5,6 39 27 185 6,1 4,9 8,3,5,24 Laakasuo la2 1 4,6 48 23 74 1,5 3, 1, <,2,36 Laakasuo la3 2 6,4 52 36 31 8,6 6,3 8,3,16,18 Laakasuo la4 2 6,7 56 45 21 12 8,5 15,24,14 Laakasuo la5 2 6,7 34 55 85 11 4,1 1,3,24,13 ka. 6, 46 37 1719 7,7 5,4 6,8,2,2 Copyright Pöyry Finland Oy

13 Kuva 6-1 Kainuun tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuosina 26 213. Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat. Tarkkailukohdemäärät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 3 8 kpl. 6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Vuolijoen Suurisuon koko vuoden veden laadut on esitetty taulukossa (Taulukko 6-5). Koko vuoden keskiarvot olivat kaikkien vedenlaatuparametrien kohdalla pienimmät Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) ja kiintoainetta lukuun ottamatta suurimmat Lampsisuolla. Jäkäläsuolla ei käyty keväällä liikkumisrajoituksen vuoksi. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 6-5 Veden laatu Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla 1.11.12 31.1.213. Humpinsuo, pvka vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l talvi pvka 1.11.-15.4. 5 6,5 3 2 1222 3,2 kevät pvka 16.4.-19.5. 3 6,4 15 22 1117 5, kesä pvka 2.5.-21.9. 9 6,5 25 11 2, 624 6,7 45 77 1,2 syksy pvka 22.9.-31.1. 3 6,8 13 9, 43 1,6 koko vuosi pvka 2 6,5 23 15 819 2,4 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 4 6,1 45 66 2688 8,1 kevät pvk1 13.4.-21.5. ei näytteenottoa kesä pvk1 22.5.-21.9. 6 6,6 29 31 9, 933 5, 8 75 1 syksy pvk1 22.9.-31.1. 3 6,6 25 39 1783 5,8 koko vuosi pvk1 13 6,5 33 44 1669 8,4 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-14.4. 8 6,3 4 48 13 2291 23 141 29 3,2 kevät pvk1 15.4.-18.5. 3 6,2 22 33 5, 1717 51 96 13 2,5 kesä pvk1 19.5.-21.9. 9 6,2 74 86 23 2622 5, 127 5233 7,3 syksy pvk1 22.9.-31.1. 3 6,5 26 35 3,5 1533 175 24 12 3,4 koko vuosi pvk1 23 6,3 49 59 13 2247 161 918 343 4,7 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 6 6,5 34 34 1248 7,2 kevät pvk1 16.4.-19.5. 3 6,4 15 3 838 5,6 kesä pvk1 2.5.-21.9. 9 6,6 27 16 2,3 688 5, 24 1433 3,7 syksy pvk1 22.9.-31.1. 3 6,6 11 1 343 2,6 koko vuosi pvk1 21 6,5 25 22 82 4,8 Humpinsuon valumavesistä mitattu koko vuoden keskimääräinen fosforipitoisuus oli pienempi kuin kuormituslaskennassa käytössä oleva taustapitoisuus (2 µg/l). Keskimääräiset typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat jonkin verran taustapitoisuuksia (5 µg/l ja 1 mg/l) korkeampia. Suurisuon (Vuolijoki) koko vuoden pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Humpinsuon, mutta fosforin osalta lähellä taustapitoisuutta. Humpinsuolla veden laatu oli parhaimmillaan syksyllä ja huonoimillaan talvella ja keväällä. Suurisuolla (Vuolijoki) pienimmät pitoisuudet mitattiin syksyllä ja suurimmat talvella. Jäkäläsuolla pitoisuudet olivat yleisesti korkeimmillaan talvella ja pienimmillään vaihtelevasti kesällä ja syksyllä (keväällä kohteella ei käyty). Lampsisuolla veden laatu oli heikoin kesällä ja paras syksyllä ja keväällä. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) veden laatu oli kaikkina vuodenaikoina kauttaaltaan parempi kuin Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla. 6.2.2 Tehon tarkkailu Jäkäläsuolla, Laakasuolla ja Lampsisuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttien tehoa ja Varpusuolla laskeutusaltaan tehoa (Taulukko 6-6). Jäkäläsuon pvk1 pidätti kesällä COD Mn :tä ja nitraatti-nitriityppeä lukuun ottamatta kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä. Tehokkaimmin kenttä poisti epäorgaanisia ravinteita. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6-6 Tarkkailukohteiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 213. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Jäkäläsuo (pvk1) Kesä n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pintavalutuskentän yläpuoli 2 6,6 32 95 42 185 5, 96 98 19 pintavalutuskentän alapuoli 2 6,6 33 29 9, 845 5, 8 75 11 Reduktio % 1-3 69 79 54 92 28 41 Laakasuo (pvk1) Kesä pintavalutuskentän yläpuoli 4 6,4 43 46 1 275 12 835 8425 26 pintavalutuskentän alapuoli 4 6,7 37 71 39 1388 13 176 5725 9,8 Reduktio % 5 14-53 -313 33-76 79 32 63 Lampsisuo (pvk1) Talvi pintavalutuskentän yläpuoli 6 6,3 28 49 24 2513 5 1833 6233 6,6 pintavalutuskentän alapuoli 6 6,3 35 33 9,3 2155 21 175 27 2,5 Reduktio % 1-23 34 62 14-299 41 57 63 Kevät pintavalutuskentän yläpuoli 1 6,4 2 44 6, 19 24 77 17 6,8 pintavalutuskentän alapuoli 1 6,3 2 31 5, 165 51 96 13 2,3 Reduktio % -2 3 17 13 79-25 24 66 Kesä pintavalutuskentän yläpuoli 4 6,5 59 78 5, 3425 21 18 5 14 pintavalutuskentän alapuoli 4 6,2 81 16 39 2825 5, 11 73 8,9 Reduktio % -4-37 -36-68 18 76 39-46 38 Syksy pintavalutuskentän yläpuoli 1 6,3 25 23 18 12 82 11 48 1,7 pintavalutuskentän alapuoli 1 6,9 22 48 3, 19 16 17 12 6, Reduktio % 9 12-19 83-58 -95 85 75-253 Varpusuo (la2-3) Kesä laskeutusaltaan yläpuoli 5 6,9 34 33 14 176 99 72 4 39 laskeutusaltaan alapuoli 5 6,9 26 34 9, 1574 1 61 35 22 Reduktio % 25-1 36 8-1 15 13 44 Syksy laskeutusaltaan yläpuoli 1 6,3 16 23 1 1 laskeutusaltaan alapuoli 1 6,9 19 64 2 27 Reduktio % 9-19 -178-1 -176 Laakasuon pvk1 pidätti kiintoainetta varsin hyvin. Kokonaistypestä ja raudasta pidättyi noin kolmasosa. Fosforia kentältä sitä vastoin huuhtoutui. Lampsisuon pvk1 toimi tehokkaimmin talvella ja keväällä (vain yksi näytekerta), jolloin se pidätti kokonaisfosforia 3 34 %, kokonaistyppeä 13 14 %, rautaa 24 57 % ja kiintoainetta 63 66 %. Kesällä kentältä huuhtoutui fosforia sekä rautaa ja myös COD Mn - arvo kohosi kentällä. Kokonaistypestä pidättyi kesällä 18 % ja kiintoaineesta 38 %. Syksyllä (vain yksi näytekerta) kenttä pidätti lähinnä kokonaisfosforia, ammoniumtyppeä ja rautaa. Kiintoaine- ja kokonaisravinnepitoisuudet nousivat kentällä selvästi. Copyright Pöyry Finland Oy

16 Varpusuon la2 3 pidätti kesällä 44 % kiintoaineesta 13 % raudasta. COD Mn :n reduktio oli 25 %. Kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa altaan ylä- ja alapuolella. Syksyn ainoalla näytekerralla alapuolen pitoisuudet olivat kauttaaltaan korkeampia. 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa (Taulukko 6-7). Tarkkailukohteista Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Naurissuo-Veneheitonsuolla ominaiskuormitukset laskettiin suon omien vedenlaatuja virtaamatietojen avulla. Laakasuolla, Heposuolla ja Varpusuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valumat arvioitiin SYKE:n vesistömallin (Laakasuo) tai Naurissuo-Veneheitonsuon virtaaman (Heposuo ja Varpusuo) avulla. Taulukko 6-7 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 213. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Mq CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Pintavalutuskentälliset NO2-N aine aine l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo, pvka 13,9 35,1,4 7,5,1,8 13 16, 1,5 4, Jäkäläsuo, pvk1 6,8 187,2,5 6,1,,5 44 65,1 3,2 59 Laakasuo, pvk1 1) 8,9 285,5,3 11,8 1,4 44 76,4 6,8 68 Lampsisuo, pvk1 1, 665,7,14 23, 8, 36 6,6 19 52 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 16,7 389,2,4 1,1,5 34 56, 2,7 42 Laskeutusaltaalliset Heposuo, la1-2 1) 8,9 24,4,2 9,4,1 2,9 33 44,2 5,6 36 Naurissuo-Veneheitonsuo, la4 8,9 53,9,6 16, 1, 11 53,8 12 45 Varpusuo, la2-3 1) 8,9 186,2,1 11,8 4,7 27 132,1 7,6 125 Keskiarvot n kaikki (n=5) 11,3 41,4,2 12,1 2,2 28 5,3 7,6 4 pvk (n=4) 11,8 387,3,1 12,1 2,5 32 49,2 6,6 39 la (n=1) 8,9 53,9,6 16, 1, 11 53,8 12 45 kaikki suot 212 (n=5) 19,1 65,6,1 2, 2,4 36 91,3 12 6 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1,3 69 46,1 1,3 33 21 (n=2) 11,3 226,2, 6,2,,2 11 21, 1,3 3, pvk 212 (n=5) 19,1 65,6,1 2, 2,4 36 91,3 12 6 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1,3 69 46,1 1,3 33 21 (n=2) 11,3 226,2, 6,2,,2 11 21, 1,3 3, la 212 (n=) 211 (n=) 21 (n=) 1) Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

17 Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Humpinsuolla, mikä johtui pääasiassa muita kohteita paremmasta veden laadusta. Suurimmat ominaispäästöt olivat Lampsisuolla ja Laakasuolla mikä johtui ennen muuta heikommasta veden laadusta. Laskeutusaltaallisten kohteiden ominaispäästöt laskettiin kaikille kohteille Naurissuo- Veneheitonsuon virtaamatiedoilla. COD Mn :n ja kokonaisravinteiden osalta suurimmat ominaispäästöt olivat Naurissuo-Veneheitonsuolla. Suurimmat kiintoaineominaispäästöt olivat Varpusuolla, jossa oli toisaalta pienimmät COD Mn - ja fosforiominaispäästöt. Heposuolla olivat pienimmät kokonaistyppi- ja kiintoaineominaispäästöt. Kuvassa Kuva 6-2 on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset ja valumat tuotantokausilla vuosina 26 213. Kuvasta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin. Tuotantokausilla 27, 28 ja 212 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suurempia kuin muina vuosina ja sitä myötä myös ominaispäästöt. Vuosien 26 212 keskiarvoon nähden tuotantokauden 213 ominaispäästöt olivat pääosin pienempiä. Valuman suuruudella on selvä vaikutus ominaiskuormituksen suuruuteen ja se selittääkin kuormituksen suuruutta selvemmin kuin veden laatu. Kuva 6-2 Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset tuotantokaudella vuosina 26 213. Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat. Tarkkailukohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 2 8 kpl. 6.3.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-8. Ominaispäästöt olivat tarkkailusoilla suurimmmillaan keväällä, jolloin valumaveden määrä on muita vuoden- Copyright Pöyry Finland Oy

18 aikoja suurempi. Jäkäläsuon kohdalla kevään veden laatu jouduttiin arvioimaan Humpinsuo, Suurisuon (Vuolijoki) ja Lampsisuon keskimääräisillä pitoisuuksilla, koska kohteelle ei saanut mennä liikkumisrajoituksen vuoksi. Humpinsuon ja Lampsisuon ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen pienimmillään talvella, Jäkäläsuon kesällä ja Suurisuon (Vuolijoki) syksyllä. Taulukko 6-8 Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla 1.11.12 31.1.213. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi pvka 1.11.-15.4. 6,5 18,1 6,5 9,3, 3,7 3,6 kevät pvka 16.4.-19.5. 93,9 1149 1,7 89 424,1 49 343 kesä pvka 2.5.-21.9. 13,9 35,1,4 7,5,1,8 13 16, 1,5 4, syksy pvka 22.9.-31.1. 13,9 134,2 5, 23,, 11 vuosi kg/ha/a 18, 11,1 5,3 19, 2,4 13,2 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 6,5 275,4 16 51,3 13 46 kevät* pvk1 13.4.-21.5. 52,3 776 1,3 55 199,4 33 153 kesä pvk1 22.5.-21.9. 6,8 187,2,5 6,1,3,5 44 65,1 3,2 59 syksy pvk1 22.9.-31.1. 16,6 349,5 29 82,3 22 68 vuosi kg/ha/a 12,6 112,2 6,7 27,1 4,7 23 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-14.4. 7,4 186,2,1 13 2,9 5,2 15 11,1 9,4 5, kevät pvk1 15.4.-18.5. 56, 153 1,6,2 83 2,2 42 56 124,6 59 76 kesä pvk1 19.5.-21.9. 1, 665,7,1 23, 8, 36 6,6 19 52 syksy pvk1 22.9.-31.1. 16,7 329,4, 2 2,3 3,6 15 35,1 13 2 vuosi kg/ha/a 13,8 163,2, 8,6,7 3,4 1 15,1 6,4 11 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 8, 19,2 7, 93,1 3,5 86 kevät pvk1 16.4.-19.5. 93,9 1174 2,4 66 474,8 26 393 kesä pvk1 2.5.-21.9. 16,7 389,2,4 1,1,5 34 56, 2,7 42 syksy pvk1 22.9.-31.1. 19,3 153,2 5,1 42,, 25 vuosi kg/ha/a 2,2 126,2 4,9 4, 1,8 34 *) veden laatu arvioitu 7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Yleisen käytännön mukaisesti suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä ei käytetä muiden tuotantoalueiden päästöjen arviointiin, joten suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä on käytetty päästölaskennassa aina kyseiselle tuotantoalueelle kesällä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (Taulukko 7-1). Lapista mukana oli yksi kohde. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 7-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 7-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Taulukko 7-1 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna 213 niille kohteille jotka eivät olleet tarkkailussa. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 6 265,5 11 6,3 8,2 54 syksy 4 2 242,5 22 56,2 14 4 365 124,5 9,1 71,3 6,3 65 Pintavalutuskentälliset suot talvi 165 2 228,4 11 39,2 7,8 32 kevät 36 2 1239 2,1 71 275,9 41 214 kesä 124 35 347,5 11 7,4 7,1 63 syksy 4 25 292,5 13 46,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 365 137,2 6,3 27,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 35 347,5 11 7,4 7,1 63 syksy 4 25 292,5 13 46,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 365 136,5 8,7 72,3 5,8 66 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 213 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanotarkkailussa ei ollut vuonna 213 kohteita. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 213 (1.11.212 31.1.213) on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Copyright Pöyry Finland Oy

2 Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 213 olivat 245 837 kg COD Mn, 72 kg fosforia, 15 683 kg typpeä ja 19 596 kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan sateisen vuoden 212 päästöjä pienempiä: COD Mn -päästöt (brutto) 29 %, fosforipäästöt 13 %, typpipäästöt 32 % ja kiintoainepäästöt 2 %. Taulukko 8-1 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuonna 213. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. kunt. ala ha tuot. ala ha tuot.kunn. ala ha Bruttopäästöt Nettopäästöt poist. ala ha pinta-ala yht ha Likasuo Vapo Oy 59.312 la 53 53 E 6 546 24 484 3 77 18 332 3 469 Nurmelansuo Vapo Oy 59.323 la 38 2,7 41 E 5 64 19 374 2 917 14 257 2 684 Humpinsuo Vapo Oy 59.323 pvk 129 2, 131 K 13 166 12 688 2 474,3 321 1 73 Kivineva Vuolijoen Turve Oy 59.321 la/pvk 55 55 E 7 327 25 484 3 951 19 325 3 635 Laattaansuo Vapo Oy 59.363 la 54 4,6 6,1 65 E 8 28 3 593 4 624 22 47 4 255 Vasikkasuo Vapo Oy 59.364 la 18,7 3 49 E 6 52 22 447 3 486 17 37 3 28 Hoikansuo Mainuan Turve Oy 59.374 la 15 15 E 1 853 6,9 137 1 67 5,2 94 982 Soidinsuo Niilo Korhonen 59.376 la 23 23 E 2 841 11 21 1 636 7,9 144 1 56 Lintusuo Turveruukki Oy 1) pvk, pvk/la 84 5,1 89 E 12 74 31 675 4 535 22 438 4 63 Suurisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 la 3 3 E 3 644 13 269 2 98 1 185 1 931 Kivisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 pvk 16 16 E 2 245 3,6 13 44 2,1 64 361 Katvansuo Vapo Oy 59.375 la E Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy 59.381 pvk 128 3,3 131 K 16 524 21 635 5 269 5,8 235 4 434 Vaivaissuo Arto Haataja 59.391 la 45 45 E 5 558 21 411 3 21 15 282 2 946 Väyryssuo Turveruukki Oy 59.395 pvk, la 69 1 79 E 1 317 27 612 3 883 19 44 3 468 Luesuo Vapo Oy 59.391 pvk/la 19 81 1 E 13 577 46 873 7 29 35 583 6 632 Lampsisuo Vapo Oy 59.391 pvk 64 64 K 1 462 13 552 967 6,9 413 688 Vaivaissuo Vuolijoen Turve Ky 59.391 la 3 3 E 3 75 14 274 2 134 1 188 1 964 Raatosuo Niilo Korhonen 59.449 la 15 15 E 1 853 6,9 137 1 67 5,2 94 982 Kettusuo Vapo Oy 59.471 la 25 1 35 E 4 323 16 319 2 49 12 219 2 291 Piesansuo Vapo Oy 59.471 la 16 1, 2,4 19 E 2 396 8,9 177 1 38 6,7 122 1 27 Piesansuo Sakari Lauronen 59.471 pvk 23 23 E 3 79 4,9 142 64 2,8 88 495 Lokkisuo Vapo Oy 59.496 la 2,7 59 62 E 7 67 28 567 4 417 21 389 4 65 Lehtosuo Vapo Oy 59.497 pvk 58 2, 6,5 66 E 9 46 14 417 1 774 8,3 259 1 456 Lososuo Vapo Oy 59.732 la 28 1,1 3,5 32 E 3 989 15 295 2 298 11 22 2 114 Kurkisuo Vapo Oy 59.823 la 68 2,9 6,2 77 E 9 51 35 73 5 477 26 482 5 41 Kurkisuo Vapo Oy 59.829 la E Ansosuo Vapo Oy 59.834 la/la+vs 64 64 E 7 95 29 584 4 553 22 41 4 19 Isosuo Vapo Oy 59.834 lietetasku + vs. 16 23 39 E 4 817 18 356 2 774 13 244 2 553 Makrinsuo Vapo Oy 59.835 la 16 1, 13 3 K 3 75 14 274 2 134 1 188 1 964 Jäkäläsuo Vapo Oy 59.854 pvk 74 3,9 7,4 85 K 9 569 14 574 2 342 6,7 44 2 3 Heposuo Vapo Oy 59.877 la+vs 69 1 79 K 9 161 36 72 5 459 26 469 4 996 Varpusuo Vapo Oy 59.874 la 5 3,2 4,4 57 K 6 52 25 524 4 587 18 355 4 252 Naurissuo-Veneheitonsuo Vapo Oy 59.883 la 32 1, 33 K 5 114 17 322 2 345 13 223 2 15 Naurissuo-Veneheitonsuo Vapo Oy 59.884 la 37 2,7 4 erill. 6 19 21 385 2 82 16 267 2 568 Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy 59.891 la 37,9 13 51 E 6 299 23 465 3 628 18 32 3 339 Heinineva Vapo Oy 59.892 la 53 12 65 E 8 28 3 593 4 624 22 47 4 255 Hilkkusuo Niilo Korhonen 59.376 pvk 1 1 E 1 369 2,2 63 268 1,3 39 22 yhteensä 3 1 565 27 363 1 957 245 837 72 15 683 19 596 51 1 288 98 812 212 73 1 649 78 21 2 2 34 816 819 22 93 136 643 551 15 799 19 534 211 161 1 678 9 158 2 88 256 624 675 15 73 12 982 498 1 26 85 135 21 17 1716 79 24 2142 194 154 539 14 455 67 74 377 1 338 51 528 29 1569 124 266 245 232 926 867 15 324 96 742 692 1 94 79 555 28 1 756 56 197 2 9 344 643 979 21 962 13 436 715 15 41 14 15 purkuvesistkäsittelkailtu kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a vesien- tark- COD Mn kok.p kok.n kok.p kok.n suo haltija Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 pvk 56 2, 58 K 6 393 24 262 911 19 136 654 kiintoaine kg/a kiintoaine kg/a Laakasuo Vapo Oy 4.644 pvk 29, 12,3 41 S 5 338 9 259 1 135 5 161 938 Laakasuo Vapo Oy 4.646 la 16,5 164,5 1,3 14, 25 erill. 25 357 94 1 874 14 64 71 1 286 13 439 Raiskionsuo Vapo Oy 4.645 la 33, 33 E 4 76 15 31 2 347 11 27 2 16 1) Lintusuon vesistöalueet ovat 59.376 ja 59.373 Taulukossa Taulukko 8-2 on esitetty tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesällä 213. Kuvassa (Kuva 8-1) on esitetty turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) vuosina 25 213. Kuvassa on esitetty myös kuormittava pinta-ala (kuvan alaosa) ja tuotantokauden keskivalumat. Verrattaessa vuosipäästöjä tuotantokauden va- Copyright Pöyry Finland Oy

21 lumiin huomataan, että päästöt seuraavat pääpiirteissään valuman suuruutta. Toisin sanoen sademäärillä on huomattava vaikutus turvetuotannon päästöjen suuruuteen. Taulukko 8-2 Kainuun tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesäaikana vuonna 213. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt kiinto- Nettopäästöt kiintoala tark- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kok.P Kok.N aine suo haltija ha kailtu kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Humpinsuo, pvka Vapo Oy 131 K 4,2 1, 2,1,,2,5 Jäkäläsuo, pvk1 Vapo Oy 85 K 16,2,5 5,6,1,3 5,1 Laakasuo, pvk1 Vapo Oy 41 K 12,2,4 3,1,2,3 2,8 Lampsisuo, pvk1 Vapo Oy 64 K 43,5 1,5 3,9,4 1,2 3,3 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 Vapo Oy 131 K 51,3 1,3 7,4,,4 5,5 Heposuo, la1-2 Vapo Oy 79 K 16,3,7 3,5,2,4 2,9 Naurissuo-Veneheitonsuo, la4 Vapo Oy 33 K 17,3,5 1,8,3,4 1,5 Varpusuo, la2-3 Vapo Oy 57 K 11,1,7 7,6,1,4 7,1 Copyright Pöyry Finland Oy

22 Kuva 8-1 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuosina 25 213. Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa). 9 VAIKUTUSTARKKAILU Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Vaikutustarkkailuun kuului veden laadun tarkkailu Heposuon, Jäkäläsuon, Laakasuon, Lampsisuon, Makrinsuon ja Varpusuon purkuvesistöissä. 9.1 Veden laadun tarkkailu Näytteet otettiin pääsääntöisesti ohjelman mukaisesti kerran kevättalvella (maalishuhtikuussa) sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P (kesällä) - ph - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2 + NO 3 -N (kesällä) - väri - NH 4 -N (kesällä) - COD Mn - a-klorofylli (kesällä järvistä) - kiintoaine - Fe 23 Jäkäläsuon, Laakasuon ja Makrinsuon vaikutustarkkailussa sekä näytteenottorytmi että näytevalikko poikkesivat ohjelmassa esitetystä. Tarkkailupaikkojen sijainnit on esitetty liitteessä 6. 9.1.1 Alimmainen Palolampi Jäkäläsuon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Rajalampeen, josta vedet purkautuvat edelleen ojien ja lampien kautta Alimmaiseen Palolampeen. Alimmaisen Palolammen Kiviojan valuma-alue on suurilta osin soita ja metsämaata. Alimmaisesta Palolammesta (liite 6.1) otettiin vaikutustarkkailua varten toukokuun puolivälissä, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa vesistönäytteitä (liite 7). Jäkäläsuolta ei otettu toukokuun näytettä, koska alueella on liikkumisrajoitus tuolloin. Alimmaisen Palolammen veden kesän ph-keskiarvo oli 6,1. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli 27 ug/l, typpipitoisuus 47 ug/l ja levästön biomassan määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus 12 ug/l. Fosforin ja a-klorofyllin arvot kuvaavat rehevää trofiatasoa ja typen arvo lievästi rehevää (Forsberg & Ryding 198). Keskimääräinen COD Mn -arvo oli 21 mg/l ja väriluku 183 mg Pt/l. Jäkäläsuolta purkautuvien valumavesien COD Mn -arvot olivat heinä-, elo- ja syyskuun näytekerroilla hieman suuremmat kuin Alimmaisella Palolammella (Kuva 9-1). Jäkäläsuon valumaveden kiintoainepitoisuus oli heinä-elokuussa suurempi ja syyskuussa pienempi kuin Alimmaisessa Palolammessa. Typpipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla suuremmat kuin Alimmaisessa Palolammessa ja fosforipitoisuudet elosyyskuussa. Tulosten perusteella näyttää kokonaisuutena siltä, että Jäkäläsuolta laskevat vedet heikentävät osaltaan Alimmaisen Palolammen veden laatua. Tilanne oli samansuuntainen myös edellisenä vuonna. Kesäkauden keskiarvopitoisuudet: Havaintopaikka COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Jäkäläsuo, läht. 3 11 29 783 Alimmainen Palolampi 21 17 27 47 Copyright Pöyry Finland Oy