Sivu 1 Oulun kaupunki Ote pöytäkirjasta 5/2016 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta Päivämäärä 31.08.2016 18 Dno Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen palvelutasopäätös 2017-2020 OUKA/5500/09.05.00/2016 Päätöshistoria O-K pelastuslaitoksen johtokunta 22.6.2016 15 Tiivistelmä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen nykyinen palvelutasopäätös on laadittu vuosille 2013-2016. Palvelutasopäätöksen voimassaoloaika on päättymässä ja uuden palvelutasopäätöksen laatiminen on aloitettu. Uusi palvelutasopäätös laaditaan vuosille 2017-2020. Esittelyteksti Palvelutasopäätöksen 2017-2020 luonnokseen on tullut vain vähän muutoksia kesän 2016 aikana. Asiakirjoihin on lisätty joitain informatiivisia tietoja maakuntauudistuksen, pelastustoimen uudistuksen ja pelastuslain kokonaisuudistuksen etenemisestä Hankkeet ovat menneet eteenpäin ja pelastustoimi siirtynee maakuntien yhteistoiminta-alueiden vastuulle vuodesta 2019 alkaen. Hankkeissa on kuitenkin edelleen useita avoimia kysymyksiä, joiden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että palvelutasopäätöksen 2017-2020 laatimista jatketaan suunnitellusti. Asiakirjoihin on lisätty myös maininta kesällä 2016 julkaistusta Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta (SM:n julkaisu 7/2016). Selonteossa korostetaan pelastustoimen osalta samoja asioita kuin keväällä 2016 julkaistussa Sisäisen turvallisuuden selonteossa (SM:n julkaisuja 8/2016). Tavoitteena on mm. kansallisen kriisinsietokyvyn kehittäminen sekä valmius torjua suuronnettomuuksia, luonnonkatastrofeja ja pandemioita. Nämä on huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen 2017-2020 valmistelu on siinä vaiheessa, että luonnos voidaan lähettää lausuttavaksi. Esityksenä on, että lausunnot pyydetään pelastustoimialueen sopijakuntien lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ja pelastuslaitoksen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta. Lausunnot pyydetään 6.10.2016 mennessä, jolloin lausuntokooste ja sen perusteella tehtävät muutokset palvelutasopäätösluonnokseen voidaan käsitellä johtokunnan kokouksessa 19.10.2016. Jos esitetyt muutokset ovat vähäisiä, voidaan 19.10.2016 kokoukseen tuoda myös esitys palvelutasopäätöksen 2017-2020 hyväksymisestä. Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas esittelee palvelutasopäätöksen 2017-2020 valmistelutilanteen kokouksessa.
Sivu 3 Pelastuslain (379/2011) 28 :n mukainen PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2020 Päätösosa (OSA 1) Valmistelun työversio (pohjana kesällä 2015 hyväksytty muutettu PTP): Uudet tekstit punaisella Poistettavat tekstit värjätään punaiseksi ja yliviivataan Mahdollinen perustelu tai muu kommentti sinisellä fonttivärillä ja lisäksi keltainen korostus (myös nämä tekstit poistetaan lopullisesta versiosta) Lisäyksen, muutoksen, kommentin perään suluissa omat nimikirjaimet (THo)
Sivu 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ... 4 1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta... 4 1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu... 5 2 PELASTUSTOIMI... 7 2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia... 7 2.2 Pelastustoimen organisointi... 8 2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö... 10 2.3.1 Päätoiminen henkilöstö... 10 2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö... 11 2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat)... 12 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN... 15 3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi... 15 3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta... 17 3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta)... 19 3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen... 19 3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta)... 22 3.4.1 Muu valvonta... 24 3.5 Nuohouspalvelut... 25 3.6 Muiden onnettomuuksien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä... 26 4 PELASTUSTOIMINTA... 28 4.1 Pelastustoiminnan resurssit... 29 4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen... 29 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet... 30 4.1.3 Kalusto ja varusteet... 31 4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen... 33 4.3 Toimintavalmius... 34 4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet... 34 4.3.2 Vesipelastustoiminta... 35 4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla... 36 4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta... 36 4.3.5 Öljyntorjunta... 38 4.3.6 Sammutusvesihuolto... 39 4.4 Pelastustoiminnan johtaminen... 40 4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät... 42 4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät... 43 4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät... 44 4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus... 44 4.6 Suuronnettomuusharjoitukset... 45 4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa... 46 5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU... 48 5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite... 48 5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa... 49 5.3 Koulutus... 50 5.3.1 Poikkeusolojen Väestönsuojeluorganisaation koulutus... 50 5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus... 50 5.4 Valmiusharjoitukset... 51 5.5 Väestön suojaaminen... 51 5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät... 52 5.5.2 Säteilynvalvonta... 52 5.5.3 Väestönsuojat... 53 5.5.4 Väestön evakuointi... 53 2 (63)
Sivu 5 5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot)... 54 5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa... 54 5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus... 55 5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin poikkeusolojen väestönsuojelumuodostelmiin... 56 5.7 VäestönSuojelumateriaali... 57 5.8 Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset... 57 5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat... 58 6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT... 59 6.1 Ensihoitopalvelu... 59 6.2 Ensivastetoiminta... 61 6.3 Muut palvelut... 63 Liite 1 Taulukko kohtaan 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Liite 2 Taulukko kohtaan 4.1.3 Kalusto ja varusteet OSA 2 Palvelutasopäätöksen perustelumuistio 3 (63)
Sivu 6 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm. ensihoitopalveluiden järjestäminen. Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopijakuntia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle. Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia 2017-2020 2013-2016 koskeva palvelutasopäätös sekä tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista. Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätökseen on kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai joita halutaan tarjota pelastuslaitosta ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava vähintään palvelutasopäätöksessä määritetylle tasolle. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen tyytymätön voi hakea päätökseen muutosta pelastuslaitoksen johtokunnalle osoitettavalla oikaisuvaatimuksella (pelastuslain 104 ja Kuntalain 134 ). Oikaisuvaatimuksesta tehtävään päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeuteen osoitettavalla kunnallisvalituksella (Kuntalain 135 ). (THo) Päätös palvelutasopäätöksen voimassaoloajasta Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet 2017-2020 2013-2016. Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin erilliset päätökset. 1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28 :ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa, AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminantooikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 :ään. Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus esitetään pelastuslain (379/2011) 29 perusteella annetussa SM:n ohjeessa. (Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta, SM018:00 /2012). Lainmukaisuus Palvelutasopäätöksen on täytettävä hallinnon lainmukaisuuden periaatteet. Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa. Ohje PTP:n sisällöstä ja rakenteesta SM:n päivitetty ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta valmistui vasta loppuvuodesta 2012. Ohjetta ei ehditty huomioida kuin osittain PTP:n 2013-2016 laatimisessa. (THo) Ohje huomioidaan, joten infoteksti on tarpeeton 4 (63)
Sivu 7 1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 ). Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön ohje pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja 21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa. Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja, joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Julkaisuja ovat: Poistettu joitain vanhempia julkaisuja (THo) - Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta (SM:n julkaisu 8/2016, Sisäinen turvallisuus) - Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VN:n julkaisu 7/2016) THo - Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM:n julkaisu 3/2016, Sisäinen turvallisuus) - Pelastustoimen strategia 2025 (SM:n julkaisuja 18/2016, Sisäinen turvallisuus) - Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 (VN:n selonteko 5/2012 2009) (THo) - Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, YTS (YTS, VN:n periaatepäätös 16.12.2010) - Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille 2012 2015, STO III (VN:n Periaatepäätös 14.6.2012) - Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa (VN:n julkaisu 12/2016, Selvitys ja -tutkimustoiminta) - Varautuminen ja kokonaisturvallisuus (Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010) - Väestön suojaamisen strategia (SM 30.11.2007) - HARVA-selvitys (Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006) - Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointiraportit - Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (MMM:n julkaisuja 5/2014) - Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM:n julkaisuja 1/2005) - Oppilaitosten turvallisuus (SM:n julkaisut 40/2009) 5 (63)
Sivu 8 Päätös onnettomuusuhkien käsittely- ja esittämistavasta - Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastuslaitoksen toimenpitein. - Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. - Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä. Toimintavalmiusohje Sisäasiainministeriön työ toimintavalmiusohjeen uudistamiseksi valmistui huhtikuussa 2012. Ohje julkaistiin nimellä: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (PTS-ohje). Poistetaan tarpeettomana (THo) Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat EU:n neuvosto on todennut (30.11.2009), että jäsenmaiden tulee määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Toimintavalmiusohje määrittelee tällaisiksi onnettomuudet, joista aiheutuu henkilövahinkoja yli 100 henkilölle, yli 20 M omaisuusvahingot tai valtakunnan rajat ylittävä päästö (ympäristövahinko). Arvioinnin laatimista varten on tulossa oma mm. VTT:ssä kehitelty sovellus (PELTORI). Em. tarkastelun korvasi Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (THo) Uudet riskiaineistot Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm. - Asuinalueiden paloriskien arviointi - aineisto, - Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa - Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja - Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä Aineistojen laatimiseen on osallistunut VTT ja useat pelastuslaitokset. Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana, koska ne eivät ole PTS-ohjeen tarkoittamia riskiaineistoja. 6 (63)
Sivu 9 2 PELASTUSTOIMI Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa (alueen pelastustoimi) tarpeeton (THo). Pelastustoimen alueet määrää Valtioneuvosto. Aluejaon säädösperustana on Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) ja VN:n päätös pelastustoimen alueista (7.3.2002). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen nimi on johdettu edellä mainitusta VN:n päätöksestä. Vuonna 2007 kuntalakiin tehty muutos (27.4.2007/519, 87a ) edellytti, että kunnallisten liikelaitosten nimessä on esiinnyttävä sana liikelaitos. Näin Oulu-Koillismaan pelastustoimi sai nykyisen virallisen nimensä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Epävirallisena nimenä säilyi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. 2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia ARVOT Turvallisuus Edistämme turvallisuutta. Uudistumiskykyisyys Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta. Luotettavuus Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija. Inhimillisyys Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti. VISIO 2020 Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä. Pelastustoimen rakenteiden uudistus Hallitus teki talvella 2015 2016 linjauksen, jonka mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään 1.1.2019 alkaen viidelle maakunnalle. Uudistus liittyi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistukseen, jossa on mukana myös mm. ELY- ja TE-keskusten sekä ympäristöterveydenhuollon palveluiden uudelleenorganisointi. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämistä julkaistiin 29.6.2016. Lakiesityksen 2 :n mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan siirrettäväksi 1.1.2019 alkaen viiden maakunnan tehtäväksi. Näistä yksi olisi Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Pelastustoimen alueet eli maakuntien yhteistyöalueet olisivat samat sosiaali- ja terveysalueet, joista säädetään sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 10 :ssä ja siihen perustuvan valtioneuvoston päätöksessä/asetuksessa. SM on asettanut (asettamispäätös 4.7.2016) pelastustoimen uudistuksen valmistelun tukemista varten yhteensä 14 työryhmää, joiden toimikausi on 1.7.2016 31.12.2018. Työryhmissä on jäseniä pelastuslaitoksilta, sisäministeriöstä, sopimuspalokunnista, henkilöstöjärjestöistä ja muista pelastustoimen organisaatioista. (THo) Uudistuksessa muodostettavien pelastuslaitosten määrästä ei ole vielä päätöstä. Laitoksia tullee olemaan 5 tai 18. Myös uudistukseen liittyvät säädösmuutokset ovat vielä kesken. TOIMINTA-AJATUS Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT - Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti. - Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa. - Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen tuottamiseksi. - Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista. - Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä organisaatio toimii hyvin. Uudistuksen lopullisen lainsäädännön puuttuessa puuttuessa, valmistellaan nyt tehtävä pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille 2017 2020. Päätöstä muutetaan tarvittaessa pelastustoimen uudistuksesta annettavien valtakunnallisten linjausten mukaisesti. (THo) Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä 18.6.2010. Pelastustoimen kustannukset (TA2017) SHe Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen talousarvion 2017 vuoden 2015 pelastustoimen nettokustannukset ovat noin 61,64 /asukas ja ensihoidon noin 52,2 /asukas (TA2015). Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa kustannukset ovat se on alhaisimmasta päästä. (THo) 7 (63)
Sivu 10 Päätös pelastuslaitoksen strategiasta - Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle. 2.2 Pelastustoimen organisointi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Yhteistoimintasopimus Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen 1.1.2013 voimaan tullut yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu sopijakuntien kesken 28.11.2012. Johtosääntö Pelastuslaitoksen johtosääntö on hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 16. Johtosääntö on tullut voimaan 1.1.2013 alkaen. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen johtosäännössä. Hailuoto ja Oulunsalon alue siirretty Oulun toimialueeseen. Oijärvi palautettu läntiselle toimialueelle. 8 (63)
Sivu 11 Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut. Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Tulosalueen henkilöstö huolehtii myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asiantuntija- ja ohjaustehtävistä sekä pelastuslaitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat, valmiuspäällikkö ja mm. työsuojelupäällikön tehtävää hoitava apulaispalopäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö. Organisaatio Pelastuslaitoksen organisaatiokaavio on hyväksytty johtokunnassa 28.9.2012. Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 :n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Ruskonselän paloasemat sekä Oulun VPK:n ja Hailuodon paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kuivaniemen, Oijärven, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Rukan, Pudasjärven, Syötteen ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Pelastuslaitoksen syksyllä 2012 tehdyssä organisaatiouudistuksessa ensihoitopalvelut siirrettiin pelastuksen tulosalueelta omaksi tulosalueeksi. Muutosta edellytti ensihoitopalveluiden tuottamisen laajeneminen 1.1.2012 alkaen vanhan Oulun ja Hailuodon alueelta Kempeleen ja Oulunsalon alueelle sekä 1.1.2015 alkaen koko Oulu-Koillismaan pelastustoimialueelle ja Vaalan kunnan alueelle. Ensihoitopalveluiden tulosaluetta johtaa ensihoitopäällikkö. Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, sekä huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari, asentaja, lähetti, ja moniosaaja ja kesällä 2016 aloittanut liikuntasuunnittelija. Tulosaluetta johtaa talous- ja hallintopäällikkö. Pelastuslaitoksen organisaatioon kuuluneet hallintosihteerin ja talousasianhoitajien (3) tehtävät siirtyivät 1.10.2013 Oulun Konttorille, joka tuottaa vastaavat palvelut pelastuslaitokselle. Talous Pelastuslaitoksen vuoden 2017 talousarvion mukainen liikevaihto on yhteensä noin 33,2 M. - pelastus 18,1 M (61,64 /as) - ensihoito 15,1 M (52,20 /as) Pelastuslaitoksen vuosittaista liikevaihtoa vertailtaessa on huomioitava ensihoidon palvelutuotantoalueen laajentuminen vuonna 2015. Talousarviovuoden 2015 liikevaihto nousee huomattavasti aiemmista vuosista johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen laajenemisesta 1.1.2015 alkaen. Pelastuslaitoksen johtoryhmään, joka toimii myös pelastuslaitoksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä, kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, ensihoitopäällikkö, talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut sekä kaksi päätoimisen henkilöstön edustajaa ja yksi sivutoimisen henkilöstön edustaja. 9 (63)
Sivu 12 2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö Pelastuslain 26 :n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 26 :ssä tarkoitetuille muille viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija. Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja. Työhyvinvointi ja työolot Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan palvelutasopäätöskauden aikana. Kehittämistyöhön liittyy mm. työsuojelun yhteistoiminnan uudelleenorganisointi, johdon valmennusohjelma ja työaikatyöryhmä. 2.3.1 Päätoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on noin 398 376 vakanssia, jotka ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 12 10 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin lisätty liikuntasuunnittelija ja ensihoidon asentaja (THo), 174 172 pelastustoimintaan, 16 17 riskienhallintaan Kuusamon toinen palotarkastaja (50 % työaika) jää pois vuoden 2017 aikana, ei täytetä uudelleen (säästöt) ja 196 183 (AEh) ensihoitopalveluihin Ensihoitoon lisätty Ouluun lisättävä päiväyksikkö ja yksi uusi ensihoitomestari. Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin pelastustoimen henkilöstöä osallistuu onnettomuuksien palonehkäisyn tehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin. (THo) Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin toimisto- tai yleistyöaikaa. Vuorotyötä tekevän henkilöstön (pelastustoiminnan henkilöstö) työaikajärjestelmänä on paikalliseen sopimukseen ja poikkeuslupaan perustuva työaika keskimäärin 42 h/vko, jossa säännönmukaiset työvuorot ovat 24 tuntia. Työaikamuodossa vaihdetaan työvuoroja päivävuoroiksi harjoitusten, koulutuksen ja turvallisuusviestinnän mahdollistamiseksi aikaisempaa helpommin normaalin työajan puitteissa. Työajasta on kokeilu 1.5.2014-30.4.2016, jonka jälkeen sitä on mahdollista jatkaa toistaiseksi voimassa olevana, mikäli ratkaisulle saadaan poikkeuslupa. Ensihoitohenkilöstö (sairaankuljettajat ensihoitoesimiehet ja ensihoitajat (AEh)) tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2-vuorojärjestelmän mukaista työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25 h/viikko. (MHa) Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.1.2. Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja - asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja. Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö. Poikkeuslupa Pelastustoimen vuorotyötä tekevän henkilöstön työajan poikkeuslupa uusittiin 1.5.2016. Päätös on voimassa 30.4.2018 saakka. (MHa) Päätöksen mukaan 24 tunnin työvuorossa saa tehollinen työaika olla enintään 12 tuntia mukaan lukien hälytystehtävät. Tämä edellyttää aiepaa tarkempaa työvuorojen päiväohjelman suunnittelua ja työaikaseurantaa. Poikkeuslupapäätöstä koskeva teksti siirretty marginaaliin. Lisätty pientä täydennystä työajan problematiikasta? (THo) Henkilöstön kelpoisuus Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan myös vuonnan 2016 julkaistu ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (SM 5/2016). Ohjeen mukainen arviointimenettely otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä, joka on samalla ohjeessa mainittu kolmen vuoden siirtymäaika. THo Onko ok? THo 10 (63)
Sivu 13 Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta. Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Mm. henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevat asiat käsitellään pelastuslaitoksen yhteistoimintajohtoryhmässä, joka toimii samalla työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsittelee ja valmistelee myös erikseen nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä. Jatkodelegointi Pelastuslaitoksen voimassa oleva jatkodelegointiohje on hyväksytty johtokunnassa 19.4.2016 9 Työterveyshuollon palvelut hankitaan pääosin Oulun työterveydeltä sekä Oulun työterveyden kanssa sopimuksen tehneiltä yrityksiltä tai kunnallisilta palvelutuottajilta vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut pelisäännöt ). 2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa vapaaehtoinen ja sivutoiminen henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Vapaaehtoisia ja sivutoimisia toimenpidepalkkaisia henkilöitä on yhteensä noin 380. Määrä vaihtelee jonkin verran. Vapaaehtoiset kuuluvat pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen vapaapalokuntaan (VPK) ja sivutoimiset ovat tehneet työsopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. 230, jonka lisäksi noin 155 henkilöä kuuluu pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen vapaaehtoispalokuntaan (VPK). Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Palokunta- ja yhdistyssopimukset Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 99 000 (SHe) Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on seitsemän neljä: Kiimingin, Kuusamon, Oulun, Oijärven, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kiimingin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pudasjärvellä aloitti VPK vuoden 2014 alussa. Kiimingissä ja Oijärvellä keväällä 2016, jolloin sivutoiminen henkilöstö siirtyi VPK:n sopimuksen piiriin. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna 2011. 11 (63)
Sivu 14 Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (v. 2016 yht. 9 12 kpl), jotka ovat allekirjoittaneet nykyisen, vuoden 2012 alusta alkaen voimassa olleen aluesopimuksen. joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta. Sivutoimisen henkilöstön Aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen. Palokuntasopimuksia ja yhdistyssopimuksia uusitaan tarvittaessa. Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana.. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna 2011. Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan neuvottelun toimintamallin. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 21 paloasemasta 18 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Oulussa sijaitseva Nuottasaaren tehdaspalokunta, joka kanssa on tehty palokuntasopimus. Nuottasaaren tehdaspalokunnan ensisijaisena toiminta-alueena ovat Nuottasaaren tehdasalue, Oritkarin satama sekä tarvittaessa niiden välittömät lähialueet. Palokuntasopimus on laadittu siten, että TPK vastaa oman toimintansa kustannuksista. (THo) Karttakuva päivitetty vuoden 2016 aikana muuttuvat tilanteen mukaiseksi (THo) Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja Kuusamon Käylään sijoittuvat paloasemat, joiden toiminta on tarkoitus lakkauttaa vuoden 2016 aikana osana pelastuslaitoksen säästötoimenpiteitä. Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain päätoimista). Tämä liittyy Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopumiseen vuoden 2016 aikana. (THo) Pelastustoimen toimitilojen vuokrat 2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat) Pelastustoimialueen jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi virka-aikana miehitetty paloasema. Siirretty 2. kappaleesta Pelastuslaitoksen Paloasemat sijaitsevat yleensä kuntien keskustaajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemat ja muut pelastuslaitoksen tarvitsemat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta vuokraa ei makseta. Pelastuslaitoksen paloasemien ja muiden toimitilojen (paloasemat, ym.) vuokrakustannukset ovat vuoden 2017 talousarvion mukaan noin vuonna 2014 noin 3,24 M (9,8 % liikevaihdosta), josta ensihoidon osuus on noin 750 000 euroa. Oulunsalon, Oijärven ja Käylän paloasemista luopuminen sekä Oijärven paloaseman vuokra- ja ylläpitokustannusten poistuminen (Oijärven VPK vastaa itse paloasemakiinteistön kustannuksista) laskevat vuokrakustannuksia noin 85 000 /vuosi. Hailuodon, Limingan ja Muhoksen peruskorjaukset + Virpiniemi sekä Raksilan väistötilan laajennus nostavat enemmän kannttaako mainita? (SHe) hieman vuokrakustannuksia tulevina vuosina (noin 85 500 /vuosi). Vuodelle 2016 ajoittuva Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistyminen sekä Oijärven ja Käylän paloasemien toiminnan lopettaminen laskevat vuokrakustannuksia noin 85 500. Ensihoidon vastaava, vuoden 2014 vuokrakustannus oli 0,35 M. Uusien kiinteistöjen ja remontointien 12 (63)
Sivu 15 Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi virka-aikana miehitetty paloasema. Viidellä paloasemalla asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Neljältä asemapaikalta Osalla paloasemista ei suoriteta lainkaan pelastustoimen kiireettömiä tehtäviä ja siten niiden henkilöstöä hälytetään ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä). Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta paloasemilla korostuvat erityisesti kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että paloasemat kykenevät jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Pelastustoimen paloasemat PSAVI on todennut pelastustoimea koskevassa vuoden 2015 peruspalveluiden arvioinnissa, että Oulu- Koillismaan pelastuslaitos ei tavoita vaaditussa ajassa Oulun ja Haukiputaan väliin muodostuvia I- luokan ja osin myös II-luokan riskialueita. Ongelma on ollut tiedossa ja ratkaisuja siihen on etsitty mm. Oulun paloaseman (Raksila) hankesuunnittelussa. (THo) Päiväpaloasemien valmius Päätös paloasemista Pelastuslaitoksen paloasemaverkosto pidetään PTP-kaudella 2017-2020 2013-2016 nykyisellään seuraavin poikkeuksin: - Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä. tai jos paloaseman ylläpitämiseen on muita perusteita (turvesuot, mahdollinen kaivostoiminnan kehittyminen). - Ruskonselän ja Rukan paloasemien rakentamista (uudisrakennukset) sekä Pudasjärven paloaseman peruskorjausta viedään eteenpäin hankkeista tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Ruskonselän paloasema otetaan käyttöön vuonna 2013 ja Rukan paloasema vuonna 2013 - Päiväpaloasemien virka-ajan miehitys ei ole aukotonta. Esim. Kuivaniemen, Yli-Iin, Ylikiimingin ja Utajärven paloasemien kalustonhoitajilla voi olla koulutuksia, lomapäiviä tai muita poissaoloja, jolloin asemalla ei ole ketään. Tässä yhteydessä on huomattava, että varsinainen pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu ko. paloaseman sivutoimisesta henkilöstöstä sekä lähimmän ns. painopistepaloaseman henkilöstöstä. (THo) Huomioitu se, että valmius ei ole aukotonta (THo) Palvelutasopäätöskaudella 2017 2020 on tarkoitus arvioida ja tarvittaessa myös päättää jopa siitä, että kyseisten kalustonhoitajien asemapaikaksi määritettäisiin lähin painopistepaloasema. Tämä mm. helpottaisi ammattitaidon ylläpitämistä ja lomasuunnittelua. (ks. kohta 4.1.2) Huomioitu tuottavuushankkeen mukaiset selvitystarpeet (THo) Kuvasta on poistettu vuonna 2016 lopetettavat Oijärven ja? Käylän paloasema(t) sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toiminta on yhdistetty Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana. Toteutuneita paloasemahankkeita vuoteen 2015 mennessä Ruskonselän paloasema valmistui keväällä 2013 ja Rukan paloasema syksyllä 2013. Pudasjärven paloaseman laajennus ja peruskorjaus valmistui keväällä 2014. 13 (63)
Sivu 16 2014. Pudasjärven paloaseman peruskorjaus ja laajennus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. - Oulun paloaseman (Raksila) korvaamista yhdellä tai kahdella paloasemalla selvitetään palvelutasopäätöskauden aikana. - Taivalkosken paloaseman uudisrakentamisesta, laajennuksesta tai peruskorjauksesta sekä Hailuodon paloaseman laajentamisesta tehdään tarveselvitys palvelutasopäätöskauden aikana. - Taivalkosken paloaseman peruskorjausta tai uusimista viedään eteenpäin hankesuunnitelman mukaisesti. - Muhoksen ja Limingan paloasemille tehdään laajennukset vuoden 2017 aikana. - Kiimingin paloaseman peruskorjaustarpeesta tehdään hankeselvitys palvelutasopäätöskauden aikana. - Pelastuslaitos aloittaa kaikkia paloasemia koskevan selvitystyön, jossa arvioidaan paloasemakiinteistöjen rakenteelliset ja tekniset edellytykset selvitä pitkäkestoisista sähkön- ja energianjakelun katkoksista. Selvitystyö tehdään osana pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelua. Selvitys laaditaan 1.3.2013 mennessä. Selvitystyön perusteella tehtävät hankinnat käsitellään vuosia 2014-2016 koskevissa talousarviosuunnitelmissa (pelastuslaitos/kunnat). - Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Paloasemia koskevat selvitykset Pelastustoimen rakennemuutoksen säästötavoitteet edellyttävät Oulu- Koillismaan pelastuslaitokselta 337 000 pysyviä vuosittaisia säästöjä. Säästöjen lähtökohtana oli vuoden 2014 talousarvion loppusumma ja säästötoimenpiteet tuli toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Osana säästötavoitteiden toteutusta päätettiin esittää, että vuoden 2016 aikana luovutaan Oulunsalon paloasemakiinteistöstä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistäminen) sekä lopetetaan Oijärven ja Käylän paloasemien toiminta. Esityksen mukainen päätös tehtiin pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3. Edellä mainittua päätöstä ollaan kuitenkin muuttamassa siten, että Iin Oijärvelle jäisi myös jatkossa paloasema. Alueella toimisi VPK, joka hankkisi kustannuksellaan itselleen toimitilat. VPK:n sammutusauto tulisi pelastuslaitoksen ajoneuvokierrätyksen kautta kuten nykyään. Asian selvittely on vielä kesken. (THo) 14 (63)
Sivu 17 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että viranomaisille. Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Ennalta ehkäisevän työn tavoitteet Pelastuslain 27 tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu 18.6.2010 hyväksytyssä strategiassa seuraavasti: Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää mm. lain 2- ja 3-lukujen noudattamisen valvontaa sekä turvallisuusviestintää onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta. Pelastuslain 2 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä. Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. 3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon kuuluu mm. riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri ja 13 palotarkastajaa, joista yksi tekee 50 %:sta työaikaa (kyseinen 0,5 henkilötyövuoden työpanos jää pois henkilöstöresursseista osana pelastustoimen säästötavoitteita ko. henkilön eläköitymisen jälkeen, keväällä 2017). (12,5 htv). sekä osin myös pelastuslaitoksen työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa ohjeistava ja valvova apulaispalopäällikkö. Palotarkastajat on hajautettu eri paloasemille, jolloin varmistetaan palveluiden alueellinen kattavuus ja vähentään matkoihin kuluvaa työaikaa. Osalla palotarkastajista on kuitenkin vasuualueenaan useita kuntia. Palotarkastajien esimiehenä toimii palotarkastusinsinööri. (THo) Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä Uusi Pelastuslaki korostaa yhteistyötä. Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42, jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja muiden julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai erityisryhmien asumisen parissa työskenteleviä henkilöitä. Riskienhallinnan tehtävien hoitamiseen osallistuu myös operatiivista pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä hälytysvalmiuden toiminnan ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Riskienhallinnan henkilöstö on hajautettu eri paloasemille kuitenkin siten, osalla palotarkastajia on useita kuntia hoidettavanaan. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on merkittävä rooli mm. Päivä Paloasemalla -tapahtuman ja muiden suurten kampanjatapahtumien läpiviemisessä. Kolmanne sektorin toimijoista erityisesti SPEK Oulu ja Liikenneturva ovat merkittäviä yhteistyö- 15 (63)
Sivu 18 kumppaneita pelastuslaitokselle. SPEK:n kanssa järjestetään mm. Päivä Paloasemalla ja NouHätä kampanjat sekä omatoimisen varautumisen koulutusta. Liikenneturvan kanssa toteutetaan mm. Turvaa Tenaville ja Punainen Liitu -kampanjaa. (THo) Palotarkastajien perustehtävä on pääosiltaan yhtenevä. Keskeisen osan tehtävistä muodostaa pelastusviranomaisille kuuluva valvonta ja turvallisuusviestintä. Rakenteelliseen paloturvallisuuteen (rakennuslupaasiat), rakenteelliseen väestönsuojeluun, hoito- ja huoltolaitosten poistumisturvallisuuteen, kemikaalivalvontaan sekä ilotulitteiden ja erikoistehosteiden käyttöön liittyviä valvonta- ja asiantuntijatehtäviä on tietyiltä osin keskitetty. Myös pelastuslaitoksen Internet-sivujen ja Facebookin ylläpito on vastuutettu tietyille, pääosin riskienhallinnan henkilöille. (THo) Henkilöstön tavoitettavuutta on kehitetty mm. keväällä 2015 aloitetulla Päivystävä palotarkastaja -palvelulla (virka-aikana klo 8:30-15:30) sekä riskienhallinnan yhteisellä sähköpostiosoitteella (okpl.riskienhallinta@ ouka.fi), jota asiakkaat voivat käyttää mm. silloin, kun heillä ei ole tietoa kenen vastuulle joku onnettomuuksien ehkäisyn asia kuuluu. Asiakaspalvelua on kehitetty myös lisämällä sähköisen asioinnin mahdollisuutta. Esimerkiksi ilotulitukseen ja avotulen tekoon liittyvät ilmoitukset voi tehdä helposti internetissä. Myös keskeiset lomakkeet täyttöja lähetysohjeineen löytyvät pelastuslaitoksen internetsivuilta. (THo) Riskienhallinnan resursointiin ja henkilöstön toimenkuviin on tullut muutamia muutoksia pelastustoimen alueellistumisen jälkeen. Merkittävin muutos on siirtyminen sivutoimisesta onnettomuuksien ehkäisystä päätoimiseen onnettomuuksien ehkäisyyn. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä alueella oli 7 kuntaa, joissa onnettomuuksien ehkäisyä varten oli palotarkastajia. Muissa kunnissa (11 kpl) onnettomuuksien ehkäisy kuului paloaseman palopäällikön tehtäviin. Osassa kunnista oli palotarkastajan virka, mutta se oli eri syistä johtuen täyttämättä. Nykyään koko pelastustoimen alue on jaettu palotarkastajien kesken. Tämä antaa aiempaa paremmat valmiudet asiantuntevaan valvontaan, neuvontaan ja opastamiseen. Riskienhallintapäällikön virka perustettiin aluelaitoksen perustamisen yhteydessä. Päätoimenaan onnettomuuksien ehkäisyä tekeville muodostettiin oma, riskienhallinnan tulosalue vuonna 2008. Aluelaitoksen jälkeen on muutettu kaksi operatiivista päällystövirkaa palotarkastajan viraksi. Lisäksi on saatu yksi kemikaalivalvontaan painottuva uusi palotarkastajan virka. Edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteena oli nostaa riskienhallinnan suoritemäärät lakisääteiselle tasolle. Osassa aluetta tämä onnistui, mutta kokonaisuutena ei. Ongelmia oli erityisesti erityiskohteiden palotarkastusten toteumissa. Uusi pelastuslaki antaa enemmän vapautta onnettomuuksien ehkäisytyön järjestelyihin, joten säädösvelvoitteen täyttävä, laadukas ja asiakaslähtöinen onnettomuuksien ehkäisytyö on tavoitteena myös Riskienhallinnan henkilöstö Onnettomuuksien ehkäisyä, turvallisuusviestintää ja valvontaa tekevän päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut ovat talousarviossa 2017 noin 780 000. Henkilöstön tehollinen työpanos on tehtävänkuvat ja keskimääräiset sairaspoissaolot huomioiden noin 12,8 htv Vuoden 2016 valvontasuunnitelmassa on arvioitu, että valvonnan (palotarkastustoiminta) ja siihen liittyvän opastuksen ja neuvonnan työllistävyys on noin 8,5 htv. Näin ollen tuvallisuusviestinnän tuottamiseen jää noin 4,3 htv. Riskienhallinnan päätoimisesta resurssista vähenee 0,5 htv vuoden 2017 aikana, johtuen eläköitymisestä ja pelastustoimen säästötavoitteista. Muun päätoimisen henkilöstön tuki riskienhallinnan tehtävien suorittamiseen on noin 1 1,25 htv. Pelastustoimen tuottavuus -selvitys (kumppanuusverkosto, 31.1.2016) Pelastuslaitoksen kumppanuusverkostossa laadittiin vuoden 2015 aikana selvitys, jossa arvioitiin pelastuslaitosten tuottavuutta ja sen kehittämistä. Työssä tarkasteltiin erityisesti pelastustoiminnan henkilöstön hälytysvalmiusaikaa ja sen hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Selvitystyön tulosten hyödyntäminen voi tuoda tulevaisuudessa hieman lisäresursseja myös riskienhallinnan tehtävien suorittamiseen. Selvityksen hyödyntäminen on pelastuslaitoksemme osalta kesken. (THo) Lisäresurssitarpeet Yksi pelastuslakiuudistuksen tavoitteista oli suunnata Pelastuslain 79 :n mukaisesti tehtävä valvontasuunnitelma antaa tähän aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, mutta ei välttämättä poista koko ongelmaa. Pelastuslaitoksen on seurattava turvallisuusviestinnän määrällisten tavoitteiden kehittymistä ja arvioitava sen mukaisesti lisäresurssitarpeet. Osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus Onnettomuuksien ehkäisyn sisäinen koulutus ja palaverit Rakenteellisen palonehkäisyn ja rakentamisen ohjauksen opintopäivät Pelastustoimen verkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien seminaarit Pelastusopiston, TUKES, SM:n, SPPL:n ym. tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista. 16 (63)
Sivu 19 palvelutasopäätöskaudella 2013-2016. Yllä olevat kolme kappaletta ovat sen verran historiaa, että jätetään ne pois (THo) Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen - Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä. Työ tehdään osana Pelastustoimen tuottavuus -selvityksen (pelastustoimen kumppanuusverkosto, 31.1.2016) hyödyntämistä. (THo) - Onnettomuuksien ehkäisyn organisointia on tarpeen kehittää nimeämällä eri osaamisalueita varten vastuuhenkilöt. Samalla on tarpeen arvioida mitkä tehtävät voidaan keskittää. Menettelyn tarkoituksena on asiantuntemuksen lisääminen, mutta tarvittaessa myös käytännön työn, kuten vastuualueeseen kuuluvien valvontakäyntien suorittaminen tai lupahakemusten käsitteleminen keskitetysti. Lähes valmis (THo) - Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella 2017-2020 2013-2016. 3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta Pelastuslain 93 :n mukaan alueen pelastustoimi saa pitää rekisteriä rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuuden valvontaa varten. Rekisteri on käytännössä palotarkastusohjelma, jolla mm. ylläpidetään valvontakohdeluetteloa ja johon kirjataan kohteiden valvonnassa todettuja turvallisuuspuutteita (palotarkastajan antamat korjausmääräykset ja suositukset). Myös pelastuslain 43 edellyttää rekisterin pitämistä. Säädöksen mukaan pelastustoimen on seurattava onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden kehittymistä ja ryhdyttävä omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus) Valvontatyössä käytetään ainakin toistaiseksi CGI:ltä hankittua Merlot Palotarkastus -ohjelmaa. Palotarkastusohjelman ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin 13 500 vuodessa. Onnettomuustietojärjestelmä (Pronto) Pelastustoimen hälytystehtävien suoritteet sekä turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan Pronto -onnettomuustietojärjestelmään. Pronto on lisäksi pelastuslaitosten valtakunnallisen arvioinnin apuväline, jonka vuosi järjestelmään kirjataan mm. tietoja pelastustoimialueen väestönsuojista, väestöhälyttimistä, valvonnan suotitteista, operatiivisista suunnitelmista, henkilöstöstä jne. Pronto on pelastuslaitokselle maksuton. Palon- ja palonsyyntutkinta Palontutkintaan, palontutkinnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä palontutkinnan yhteistyöryhmän toimintaan on laskettu kuluvan yhteensä noin 7500 10000 /vuosi. (THo) Päätös onnettomuuksien ehkäisyn seurannasta - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvonnan suoritteet (mm. palotarkastuspöytäkirjat) kirjataan Merlot palotarkastus -ohjelmaan. Turvallisuusviestinnän suoritteet, kuten valistus-, neuvonta- ja koulutustapahtumat kirjataan onnettomuustietojärjestelmään (Pronto) turvallisuusviestinnän selosteiksi. (THo) - Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet sekä valvontakäynneillä havaitut viat ja puutteet kirjataan toimintaa varten hankittuun palotarkastusohjelmistoon. Edellä mainitusta poiketen turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään. (THo) 17 (63)
Sivu 20 - Pelastustoimintaan Sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviin (pelastustoiminta) liittyvät suoritteet ja tehdyt toimenpiteet kirjataan PRONTO - onnettomuustietojärjestelmään (Pronto). (THo) - Pelastuslaitos seuraa palotarkastusohjelmiston ja onnettomuustietojärjestelmän avulla onnettomuuksien ehkäisytyön toteumia, havaittuja vikoja ja puutteita sekä onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä, ja ryhtyy omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Erityinen painopiste kohdistetaan asumisen turvallisuuteen. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvuosittain. - Palontutkinnassa noudatetaan lainsäädännön velvoitteita, jonka lisäksi noudatetaan mm. pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa määrittettäviä palontutkinnan tavoitteita. Vuosien 2016-2017 osalta keskitytään erityisesti asuinrakennuksissa tapahtuneiden tulipalojen tutkimiseen. Pelastuslaitos alentaa palontutkinnan tutkintakynnystä. Vuoden 2013 aikana tutkitaan tarkemmin kaikki palot, jotka sattuvat ikäihmisten (> 65- vuotiaiden) asunnoissa, tuetun asumisen kohteissa (vrt. pelastuslaki 18 ) tai hoito- ja huoltolaitoksissa. Muiden tulipalojen osalta tutkinta suoritetaan edellisten vuosien tapaan. Poliisin tutkintakynnyksen ylittävät palot tutkitaan yhteistyössä poliisin kanssa/ poliisin ehdoilla. (THo) Pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät (VARANTO) Pelastustoimelle on kehitteillä valtakunnallinen pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät -ohjelmisto, jota kutsutaan nimellä VARANTO. Varanto tullee korvaamaan nykyisen onnettomuustietojärjestelmän ja palotarkastusohjelmistot vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaisesti toteutuessaan VARANTO mahdollistaa pelastuslaitoksille huomattavat säästöt tietojärjestelmien hankinnassa ja ylläpidossa. Varannon kehittämisen maksaa pelastuslaitokset ja palosuojelurahasto. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osuus kehitystyöstä on noin 90 000 vuosien 2017-2018 aikana. (THo) - Pelastuslaitos ylläpitää vuonna 2007 aloitettua palon- ja palonsyyntutkinnan yhteistyötä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu vuosittain palon- ja palonsyyntutkinnan valtakunnalliseen koulutukseen. (THo) - Palontutkinnassa kiinnitetään lisäksi erityinen huomio siihen, kuinka kiinteistön palotekniikkaa hyödynnetään palotilanteissa (esim. käytettiinkö paloilmoitinlaitteistoa apuna hälytyskohteen paikantamisessa ennen pelastuslaitoksen yksiköiden saapumista). Kehittämissuunnitelma Onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden seurannan perusrakenteet ovat pelastustoimen alueella valmiit. Palvelutasopäätöskaudella keskitytään erityisesti onnettomuustietojärjestelmän käytön sekä palon- ja palonsyyntutkinnan kehittämiseen (huolellisuus ja käytännön työ). 18 (63)
Sivu 21 3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) Pelastusviranomaisten tehtävistä onnettomuuksien ehkäisyssä on säädetty pelastuslain (379/2011) 2 ja 27 :ssä sekä pelastusasetuksen (407/2011) 2 ja 3 :ssä. Säädösten mukaan pelastuslaitoksen on vaikutettava valvonnan, ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös varmistaa asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteiden torjunnassa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. 3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen Turvallisuusviestintää kohdennetaan riskiperusteisesti huomioiden valtakunnalliset linjaukset, joita on kirjattu mm. pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategiaan (SM, 22.5.2012). Keskeisenä tavoitteena on elinkaarimalli, jossa ihmiset osallistuvat turvallisuusviestinnän tilaisuuksiin useasti elämänsä aikana. Kohdentamisessa painottuvat turvallisuustietojen, -taitojen ja - asenteiden oppiminen nuorena ja toisaalta kyke ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein hätätilanteessa myös vanhemmalla iällä. Turvallisuusviestinnän toteuitus ja menetelmät esitetään asemapaikoittain laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän tavoitteet, sisällöt, resurssit, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat. (THo) Turvallisuusviestinnän kohderyhmien valinta tehdään valistustoiminnan vaikuttavuuden, riskinarvioinnin sekä valtakunnallisten teemojen ja painotusten perusteella. (THo) Päätös turvallisuusviestinnän kohdentamisesta ja palvelun maksullisuudesta (THo) Yleisen vaikuttavuuden perusteella: - Esikouluikäiset lapset Päiväkodit Turvallisuusviestintä eli valistus, neuvonta ja turvallisuuskoulutus SM:n on määritellyt pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan määrälliseksi tulostavoitteeksi 20 % väestöstä/vuosi (pelastustoimen TTS vuosille 2015-2018, SM:n julkaisuja 34/2013). PSAVI viittaa mm. pelastustoimen peruspalveluiden arviointiraportissa tähän prosenttiin vaikka Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen määrittämä kokonaistavoite on ollut 10 % väestöstä/vuosi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä tavoitti vuonna 2013 9,0 %, 2014 13,6 % ja 2015 13,0 % pelastustoimialueen väestöstä. Vuonna 2015 2014 järjestettiin 449 462 valistusja neuvontatilaisuutta. Turvallisuusviestintään kuuluu myös pelastuslaitoksen Facebook -profiili. Facebookiin laadittiin vuoden 2015 aikana 181 turvallisuusaiheista julkaisua, joiden lukijamäärä kohosi lähes 1,2 miljoonaan. (THo) Turvallisuusviestinnän suunnittelu Turvallisuusviestinnän toteutus esitetään asemapaikoittain laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän kohderyhmät, sisällöt, menetelmät, resurssit ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat. (THo) Pelastuslaitos on vuosittain mukana järjestämässä esikouluikäisille kohdennettuja Turvaa Tenavalla -tapahtumia. Tavoitteena on tavoittaa alueen kaikki esikouluikäiset lapset. Kirjoitusasu uudistettu, asia ennallaan Päätös: Pelastuslaitos vierailee päiväkodeissa tai vaihtoehtoisesti pelastuslaitos tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden vierailla paloasemalla. Vierailuun liitetään päiväkoti-ikäisille erityisesti 5-6-vuotiaille soveltuvaa turvallisuusviestintää. Maksullisuus: Palvelu Koulutus on maksutonta. 19 (63)
Sivu 22 - Alakouluikäiset lapset Yksi alakoulujen (ala-aste) luokista Pelastuslaitos järjestää turvallisuusoppitunteja, joilla pyritään tavoittamaan kaikki alakoulujen 4-luokan oppilaat. Oppitunteja pidetään erityisesti paloturvallisuusviikolla sekä viikolla, jolloin vietetään hätänumeropäivää. Päätös: Pelastuslaitos pyrkii tavoittamaan jokaisen alakoulun oppilaan alakoulun aikana. Turvallisuusviestintää kohdistetaan erityisesti 4- luokan koululaisille. Maksullisuus: Palvelu Koulutus on maksutonta. - Yläkouluikäiset lapset Yksi yläkoulujen (yläaste) luokista Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa vuosittain jokaille pelastustoimialueen yläkoulun 8-luokalle mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen NouHätä -kampanjan aan. turvallisuusopetukseen (pelastusviranomaisen turvallisuusoppitunti). Maksullisuus: Palvelu Koulutus on maksutonta. - Toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä mm. Poliisin ja Liikenneturvan kanssa Punainen Liitu -liikenneturvallisuuskampanjan tapahtumia, joilla pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri määrä lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijoita (tavoite vähintään 8 tapahtumaa/ 3000 osallistujaa/vuosi). Maksullisuus: Palvelu on maksutonta. Riskiarvioinnin perusteella: - Erityisryhmien asumista turvaava henkilökunta sekä Hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta Pelastuslaitos kohdentaa turvallisuuskoulutusta hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle. Koulutuksen erityisenä tavoitteena on kehittää laitoksen turvallisuutta ja henkilökunnan valmiuksia siten, että tulipalot ennalta ehkäistään ja mahdollisesta tulipalotilanteesta selvitään ilman henkilövahinkoja. Tavoite: 100 % kohteista vuosien 2017-2020 aikana Maksullisuus: Palvelu on alkusammutuskoulutusta lukuun ottamatta maksutonta - Kotihoidon, kotipalvelujen ja perhekotien henkilökunta Pelastuslaitos tarjoaa kotihoidon, kotipalvelujen ja perhekotien henkilökunnalle koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten paloturvallisuutta. 20 (63)
Sivu 23 Tavoite: vähintään 20 koulutustilaisuutta/ vuosi Maksullisuus: Palvelu on alkusammutuskoulutusta lukuun ottamatta maksutonta Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle mahdollisuutta osallistua pelastuslaitoksen järjestämään turvallisuuskoulutustilaisuuteen. Tavoite: 100 % kohteista vuosien 2013-2016 aikana. Maksullisuus: Koulutus on maksullista. - Itsenäisesti asuvat ikäihmiset ikääntynyt väestö Pelastuslaitos tarjoaa ikääntyvälle väestölle suunnattuja turvallisuuskoulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten palo-ja henkilöturvallisuutta. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä mm. kuntien vanhustyön, eläkeläisjärjestöjen, asukasyhdistysten ja kylätoimikuntien kanssa. Tavoite: Vähintään 30 50 koulutustilaisuutta/ vuosi Maksullisuus: Palvelu Koulutus on maksutonta - Maahanmuuttajat (turvapaikanhakijat) Pelastuslaitos järjestää turvallisuusoppitunteja osana maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden kotouttamista. Oppitunneilla käsitellään asuinrakennusten paloturvallisuutta sekä pelastustoimeen liittyviä jokamiehen velvollisuuksia/oikeuksia. Koulutukset järjestetään yhteistyössä maahanmuuttoviranomaisten, kuntien sosiaalitoimen ja maahanmuuttajien kanssa toimivien kolmanne sektorin toimijoiden kanssa. Maksullisuus: Palvelu on maksutonta Pelastuslain 2 :ssä annettuun ohjaus, neuvonta ja valistus - velvoitteeseen sekä pelastusasetuksen 2 :ssä annettuun neuvontavelvoitteeseen perustuen: - Pelastussuunnitteluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt Päätös: Pelastuslaitos järjestää pelastussuunnitelmien laadintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, rakenteelliseen väestönsuojeluun ja paloturvallisuustekniikkaan perehdyttäviä koulutustilaisuuksia sekä poistumisharjoituksia. Erityisenä tavoitteena on kehittää yritysten, laitosten ja yhteisöjen valmiutta kohdata onnettomuus- ja vaaratilanteita. Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisy, onnettomuuksiin varautuminen ja toiminta hätätilanteessa -koulutus: - 150 koulutustilaisuutta/vuosi (> 5 koulutustilaisuutta/10 000 as). Pelastussuunnitelmien laadintaan perehdyttävä koulutus: 21 (63)
Sivu 24-15 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus/20 000 as) Väestönsuojan käyttöön perehdyttävä koulutus: - 10 15 koulutustilaisuutta PTP-kaudessa (1 tilaisuus /20 000 as). Rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin perehdyttävä koulutus (turvallisuuskävelyt): - 50 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus /5 000 as) Maksullisuus: Koulutus on alkusammutuskoulutusta lukuun ottamatta maksutonta maksullista. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu mahdollisuuksien mukaan kouluttajana/ luennoitsijana muiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin tai seminaareihin, joissa käsitellään pelastustoimeen liittyviä asiakokonaisuuksia. Valtakunnalliset kampanjat: - Pelastuslaitos pyrkii osallistumaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin. Kampanjoihin osallistuminen on pelastustoimen osalta maksutonta. Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa varaudutaan myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin. 3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta) Uusi Pelastuslaki sisältää sekä yksittäistä henkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä koskevia velvoitteita. Lain 2. luvussa on yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa. Lain 3. luku koskee rakennuksien omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslain 78 edellyttää, että pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava lain 2 ja 3 lukujen säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.7.2011 kumoutuneen pelastuslain (468/2003) varsin yksityiskohtaisesta palotarkastusten säädösohjauksesta poiketen, uuden Pelastuslainlain 79 edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Pelastuslaissa tai pelastusasetuksessa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta, 407/2011) ei enää säädetä palotarkastuskohteista ja tarkastusten määräväleistä. (THo) Valvonnan kohdemäärittelyjen, tarkastustiheyden ja tarkastusten toteutustavan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (79 ). Pe- 22 (63)
Sivu 25 lastuslain 79 edellyttää lisäksi, että valvontasuunnitelman on perustuttava alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Poistetaan viittauksia vanhaan lainsäädäntöön (THo) Päätös valvontasuunnitelman perusteista ja valvonnan maksullisuudesta (THo) - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman mukaiset määrävälein tehtävät tarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjattujen kohteiden kokonaismäärä on noin 3 650 kohdetta. Vuosittainen tarkastusmäärä on noin 1 450 kohdetta/ 4,2 htv - Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje ja riskianalyysityöryhmän raportti 2012 2014 (pelastustoimen kumppanuusverkosto, 31.5.2015). (THo) - Valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen. Valvontaa kohdistetaan erityisesti seuraaviin kohderyhmiin: Kohteet, joissa asuvien, hoidettavien tai huollettavien kyky omatoimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa on heikentynyt. (esim. sairaalat ja erityisryhmien asuminen) Kohteet, joissa syttynyt palo voi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa erityisen suuria omaisuusvahinkoja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle. (esim. kauppakeskukset ja tavaratalot) Kohteet, joissa tulipalon tai muun onnettomuuden todennäköisyys on huomattavasti tavanomaista korkeampi ja seurausvaikutukset suuret. (esim. mekaaninen puuteollisuus, suuret maatilat ja energiantuotanto, turvetuotanto) Maksullisuus Valvontasuunnitelma mukainen tarkastuksen perusmaksu on 103,71. Kaksi tuntia ylittävältä osalta laskutetaan 51,90 /h. Maksulliseen tarkastusaikaan luetaan kuuluvaksi varsinainen tarkastustyö. Oheistyöt, kuten tarkastusten sopiminen, matkat, pöytäkirjan kirjoittaminen, jne., sisältyisivät valvontamaksuun. Tämän mukaan valvonnasta on arvioitu kertyvän vuosittain noin 250 000 300 000 :n tulot. Luvut tarkistettava! (SHe) Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökohteet, joissa tapahtuva onnettomuus voi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai oleskeleville. (esim. vaarallisia kemikaaleja käyttävä prosessiteollisuus) Kohteet, joissa palon syttymisen ja leviämisen todennäköisyys ei ole erityisen suuri, mutta henkilömäärät ovat suuret. Näiden kohteiden valvontataajuuden määrittämisessä huomioidaan mm. aiemmissa tarkastuksissa havaitut puutteet ja turvallisuusasenteet. (esim. päiväkodit, koulut, muut oppilaitokset, vastaanottokeskukset ja hätämajoitusyksiköt ja pelastussuunnitelmaa edellyttävät yleisötilaisuudet) Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, joihin kohdistuu merkittäviä vahingonteko- tai tuhotyöriskejä ja/tai joissa syttyneen palon hallintaan saaminen on vaativaa. (esim. puurakenteiset kirkot, kooltaan suuret suojelukohteet) - Valvontasuunnitelmassa käytetään seuraavia tarkastusten aikavälejä: vuosittain, 2 vuoden välein, 3 vuoden välein, 5 vuoden välein ja 10 vuo- 23 (63)
Sivu 26 den välein. Kohteet, joita ei sijoiteta em. luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä. - Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. - Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 :ään perustuva maksu. Poikkeuksena ovat valvontasuunnitelman perusteella tehtävät asuinrakennusten tarkastukset sekä kohdassa 3.4.1 ja erikseen valvontasuunnitelmassa mainitut muut poikkeukset. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet. - Valvontasuunnitelman toteutumista valvotaan neljännesvuosittain. Valvontasuunnitelma tarkistetaan pelastuslain 79 :n mukaisesti vuosittain. 3.4.1 Muu valvonta Pelastuslaitosten tehtäväksi säädetty valvontatyö kohdentuu suurelta osin pelastuslain 2 ja 3 lukujen noudattamisen valvontaan. Valvontatyön suunnittelussa on lisäksi huomioitava pelastuslain 27, joka edellyttää huolehtimaan myös muussa laissa pelastustoimelle säädetyistä valvontatehtävistä. Myös muuhun kuin pelastuslakiin perustuvan valvonnan toteutus suunnitellaan valvontasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Päätös muun valvonnan perusteista - Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kemikaalivalvonta on maksullista. - Pelastuslaitos antaa lausuntoja maakunta-, yleis- ja asemakaavoista. Lausunnoilla vaikutetaan mm. rakenteellisen paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten toteutumiseen sekä erityisten riskikohteiden huomioimisen kaavoitettavilla alueilla. Lausunnot ovat maksuttomia. Muu valvonta Muun valvonnan työmäärämääräksi on arvioitu valvontasuunnitelmassa noin 4,25 htv. Suurin osuus (noin 2,5 htv) kohdistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan ja neuvontaan. Muusta valvonnasta kemikaalivalvonta on maksullista perustuen lakiin vaarallisten kemikaalien jaräjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005, 131 ). Lausunnot ja neuvonta pidetään lähtökohtaisesti maksuttomina. Myös käyttöönottotarkastuksiin osallistuminen on maksutonta (rakennusvalvonta perii maksun). - Pelastuslaitos osallistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä mm. osallistumalla katselmustyöryhmien kokouksiin ja antamalla neuvontaa ja lausuntoja rakennuslupa-asiakirjoista ja paloteknisten laitteistojen toteutussuunnitelmista. Lausunnot ja neuvonta on maksutonta. 24 (63)
Sivu 27 - Pelastuslaitos osallistuu asuin ja vapaa-ajan rakennuksien sekä yritysja laitoskohteiden käyttöönottotarkastuksiin (erityinen palotarkastus). Osallistumisen tarkoituksena on valvoa palo- ja henkilöturvallisuuden sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksien toteutumista valmistuvassa rakennuksessa. Käyttöönottotarkastukseen osallistumisesta/ erityisistä palotarkastuksista ei peritä maksua. - Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojat täyttävät suojia koskevat vaatimukset. Samalla väestönsuoja saadaan kirjattua pelastuslaitoksen rekistereihin. Tarkastukset ovat maksuttomia Käyttöönottotarkastukset Käyttöönottotarkastuksiin osallistumisesta sovitaan kunnittain rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. - Pelastuslaitos valvoo väestönsuojien asianmukaista ylläpitoa ja suorittaa suojan yleisluontoisen tarkastuksen palotarkastusten yhteydessä. Pelastuslaitos ei suorita järjestelmällisiä väestönsuojien tarkastuksia (tarkastus, johon sisältyy myös tiiveyskoe). - Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joihin pelastusviranomaisella on osallistumisoikeus ja joihin pelastusviranomaisen toivotaan osallistuvan. Näitä tarkastuksia ovat edellä mainittujen käyttöönottotarkastusten lisäksi mm: TUKES:n lupaa edellyttävien kemikaalikohteiden tarkastukset, järjestelyratapihojen tarkastukset, satama-alueiden tarkastukset sekä erityisesti 1-luokan vesistö- tai jätepatojen tarkastukset. Palvelu on maksuton 3.5 Nuohouspalvelut Pelastuslain 59 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehtoina on tuottaa nuohouspalvelut itse, hankkia palvelut nuohouspalvelujen tuottajilta tai sallia niin sanottu vapaa kilpailu, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Jos nuohous järjestetään vaihtoehdoissa 1 tai 2 tarkoitetulla tavalla, päättää pelastuslaitos myös nuohouksesta perittävistä maksuista. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä johtokunnan 11.12.2003 tekemän päätöksen mukainen piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohouspalvelut hankitaan nuohouspalvelujen tuottajilta. Piirinuohoojien kanssa on tehty toistaiseksi voimassa olevat nuohouspalvelusopimukset. Nuohousyksikön hinta ja nuohousyksiköiden kertymisperusteet on tarkistettu tarkistetaan vuosittain johtokunnan päätöksellä. (THo) Nuohoussopimukset Pelastuslaitoksen alueen 24 nuohouspiirin nuohouksesta on tehty nuohouspalvelusopimukset 16 piirinuohoojan kanssa. Sopimusten voimassaoloaika on määritetty toistaiseksi voimassa olevaksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. (THo) Sisäasiainministeriö on tehnyt keväällä 2016 alustavan linjauksen nuohouspalveluiden järjestämisen uudistamisesta. Uuden linjauksen mukaan pelastuslaitokset eivät enää järjestäisi nuohouspalveluja alueelleen ja siten nuohouspalveluiden tuottaminen perustuisi vapaaseen kilpailuun. Nuohoojalta vaadittaisiin myös jatkossa nuohoojan pätevyys. Tulijat hormeineen tulisi nuohota myös tulevaisuudessa, mutta nuohousvälejä tarkistettaisiin siten, että säädökset huomioisivat nykyistä paremmin tulisijojen käyttömäärän. Pelastuslaitos valvoisi nuohousvelvoitteen toteutumista kiinteistöissä. Uudistus on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. (THo) 25 (63)
Sivu 28 Päätös nuohoustoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan. - Pelastustoimialueen nuohous järjestetään piirinuohouksena vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin pelastuslaitoksen velvollisuus järjestää nuohouspalvelut alueelleen päättyy. Nuohoussopimukset irtisanotaan 1.1.2018 alkaen. (THo) - Jos pelastuslaitokselle jää velvoite järjestää nuohouspalvelut alueelleen tai osaan sitä, tehdään uudet nuohoussopimukset määräaikaisiksi. Alueet, joissa nuohouspalveluiden tarjonta oletetaan hyväksi, pyritään siirtämään vapaaseen kilpailuun. (THo) - Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla. Nuohouksen järjestämistapa Nuohouksen järjestämistavasta tehtyjen kyselyjen (tototeutettu vuosina 2012 ja 2014) mukaan 2/3 vastanneista kannattaa nykyistä piirinuohousjärjestelmää. Osalla piirinuohouksen kannattajista on todennut lisäksi, että kumpikin käy eli myös nuohouksen vapauttaminen kilpailulle. Vajaa 1/3 vastaajista kannattaa vapaata kilpailua, jossa saa itse valita haluamansa nuohouspalvelujen tuottajan. Nuohousjärjestelmän kehittäminen Pelastuslaitos selvittää vuoden 2013 aikana vaihtoehdot piirinuohousjärjestelmälle. Selvitystyössä käytetään mm. kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia. 3.6 Muiden onnettomuuksien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä Pelastuslaitoksen tehtäväkuvaan on perinteisesti kuulunut palovaaraa tai kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisy ja onnettomuuksien seurausten rajoittaminen. Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään huomioimaan myös pelastuslain 27 :ssä mainittu muiden onnettomuuksien ehkäisy. Tällaisia ovat mm. koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, liikenneonnettomuudet ja hukkumiset, joissa menehtyy vuosittain yli noin 30 kertaa enemmän ihmisiä kuin tulipaloissa. Valvonnan ja turvallisuusviestinnän keinoin voidaan edistää myös mm. vakavista sähkönjakelun häiriötilanteista, luonnon ääri-ilmiöistä, kyberrikollisuudesta, laajasta maahantulosta jne. aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamista. Laaja-alainen onnettomuuksien ehkäisy liittyy myös pelastuslain 42 :n mukaiseen paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, jonka toteuttamiseen myös pelastuslaitosten on osallistuttava. Turvallisuussuunnittelun keskeisimmät turvallisuushaasteet (yhteensä 6 kpl) on annettu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kuuluvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2011-2015. Ohjelman alueellinen ja paikallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Pelastustoimeen liittyviä turvallisuushaasteita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden, oppilaitosturvallisuuden ja yritysturvallisuuden parantaminen. 26 (63)
Sivu 29 Päätös yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sekä valvontatyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun turvallisuushaasteet ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduksi. - Pelastuslaitos osallistuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun nimeämällä suunnittelutyöryhmiin omat asiantuntijansa. Paikallinen turvallisuussuunnittelu Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseen ja siihen liittyvän turvallisuuskoulutukseen liittyvää työmäärää sekä niiden ja sen kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta työmäärä on noin 0,25 htv = noin 13 000 / vuosi. Työ on osaltaan synergiaa muiden pelastustoimen tehtävien kanssa. (THo) - Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisyssä yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja laitosten kanssa. Menettelytavoista sovitaan tapauskohtaisesti. 27 (63)
Sivu 30 4 PELASTUSTOIMINTA Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa (379/2011). Lain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty Öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 ). Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Ohjeen mukainen onnettomuusuhkien kartoittaminen on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää mm, että: - Paloasemien asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi. - Henkilöstön hälyttäminen voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan nopeasti ja luotettavasti. Hälyttämisjärjestelyissä huomioidaan myös viestiliikenteen häiriötilanteet. - Henkilöstön määrä ja toimintavalmius heidän toimintavalmiudet (koulutus ja harjoittelu) sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- ja vaaratilanteita vastaavaksi. - Tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämien kalusto- ja henkilöstöresurssien kokoaminen on suunniteltu. Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin sisäasiainministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa on esitetty keskeiset perusteet savu-, vesi- ja kemikaalisukellusvalmiuden sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle. 28 (63)
Sivu 31 4.1 Pelastustoiminnan resurssit 4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu noin 190 päätoimisesta ja noin 380 385 sivutoimisesta henkilöstä. Pelastustoimintaan voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä. Päätös henkilöstön määrän mitoituksessa noudatettavista periaatteista - Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan kustannuksiltaan harkitusti, mutta kuitenkin siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti. - Sammutus-, pelastus- tai torjuntatehtävien edellyttämissä hälytyksissä huomioidaan kustannustehokkuus. Tehtävään hälytetään vain tilanteen edellyttämä henkilöstö unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta sekä toiminnan etupainotteisuutta ja luotettavuutta. Tämän kappaleen paikka vaihdettu (THo) - Jokaiselta paloasemalta jokaisen asemapaikan on kyettävä aloittamaan henkeä pelastavat toimenpiteet sekä onnettomuustilanteen rajoittaminen suuremmissa onnettomuustilanteissa (pelastusjoukkuetta edellyttävät tehtävät). Tilanteen edellyttämien muiden voimavarojen kokoaminen huomioidaan hälytysohjeissa. Tämän kappaleen paikka vaihdettu (THo) - Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään erityisillä painopistepaloasemilla. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat yhdessä vakinaisten paloasemien kanssa muiden paloasemien toimintavalmiutta. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Painopistepaloasemia ovat seuraavat paloasemat: Iin, Kiimingin, Muhoksen ja Pudasjärven paloasemat. Oulu, Ruskonselkä, Haukipudas, Kempele ja Kuusamo. Erotetaan vakinaiset paloasemat ja painopistepaloasemat (THo) - Vakinaisia paloasemia, painopistepaloasemia ja Taivalkosken paloasemaa ylläpidetään pelastustoiminnan vaativiin tehtäviin kykenevinä paloasemina. Utajärvi, Tyrnävä, Liminka, Hailuoto, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki ja Oulun VPK ylläpidetään vähintään pelastustoimen perustehtäviin kykenevinä paloasemina. Oijärvi, Syöte ja Ruka ylläpidetään vähintään muihin pelastustoiminnan tehtäviin kykenevinä paloasemina. Henkilöstön toimintakyvyn arviointi SM julkaisi keväällä 2016 ohjeen pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (SM:n julkaisu 5/2016). Ohje määrittelee pelastustoiminnan tehtäville 4 vaativuustasoa: 1. Vaativat tehtävät, kuten erityisen vaativat savusukellus, kemikaalisukellus tai vesipelastustehtävät. 2. Savusukellusta edellyttävät perustehtävät, kuten tavanomaiset savusukellustehtävät (yksinkertainen tila, palokohde tavoitettavissa nopeasti, lyhyt altistumisaika ). 3. Perustehtävät, kuten tilanteet, joissa paineilmahengityslaitteen käyttö voi olla tarpeen, mutta henkilölle ei aiheudu välitöntä vaaraa, vaikka hän joutuisi nopeasti lopettamaan laitteen käytön (liikennevälinepalot, liikenneonnettomuudet, öljyvahingot ). 4. Muut pelastustoimen tehtävät, kuten tehtävät, joissa ei tarvitse käyttää paineilmahengityslaitetta (tietyt kuljettaja- ja johtamistehtävät). (THo) Rescue Planner (RP) Pelastustoiminnan henkilöstön henkilöstöhallintaa, työvuorosuunnittelua ja palkan maksatusta varten on hankittu Rescue Planner -ohjelma. Ohjelmiston ylläpidosta on tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ohjelmistotoimittaja on Dovre Group Oyj. Rescue Plannerin ylläpitokustannus on noin 12 080 /vuosi. Päivityksiin varataan noin 7 000 /vuosi. Sivutoimisen henkilöstön palkkakustannukset Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut v. 2015 tilinpäätöksessä olivat 1,857 milj. (SHe). Summaan sisältyy hälytys- ja harjoitustoiminnasta sekä varallaolosta aiheutuvat henkilöstömenot. Yhdistysavustuksista ym. aiheutuvat kustannukset on esitetty aiemmin. Edellä mainitut sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut sisältyvät sivulla 8 esitettyihin pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin. - Jokaisen paloaseman lukuun ottamatta Rukan ja Syötteen paloasemia, on selviydyttävä päivittäisten onnettomuuksien edellyttämistä sammu- 29 (63)
Sivu 32 tus-, pelastus- ja torjuntatehtävistä (pelastusryhmää edellyttävät tehtävät). Paloasemien toimintavalmius huomioidaan hälytysohjeissa (ks. kohta 4.2). Pelastustoiminnan ja myös ensihoidon palvelutuotannon jatkuvuus Pelastuslaitoksen on arvoitava todennäköisten pandemioiden vaikutus pelastuslaitoksen kriittiseen palvelutuotantoon. Arvioinnin lähtökohtana voidaan käyttää kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaa varten. Pandemian kesto olisi 8 viikkoa, jonka aikana väestöstä sairastuu 35 % (1,8 milj.), joista 2 % joutuu sairaalahoitoon (36 000). Heistä 25 % voi menehtyä (9000). (THo) 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtöaikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I-luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen yksikön toimesta kuudessa minuutissa ja pelastusjoukkueen toimesta 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä. Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. II-luokan riskialueiden tavoittamiseen määritetty 10 minuutin toimintavalmiusaika on saavutettavissa myös varallaolojärjestelyin. Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään soveltuva ajoneuvo sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin. Välittömän lähtövalmiuden päivystysvahvuus määritetään asemapaikan paloasemilla mukaisesti paloasemakohtaisesti. Päivystävien paloasemien vuorovahvuuden minimi vaihtelee välillä 0+0+2 1+1+6 (päällystö, alipäällystö, miehistö). Muiden paloasemien henkilöstöhälytykset varmistetaan varallaololla. Painopistepaloasemien henkilöstön varallaolovahvuus on yleensä 0+1+3. Muilla paloasemilla varallaolovahvuus on pienempi tai Pienten sivupaloasemien henkilöstöllä ei ole varallaolovelvoitetta ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalovaroitusten ajaksi. Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään 0+1+3 ja pelastusjoukkueen 1+2+6 (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät). Muodostelman tavoitteellinen henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä. Päätös päivystys- ja varallaolovalmiuden lähtökohdista Toimintavalmius Pelastusmuodostelmien kokoaminen pyritään toteuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaatimusten mukaisesti seuraavin poikkeuksin: Kuusamon Rukalle muodostuu 2- luokan riskialue, jonka tavoittaminen Kuusamon keskustasta ei onnistu vaaditussa ajassa. Rukalle pyritään järjestämään valmius 1+3 talvisesongin ajaksi. Limingan, Taivalkosken, ja Tyrnävän ja Utajärven keskustaajamaan muodostuu 2-luokan riskialue. Aluetta lähimmän pelastusyksikön varmistettu henkilöstövahvuus on virka-ajan ulkopuolella vähintään 1+1. Näillä alueilla pelastusryhmän tavoitevahvuus pyritään saavuttamaan paloaseman varallaolijoiden lisäksi kaikkiin tehtäviin liitettävällä asemapaikkahälytyksellä. Taivalkosken ja Utajärven 2-luokan riskialueelle ja Hailuodon 3-luokan riskialueelle ei saada kahta sammutusautoa tavoiteajassa johtuen pitkistä etäisyyksistä. (THo) - Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan päivystyksellä ja varallaololla. 30 (63)
Sivu 33 - Päällystötasoinen pelastustoiminnan johtaminen varmistetaan yhdellä päivystävällä päällystöviranhaltijalla ja kahdella päällystövarallaolijalla. Johtamistoiminnan varmistaa ylemmän päällystön muodostama päällikkövarallaolo. Pelastustoiminnan johtaminen selvitetään tarkemmin kohdassa 4.4. - Vakinaisten paloasemien päivystysvahvuus on vähintään 0+1+1 (päällystö + alipäällystö + miehistö). Muiden painopistepaloasemien varallaolovahvuus on virka-ajan ulkopuolella vähintään 0+1+3 edellyttäen, että ryhmässä on vähintään kaksi savusukeltajaa. Jos ryhmään ei saada vähintään kahta savusukeltajaa, muutetaan varallaolo vahvuuteen 0+1+1. - Muilla paloasemilla, lukuun ottamatta pieniä sivupaloasemia, pyritään ylläpitämään vähintään yhden tai kahden henkilön varallaoloa (0+1+1, 0+1+0 tai 0+0+1). - Oulun toiminta-alueella ylläpidetään vähintään neljän pelastusyksikön välitöntä 1+3 vahvuista lähtövalmiutta kuitenkin siten, että neljännen pelastusyksikön henkilöstövahvuudesta 0+2 tai 1+1 voi olla irrotettuna esim. koulutukseen, turvallisuusviestintään tai muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn (hälytettävissä, jos se on välttämätöntä). Edellä mainittuun järjestelyyn liittyvät käytännön yksityiskohdat esitetään tarkemmin pelastuslaitoksen johtamissuunnitelmassa. Haukiputaan, Kempeleen ja Ruskonselän paloasemien yksiköissä on vähintään kolme savusukeltajaa. - Itäisellä toimialueella pidetään välittömässä lähtövalmiudessa vähintään yksi pelastusyksikkö. Oulun toimialueen toimintavalmius Oulun toimialueen 5. välittömässä lähtövalmiudessa oleva pelastusyksikkö pyritään pitämään valmiudessa virkaaikana vähintään 50 %:sti. Järjestelyllä on osa työaikakokeilua ja sillä tuetetaan koulutuksen, harjoittelun ja turvallisuusviestinnän toteutumista Oulun toimialueella. Onko työaikakokeilua? (THo) Taulukkojen henkilöstövaikutukset PTP-kaudella 2013-2016: 3 päiväpalomiestä, jonka rahoitustarve on noin + 90 000 (ei ole toteutunut 1/2015 mennessä) 2 palomiestä Ouluun, johon rahoitus lomituksia purkamalla (on toteutunut) - Paloasemien päivystys- tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat). - Ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuutta sekä muiden paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuutta sekä tavoitteellista henkilöstömäärää koskeva päätös on esitetty liitetaulukossa 1. 4.1.3 Kalusto ja varusteet Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. 31 (63)
Sivu 34 Paloasemien Asemapaikkojen kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla kyetään naapuripaloasemien valmius huomioiden selviytymään kohdassa 4.3.1 mainituista päivittäisistä onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta paloasemalta asemapaikalta. Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät. Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta - Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja muu kalusto poistetaan käytöstä. - Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. - Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty liitetaulukossa 2. - Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. - Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan viiden vuoden jaksoa tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kustannusvaikutusten arviointiin. Ajoneuvokaluston uusimisohjelman tavoitteena on ikääntyvän kaluston uusiminen seuraavasti: Ajoneuvokaluston poistot Erityisen kalliin ajoneuvokaluston (sammutusautot, säiliöautot, puomitillaat jne.) kirjanpidollinen poistoaika on 8 vuotta ja muiden ajoneuvojen (henkilöautot, ambulanssit jne.) 4 vuotta. Ajoneuvo Ensilähdön ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Muut ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Oulussa Muualla Oulussa Muualla Ensisijaisesti huomioidaan ajoneuvon kunto, soveltuvuus, tarve ja kierrätettävyys - Tarkastusautot (ei operatiiviset) 4 4 - Johto-, maasto- ja miehistönkuljetusautot 10 10 - Johtoyksiköt 10 10 - Sammutus- ja säiliöautot 8 15 / 20 20 25 - Raivausautot 15 30 - Tikas- ja puomitikasautot 20 30 - Muut raskaat ajoneuvot 25 25 32 (63)
Sivu 35 Kehityssuunnitelma Pelastuslaitos tekee vuosittain hankinta- ja kierrätyssuunnitelman ajoneuvoista siten, että yllä olevan taulukon mukainen kierto toteutuu. Erityisen kalliin ajoneuvokaluston valtionavustusjärjestelmä päättyy vuoden 2013 alusta alkaen. Muutos aiheuttaa pelastuslaitokselle yli 200 000 euron lisäkustannukset ajoneuvokaluston hankintaan. Vuosittaista investointimäärärahaa (v. 2012 noin 800 000 ) on korotettava aikaisemmin saatujen valtionosuuksien verran eli noin 1 000 000-1100 000 euroon. Vuosittainen investointimääräraha on saatava yleistä kustannusten nousua vastaavaksi. Investoinnit rahoitetaan uuden yhteistoimintasopimuksenmukaisesti kunnilta perittävin maksuosuuksin ( /as). 4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta. Onnettomuus- ja vaaratilanteiden vaatimissa toimenpiteissä korostuu kohteessa olevien omatoimiset ensitoimenpiteet sekä erityisesti kohteeseen ensimmäisenä saapuvan pelastusyksikön toimintakyky. Ensitoimenpiteiden puuttuminen tai ensimmäisen pelastusyksikön viipyminen tai sen henkilöstöja kalustopuutteet aiheuttavat vahinkojen kasvamista sekä vaarantavaa työturvallisuutta. Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien kokoaminen esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista - Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa. - Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, - joukkueen ja -komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan lisähälytyksin. Hälytysten edellyttämät valmiussiirrot suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu Oulun toimialueella ja läntisellä toimialueella johtokeskus ja kaksi PTSohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. Itäisellä toimialueella vastaava suuronnettomuusvalmius on johtokeskus (Oulussa) ja yksi minimivahvuinen pelastuskomppania. Suuronnettomuusvalmiuden edellyttämät voimavarat kyetään kokoamaan ja toiminta aloittamaan kahdessa tunnissa onnettomuuden tapahtumisesta. Johtamisvalmius täydentyy pelastusyhtymän johtamisen edellyttämään vahvuuteen neljän tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Keskeytymätön toiminta kyetään varmistamaan 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Toimintavalmius Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset pelastusmuodostelmat Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja. Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Kappalejärjestystä muutettu, asiasisältö ennallaan, poistetaan viittaus A-ja B- kiireellisyysluokista (ei ole käytössä) (THo) 33 (63)
Sivu 36 - Pelastusmuodostelmien mitoittamisessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat pelastustoimen voimavarat sekä pelastustoimialueiden välisen avunannon ja viranomaisyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. - Tehtävään hälytettävien muodostelmien kokoonpano suhteutetaan hälytyksen kohteen mukaisesti. Hälyttämisessä huomioidaan lähimmän ja tarkoituksen mukaisimman yksikön periaate. - Jokaisella pelastuslaitoksen asemapaikalla on oltava kalustoltaan, varustukseltaan ja toimintakunnoltaan luotettava sammutus- ja säiliöauto tai säiliöpaloauto, jolla kyetään suoriutumaan uhkamallin osoittamista päivittäisistä onnettomuus- ja vaaratilanteista (pl. Oijärvi, Rukan ja Syötteen paloasemat, joissa on sammutusauto tai kevytyksikkö). - Pelastusyksikkö voidaan tarvittaessa muodostaa siten, että sen henkilöstö saapuu onnettomuuskohteeseen eri ajoneuvoilla. Pelastusryhmän ja -joukkueen on oltava toimintakykyinen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Tämä ei toteudu täysin Rukan, ja Taivalkosken ja Utajärven 2-luokan riskialueilla eikä Hailuodon 3-luokan riskialueella johtuen pitkistä etäisyyksistä. (THo) 4.3 Toimintavalmius Hälytysohjeet Hälytysohjeiden kriittisellä tarkastelulla voi saada merkittäviä kustannussäästöjä. Tavoitteena on, että hälytetään riittävästi, mutta ei liikaa ja muistetaan, että tarvittaessa voidaan tehdä lisähälytyksiä. Hälytysohjeita on tarkasteltu useaan kertaan mm. niiden tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Palvelutasopäätöskauden 2017 2020 aikana on tarkoitus selvittää mahdollisuus suorittaa aikaisempaa useammat tehtävät paloasemalla päivystävän päätoimisen henkilöstön toimesta. Kustannussäästöjä voisi saavuttaa esim. silloin, kun osa painopistepaloasemien virka-ajan hälytystehtävistä hoidetaan asemalla olevan päätoimisen henkilöstön toimesta (0+0+2). Em. tarkastelua tehdään osana pelastustoimen tuottavuushankkeen toimenpiteitä. Lisätty tuottavuushankkeen toimenpiteitä (THo) 4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen asemapaikan, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, tulee niistä selviytyä (SM:n ohjeen 5/2016 tarkoittamat perustehtävät). Mahdolliset henkilöstö- tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Päivittäisiä onnettomuuksia koskevana päätöksenä on tavoite, jonka mukaan onnettomuuskunnan asemapaikat selviytyvät mm. seuraavista tai kokoluokaltaan niitä vastaavista muista tilanteista toimintavalmiusohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Päätös toimintavalmiutta mitoittavista päivittäisistä onnettomuuksista, joista paloasemien, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, on kyettävä suoriutumaan itsenäisesti (THo) - Laajenemismahdollisuuksiltaan rajatut tulipalot, joihin voi liittyä vähäisiä savusukellus- ja pelastustehtäviä. - Tavanomaiset liikenneonnettomuudet, joihin voi liittyä irrotus- ja ensihoitotehtäviä, syttymisen ja lisävahinkojen estämistä sekä onnettomuusalueen suojavaahdotusta. - Rajalliset vahingontorjuntatehtävät. - Rajallisista kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa vaarallisesta aineesta aiheutuvat vaaratekijät on helposti hallittavia ja joissa kemikaa- 34 (63)
Sivu 37 li- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä ilman erikoisvälineistöä. - Vesialueilla sattuvien onnettomuuksien edellyttämät pintapelastustehtävät. Päätös päivittäisiä onnettomuuksia vaativammista ja/tai suuremmista onnettomuus- ja vaaratilanteista, joista suoriutuminen edellyttää yleensä usean paloaseman hälyttämistä (THo) - Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai -komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 :n mukaisissa hälytysohjeissa. - Pelastuslaitos tekee palvelutasopäätöskauden aikana ohjeen, jossa määritellään yksikkö- ja asemakohtaisesti savusukellus- ja kemikaalisukellusvalmius. Ohjeessa huomioidaan vanhan toimintavalmiusohjeen korvannut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Kehittämissuunnitelma - Operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukellusvalmiudesta tehdään erillinen päätös palvelutasopäätöskaudella. Savu- ja kemikaalisukellusvalmiutta tarkentavat pelastuslaitoksen ohjeet Paloasemakohtainen kemikaalisukellusvalmius ja sen edellyttämät kalustoja varustesiirrot /-hankinnat on pääosin tehty. Asemapaikkakohtainen savusukellusvalmiuden määritystyö on käynnissä. Ohje operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukelluvalmiudesta on parhaillaan (1/2015) henkilöstön lausuttavana. - Pintapelastusvalmiutta on tarkoitus edelleen kehittää vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteen tavoitettuaan. 4.3.2 Vesipelastustoiminta Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje (30.11.2007). Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnasta - Kaikilla paloasemilla, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, pyritään ylläpitämään valmiutta kiireellisten pintapelastustehtävien suorittamiseen (vesipelastusvalmiuden taso 3). Tämä koskee erityisesti vakinaisia paloasemia ja painopistepaloasemia. (THo) - Pintapelastusvalmiutta kehitetään vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät henkilöstön osaamisen, fyysisen toimintakyvyn ja varusteiden puolesta aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteeseen saavuttuaan. Muut paloasemat, pl. pie- Vesipelastusvalmius Pelastuslaitoksen alueen vesipelastusvalmiuden miniminä voidaan pitää tasoa 3 eli pelastusvalmiutta veden pinnalta. Jatkuvan vesisukellusvalmiuden ylläpidon kustannusvaikutus selvitettiin vuoden 2009 aikana. Kokonaiskustannukset olivat noin 52 000 / vuosi (vuoden 2015 kustannustasolla noin 56 000 /vuosi) 35 (63)
Sivu 38 net sivupaloasemat, pyrkivät pintapelastusvalmiuden saavuttamiseen. (pelastussukellusohjeen mukainen tason 3 vesipelastusvalmius). - Oulussa pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Oulun vesisukellusvalmiutta hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista. 4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla Meripelastustoiminnan johtava viranomainen on meripelastuslain (1145/ 2001) 3 :n mukaan rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa. Pelastustoimen osallistumisesta meripelastustoimintaa säädetään meripelastuslain 4 :ssä. Säädöksen mukaan pelastustoimi on velvollinen osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin, jos se on toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna kyseisen viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Meripelastusvalmius Pelastuslaitoksen meripelastusvalmius perustuu vesipelastukseen varatun kaluston ja varusteiden sekä merialueilla tapahtuvaan öljyntorjuntaan varatun kaluston käyttöön. Meripelastustoiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia mahdollisia palkka- ja polttoainekuluja lukuun ottamatta. Päätös pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastuspalveluun - Pelastuslaitos osallistuu merialueilla tapahtuviin vesipelastustehtäviin käytettävissä olevalla kalustollaan. - Pelastuslaitos pyrkii ylläpitämään avoveden aikana yhden aluksen jatkuvaa meripelastusvalmiutta. Rannikon läheisyydessä pelastuslaitoksen vesipelastusvalmius on sama kuin sisävesillä. 4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön varoittamiseen ja suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, vuotojen tukkimiseen, pitoisuuksien mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Kiireellisten pelastus- ja torjuntatoimien jälkeen tehtävä saastuneen maa-alueen vaarallisten aineiden puhdistus saneeraus onnettomuuspaikalta on yhteistyötä vahingon aiheuttajan, maaalueen omistajan tai haltijan sekä useiden viranomaisten kanssa. Puhdistustyön toteutumisen seurannasta vastaa Saneerauksen päävastuu on suurissa onnettomuuksissa ympäristöviranomainen (ympäristönsuojelulaki, 527/2014, luku 14 4.2.2000/86, luku 12). (THo) Vaarallisten aineiden torjunnan ohjeistus sisältyy SM:n pelastussukellusohjeeseen (30.11.2007) sekä Pelastusopiston laatimiin TOKEVA -ohjeisiin (toimintaohjeet kemikaaleille ja vaarallisille aineille). CBRNE-valmius CBRNE -tilanteilla tarkoitetaan valmiutta toimia kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn, ydinaseisiin ja räjähteisiin liittyvissä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Lintu- ja sikainfluenssat Pelastuslaitos vastaanotti vuonna 2006 MMM:n rahoituksella hankittuja varusteita lintu- ja sikainfluenssan torjuntaan. Materiaalissa on mm. noin 400 kertakäyttösuoja-asua varusteineen sekäpuhdistus- ja desinfiointiaineita. Lintuja sikainfluenssaan liittyviä pelastustoimen tehtäviä varten tehtiin suunnitelmat ja koulutusaineistot. Suunnitelmissa huomioitiin myös pelastustoimen kiireellisten palveluiden resursointi joukkosairastumistilanteessa. 36 (63)
Sivu 39 Vakavat vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat todennäköisimpiä Oulun seudulla, jossa kemikaalien käsittely-, varastointi- ja kuljetusmäärät ovat suurimmat. Perinteisten kemikaalionnettomuuksien lisäksi on huomioitava aiempaa huolellisemmin ns. CBRNE-tilanteet, joissa vaarallista ainetta käytetään esim. terroristisessa tarkoituksessa tai muussa vahingoittamistarkoituksessa. (THo) Valmiudet toimia erilaisissa CBRNE -tilanteissa on yksi Suomen turvallisuusstrategian tavoitteista. CBRNE -valmiuden kehittäminen korostuu erityisesti Oulun seudulla. Pelastuslaitoksella on erillinen vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelma. Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta - Vaarallisten aineiden paloasemakohtaisesta torjuntavalmiudesta on tehty päätös 12.10.2009. Päätöstä täydentää 5.4.2016 valmistunut Vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelma. Pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntavalmiutta ylläpidetään kyseisen päätöksen ja suunnitelman mukaisesti. - Vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitetään ja valmiutta ylläpidetään 12.10.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti. Päätöksessä on määritetty paloasemakohtaisesti vaarallisten aineiden mittaus- ja torjuntavälinetaso sekä suojavälineet. Päätös perustuu onnettomuusuhkien tarkasteluun. - Vaarallisten aineiden torjuntavalmius koko pelastustoimialueella varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla. - Vaarallisten aineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä ja kuljetuksesta aiheutuvat riskitekijät huomioidaan väestöhälyttimien hankintasuunnitelmissa (ks. kohta 5.5.1). Kehityssuunnitelma - Vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmaa on tarkistettava terroristisessa tai muussa vahingoittamistarkoituksessa tehdyn vaarallisten aineiden onnettomuuden varalta (ns. likainen pommi). Samalla on huomioitava Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala, sen radioaktiivisten polttoaineiden loppusijoitus sekä keväällä 2016 julkaistu säteilytilanneohje (SM 10/2016). (THo) - Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja harjoittelua sekä yhteistoimintaa alan toimijoiden kanssa on lisättävä. - Valmius biologisten uhkien torjuntaan on tarkistettava. - Kemikaalikuljetuksia koskevan riskikartoituksen päivitys on aloitettu syksyllä 2012. Riskikartoituksessa selvitetään vaaraluokittain vaarallisten aineiden kuljetusmäärät tie-, raide- ja vesiliikenteessä. Lisäksi on pyrittävä selvittämään mahdollisimman tarkasti mitä vaarallisia aineita pelastustoimialueella liikkuu (tuotenimet). Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus aloitettiin vuonna 2013. Työ on vielä kesken, koska kuljetusmäärien saaminen kuljetusyrityksisltä ja vaarallisia aineita käsitteleviltä ja varastoivilta laitoksilta on ollut vaikeaa. 37 (63)
Sivu 40 Vaarallisten aineiden torjunta Havaintokuva vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitettämisestä Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen alueella. Koko pelastustoimialueen kattava torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelussa. Kuvasta on poistettu vuonnan 2016 lopetettavat Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toimintaa yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana. Karttaa lisätty Oijärven paloasema (THo) 4.3.5 Öljyntorjunta Alueen pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan säätää öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Lain 7 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on laadittava erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen ELY-keskus. Päätös öljyntorjunnasta - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti. - Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1-4. Pieniin ja keskisuuriin öljyvahinkoihin liittyvät kalustotasot ovat kunnittain seuraavat: Kalustotaso 1: Kempeleen, Haukiputaan, Hailuodon, Limingan, Kuivaniemen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat Kalustotaso 2: Oulun (Raksila), Kiimingin, Tyrnävän, Taivalkosken, Iin, Utajärven ja Kuusamon paloasemat Öljyntorjuntatasot Tason 1 mitoitus perustuu noin 500 litran öljyvahinkoon (pieni) ja tason 2 noin 6000 litran öljyvahinkoon (keskisuuri). Taso 3 ja 4 on tarkoitettu suurten öljyonnettomuuksien torjuntaa varten sekä täydentämään tarvittaessa pienten ja keskisuurten öljyonnettomuuksien torjuntakalustoa. Kalustotason 1 mukainen välineistö kulkee sammutusautojen mukana. Kalustotasoon 2 kuuluu öljyntorjuntaperäkärry. Kalustotaso 3 muodostuu mm. imeytysaine-, työväline-, keräys- ja puomikonteista. Kalustotaso 4 muodostuu erityistä öljyntorjunta-asemista sekä paloasemien öljyntorjuntavarastoista. - Kalustotason 3 ja 4 mukainen öljyntorjuntakalusto keskitetään pääasiassa Virpiniemen Oulun ja Taivalkosken öljyntorjunta-asemille sekä osin myös Ruskonselän paloaseman öljyntorjuntavarastoon paloasemien 38 (63)
Sivu 41 pienempiin öljyntorjuntavarastoihin. Pienempiä öljyntorjuntavarastoja sijaitsee myös paloasemilla. Sijoitussuunnitelma esitetään yksityiskohtaisesti öljyntorjuntasuunnitelmassa. - Alusöljyvahinkojen edellyttämä torjuntavalmius keskitetään Virpiniemen öljyntojunta-asemalla Ouluun. Perustan valmiudelle muodostavat Virpiniemen öljyntorjuna-asemalle Oulun Toppilansalmeen öljyntorjuntavarastolle sijoitetut öljyntorjunaveneet OK108 (D-luokka), ROK 1083 (Fkluokka), ROK 1086 (Ek-luokka) ja ROK 1085 (H-luokka) sekä hankittavana olevat H-luokan öljyntorjuntalautta ja E-luokan öljyntorjunta-alus.. Sisävesillä tapahtuvaa öljyntorjuntaa varten on A-B -luokan öljyntorjuntaveneitä 23 A-D -luokan öljyntorjuntavenettä, joita käytetään myös vesipelastustehtävissä. Öljyntorjunta-alukset Esitetään hankittavaksi vuodelle 2017 Dk-luokan öljyntorjuntavene, joka sijoitetaan Ouluun. - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö- ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi. Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kehittämissuunnitelma Öljyntorjunnan kehittämistarpeet käsitellään öljyntorjuntasuunnitelman yhteydessä. 4.3.6 Sammutusvesihuolto Öljyntorjuntavarastot Pelastuslaitos siirtää vuoden 2016 aikana Oulun Toppilaan sijoitetun öljyntorjuntakaluston (Toppilan ÖT-asema) Haukiputaalle Virpiniemen Merivartioaseman yhteyteen. Virpiniemen öljyntorjunta-asemalla sijaitsee kaksi öljyntojuntavarastoa. Pelastuslaitos hankkii sammutustoiminnassa käytettävän sammutusveden luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään sammutus- ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi pumpataan irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle. Sammutusvesihuoltoa varten on laaditaan erityinen pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma. Pelastuslain 30 :n mukaan Suunnitelman on laadittu laatii yhteistyössä pelastuslaitoksen, alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelmaa n on hyväksyy ylläpitää pelastuslaitos alueen pelastustoimi. Vedenkuljetuskaluston hankkimisesta ja ylläpitämisestä vastaa pelastuslaitos. (THo) Sammutusvesisuunnitelma Pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma on hyväksytty johtokunnassa 19.6.2013. Pelastuslaitoksen jokaisen kunnan alueella on vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko, jossa on pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettuja paloposteja. Palopostien tiheys- ja tuottovaatimukset sekä paloposteissa käytetty tekniikka vaihtelee kunnittain jonkin verran. Vedenkuljetuskalusto on välineet ovat pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus- ja säiliöautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin- ja suihkuputkikalus- 39 (63)
Sivu 42 toa. Kalustoa varten on myös letku- ja metsäpalokontteja sekä vesihuoltoperäkärryjä. (THo) Päätös sammutusvesihuollosta - Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä. - Pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma laaditaan 1.7.2013 mennessä. (THo) Suurtehopumppu Tulevien vuosien hankintasuunnitelmissa on mukana suurtehopumppu suurten sammutusvesivirtaamien pumppaamiseen luonnonvesilähteistä. Pumppua käytettäisiin myös mm. tultulvavesien pumppaamiseen taajama-alueiden hulevesitulvissa. Hankintaa on valmisteltu yhteistyössä lähimpien pelastuslaitosten ja Oulun kaupungin kanssa. (THo) 4.4 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje toimintavalmiusohje). (THo) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtaminen on toteutettu porrastetusti. Päätoimista yksikkölähtöä (päätoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä päällystö- tai alipäällystöviranhaltija tai tarvittaessa päätoiminen ylipalomies/palomies. Vastaavasti sivutoimista yksikkölähtöä (sivutoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä yksikönjohtajakoulutuksen saanut sivutoiminen yksikönjohtaja, päätoiminen ylipalomies/palomies tai tarvittaessa sivutoiminen vanhempi sammutusmies/ sammutusmies. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystöviranhaltija tai tarvittaessa alipäällystöviranhaltija. Pelastusjoukkuetta suurempia pelastusmuodostelmia johtavat päällystöviranhaltijat. Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysvastesuunnittelulla. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje, jossa on muun ohella mainittu myös pelastustoiminnan johtajien pätevyysvaatimukset. Päätös pelastustoiminnan johtamisesta - Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Johtajien pätevyysvaatimukset esitetään pelastustoiminnan johtamissuunnitelmassa. - Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat. - Pelastuslaitoksen alueella on neljä päällystötasoista johtamisryhmää, joista yksi päivystää jatkuvasti (24/7) ja kolme on varallaolossa (virka- 40 (63)
Sivu 43 aikana päivystys). Johtamisryhmien kuvaukset ovat seuraavat (tarkemmin johtamissuunnitelmassa): OKP20 (päivystys/varallaolo) Varmistaa ja tukee päällystötasoista johtamista. Perustaa tarvittaessa pelastuslaitoksen johtokeskuksen. OKP30 (päivystys) ja OK32 (päivystys/varallaolo) Toimivat pelastustoimialueella ensisijaisina pelastustoiminnan johtajina päällystötasoista johtamista vaativissa tilanteissa. Hälyttämisjärjestys määräytyy läheisyysperiaatteella. OKP31 (päivystys/varallaolo) Toimii OKP30:n ja OKP32:n varahenkilönä päällekkäisissä tilanteissa. Hälytetään osin läheisyysperiaatteella ensisijaiseksi pelastustoiminnan johtajaksi. - Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta, johtokeskusyksikköä sekä neljää johtoyksikköä. - Pelastusjoukkueen johtaja pyritään saamaan kohteeseen 45 minuutin kuluessa hälytyksestä. Pudasjärvellä pelastusjoukkueen johtamisessa tukeudutaan muuta aluetta enemmän yksikönjohtajaan. - Suuronnettomuusvalmiutta edellyttävien onnettomuustilanteiden johtamisvalmius kootaan käyttämällä päällystön ryhmähälytyksiä. Tavoitteena on, että suuronnettomuusvalmiuteen kuuluvien muodostelmien johtaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti 4 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta ja keskeytymättömästi 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. - Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen määrä operatiivisia johtamis- ja toimintasuunnitelmia. Pelastustoiminnan päällystötasoinen johtaminen Pelastuslaitos aloittaa vuoden 2015 aikana selvitystyön, jossa arvioidaan uudelleen pelastustoiminnan päällystötasoisen johtamisen organisointi. Tavoitteena on mm. selvittää, onko pelastustoiminnan johtamisen uudelleenorganisoinnilla saavutettavissa säästöjä ilman, että suuronnettomuustilanteiden tai useiden päällekäisten tilanteiden johtamisvalmius merkittävästi laskee. Selvitystyön tuloksena tehtävät toimenpiteet ajoittuvat seuraavalle palvelutasopäätöskaudelle. Selvitystyö tehdään osana pelastustoimen säästötavoitteiden toteutusta. Pelastustoiminnan päällystötasoinen johtaminen Pelastustoiminnan päällystötasoisen jotamisen kustannuksista ja johtamisjärjestelmän tarkoituksenmukaisuudesta tehtiin selvitys osana pelastuslaitosten säästötavoitteiden toteutusta (keväällä 2015). Tavoitteena oli mm. selvittää, onko pelastustoiminnan johtamisen uudelleenorganisoinnilla saavutettavissa säästöjä ilman, että suuronnettomuustilanteiden tai useiden päällekäisten tilanteiden johtamisvalmius merkittävästi laskee. Selvityksessä todettiin, että saavutettavissa olevat säästöt ovat niin pieniä, että ainakaan merkittäviä muutoksia johtamisjärjestelmään ei kannata tehdä. (THo) Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa loukkaantuneiden tai menehtyneiden määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana. Siirretty kohdasta 4.6 (THo) 41 (63)
Sivu 44 4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät Pelastuslaitos käyttää pelastuslaitoksella on käytössä pelastustoiminnan johtamissovelluksena johtamista varten Merlot tuoteperheen eri sovelluksia ja pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmää eli PEKEä (PEKE). Sovellus on käytössä johtokeskuksessa, johtoyksiköissä ja useimmissa ensilähdön sammutus- ja säiliöautoissa. PEKE:llä on mahdollista mm. seurata reaaliaikaisesti hälytystehtävien suorittamisen vaihetta, yksiköiden tilatietoja ja sijaintia maastossa. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään Merlot Office sovellusta ja PEKEä, joilla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti tehtäviä ja yksiköiden sijaintitietoa. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään lisäksi mm. on Merlot valvomo PETO -sovellusta, jolla voidaan lähettää hälytyksiä ja viestejä eri yksiköille ja asemapaikoille sekä ja ohjauskäskyjä väestöhälyttimille. PETO tällä -sovelluksella voidaan myös suorittaa hälyttämistehtäviä hätäkeskuksen häiriö- ja vikatilanteissa, joiden aiheuttajana ovat muut syyt kuin teleoperaattoreiden verkostojen vikatilanteet. Merlot valvomolla PETO-sovelluksella ei voida turvata hälyttämistä teleoperaattoreiden verkoista johtuvien vikojen aikana. PEKE on käytössä myös hälytysajoneuvojen ajoneuvotietokoneissa (ei ole kaikissa). Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa tultaneen ottamaan käyttöön myös uuden hätäkeskusjärjestelmän ERICA:n client versio, jolla voidaan hälyttää yksiköitä ja seurata tehtäviä samalla tavalla kuin hätäkeskuksessa. Lisäksi pelastuslaitos käyttää ERICA portal versiota tietojen ylläpitoon hätäkeskusjärjestelmässä.(mma ja HLe) (ja THo) Pelastustoiminnan suunnittelun ja käytännön tehtävien kartta- ja paikkatietoohjelmistona on MapInfo. Kartta-aineistot saadaan pääosin Valtion tietohallintokeskuksen (Haltik) ja Oulun kaupungin kartastopalveluiden kautta. Johtamisjärjestelmät ja kartat PEKE -ohjelmisto on pelastustoimelle ainakin toistaiseksi maksuton. Ajoneuvotietokoneisiin kuluu vuosittain muutamia tuhansia euroja. Uudesta KEJO ohjelmistosta tulee käyttökustannuksia pelastuslaitokselle, mutta hinnat eivät ole vielä tiedossa. Myös ERICA järjestelmästä on tulossa kustannuksia pelastuslaitokselle ainakin Client käytön osalta. Pelastuslaitos käyttää johtokeskuksessa Merlot Office -ohjelmistoa, jonka vuosikulut ovat noin 12 000. MapInfo -ohjelma, Escape ja Haltikin kautta saatavat kartta-aineistot ovat maksuttomia. Lisenssimaksuista vastaa SM. Pronto, Mapinfo, Haltikin kautta saatavat kartta-aineistot sekä Escape- ja Boris II-sovellukset ovat ainakin toistaiseksi maksuttomia (lisenssimaksuista on vastannut vastaa SM). (HLe, THo) Oulun Seudun digitaalinen opaskarttaaineisto on pelastuslaitokselle maksuton. Aineiston päivitysajosta peritään pieni maksu. Painettujen karttojen hankintaan kuluu vuosittain 1 000-2 000. 42 (63)
Sivu 45 Pelastustoiminnan tehtävien suorittamiseen liittyy myös muita ohjelmistoja, kuten onnettomuustietojärjestelmä Pronto, vaarallisten aineiden leviämismallinnukseen ennusteiden laatimiseen tarkoitetut Escape ja Boris II sekä tilannekuvan ylläpitoa ja jakamista varten hankittu Smart Notebook. (PaHi) Päätös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmistä - Operatiivisen pelastustoiminnan johtamisessa keskitytään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöön. Suunnittelu- ja hälytystyökaluina käytetään mm. Rescue Planner-, MapInfo-, Escape, Boris II ja Merlot Office PETO -ohjelmistoja/sovelluksia. Tilannekuvaohjelmistona pyritään kehittämään Smart Notebookin käyttöä.(pahi) Kehittämissuunnitelma Pelastuslaitos varautuu pelastustoimen johtamisjärjestelmien hankinnassa/ylläpidossa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän valmistumiseen (KEJO-hanke). KEJO tulee aikanaan korvaamaan nyt käytettävät PEKE -ohjelmistot ja laitteistot. KEJO -hankkeen arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuoden 2017 aikana. 4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät Johtamisjärjestelmät Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO valmistuu aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Uutena järjestelmänä on valmistumassa valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, johon pelastustoimelle tulee käyttöliittymä mm. hälytysvastesuunnittelua varten. Käyttöönotto Oulu- Koillismaan alueella marraskuussa 2016. Pelastuslaitos käyttää operatiivisessa viestinnässä digitaalista viranomaisten yhteistä Virve järjestelmää. Virven etuina aiempiin analogisiin järjestelmiin, on mm. johtamisen ja viranomaisyhteistyön helppous sekä radioliikenteen turvallisuus, sillä käytettävissä on paljon yhteisiä puheryhmiä ja radioliikenne on salattua. Vanhaa järjestelmää pelastuslaitoksella hyödynnetään enää vain sivutoimisten asemapaikkojen henkilöhakulaitteiden varmentavana hälytysjärjestelmänä. Virve verkko on maan laajuinen ja sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Pelastuslaitos vastaa ainoastaan tarvittavien radiopuhelimien hankinnasta ja maksaa niiden käyttömaksut. Päätös viestiliikennejärjestelmistä - Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan viestiliikenteeseen Virveä sekä tavanomaisia viestiliikenneverkkoja (puhelin, faksi, gsm, sähköposti). Kehittämissuunnitelma - Viestiliikenteen suunnittelussa on huomioitava mm. luonnon ääriilmiöistä johtuvat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset sähkökatkokset (pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu) Viestiliikenne (Virve) Virve:n käyttömaksu määräytyy liittymien määrän mukaan. Pelastuslaitoksella liittymiä on 350 kpl ja niitä vastaava käyttömaksu on noin 125 000 / vuosi. Pitäiskö tarkistaa? SHe. Virve päätelaitehankintoihin kuluu muutamia tuhansia euroja vuodessa. Hälytystoiminta vaatii myös muita varmistettuja yhteyksiä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja/vuosi. - Pelastuslaitos aloitti kesällä 2012 pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantavien uhkien kartoituksen ja jatkuvuussuunnitelman laatimisen (vrt. perustelumuistion kohta 5). Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana siten, että todettuja investointitarpeita/muita hankintoja voidaan sisällyttää jo vuoden 2014 talousarvioon. Jatkuvuussuunnittelussa voi tulla esiin myös viestiliikennejärjestelmään 43 (63)
Sivu 46 liittyviä tarpeita. Suunnitelman perusteella toimintavarmuutta kehitetään vuoden 2017 loppuun mennessä painopistepaloasemien varavoimaratkaisuilla sekä hyödyntämällä alueella käytössä olevia digitaalisia radioverkkoja johtamis- ja asemapaikkojen välisessä viestiliikenteessä. (PaHi ja HLe) 4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on yhdessä Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon kanssa tehnyt suunnitelman liikennevalojen pakkoohjausten jatkokehittämisestä ja projektin toteuttamisesta. (HLe) Jatkokehittämisellä liikennevalojen pakko-ohjauksista tehdään johtamisjärjestelmistä ja -laitteista riippumaton automaattinen ohjausjärjestelmä, joka ei vaadi käyttäjältä ajon aikaista huomiota. Myös muiden tiellä liikkujien huomioiminen paranee, kun nykyisen kiinteän viiveen sijaan ohjaukset kytkeytyvät pois ajoneuvon ohitettua risteysalueen.(hle) Liikennevalojen pakko-ohjaus (HALI) Hälytysajoa tukeva liikennevalojen ohjausjärjestelmä HALI valmistui vuoden 2013 keväällä. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Järjestelmä palkittiin pelastustoimen innovaatiopalkinnolla vuonnan 2013. Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 järjestelmää on testattu 10 ajoneuvossa ja 60 risteyksessä. Toisessa vaiheessa 2012 ajoneuvojen ja risteyksien määrää lisätään ja siirrytään testivaiheesta tuotantokäyttöön. Vuosi 2013 on optiovuosi jolloin on vielä mahdollista lisätä järjestelmässä olevien ajoneuvojen ja risteyksien määrää.(hle) Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää edelleen yhdessä Pohjois-Suomen Ely-keskuksen sekä Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kanssa liikennevalojen pakko-ohjausjärjestelmää.(hle) Päätös liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittämisestä - Pelastuslaitos on mukana liikennevalojen ohjausjärjestelmän käytössä ja osallistuu varsinaisen ohjausjärjestelmän ylläpitämiseen. 4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen koulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Operatiivisen toiminnan koulutusta koko alueella koordinoi koulutusvastaava. Koulutusvastaavana toimii yksi Oulun toimialueen palomestareista. Koulutusvastaavan tukena on koulutustyöryhmä, jossa ovat edustettuna eri toimialueet sekä sivutoiminen henkilöstö. Pelastustoiminnan koulutus Pelastustoimintaan kohdistuvan sisäisen koulutuksen kustannukset ovat vuosittain noin 640 000. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: - Sivutoimisten viikkoharjoitukset 400 000 - Sivutoimisten kurssit 140 000 - Vakinaisten koulutus 100 000 Summa koostuu mm. koulutukseen osallistuvien ja kouluttajien palkoista, ylityökustannuksista, koulutusmateriaaleista ja -tiloista, matka- ja päivärahakustannuksista, kurssimaksuista jne. Vuorotyötä tekevän pelastuksen henkilöstön 1.5.2014 alkanut työaikakokeilu on vähentänyt jonkin verran koulutusylitöiden määrään. 44 (63)
Sivu 47 Sivutoimisen henkilöstön koulutussuunnittelusta vastaa päiväpaloasemien koulutustyöryhmä ja Oulun seudun vakinaisten asemien koulutussuunnittelusta Oulun seudun vakinaisten asemien koulutustyöryhmä. Koulutuksen yleissuunnitelmassa huomioidaan myös muut pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan osallistuvat henkilöryhmät. Koulutussuunnittelu alueella perustuu aina havaittuihin koulutustarpeisiin, kouluttautumishalukkuuksiin ja pelastuslaitoksen kokemaan tarpeeseen. Koulutustarpeita kartoitetaan esimerkiksi kyselyillä ja koulutustarkastuksilla. Koulutukseen luetaan myös yritysten ja laitosten kanssa järjestettävät onnettomuusharjoitukset. Päätös pelastustoiminnan koulutuksesta - Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään koulutuksen yleissuunnitelmaa. - Sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään harjoituksia enintään 100 tuntia vuodessa. Lisäksi sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään perus- ja täydennyskursseja tarpeen mukaan noin 10-14 kurssia vuodessa. - Vakinaisten paloasemien työvuoroille järjestetään kuukausiharjoitusohjelman mukaista harjoittelua/koulutusta vähintään 4 tuntia/ kuukausi. Henkilöstöä osallistuu lisäksi eri aiheisiin täydennyskoulutuksiin ja erillisharjoituksiin. 4.6 Suuronnettomuusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kohdata erilaisia suuronnettomuuksia ja toimia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on huomioitu mm. Suomen kansallisessa riskiarviossa 2015 (SM 3/2016), Sisäisen turvallisuuden selonteossa (SM 8/2016) ja pelastustoimen strategiassa 2025 (SM 18/2016). Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, jonka (17.6.2011) mukaan pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Suuronnettomuusvalmius on esillä myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (yts 2010), jonka mukaan eri hallinnonalojen harjoituksissa viitekehyksenä tulisi olla YTS 2010:n mukaiset uhkamallit ottaen huomioon mahdolliset turvallisuusympäristön muutokset. THo Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. riittäviin henkilöstö- ja kalustoresursseihin, koulutukseen, harjoitteluun, uhkakuvien osoittamiin kalustohankintoihin sekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin, hälytysjärjestelmiin ja johtamissuunnitelmiin. Näissä huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollon vaatimat järjestelyt. 2. ja 3. kappaleen paikka vaihdettu keskenään (THo) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2. Siirretty marginaaliin (THo) Pelastustoimialueen suuronnettomuusuhkia on käsitelty myös palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Tarkastelun mukaan valmius- ja suuronnettomuusharjoituksia on kohdistettava erityisesti liikenneonnettomuuksiin Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa loukkaantuneiden tai menehtyneiden määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana. Siirretty kohtaan 4.4 (THo) Suuronnettomuusharjoitukset Viimeisimpien Oulu-Koillismaan alueen suuronnettomuusharjoitusten aiheita ovat olleet: - Kemikaalionnettomuus Vuosina 2015-2014 neljä kolme harjoitusta, joissa kohteena Nuottasaaren tehdasalue, Laanilan teollisuusalue, Vihreäsaaren öljyterminaalit ja Oritkarin satama - Lentoliikenneonnettomuus Kuusamon lentoasema syksyllä 2013, Oulunsalon lentoasema syksyllä 2012 - Tieliikenneonnettomuus VT20, Taivalkoski, syksyllä 2010 - Raideliikenneonnettomuus, Utajärven keskusta, kevät 2008, jne. Lisäksi on järjestetty useita pienempiä onnettomuusharjoituksia, kuten kemikaalionnettomuusharjoituksia vaarallisia kemikaaleja käyttävien tuotantolaitosten kanssa. Suuronnettomuusharjoitusten kustannusvaikutus on noin yleensä noin 1 000-2 000 /harjoitus. Suurimmat harjoitukset ovat moninkertaisesti kalliimpia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2. Siirretty johdantotekstistä Suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä PSAVI:n kanssa Pelastustoimesta annetun VN:n asetuksen 5 :n mukaan AVI:n tehtävänä on osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen. Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaan AVI:n tulee valvoa ja seurata suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen mukaan osallistua niihin. Pelastuslaitos toimii suuronnettomuusharjoitusten järjestämisessä yhteistyössä PSAVI:n kanssa. 45 (63)
Sivu 48 liikenteeseen, sähkö-, energia- ja viestiliikenteen vakaviin häiriötilanteisiin, poikkeuksellisten sääilmiöiden siin sääilmiöihin seurauksiin (sähkökatkokset, tulvat, laajat maastopalot, liikenneverkkojen vauriot jne. myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus) sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistamiseen, käsittelyyn ja varastointiin (CBRNE-valmius). Pelastustoimialueen erityispiirteenä on harjoituksiin sisällyttävä myös metsä- ja turvetuotantoalueisiin liittyvät suurpalot. Myös terrorismi ja väkijoukkoon kohdistettavat väkivallanteot on huomioitava suuronnettomuusharjoitusen aiheina. (THo) Päätös valmius- ja suuronnettomuusharjoituksista - Pelastuslaitos järjestää vuosittain 2-4 1-2 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoituksia kset kohdistetaan turvallisuusselvityskohteisiin (erityistä vaaraa aiheuttavat kohteet, joita varten on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma) sekä alueella esiintyviin ja uhka-arvioiden perusteella ennakoitaviin suuronnettomuusriskeihin. Harjoituksiin ja niiden suunnitteluun pyritään saamaan mukaan PSAVI, harjoituskohteeseen liittyvät toiminnanharjoittajat sekä onnettomuustyyppikohtaiset yhteistoimintaviranomaiset ja muut yhteistyötahot. THo - Edellä mainittujen suuronnettomuusharjoitusten lisäksi pelastuslaitos järjestää teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) ja erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaisia onnettomuusharjoituksia, jotka kohdistetaan kyseessä olevien kohteiden suuronnettomuusriskeihin. Harjoitukset järjestetään yhteistyössä harjoituskohteen toiminnanharjoittajien sekä onnettomuustyyppikohtaisten yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Poistetaan tarpeeton kappale (THo) 4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa Pelastuslain 46 :n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja pelastustoimintaan siten kuin siitä pelastuslain 47 :ssä ja eri hallinnonalojen säädöksissä säädetään. Lakisääteisen osallistumisvelvollisuuden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi määrätä muitakin henkilöitä osallistumaan pelastustoimintaan (PeL 37 ) sekä määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoimintaan soveltuvia kalustoa, välineitä, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, jne. (PeL 36 ) Pelastuslaitos on huomioinut edellä mainittujen säädösten antamat mahdollisuudet pelastustoimintaa varten tehtävässä suunnittelussa. Päätös yhteistyöstä pelastustoiminnassa - Pelastuslaitos huomioi pelastuslain 46-47 mukaisen viranomaisyhteistyön ja pelastuslain 36 :ssä tarkoitettujen oikeuksien antamat mah- 46 (63)
Sivu 49 dollisuudet pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen mitoituksessa. - Pelastuslaitos ylläpitää edellä mainituista yhteistyötahoista pelastuslain 92 :n mukaista varautumisrekisteriä. Keskeisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa laaditaan yhteistoimintasopimuksia. - Pelastuslaitos osallistuu Venäjän ja Suomen välillä tapahtuvaa kiireellistä pelastustoimintaa, avunantoa tai yhteydenpitoa kehittäviin koulutustilaisuuksiin, harjoituksiin tai muihin tapahtumiin tarvittaessa.(hle) - Pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa pelastuslain 38 :n mukaiseen kansainväliseen pelastustoimintaan antamalla apua tai ottamalla vastaan apua pääasiassa pelastuslain 32 :n mukaisissa tehtävissä. Edellämainittua kansainvälistä yhteistyötä tehdään tarvittaessa merialueilla Ruotsin kanssa sekä itärajalla Venäjän federaation Karjalan tasavallan kanssa siitä tehdyn erillisen valtioiden välisen sopimuksen mukaisesti. Muutoin toimitaan EU:n pelastuspalvelumekanismin periaatteiden mukaisesti. Itärajalla rajamuodollisuuksien nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi on erillinen pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Kainuun sekä Karjalan rajavaltuutetut. (HLe) - Pelastuslaitos osalistuu kansainvälisiin pelastusharjoituksiin (Barents Rescue) lähinnä tarkkailijana. Tarvittaessa voi pelastuslaitokselta harjoituksiin osallistua pelastusryhmä. (HLe) - Karjalan tasavallan kanssa järjestetään vuosittain ns. rajaseutuyhteistyöharjoituksia. Näiden tarkoituksena on kehittää yhteistyötä valtakunnan rajan läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoiminnassa. Rajan yli pyydettävää apua varten on olemassa oma yhdessä venäläisen osapuolen kanssa sovittu prosessi. Myös tämän prosessin toimivuutta harjoitellaan ja testataan säännöllisesti.(hle) 47 (63)
Sivu 50 5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Viranomaisten yleisestä varautumisvelvoitteesta säädetään valmiuslain (1552/2011) 12 :ssä. Säädöksen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastustoimea koskevasta valmiussuunnitteluvelvoitteesta säädetään myös pelastuslain (379/2011) 64 :ssä. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Varautumisesta on huolehdittava mm. varaamalla henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, kouluttamalla väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Pelastuslain 2 mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös toimialaansa kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä. Pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun uhkakuvina käytetään normaaliolojen uhkamallia täydennettynä poikkeusoloihin liittyvillä uhkakuvilla (valmiuslaki 3 ). Poikkeusolojen onnettomuusuhat esitetään osin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja osin pelastustoimen valmiussuunnitelmassa. Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäksi keskeiset periaatepäätökset ja strategia-asiakirjat kuten Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM 3/2016), Sisäisen turvallisuuden selonteko (SM 8/2016) hallitusohjelma, Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VN 7/2016), Pelastustoimen strategia 2025 (SM 18/2016), yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), väestön suojaamisen strategia 2007, Kuntaliiton linjaus kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi (Kuntaliiton hallitus 1.12.2010), ym. suunnittelua ohjaavat asiakirjat. (PHi) 5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite Pelastustoimelle kuuluvasta valmiussuunnittelusta sekä valmiussuunnittelun koordinoimisesta ja ohjauksesta vastaa pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö apunaan varautumisen työryhmä. Käytännön tehtävien suorittamiseen tarvittava työpanos otetaan pelastustoiminnan ja riskienhallinnan henkilöstöstä. Valmiussuunnittelutehtävien suorittaminen painottuu pelastuslaitoksen päällystön toimenkuviin. Varautumisen ja väestönsuojelun resurssit Varautumisessa korostuu yhteiskunnan voimavarojen tehokas käyttö sekä eri viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistoiminta. Pelastuslaitoksen aktiivinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on tärkeää. Tämän hetken valmiussuunnittelun henkilöstöresursseilla syntyneisiin haasteisiin ei pystytä kattavasti vastaamaan. 48 (63)
Sivu 51 Päätös varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnista ja tavoitteesta - Pelastuslaitoksella on varautumis- ja valmiussuunnittelutehtäviä varten päätoiminen valmiuspäällikkö apunaan pelastuslaitoksen muusta henkilöstöstä tarpeen mukaan (PaHi) muodostettu varautumisen työryhmä. Työryhmän toiminta ei ole ollut jatkuvaa. Kootaan tarpeen mukaan esimerkiksi jonkin toiminnan tai järjestelyn kehittämisen ajaksi. (PaHi) - Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset pelastuslaitoksen palvelutuotannon jatkuvuudelle ja valmiuden kohottamiselle myös normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain 3 :n tarkoittamissa poikkeusoloissa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa riittävä valmius valmiuslain 17 luvun mukaiseen väestön varoittamiseen, evakuointiin ja suojaamiseen sekä omatoimisen varautumisen tukemiseen kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tukeudutaan mahdollisimman pitkälti normaaliolojen järjestelyihin. 5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa Pelastuslain 27 mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Pelastuslain 47 velvoittaa kunnat osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja tarvittaessa myös pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksella on velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa tätä suunnittelua (PeL 64 ). Päätös yhteistoiminnasta kuntien kanssa - Pelastuslaitos ei tee erillisiä sopimuksia kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta. Pelastuslaitos neuvoo ja opastaa kuntia kunnalle kuuluvassa valmiussuunnittelussa käytettävissä olevan henkilöstöresurssin puitteissa. Pelastuslaitos varautuu tukemaan kuntia erityisen vakavien häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, tulvien, vesikriisien, sähkön- ja energianjakelun katkosten jne. hoidossa. Kuntien tukemisen menettelytavoista ja palvelun sisällöstä tehdään ohje vuoden 2013 aikana (onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä niihin varautuinen). Toiminnan yhteensovittamisesta, johon pelastuslaitos ja kunta osallistuvat omilla vastuualueillaan, sovitaan kuntien kanssa ennalta. Yhteensovittamisessa selvennetään toimijoiden vastuut, kyky suoriutua niitä koskevista velvoitteista ja kyky tukea toisen toimijan velvoitteiden hoitamisessa. (PaHi) Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Valmiussuunnittelun tukemisesta sovittaessa on hyvä huomioida aluehallintovirastoista (AVI) annettu laki (896/2009), jonka mukaan AVI:n yhtenä tehtävä on kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. - Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja pelastuslaitoksen nimeämät päällystöviranhaltijat toimivat pelastuslaitoksen yhdyshenkilöinä ja asiantuntijoina kuntien vastuulle kuuluvassa valmiussuunnittelussa ja väestönsuojelussa. - Pelastuslaitos nimeää henkilöstöstään yhdyshenkilöt kuntien poikkeusolojen johtokeskuksiin (pelastuslaitoksen päällystöstä). 49 (63)
Sivu 52 5.3 Koulutus 5.3.1 Poikkeusolojen Väestönsuojeluorganisaation koulutus Valmius väestönsuojeluun hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kyseisiin olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa ja välineistöä, mutta myös henkilöstön kouluttamista. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen varautumisväestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksen järjestämisessä tukee mm. Pelastusopisto, jonka on pelastusopistosta annetun lain mukaan annettava väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä varautumista edistävää koulutusta. Päätös poikkusolojen väestönsuojeluorganisaatioiden koulutuksesta (PaHi) - Pelastuslaitos huolehtii pelastuslaitoksen omaan väestönsuojeluorganisaatioon varatun johto- ja erityishenkilöstön sekä muun henkilöstön koulutuksesta omana työnään sekä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutustavoite johto- ja erityishenkilöstön osalta 100 % ja muun henkilöstön osalta 80-100 % (PTP-kauden aikana) - Pelastuslaitos varautuu neuvomaan ja tukemaan muiden viranomaisten väestönsuojeluhenkilöstön koulutusta erityisesti silloin, kun koulutus koskee väestönsuojelun yhteensovittamista. - Yksityiskohtaisempi väestönsuojeluorganisaation koulutussuunnitelma käydään läpi pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kehittämistä - Pelastuskoirien koulutukseen tarvittava rauniorata Pelastuskoirien koulutusta selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa talvella 2010. Raportin jatkotyönä on valmisteltu tarkoitus valmistella (Pa- Hi) esitys pelastuskoirin raunioradan rakentamisesta pelastuslaitoksen alueelle. Esitys sisältää hankkeen tarveselvityksen, osapuolet, rahoittajat, kustannuslaskelman, sijoitusvaihtoehdot, jne. Päätös raunioradan rakentamisesta on tarkoitus tehdä palvelutasopäätöskauden aikana. Hankkeeseen tarvittava pelastuslaitoksen rahoitus sovitetaan talousarvion laatimisen yhteyteen. Varautumis Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen Pelastuslain 67 :n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan pelastusopiston järjestämään varautumisväestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. (PaHi) Pelastusopiston varautumiskoulutus Pelastusopiston säädöspohjaiseen varautumiskoulutukseen kuuluu mm.: kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi kunnan kriisijohtamiskoulutus kunnan toimialakohtainen varautumiskoulutus suojelupiirin ja -lohkon päällikön peruskurssi Koulutussopimus Pelastuslaitos on laatinut varautumiskoulutuksen yhteistoimintasopimuksen MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Oulun läänin pelastusliitto ry:n kanssa 14.6.2006. Varautumiskoulutuksesta on laadittu myös valtakunnallinen kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat Pelastusopisto, maanpuolustuskoulutusyhdistys, SPEK ja Suomen Punainen Risti. Tämä sopimus, jolla on joitain vaikutuksia myös pelastustoimeen, on hyväksytty em. tahojen kesken 12.6.2008. Pelastuskoirien raunioratahanke Pelastuskoirien kouluttamista varten suunniteltu raunioratahanke on keskeytetty toistaiseksi. Hankkeen toteutusta selvitetään pelastuslaitoksen harjoitusalueen suunnittelun yhteydessä. 5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus Omatoimisesta varautumisesta on säädetty pelastuslain 14 :ssä. Lain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan mm. ehkäistävä onnettomuuksia sekä varauduttava onnettomuuksiin ja toimintaan onnettomuuden sattuessa. Edellä mainittu omatoiminen varautuminen on kirjattava suunnitelmaksi (pelastussuunnitelma) pelastuslain 15 :ssä ja pelastusasetuksen 1 :ssä määritetyissä kohteissa. Kyseisessä suunnitelmassa on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa. 50 (63)
Sivu 53 Pelastuslain 2 velvoittaa pelastuslaitokset antamaan neuvontaa pelastussuunnitelman laatimisessa. Kyseinen pelastussuunnitelmien laatimiseen valmentava neuvonta ja opastus on käsitelty palvelutasopäätöksen kohdassa 3.3.1. 5.4 Valmiusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Pelastuslaitoksella on lisäksi valmiuslakiin perustuva velvollisuus huolehtia palvelutuotantonsa jatkuvuudesta hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden tai poikkeusolojen taustalla voi olla esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) mukaisten uhkamallien toteutuminen. Pelastuslaitoksen ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kriisivalmiutta voidaan testataan palvelutasopäätöksen kohdassa 4.6 mainituilla suuronnettomuusharjoituksilla sekä suuronnettomuuksia pitkäkestoisimmilla ja laaja-alaisemmilla valmiusharjoituksilla. Päätös valmiusharjoituksista - Pelastuslaitos osallistuu valtionhallinnon järjestämiin valmiusharjoituksiin sekä järjestää tarvittaessa omia valmius- ja väestönsuojeluharjoituksia. Tavoitteena on järjestää pelastustoimen valmiutta koetteleva valmiusharjoitus vähintään neljän vuoden välein. Harjoitukset kohdennetaan alueella esiintyvien onnettomuusuhkien mukaisesti. Harjoitustoiminta suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa yhdessä aluehallintoviraston kanssa. (VN:n asetus pelastustoimesta, 5 ) - Osa kohdassa 4.7 esitetyistä suuronnettomuusharjoituksista järjestetään siten, että harjoitukseen sisältyy normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä elementtejä. Valmiusharjoitukset Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään hallinnonaloittain, suppeina erityistilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina. Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edellinen valmiusharjoitus (OUKO14) järjestettiin 11.-12.11.2014. Harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi mm. PSAVI ja muu aluehallinto, Rakennuspooli sekä kaikki pelastustoimialueen kunnat. Seuraava valmiusharjoitus on suunniteltu vuodelle 2015 (kyber-uhat). Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edellinen valmiusharjoitus (PSKYBER15) järjestettiin 27.- 28.10.2015. Harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi mm. PSAVI ja muu aluehallinto, sairaanhoitopiiri sekä kaikki aluehallintoviraston alueen kunnat. Seuraava valmiusharjoitus on suunniteltu vuodelle 2016 (sodan uhka). (PaHi) 5.5 Väestön suojaaminen Pelastuslain 32 :n mukaan väestön varoittaminen ja suojaaminen on yksi osa pelastuslaitoksen vastuulla olevaa pelastustoimintaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat väestön varoittamiseen tarkoitettujen järjestelmien ylläpito, rakenteellisen väestönsuojelun valvonta ja ohjaus sekä evakuointien suunnittelu. Pelastuslain ohella väestön suojaamista ohjaa SM:n laatima väestön suojaamisen strategia (hyväksytty 30.11.2007). Strategian ja myös pelastuslaitoksen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja häiriötilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten varoittamis-, suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin se on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. 51 (63)
Sivu 54 5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen on huolehdittava alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamiseen tarvittavien laitteistojen sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit. Päätös väestönvaroitusjärjestelmistä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaranmerkillä ja tilanteen edellyttämillä vaaratiedotteilla. - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän yhtenä aihealueena on väestön varoittaminen vaaratilanteissa. Turvallisuusviestinnällä varmistetaan, että väestön varoittamiseen käytettävät menetelmät sekä vaaramerkkeihin ja -tiedotteisiin liittyvät toimintaohjeet ovat tunnettuja. - Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan liikuteltavien hälyttimien avulla. Väestöhälyttimet Pelastuslaitoksen jokaisessa kunnassa on yksi tai useampia väestöhälyttimiä (toimintakuntoisia hätäkeskuksesta käynnistettäviä kiinteitä hälyttimiä on yhteensä 45 kpl). Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 175 000 asukasta eli lähes 70 % alueen väestöstä. Kustannusvaikutus Väestöhälyttimien hankintaan on budjetoitu vuosittain 30 000. Hankinta sisältyy investointisuunnitelmaan. Hälyttimien hankintaehtona on ollut palosuojelurahaston avustuksen saaminen. Väestöhälyttimien ylläpitokulut sisältyvät johtamis- ja viestijärjestelmien kustannuksiin (ks. kohta 4.5). Väestöhälytinhankinnoissa huomioidaan yhteistyömahdollisuudet vaarallisia aineita valmistavien, käyttävien, varastoivien tai niitä kuljettavien yritysten kanssa. - Vanhoja sireenityyppisiä väestöhälyttimiä uusittaessa tai uusia hälyttimiä hankittaessa siirrytään nykyaikaisten elektronisten hälyttimien käyttöön, jotka mahdollistavat sekä yleisen vaaranmerkin että puheviestien antamisen. - Uusia väestöhälyttimiä hankintaan vuosittain 1-2 kpl. Hälyttimien sijoitus määräytyy pelastuslaitoksen riskikartoituksen perusteella. Väestöhälyttimien hankinnassa huomioidaan liikuteltavien hälyttimien käyttömahdollisuudet. Hälyttimien hankinta liitetään investointisuunnittelun yhteyteen. 5.5.2 Säteilynvalvonta Pelastustoimialueen kunnissa on 12 Säteilyturvakeskuksen säteilynvalvontajärjestelmään (USVA) kuuluvaa säteilynvalvonta-asemaa. Valvonta-asemat kattavat koko pelastuslaitoksen alueen. Kiinteiden mittausasemien lisäksi pelastuslaitoksen normaaliolojen kalustoon sekä väestönsuojelumateriaaliin sisältyy mukana kuljetettavaa säteilymittauskalustoa. Ulkoisen säteilyn valvonnassa noudatetaan SM:n ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamia ohjeita. Säteilyvalvonnan toteutus on esitetty tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Päätös säteilynvalvonnasta - Pelastuslaitos hankkii omaa säteilymittauskalustoa siten, että väestönsuojelun aluejaon mukaisilla johtopaikoilla (piirit/lohkot) ja pelastusmuodostelmilla on mahdollista seurata säteilyannoksia ja annosnopeuksia. Säteilyvalvonnan kustannukset STUK maksaa kiinteistä säteilyvalvonta-asemista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä aiheutuvat kustannukset. Pelastuslaitos tarjoaa tilat valvonta-asemia varten. Pelastuslaitoksen omien säteilymittareiden hankintakustannukset sisältyvät väestönsuojelumateriaalien hankintoihin. Säteilymittareiden tarkastustoimintaan ja omien mittareiden ylläpitoon kohdistuvat kustannukset ovat vuosittain muutamia satoja euroja. Uusien henkilöiden kurssitus mittaritarkastajaksi maksaa noin 1 500 /henkilö (tarve ylläpitää koulutusta 2 henkilölle). Säteilymittari -ohjelma Pelastuslaitos on tehnyt säteilymittareiden tarkastustoimintaa varten oman Access-pohjaisen ohjelman, joka mahdollistaa rekisteriominaisuuksien ohella mm. maksullisen tarkastustoiminnan aloittamisen (tarkastustodistukset ja laskutuslomakkeet). 52 (63)
Sivu 55 - Pelastuslaitos vastaa omaan toimintaan tarvittavien säteilymittareiden tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. - Pelastuslaitos tuottaa maksullista säteilymittareiden tarkastuspalvelua ja tarjoaa vastaavat tarkastus- ja huoltopalvelut alueensa kunnille maksullisena. Maksuperusteet päättää johtokunta ja maksun suuruuden pelastuslaitoksen talouspäällikkö. 5.5.3 Väestönsuojat Väestönsuojien tarkoituksena on antaa suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien rakentamista ja tarkastamista koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin sekä väestönsuojia koskeviin asetuksiin. Rakenteelliseen väestönsuojeluun vaikuttaa myös SM:n 30.11.2007 hyväksymä väestön suojaamisen strategia. Pelastuslaitoksen alueella on hieman yli 2700 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 204 000 suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin 1 600 yli 2850 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 245 000 suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin 1700 (PaHi) on rakennettu asuinrakennusten ja noin 1000 työpaikka- tai liikerakennusten yhteyteen. Loput suojista ovat johtokeskuksia ja yleisiä väestönsuojia. Pelastuslaitos huomioi alueen väestönsuojat väestönsuojelun suunnittelussa. Lähtökohtana on yleensä, malli, jossa erityisillä vaara-alueilla oleva väestö evakuoidaan. Vaara-alueet, joille väestö voi jäädä, on oltava suojautumismahdollisuus väestönsuojiin. Se väestön osa, jolle ei ole riittävästi suojatiloja, evakuoidaan. Väestönsuojien käyttötarve esiintyy yleensä vain sotatilaan, sodan uhkaan tai sen jälkitilaan liittyvissä olosuhteissa (YTS 2010). Väestönsuojien ylläpidon valvonta on esitetty kohdassa 3.4.1. Suojien ylläpitoon ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvä opastus ja neuvonta on esitetty kohdassa 3.3.1. 5.5.4 Väestön evakuointi Evakuointien suunnittelu- ja varautumisvelvoitteet on sisältyvät pelastuslain 64 :ään. Pelastuslain ohella poikkeusolojen evakuointeihin liittyviä järjestelyitä käsitellään myös valmiuslain 17 luvussa. Myös pelastuslain 48 :ssä mainittujen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisissa pelastussuunnitelmissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon väestön evakuoimiseen liittyvät järjestelyt. Evakuointisuunnittelua ohjeistaa myös sisäasiainministeriön ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta (14.11.2003). Tämä ohje on annettu vanhan pelastuslain nojalla ja SM:stä saadun tiedon mukaan uusi ohje olisi valmisteilla uutta versiota ohjeesta ei olla valmistelemassa. SM on ohjeistanut pelastuslaitoksia soveltamaan nykyistä ohjetta nykyisen lainsäädännön ja toimintaympäristön mukaan. (PaHi) Evakuointisuunnitelma Pelastuslaitos on tehnyt aluettaan koskevan evakuointisuunnitelman ja luovuttanut sen ohjeiden mukaisesti lääninhallitukselle vuonna 2005. Suunnitelma on päivitetty keskeisten hälytysyhteystietojen ja muiden yhteystietojen osalta vuosittain. Suunnitelman kokonaispäivitys aloitetaan viimeistään uuden evakuointeja koskevan ohjeistuksen valmistuttua. Suunnitelman päivitys on käynnissä, jossa uudistetaan sen rakennetta ja käsitteitä vastaamaan nykyistä käsitystä evakuoinnista ja sen eri muodoista. Suunnitelmasta on erotettu omaksi ohjeekseen mm. pelastustoimintaan kuuluva kiireellinen evakuointi, suojaväistö. (PaHi) 53 (63)
Sivu 56 Evakuointisuunnittelun perusteena ovat onnettomuusriskien kartoitus ja eri viranomaisilta saatavat uhka-arviot. Normaaliolojen toimivaltuus evakuointien määräämiseen perustuu pelastuslain 36 :n mukaisiin pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin. Poikkeusolojen laajamittaisten evakuointien, väestön siirtojen (PaHi) toimivalta on valmiuslain 121 :n nojalla valtioneuvostolla ja vastuu evakuointien yleisjohdosta sisäasiainministeriöllä. (PaHi) Päätös varautumisesta evakuointeihin - Pelastuslaitos ylläpitää evakuointia edellyttävää uhka-analyysiä sekä suunnitelmaa ja valmiutta vaarassa olevan väestön siirtämiseksi pois vaara-alueelta. Evakuointisuunnitelma integroidaan kunnissa laadittuihin tai laadittaviin evakuoidun väestön huoltosuunnitelmiin. Evakuointisuunnittelu kattaa kaikki uhkamallit sekä turvallisuustilanteet: normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot (YTS 2010, kohta 1.3). - Erityisesti normaaliolojen uhkamallien ja häiriötilanteiden vaatimaa evakuointisuunnittelua kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. - Pelastuslaitos osallistuu omalta osaltaan evakuointiin tarvittavan henkilöstön koulutukseen. 5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Turvallisuusstrategissa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaali- että poikkeusoloissa. Myös pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyt perustuvat kaikissa tilanteissa normaaliolojen johtamisjärjestelyihin (ks. kohta 4.4). Laajennettujen johtamisjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esim. valmiuslain 3 :n kohtien 1 ja 2 mukaisissa poikkeusoloissa (sota, sen välitön uhka tai jälkitila), jotka vaativat väestönsuojelumuodostelmien käyttöön ottamisen. (PaHi) 5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Yhteiskunnan häiriötilanteiden laatu ja laajuus sanelevat osaltaan johtamistoiminnan tehostamisen tarpeet. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilannekuvatoiminnan tehostamista, lomien siirtämistä, päivystys- ja varallaolovahvuuden kasvattamista, pelastuslaitoksen johtokeskuksen, johtokeskusyksikön ja asemapaikkojen miehittämistä sekä johtamis- ja viestisuunnitelmien tarkas- 54 (63)
Sivu 57 tamista ja viranomaisyhteistyön lisäämistä. Lähtökohtana ovat normaaliolojen johtamisjärjestelyt. Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) johtaminen. Eri turvallisuustilanteisiin liittyvän johtamisvalmiuden kehittämisessä noudatetaan SM:n antamia yhtenäisiä ohjeita. Päätös pelastustoiminnan johtamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Pelastustoimen normaaliajan muodostelmien (pelastusryhmät, - joukkueet ja -komppaniat) sekä poikkeusoloissa erikseen perustettavien muodostelmien (tiedustelu-, huolto-, kalusto- ja pelastuskoiraryhmät) hälyttäminen ja johtaminen perustuvat kaikissa turvallisuustilanteissa normaaliolojen järjestelyihin (ks. kohta 4.5). Erikseen perustettavat muodostelmat alistetaan tilanteen mukaan pelastusmuodostelmien johdettavaksi. - Poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. - Omatoimiseen varautumiseen liittyvien yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen johtamisesta ja ohjaamisesta vastaavat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa samat viranhaltijat kuin normaalioloissakin. Poikkeusoloissa toimintaa tukevat erikseen perustettavat suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskukset/ -paikat. - Muodostetuille suojelupiireille, -lohkoille ja -yksiköille määritetään johtokeskukset tai -paikat sekä näille henkilöstö. Johtopaikkojen tilavarauksista sekä niiden miehityksestä päättää pelastuslaitos. Järjestelyt esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden poikkeusolojen väestönsuojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö (ks. kohta 5.2). 5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus Pelastuslain 77 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Oulun paloasemalla suojatilassa. Johtokeskustoimintaa varten on laadittu työjärjestys ja johtokeskuksen toimintaohje. 55 (63)
Sivu 58 Muut pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tilat ja ajoneuvot on esitetty kohdassa 4.2.3 ja 4.4. Päätös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta - Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakenteiden, tekniikan ja materiaalien osalta välittömässä käyttöönottovalmiudessa mahdollisten suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. - Johtokeskuksen miehittämistä varten ylläpidetään päällikköpäivystysjärjestelmää. Johtamistoimintaan tarvittava henkilöstö hälytetään pelastuslaitoksen päällystöstä ja osin myös miehistöstä muodostetuilla ryhmähälytyksillä. Johtamisvalmiutta kohotetaan turvallisuustilanteen muuttuessa tarpeen mukaan. 5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin poikkeusolojen väestönsuojelumuodostelmiin Pelastustoimen ja hätäkeskusten organisaatiomuutokset sekä tietoliikennetekniikan nopea kehitys edellyttävät pelastustoimen johtamisjärjestelmän osittaista uusimista. Kaikille hallinnon tasoille luodaan kyky muodostaa tilannekuvaa sekä jakaa sitä muille tarvitsijoille. Yhteensopivuus muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa otetaan huomioon järjestelmää kehitettäessä. Päätös poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteyksistä - Pelastuslaitos vastaa tilannekuvan ylläpitämisessä tarvittavien tietoliikenneyhteyksien ja viestijärjestelmien yhteensopivuudesta ja rakentamisesta kuntien johtokeskusten sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksen välillä olemassa olevia tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä hyödyntäen. - Pelastuslaitoksen poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteytenä käytetään normaaliolojen viestiverkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Poikkeusoloissa korostuu viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttö. - Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja kunnan johtokeskuksen väliseen puheensiirtoon käytetään viranomaisradioverkkoa (VIRVE), matkapuhelinverkkoja sekä kiinteää puhelinverkkoa. Pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskuksista suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskuksiin ja -paikoille järjestettävistä yhteyksistä puuttuu SM:n tarkempi ohjeistus (toistaiseksi toteuttamatta). - Datasiirron samoin kuin puhesiirron suunnittelussa pyritään huomioimaan markkinoille tulevat uudet järjestelmät ja tekniikat. - Pelastuslaitos ei järjestä puhe- tai tietoliikenneyhteyksiä kunnan johtokeskuksen ja kunnan oman väestönsuojeluorganisaation välille. Näiden yhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kunta. 56 (63)
Sivu 59 - Kunnat hankkivat ja ylläpitävät poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaation vaatimat VIRVE -radiot omille muodostelmilleen. 5.7 VäestönSuojelumateriaali VäestönsSuojelumateriaalin hankinta perustuu pelastuslain 64 :ään väestönsuojeluun varautumisesta. Materiaalihankinnat suoritetaan ennakolta pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman ja Oulun kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Päätös yleiseen väestönsuojeluun varattavasta materiaalista - Pelastuslaitos hankkii ja varaa oman toimintansa edellyttämät väestönsuojelumateriaalit. Normaaliolojen tavoitteena on ylläpitää henkilökohtaisia suojavälineitä noin 700 henkilölle. Lisäksi hankitaan tai varataan pelastuslaitoksen muodostelmien tarvitsemat ryhmäkohtaiset kalustot ja materiaalit. - Materiaalihankinnat toteutetaan keskitetysti valmiussuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankinnat on porrastettu siten, että osa materiaaleista hankitaan vasta turvallisuustilanteen kiristyessä normaalioloista häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin. - Hankittavan väestönsuojelumateriaalit valitaan ja varastoidaan siten, että materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti normaaliolojen valmiuden ylläpitämisessä (suuronnettomuusvalmius). 5.8 Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset Varauksilla tarkoitetaan pelastustoimen osalta pelastus- ja väestönsuojelutehtävissä tarvittavan henkilöstön, kaluston ja tilojen varaamista pelastustoimen käyttöön myös poikkeusoloissa. Varauksien suunnittelu ja toteutus on olennainen osa normaaliolojen varautumistoimenpiteitä. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta. Varautumistehtävien rekisteristeristä säädetään pelastuslain 92 :ssä. Pelastuslaitos toteuttaa varaukset yhteistyössä Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston kanssa. Päätös henkilö-, kalusto- ja tilavarauksista - Pelastuslaitoksen väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) sekä evakuoinnin (järjestelykeskukset, jakopaikat, vastaanottokeskukset, -paikat ja kokoontumiskeskukset, -paikat) perustamiseen tarvittavan henkilöstön varaamista koskevat esitykset toimitetaan Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoon Pohjois- Suomen sotilasläänin esikuntaan keskitetysti noin kolmen vuoden vä- VäestönSuojelumateriaalien hankinta Normaaliajan Tavoitevahvuisen poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaation materiaalihankintoja ja materiaalin ylläpitoa varten on budjetoitu vuosittain 15 000. (PaHi) Varaukset Asevelvollisuuslain 89 :ssä (1438/2007) on määritelty palvelukseen kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Toimenpidettä, jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset. Kuljetusvälineiden, työkoneiden ja tilojen varaamisen ohjeistavat elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Pelastuslain 92 :n mukaan varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot on tarkistettava vähintään viiden vuoden väliajoin merkinnän tekemisestä tai tarkistuksesta tai poistettava. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan varaajan tulee tarkistaa varauksensa yhden - kolmen vuoden välein ja aina, mikäli varaajan toimintamenetelmissä, organisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Päivitysvaraus jatkaa perusvarauksen viiden vuoden määräaikaa koko toimipaikan varatun henkilöstön osalta. Henkilöstövarausten tilanne Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtävien pelastus- ja suojelumuodostelmia on tarkasteltu uudelleen kuntaliitosten aluejakoon vaikuttaneiden muutosten perusteella vuonna 2014. Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtäviä varten tarvittava henkilömäärä on noin 1500 henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilövarauksien päivityksiä tehdään vuosittain 2-6 kunnan alueella. 57 (63)
Sivu 60 lein. Varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot tarkistetaan pelastuslain 92 :n mukaisesti vähintään viiden vuoden välein. - Kuntien väestönsuojeluorganisaatioiden henkilöstövarauksista vastaavat kunnat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Ajoneuvokaluston varaaminen toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Pelastuslaitoksen omistamat moottoriajoneuvot ovat pelastuslaitoksen käytössä myös poikkeusoloissa. - Pelastuslaitoksen oman toiminnan, omatoimisen varautumisen ohjauksen sekä evakuointien vaatimat huoneisto- ja tilavaraukset tarkistetaan viranomaisyhteistyönä joka toinen vuosi. (PaHi) 5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat Valmiuslain 12 :n mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain 64 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa mm. riittävin suunnitelmin. Eri turvallisuustilanteita koskevat pelastuslaitoksen hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisältyvät pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan. Päätös varautumis- ja väestönsuojelusuunnitelmista - Eri turvallisuustilanteita koskevat hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisällytetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan, jonka hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta. - Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana. - Kunnat vastaavat kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisesta. Pelastuslaitoksen nimeämät kuntakohtaiset yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina kuntien valmius- ja väestönsuojelusuunnittelussa. 58 (63)
Sivu 61 6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVE- LUT Alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitokselle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään mm. pelastuslaissa. Pelastuslaitos voi tuottaa myös muita palveluita, kuten ensihoitopalveluita, jos siitä on palvelun järjestämisvastuussa olevien kanssa sovittu (PeL 27 ). Muiden palveluiden tuottamisella ei kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamista. 6.1 Ensihoitopalvelu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 mukaan ensihoitopalvelulla tarkoitetaan mm. äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa kohteessa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n sekä ensihoitopalvelusta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto päätti 17.6.2014 ensihoidon palvelutasosta vuosille 2015-2018. PPSHP päätti mm. tuottaa ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitosten kanssa. Samalla PPSHP päätti nostaa alueen valmiudessa olevat ensihoitoyksiköt välittömään lähtövalmiuteen (varallaolo jäi pois).(aeh) Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensihoidosta - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutarjontaan sisällytetään Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaisen kiireellisen ensihoitopalvelun tuottaminen, jos palvelulle on palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) puolesta kysyntää. Päätöksen toinen kappale ajaa saman asian (AEh, THo) - Pelastuslaitos tuottaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaista kiireellistä ensihoitopalvelua siten kuin siitä sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. Ensihoitopalvelu tuotetaan nettokustannusperiaatteiden mukaisesti. Pelastuslaitos ensihoitopalvelun tuottajana Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten myös useimmilla muilla pelastuslaitoksilla, on pitkät perinteet ja vahva osaaminen ensihoitopalvelun järjestämisestä. Oulun palolaitos aloitti Oulun kaupungin ensihoitopalveluiden tuottamisen jo 1920-luvulla jolloin palolaitos perustettiin. Tehtävä siirtyi pelastustoimen alueellistumisen yhteydessä vuonna 2004 Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. Uusi aluelaitos tuotti aluksi Oulun ja Hailuodon ensihoitopalvelun. Palvelutuotantoalue laajeni 1.1.2012 alkaen Oulunsalon ja Kempeleen alueelle ja 1.1.2013 alkaen koko uuden Oulun ja Iin kuntien alueelle. Vuoden 2015 alkaessa ensihoitopalveluiden tuotantoalueena on koko pelastustoimialue sekä Vaalan kunta. Kuusamon ja Haukiputaan palolaitosten tuottama ensihoitopalvelu päättyi alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä vuoden 2003 lopulla. : Mielestäni ei ole oleellista tietoa (AEh) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen roolia ensihoitopalvelun tuottajana on korostettu myös Oulun kaupungin liikelaitoksia koskevissa omistajapoliittisissa linjauksissa. (Oulun KV 17.6.2013 98) - Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt, ensihoitohenkilöstö sekä toiminnassa tarvittavat varusteet sijoitetaan ensisijaisesti pelastuslaitoksen paloasemille. Paloasematilojen käyttöön liittyvät kustannukset jyvitetään erikseen ensihoidon ja pelastustoimen kesken. - Pelastuslaitos huolehtii, että ensihoitopalvelun tuottaminen ei vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. 59 (63)
Sivu 62 PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen välinen ensihoidon yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 1.9.2014. Sopimuksen mukaan Oulu- Koillismaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun koko pelastustoimialueelle sekä Vaalan kuntaan. Sopimus on voimassa vuodet 2015 2018, josta vuosi 2018 on ns. optiovuosi. Ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ja operatiivisesta kehittämisestä, ohjauksesta ja johtamisesta vastaa PPSHP:n ensihoitokeskuksen henkilöstö (ensihoidon vastuulääkärit, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat). Pelastuslaitokset toimivat operatiivisen ensihoitopalvelun vastuullisena tuottajana. Pelastuslaitosten vastuulla on mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen ja hätäkeskuksen välittämien kiireellisyysluokan A-D ensihoitotehtävien suorittaminen. Ensihoitopalveluun kuuluvasta ensihoitoyksiköiden kokonaismäärästä, tasosta (hoito-/perustaso), valmiudesta ja sijoituksesta on vaatimukset PPSHP:n ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka noudattamista edellytetään PPSHP:n ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osalta ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja valmius on seuraava: Yksikkö Sijoitus Valmius Henkilöstö EPP121 Oulu (Raksila) 24/7 H+H EPP122 Oulu (Raksila) 24/7 H+P EPP123 Oulu (Haukipudas) 24/7 H+P EPP125 Oulu (Kiiminki) 24/7 H+P EPP131 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP133 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP134 Oulu (Ruskonselkä) 24/7 P+P EPP132 Oulu (Raksila) klo 8-20 P+P EPP127 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP136 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP124 Ii 24/7 H+P EPP126 Kempele 24/7 H+P EPP135 Liminka 24/7 P+P EPP221 Pudasjärvi 24/7 H+P EPP231 Pudasjärvi klo 8-20 P+P EPP222 Taivalkoski 24/7 H+P EPP223 Kuusamo 24/7 H+P EPP224 Kuusamo 24/7 H+P EPP232 Kuusamo klo 8-20 P+P EPP225 Taivalkoski lisäyksikkö EPP233 Kuusamo lisäyksikkö EPP321 Muhos 24/7 H+P EPP331 Utajärvi 24/7 P+P EPP332 Vaala 24/7 P+P EPP333 Oulu (Raksila) lisäyksikkö Taulukkoa päivitetty vuoden 2016 tilanteeseen. (AEh) Pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa työskentelee noin 180 päätoimista ensihoitoalan ammattilaista henkilöä; sijaisineen ja keikkalaisineen yli lähes 200. Ensihoidon tulosaluetta johtaa pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö apunaan alaisinaan ensihoitomestarit (3 4) ja työvuorojen ensihoitoesimiehet, jotka osallistuvat myös operatiiviseen ensihoitotoimintaan. Ensihoitoyksiköiden työparit muodostuvat hoitotason ja/tai perustason ensihoitajista. (AEh) Ensihoito (sairaankuljetus) Ensihoidon liikevaihto vuoden 2017 talousarviossa on noin 15,1 M 2014 tilinpäätöksessä on noin 6 991 000, josta henkilöstökulujen osuus on noin 11,7 milj. ( 77,5 %). Ensihoidon vuoden 2014 nettoinvestointien nit olivat määräksi on arvioitu noin 800 000 (TA2016). 1 961 000, johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen laajentumisesta 1.1.2015 alkaen. Investointien kattamiseen lainosuus oli 1 890 000. (THo) Ensihoitohenkilöstö Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön ammatillisia pätevyysvaatimuksia ohjaa STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011). Yleisimpiä ammattitutkintoja ovat ensihoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK, lähihoitaja (suuntautumisvaihtoehtona ensihoito) sekä pelastaja. Ammatillista osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella. Ensihoitoyksiköt ja ensihoidon paloasemat Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on esittänyt PPSHP:lle, että Ouluun lisättäisiin yksi hoitotason ensihoitoyksikkö, joka olisi valmiudessa päivittäin klo 8-20. Esityksen tavoitteena on laskea nykyisten yksiköiden klorkeaa käyttöastetta ja samalla parantaa ensihoidon toimintavalmiutta. Päätös lisäyksiköstä saataneen loppuvuodesta 2016. Pelastuslaitos tekee parhaillaan selvitystä ns. ambulanssiaseman sijoittamisesta Linnamaan alueelle Ouluun. Selvitystyötä tehdään PPSHP:n toimeksiannosta ja sen tavoitteena on poistaa ensihoidon toimintavalmiusaikoihin liittyviä ongelmia Oulun pohjoisten kaupunginosien alueella. Selvitystyö valmistuu kesän 2016 aikana ja päätös ambulanssiasemasta saataneen loppuvuodesta 2016. Lisätty vireillä olevat hankkeet/esitykset (THo) 60 (63)
Sivu 63 Ensihoitopalvelut Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun palvelutuotantoalue ja ensihoitoyksiköiden sijoittuminen alueella 1.1.2015 alkaen. Kehityssuunnitelma Tulosalueen kehittämistyö tärkeimmät päämäärät ovat: - toiminnan vakiinnuttaminen, - työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen - ensihoitajien osaamisen kehittäminen - kustannustehokkuus ja - korkea asiakastyytyväisyys. 6.2 Ensivastetoiminta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaan ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan luokse. Ensivastetoiminta tukee potilaan hätäensiavun käynnistymistä ja luo paremmat lähtökohdat potilaan hoidolle. Ensivastetoiminnan tuottajana voi toimia pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos tms. toimija, jolla on henkilöstön, kaluston ja toimintavalmiuden puolesta riittävät edellytykset palvelun tuottamiseen. Kehittämishankkeet Ensihoidon kehittämishankeena ollut Asiakaspalautteen käsittely- ja seurantaprotokolla pelastuslaitoksella -hanke valmistui vuonna 2013. (THo) Ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen -hankkeen tavoitteena on käynnistää pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukainen laatu- ja potilasturvallisuustyö, johon laaditaan oma suunnitelma yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. (AEh) Sopimus ensivastetoiminnasta PPSHP:n ja pelastuslaitoksen nykyinen ensivastesopimus on allekirjoitettu 21.12.2012. Ensivastesopimuksessa on sovittu mm. ensivastetoiminnan hoidollisesta tasosta, toiminnan alueellisesta laajuudesta sekä koulutus-, vastuu- ja kalustokysymyksistä. PPSHP on sisällyttänyt ensihoitoa tukevan ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensihoidon yhteistoimintasopimusta vastaava sopimus ensivastetoiminnasta on allekirjoitettu PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kesken 21.12.2012. 61 (63)
Sivu 64 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan piirissä on vuoden 2015 alkaessa 10 alueen 12 kunnasta (Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi). Ensivasteyksikkö on hälytettävissä 16 paloasemalta. Määrä on laskenut vuoden 2016 aikana yhdellä, kun Oulunsalon ja Kempeleen paloasemat yhdistettiin. 17 paloasemalta. Määrä laskee vuoden 2016 ai-kana yhdellä, kun Oulunsalon ja Kempeleen paloasemat yhdistetään. Pelastuslaitoksen ensivastepalvelut järjestää pelastuksen tulosalue. Osalla pelastuslaitoksen asemapaikoista ei ole tällä hetkellä valmiuksia ensivastetoiminnan aloittamiseen. Hailuodossa ensivastetoimintaan osallistuu myös SPR:n Hailuodon osasto ja Hailuodon kunnan terveyskeskus. Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensivastetoiminnasta - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin kuuluu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaisen ensivastetoiminnan tuottaminen. Ensivastetoiminta sisällytetään niiden paloasemien palveluihin, joissa palvelulle on PPSHP:n puolesta kysyntää ja joissa siihen on aseman henkilöstön puolesta riittävä valmius. - Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa siten kuin siitä palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. Ensivastetoiminta Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on suorittanut viime vuosina noin 950 ensivastetehtävää/vuosi. Ensivasteyksikkönä käytetään yleisimmin paloaseman sammutusautoa 2-4 henkilön vahvuudella. Ensivastetehtävien tehtäväkohtaiset kustannukset ovat olleet noin 72-91 euroa asemapaikasta riippuen. Muina kustannuksina on huomioitava henkilöstön koulutuskustannuksen sekä investointiluontoiset kulut, kuten kalustoja varustehankinnat. Ensivastesopimuksessa määritetty ensivastetoiminnan yksikkökohtainen (ensivasteyksikkö) perusmaksu on 3 500 /vuosi ja tehtäväkohtainen hinta 170 /tehtävä.pitäiskö tarkistaa? Ensivastekoulutus Ensivasteyksikön henkilöstön peruskoulutuksen muodostaa pelastusalan miehistön ammattitutkinto tai sivutoimisen henkilöstön ensivastekurssi. Lisäksi järjestetään erilaista täydennyskoulutusta. - Ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimukset laaditaan ja toiminta järjestetään siten, ettei ensivastetoiminta vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. Tämän vuoksi ensivasteyksiköiden toiminta-alue rajoitetaan noin kymmeneen kilometriin yksikön paloasemasta. Ensivastetoiminta Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensivasteyksiköiden sijoittuminen ja yksiköiden toiminta-alue pelastustoimialueella. Karttakuvasta on poistettu vuoden 2016 aikana Kempeleen paloasemaan yhdistettävän Oulunsalon paloaseman ensivasteyksikkö ja sen toiminta-alue. Kuvasta on poistettu myös Oijärven ja Käylän paloasemat, joiden toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Oijärven ja Käylän paloasemilta ei ole järjestetty ensivastetoimintaa. (THo) 62 (63)
Sivu 65 6.3 Muut palvelut Pelastuslaitoksen muihin palveluihin on kuulunut lähinnä sammutinhuoltoon liittyvät palvelut. Säiliöautoja on käytetty veden kuljettamiseen (muuhun kuin hälytystoimintaan liittyen) satunnaisesti. Pelastuslaitoksen kaluston vuokraus samoin kuin sukeltajien toimesta järjestetty veteen pudonneiden tai heitettyjen esineiden (polkupyörät, perämoottorit, silmälasit ) etsintä on pääosin lopetettu. Keväällä 2008 aloitettiin uutena palveluna säteilymittareiden tarkastustoiminta. Muut palvelut Käsisammutiimien tarkastus- ja huoltotoiminta on lopetettu pelastuslaitoksen toimintana. Päätös muista palveluista - Pelastuslaitos tuottaa maksullista kannettavien säteilymittareiden tarkastuspalvelua. 63 (63)
Sivu 66 LIITE 1 LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN 4.2.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Päätös ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuudesta Työvuoron Huomiot minimivahvuus Toiminta-alue: OULU, Paloasema: HAUKIPUDAS 0+1+3 Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Työvuoron vahvuutta ei suunnitella minimin mukaisesti. (MHa). Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. (MHa) Toiminta-alue: OULU, Paloasema: KEMPELE 0+1+3 Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Työvuoron vahvuutta ei suunnitella minimin mukaisesti. (MHa). Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. (MHa) Kempeleen paloasemalla on myös sivutoimista henkilöstöä, mutta sen määrälle ei aseteta tavoitetta. Paloasemalle ei järjestetä sivutoimisen henkilöstön varallaoloa, ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalokauden ajaksi. (MHa) (THo) Oulunsalon paloasemalta Kempeleen paloasemalle siirtyvää sivutoimista henkilöstöä Kempeleen ja Oulunsalon paloasemat yhdistetään vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan. Oulunsalon sivutoimiselle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa toimintaa Kempeleen paloasemalla. Kempeleen paloasemalle ei järjestetä sivutoimisen henkilöstön varallaoloa, ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalokauden ajaksi. (THo) Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULU virka-aika Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Työvuoron vahvuutta ei suunnitella minimin mukaisesti. (MHa). 1+1+8 Kaudella lisätään palomiesten määrää kahdella viralla, näin saadaan vuorot tasavahvuisiksi. (HLe) muu aika 1+1+6 Toiminta-alue: OULU, Paloasema: RUSKONSELKÄ 0+1+3 Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Työvuoron vahvuutta ei suunnitella minimin mukaisesti. (MHa). Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. (MHa) Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMO 0+1+1 Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Työvuoron vahvuutta ei suunnitella minimin mukaisesti. (MHa). Oulun toiminta-alueen ympärivuorokautisesti miehitettyjen asemapaikkojen henkilöstövahvuus on minimissään virka-aikana 22 ja virka-ajan ulkopuolella 20 henkilöä, joista vähintään yksi (1) on yleensä päällystöviranhaltija ja kaksi (2) alipäällystöviranhaltijaa. Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 3. (THo) 1 (4) Liite 2 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 1
Sivu 67 LIITE 1 Päätös muiden kuin ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuuksista sekä henkilöstömääristä. Tavoitteellinen Tavoitteellinen Huomiot päivystys varallaolo Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULUN VPK *) Kesäviikonloppujen (15.5. 15.8.) varallaolovahvuus on 1+3. 1+3 *) Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Pelastuslaitos ylläpitää henkilökohtaisia suojavarusteita 25 35 sammutusmiehelle. Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 1+4 henkilöä 20 minuutissa. Toiminta-alue: OULU LÄNSI, Paloasema: HAILUOTO Ks. organisaatiomuutos Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 13 18 välillä. virka-aika Kalustonhoitaja vastaa myös Oulunsalon paloaseman kalustonhuollosta. 0+1 0+0,5 *) Hailuodon paloasemalla pyritään ylläpitämään yhden henkilön päivystys- tai varallaolovalmiutta ympärivuorokautisesti. Valmiuden toteutumista seurataan palvelutasopäätöskauden 2013-2016 aikana. (HLe) Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: II virka-aika 0+3 1+1 (HLe) *) 1+3 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KUIVANIEMI (Ii) virka-aika 0+1 0+1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OIJÄRVI (Ii) - - Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KIIMINKI virka-aika 1+2 1+1 (HLe) *) 1+3 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: LIMINKA virka-aika 0+2 1+1 Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka. *) Paloaseman virka-ajan minimivahvuuden tavoitteena on 0+0+2 tai 0+1+1. Mahdollisuus kyseisen minimivahvuuden määrittämiseen selvitetään ja tarvittavat päätöksen tehdään PTP-kauden 2017 2020 aikana. vaatii henkilöstösiirtoja (MHa, HLe) Varallaolovalmius nostetaan 0+2:sta 1 + 3:een vuoden 2012 alusta alkaen. (HLe) Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 25 30 välillä. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 13 18 välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman toiminta jatkuu toistaiseksi. lopetetaan vuoden 2016 aikana.(mha) Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään 5 10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka. *) Paloaseman virka-ajan minimivahvuuden tavoitteena on 0+0+2 tai 0+1+1. Mahdollisuus kyseisen minimivahvuuden määrittämiseen selvitetään ja tarvittavat päätöksen tehdään PTP-kauden 2017 2020 aikana. vaatii henkilöstösiirtoja (MHa, HLe) Varallaolovalmius nostetaan 0+2:sta 1 + 3:een vuoden 2012 alusta alkaen. (HLe) Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 25 30 välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 18 23 välillä. Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 3. (THo) 2 (4) Liite 2 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 1
Sivu 68 LIITE 1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: MUHOS virka-aika *) 1+3 0+3 0+3 (HLe) Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OULUNSALO (HLe) virka-aika 0+0,5 1+1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: TYRNÄVÄ virka-aika 0+1 1+1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: UTAJÄRVI virka-aika 0+1 1+1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLI-II virka-aika 1+0 0+1 0+1(HLe) Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLIKIIMINKI virka-aika 0+1 0+1 Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMON VPK - 0+1 *) Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KÄYLÄ (Kuusamo) (HLe) - - Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka (MHa). *) Paloaseman virka-ajan minimivahvuuden tavoitteena on 0+0+2 tai 0+1+1. Mahdollisuus kyseisen minimivahvuuden määrittämiseen selvitetään ja tarvittavat päätöksen tehdään PTP-kauden 2017 2020 aikana. vaatii henkilöstösiirtoja (MHa, HLe) Varallaolovalmius nostetaan 0+2:sta 1 + 3:een vuoden 2012 alusta alkaen. (HLe) Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 25 30 välillä. Paloaseman toiminta yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan. Samassa yhteydessä lopetetaan Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön varallaolo. Oulunsalon paloaseman kalustonhoitajan työpanos kohdennetaan pelastuslaitoksen muille paloasemille (tarkastellaan erikseen). Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä ja sivutoimisten varallaolovahvuus pyritään pitämään nykyisellään paloasemakiinteistöstä luopumiseen saakka. (HLe) Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 18 23 välillä. Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä). (HLe) Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 18 23 välillä. Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä). (HLe) Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 18 23 välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 13 18 välillä. *) Kesäviikonloppujen (15.6. 15.8.) varallaoloon pyritään saamaan vahvuus 0+1. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 15 20 välillä. Paloaseman lähtövalmius on palokuntasopimuksen mukaisesti 0+2 henkilöä 10 minuutissa. (MHa+HLe) Paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään 5 10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa. (HLe) Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 3. (THo) 3 (4) Liite 2 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 1
Sivu 69 LIITE 1 Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: RUKA (Kuusamo) 1) Rukan alueen pelastustoiminnan toimintavalmius pyritään turvaamaan matkailun sesonkiaikana (viikot 10-16) neljän henkilön hälytysvalmiudella tarjoamalla majoitus vastineena Rukan VPK:n toimintaan osallistumisesta. (HLe) 2) Rukan sesonkiajan valmius pyritään turvaamaan 0+1 tai 0+2 0+2 tai 0+3 (HLe) vahvuisella päätoimisen henkilöstön 2) 1) päivystyksellä (riippuen Kuusamon paloaseman vuorovahvuudesta) seuraavina aikoina: Marraskuun loppu, Joulu, Uusivuosi sekä Loppiainen sekä Etelä-Suomen hiihtolomaviikot. (HLe) Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 8-13 välillä. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Palokuntasopimuksen mukainen lahtivalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: PUDASJÄRVI virka-aika 0+3 1+2 (HLe) 1+3 Paloasema toimii painopistepaloasemana. Varallaolovalmius nostetaan 1+2:sta 1+3:een vuoden 2012 alusta alkaen. (HLe) Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 25 30 välillä. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: SYÖTE (Pudasjärvi) - - Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 5 10 välillä. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: TAIVALKOSKI Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 25 30 välillä. 0+1 1+1 Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön varallaolovahvuus lasketaan vuoden 2016 aikana 1+2:sta 1+1:een. (HLe) Palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+1 henkilöä 5 minuutissa TAULUKOT YHTEENSÄ (noin) virka-aika virka-aika 4+8+34 6+37 - muu aika 1+5+16 5+18 muu aika 3+8+20 10+21 Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms. OKP30, OKP31, OKP32 ja OKP20 jääneet pois koonnista, nimikemuutokset (Ii, Pudasjärvi), minimin lasku (Ii ja Kiiminki) Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms. Varallaolovahvuus on kesällä hieman korkeampi. Virka-ajan päivystys: OKP30 jäänyt pois koonnista. Työvuorojen palomiesten määrän summassa ollut virhe korjattu Muun ajan varallaolo: OKP31, OKP32 ja OKP20 jääneet koonnista pois. Oulunsalo varallaolon loppuminen, Yli-Iin muutos Pelastuslaitoksen asemapaikoille sijoittuu lisäksi 26 päällystöviranhaltijaa (pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, valmiuspäällikkö, palopäälliköt, apulaispalopäälliköt, palomestarit ja osa palotarkastajista), jotka osallistuvat päätoimisesti tai muun työn ohella pelastustoiminnan päällystötehtävien hoitamiseen (pyörittävät alueen kolmea päällystön varallaolorinkiä osallistuvat alueen kolmeen päällystön varallaolotehtävään sekä vastaavat mm. asemapaikkojen henkilöstön koulutuksesta ja muusta valmiudesta onnettomuus- ja vaaratilanteiden varalta). Toimintaa tukee tekniikan ja huollon henkilöstö (kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja - mestari, viestimestari ja asentaja). Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 3. (THo) 4 (4) Liite 2 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 1
Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 70 LIITE 2 LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN 4.1.3 Kalusto ja varusteet Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille TOIMIALUE/PALOASEMA YHTEENSÄ 5 28 23 2 1 3 3 20 1 12 16 12 14 17 21 24 8 104 OULU, YHTEENSÄ 2 9 6 1 1 2 2 5 1 1 2 1 2 1 3 6 4 LÄNSI, YHTEENSÄ 1 12 11 0 12 6 9 8 9 8 10 12 4 ITÄ 2 65 65 1 1 1 34 5 3 8 6 0 Oulu/ Raksila 2 2 2 1 1 2 1 3 1 1 1 1 3 3 Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Ruskonselkä 2 1 Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Kempele 3 2 1 1 0 1 1 Kalusto pääasiassa uushankintana (Kempeleen paloasemalle siirretty Oulunsalon paloaseman sammutusauto, Kempeleen mönkijä poistoon) Oulu/ Haukipudas 1 1 0 1 0 1 1 1 Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Oulun VPK 1 2 1 Kalusto kierrätyksestä Oulu/ Hailuoto 1 1 1 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Paloasema siirretty läntiseltä toimialueelta Oulun toimialue (ks. organisaatiomuutos) 1 (3) Liite 3 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 2
Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 71 LIITE 2 TOIMIALUE/PALOASEMA Länsi/ Ii 2 1 1 1 1 1 2 1 Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Kuivaniemi 1 2 1 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Oijärvi 1 Kalusto kierrätyksestä. Oijärven paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Oijärven paloaseman toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi (THo) Länsi/ Kiiminki 1 1 1 1 1 0 1 1 1 Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Liminka 1 1 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Muhos 2 1 1 1 1 1 1 Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Oulunsalo 1 1 1 1 1 2 1 Kalusto kierrätyksestä. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Paloasemasta on luovuttu 1.7.2016 alkaen (THo) Länsi/ Tyrnävä 1 1 1 0 1 0 1 Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Utajärvi 1 1 1 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä 2 (3) Liite 3 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 2
Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 72 LIITE 2 TOIMIALUE/PALOASEMA Länsi/ Yli-Ii 1 1 1 0 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Ylikiiminki 1 1 2 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Itä/ Kuusamo 1 1 2 1 1 1 1 1 2 2 Kalusto osittain uushankintana Itä/ Ruka 1 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Itä/ Käylä 1 Kalusto kierrätyksestä. Käylän paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Paloaseman toiminta on lopetettu (THo) Itä/ Pudasjärvi 1 1 2 1 1 1 1 2 2 Kalusto osittain uushankintana Itä/ Syöte 1 1 1 Kalusto kierrätyksestä Itä/ Taivalkoski 1 1 2 1 1 1 2 2 Kalusto kierrätyksestä Asemapaikoilla on lisäksi pääasiassa onnettomuuksien ehkäisyyn ja aseman päivittäisasioiden hoitamista varten tarkoitettuja henkilöautoja. Näitä autoja käytetään myös pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Toimintavalmiuteen kuuluu myös vaihtolavayksiköllä siirrettäviä kalustokontteja (yht. 12 kpl). Näitä ovat mm. Suuronnettomuus-, huolto-, vaahto-, metsä- ja letkukontti sekä öljyntorjuntaa varten hankitut imeytysaine-, työväline- ja puomikontit. Kontit on sijoitettu pääosin Ruskonselän paloasemalle ja Virpiniemeen ÖT-varastolle. Täydennetty lisäämällä tietoja konteista (THo) 3 (3) Liite 3 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 Liite 2
Sivu 73 Pelastuslain (379/2011) 28 :n mukainen PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2020 OSA 2 PERUSTELUMUISTIO Valmistelun työversio (pohjana kesällä 2015 hyväksytty muutettu perustelumuistio) Uudet tekstit punaisella Poistettavat tekstit värjätään punaiseksi ja yliviivataan Mahdollinen perustelu tai muu kommentti sinisellä fonttivärillä ja lisäksi keltainen korostus (myös nämä tekstit poistetaan lopullisesta versiosta) Lisäyksen, muutoksen, kommentin perään suluissa omat nimikirjaimet (THo) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 74 OSA 2, Perustelumuistio SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS... 4 3 PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT... 10 3.1 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) mukainen riskialuejako...10 3.1.1 Riskialueiden muodostaminen...10 3.1.2 Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella...11 3.1.3 Riskialuejaon tarkastelu...13 3.1.4 Uudet riskiaineistot...14 3.2 Erityisten riskikohteiden tarkastelu...15 3.3 Riskialuejaon käyttäminen...16 4 MUUT RISKITEKIJÄT... 20 4.1 Tulipalot...20 4.2 Liikenneonnettomuudet...22 4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet, räjähdysonnettomuudet ja öljyvahingot...22 4.4 Vesipelastustehtävät...24 4.5 Luonnonolosuhteisiin liittyvät onnettomuudet Luonnononnettomuudet...25 4.6 Ihmisjoukkoon kohdistuvat väkivallanteot, terrorismi ja väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä...27 4.7 Pandemiat...28 4.8 Sähkönjakeluun tai -tuotantoon liittyvät onnettomuudet, rikollisuus tai muut tapahtumat...28 4.7 Muut pelastustoimen tehtävät...29 5. NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN... 30 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 2 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 75 OSA 2, Perustelumuistio 1 JOHDANTO Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottajista. Pelastustoimelle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään pelastuslaissa, mutta tehtäviä tulee myös muun lainsäädännön, kuten kemikaalilainsäädännön ja öljyvahinkojen torjuntalain (THo) perusteella. Pelastustoimi voi tuottaa myös muita kuin lakisääteisiä palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi ensihoitopalvelut tai kuntien valmiussuunnittelua tukevat palvelut. Pelastustoimen lakisääteisten palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28-29 :ssä. Säädösten mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutason mitoittamiseksi pelastustoimen on mm. selvitettävä alueella esiintyvät onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit sekä määritettävä niiden perusteella toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat ja palvelujen taso. Palvelutason määrittämistä koskevat velvoitteet koskevat ensisijaisesti lakisääteisiä palveluja, mutta on luontevaa, että palvelutasopäätöksessä päätetään myös siitä, mitä pelastustoimelle vapaaehtoisia palveluja pelastuslaitos tuottaa. Tässä perustelumuistiossa käsitellään palvelutasopäätöksen perustana olevia onnettomuusuhkia, niistä aiheutuvia riskitekijöitä ja riskienhallintaa. Varsinaiset päätökset pelastustoimen palveluista ja niiden laadusta ja määrästä kirjataan palvelutasopäätökseen. Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohje päivitettiin vanhasta toimintavalmiusohjeesta keväällä 2012. Uudessa ohjeessa on uudistettu mm. riskialueiden määräytymisperusteita, pelastustoimen toimintavalmiuden käsitteitä ja pelastustoiminnan johtamiselle asetettuja vaatimuksia. Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkastelussa huomioidaan PTSohjeen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje) lisäksi mm. pelastuslain ja valmiuslain säädökset, joiden mukaan pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliajan häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Onnettomuusuhkia ja niihin varautumista käsitellään lisäksi useissa valtakunnallisissa strategioissa ja periaatepäätöksissä, kuten Sisäisen turvallisuuden selonteossa (SM 2016), Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (SM 2012), Suomen kansallisessa riskiarviossa (SM 2016), Suomen sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuus (SM 2015), Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (VN 2016) Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikassa (VN 2012), Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (PM 2010) ja pelastustoimen strategiassa 2025 (SM 2016). Myös nämä pyritään huomioimaan palvelutasopäätöstä ja sen perustelumuistiota laadittaessa. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 3 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 76 OSA 2, Perustelumuistio 2 PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS Maa-alue Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa. Alue koostuu Jokilaaksoja lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pelastustoimialueen pinta-ala on ilman merialueita noin 23 160 km 2. Alue rajoittuu länsireunastaan Perämereen ja itäreunastaan noin 140 km pituiseen rajalinjaan Venäjän kanssa. Perämereen rajoittuvaa rantaviivaa alueella on noin 250 km, kun ei huomioida rantaviivan rosoisuutta. Pohjoisessa aluetta rajoittaa Lapin lääni ja samalla Lapin pelastustoimialue. Etelässä rajalinjana ovat Jokilaaksojen ja Kainuun pelastustoimialueet. Alueen pituus ilman merialuetta on Länsi-Itä -suunnassa noin 230 km ja Etelä-Pohjoissuun-nassa noin 150 km. Alueen halkaisijan pituus on noin 280 km. Kuva 1. Pelastustoimialueen kunnat ja niiden pinta-alat vuodesta 2013 alkaen. Pelastustoimialueen pinta-ala ei juuri poikkea muista pelastustoimialueista. Sen sijaan alueen kuntien pinta-aloissa on havaittavissa Pohjois-Suomelle tyypillinen suuri koko. Alueen kuntien keskimääräinen pinta-ala on noin 1936 1918 km 2 (maa-alue + sisävesi) kun se koko Suomessa on noin 1 081 1007 km 2 (Tilastokeskus). Kuntien suuri pinta-ala näkyy pelastustoiminnan suunnittelussa harvahkona paloasemaverkkona ja sitä kautta eri alueiden saavutettavuuteen kuluvan ajan kasvamisena. Väestö Alueen asukasmäärä on noin 285 161 282 700 (vrk 12/2015 2014), josta noin 196 300 eli noin 69,6 69,4 % asuu Oulussa (Oulu ennen kuntaliitosta noin 143 900). Väestötiheys 12,3 as/km 2 jää muun Pohjois-Suomen tavoin valtakunnallisen keskiarvon (16,2 as/km 2 ) alapuolelle. Aikavälillä 1.1.2004-31.12.2015 2014 neljän kunnan asukasluvun muutos on ollut laskeva, mutta samalla koko alueen asukasluku on kasvanut. Koko pelastustoimialueen väestömäärä on kasvanut noin 3 500-2 500 asukkaalla/vuosi ja noin yli 36 700 34 000 asukkaalla vuodesta 2004. Väestömäärän nousu on hidastunut viime vuosina. (THo) Väestömäärän muutos alueen kunnissa 1.1.2004-31.12.2015 2014: Hailuoto + 14 Ii + 1 147 Kempele + 3 432 Kuusamo - 1 699 Liminka + 3 462 Lumijoki + 303 Muhos + 1 093 Oulu + 69 354 Pudasjärvi - 1 416 Taivalkoski - 670 Tyrnävä + 1 412 Utajärvi - 400 Muutos yht. + 36 699 - -kunnat yht. - 4 185 + -kunnat yht. + 40 884 Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 4 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 77 OSA 2, Perustelumuistio Samalla, kun väestön määrä kasvaa, väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen (v. 2009) laskelmien mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Oulu-Koillismaan väestöstä oli vuonna 2010 noin 12,3 %, kun sen ennustetaan olevan vuonna 2040 jopa noin 22 %. Uusimman (30.10.2015), valtakunnallisen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousisi nykyisestä 19,9 %:sta 29 %:iin vuoteen 2060 mennessä. Samalla työikäisten määrä laskisi 3,48 miljoonasta 3,4 miljoonaan ja alle 15-vuotiaiden määrä noin 17 %:sta alle 15 %:iin. (THo) Väestön ikääntymisellä on erityinen vaikutus pelastustoimeen väestötappioalueilla kunnissa, joissa operatiivinen pelastustoiminta tukeutuu sivutoimiseen henkilöstöön. Työikäisen väestön väheneminen tulee asettamaan haasteita alueellisesti kattavan paloasemaverkoston ylläpitämiselle. Toisaalta kiireellisten turvallisuuspalveluiden tuottaminen ikääntyvälle väestölle helpottuu, kun väestöä siirtyy kuntien haja-asutusalueilta kuntataajamiin ja kasvukeskuksiin. (THo) Väestön ikääntyminen asettaa haasteita myös pelastuslaitoksen riskienhallinnalle. Ikääntyminen itsessään sekä ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat heikentävät kykyä omatoimiseen pelastautumiseen tulipalotilanteissa. Tilanne ei ole pelastuslaitoksen näkökulmasta ongelmallinen, jos ikääntyville on tarjolla riittävästi korotetulla suojaustasolla (esim. paloilmoitin, sammutuslaitteisto, henkilökunta) varustettuja asumispalveluita, jossa asukkaalle voidaan tuottaa turvallisesti mm. kotihoidon palveluita. (THo) Päinvastaisessa tilanteessa yhä suurempi osuus ikäihmisistä asuu tavanomaisissa asunnoissa, joissa pelastautuminen tulipalotilanteessa on lähes aina oman toimintakyvyn varassa. Tämä näkyy koetaan helposti asumisen turvattomuuden lisääntymisenä ja pahimmillaan tulipaloista aiheutuvien henkilövahinkojen määrän kasvamisena. Kuva 2 Kuvassa 2 on vuoden 2012 kuntajaon mukainen väestöennuste. Kaavio kertoo 16-60-vuotiaiden miesten määrän muutoksen prosentteina vuodesta 2010 vuoteen 2040 (Tilastokeskus, 2009) Rakennuskanta Samoin kuin alueen väestö, painottuu myös merkittävä osa alueen rakennetusta kerrosalasta Oulun ympäristöön. Riskialuejaotuksessa käytettävän tilastoaineiston mukaan alueen 21,47 20,4 miljoonasta kerrosneliömetristä 14,91 13,99 miljoonaa sijaitsee uuden Oulun alueella ja vanhan Oulun alueella 11,75 milj. k-m 2 (Oulu vuonna 2010 11,1 milj. k-m 2 ). Toisaalta Oulun seudulla sijaitsee vain murto-osa alueen vapaa-ajan asunnoista ja siten viikonloppuliikenne vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen välillä on hyvin vilkasta. Merkittävimmät matkailualueet ja niihin liittyvät palvelukeskittymät sijaitsevat Kuusamon Rukalla ja Pudasjärven Syötteellä. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 5 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 78 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 3 Pelastustoimialueen rakennusmassan sijoittuminen (tilastokeskuksen aineisto 2010). Tieliikenne Pelastustoimialueen tieliikenne painottuu alueen länsiosiin. Erityisen vilkasliikenteisiä tieosuuksia löytyy Oulun paikallisliikenteestä ja Oulun läpi kulkevalta valtatie E4:lta (E75), jonka suurimmat ajoneuvomäärät ovat yli 51 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieosuuksia, joiden keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 ajoneuvoa, löytyy vanhan Oulun lisäksi Haukiputaalta, Iistä, Kempeleestä, Kiimingistä ja Limingasta (ELY-keskus 2014). Oulun ja Oulun lähialueiden välisestä liikenteestä merkittävän osan muodostaa aamu- ja iltapäivän työpaikkaliikenne, jolloin tapahtuu myös paljon liikenneonnettomuuksia (Kuva 4). Muualla pelastustoimialueella liikenne painottuu taajamiin sekä alueen pääteille (valtatiet 4, 5, 8, 20 ja 22). Kuusamossa VT 5:n keskivuorokausiliikennettä nostaa mm. Rukan alueen matkailu. Lomaliikenne painottuu sesonkiaikoihin, mutta jatkuu vilkkaana ympäri vuoden. (THo) Kuva 4 Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella vuosina 2011-2015 sattuneiden kaikkien tieliikenneonnettomuuksien ja vakavien tieliikenneonnettomuuksien ajankohta. Uusi kuva (THo) Raideliikenne Pelastustoimialueen rautatieliikenne on vilkkainta etelä-pohjoissuuntaisella pääradalla. Oulusta lähtee tai Oulun kautta kulkee vuosittain noin 20 000 matkustajajunaa ja noin 19 000 tavarajunaa. Matkustajia näissä junissa on vuosittain yli 1,5 miljoonaa. Henkilöliikenteen liikennemäärät ovat pienoisessa laskussa, mutta etenkin Oulu-Ylivieska ja Oulu-Kontiomäki välisten rataosuuksien tavaraliikenteen määrä on kasvanut. Kainuun radan liikenne on päärataan verrattuna vähäisempää. Kontiomäen ja Taivalkosken välinen raideliikenne loppui vuosituhannen vaihteessa. Pelastuslaitoksen alueella kulkevat rautatiet on sähköistetty. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 6 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 79 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 5 Raideliikenteen kuljetusmääriä vuodelta 2014. Vasemmalla tavaraliikenteen nettotonnit (1000 tn) ja oikealla henkilöliikenne (1000 hlö). Pelastuslaitoksen toimintavalmiutta vaativien raideliikenneonnettomuuksien määrä on pieni, vain noin 0,8 % kaikista pelastustoimialueen liikenneonnettomuuksista. Raideliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä on kuitenkin suuri verrattuna onnettomuuksien lukumäärään. Pelastustoimialueella tapahtui vuosien 2011 2015 aikana 26 raideliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 13 henkilöä ja kaksi loukkaantui vakavasti (Pronto). Taustalla on usein henkilön jättäytyminen tai jääminen junan alle. (THo) Kuva 6 Pelastustoimialueella vuosina 2011 2015 tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien määrän jakaantuminen liikennelajin mukaan. (Pronto) (THo) Vesiliikenne Pelastustoimialueen varsinaiset satamat (Nuottasaari, Oritkari ja Vihreäsaari) sijaitsevat Oulussa. Satamissa käy vuosittain 500-575 500-600 laivaa, jotka seilasivat vuonna 2014 23 eri maan lipun alla. Oulun sataman vuoden 2014 2013 kokonaisliikennemäärä 3,44 3,42 miljoonaa tonnia oli hieman pienempi kuin huippuvuonna 2011 (3,55 Mtn). Satamien tuonnissa määrällisesti suurimmat tavararyhmät olivat karbonaatti, nestemäiset polttoaineet ja selluloosa. Viennissä suurimmat tavararyhmät olivat metsäteollisuuden tuotteet sekä nestemäiset kemikaalit. (THo) Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 7 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 80 OSA 2, Perustelumuistio Alueella ei ole matkustajalaivaliikennettä. Pienemmistä matkustaja-aluksista merkittävimpiä ovat Oulunsalon ja Hailuodon välillä kulkevat lautat, Oulun seudun rannikkoalueella saaristokierrosta ajava M/S Aleksandra ja tilausmatkoja järjestävä Oulu-laiva. Laivaliikenteen satamien ohella pelastustoimialueen länsirannikolla on useita vene-/ kalastajasatamia. (THo) Alueen sisävesiliikenne on pienveneilyä ja erilaisia soutu- ja melontatapahtumia lukuun ottamatta vähäistä. Alueen ainoa sisävesialus on 140-paikkainen M/S Angelina, joka risteilee kesäaikaan Oulun ja Muhoksen välillä. Lentoliikenne Alueen lentoliikenne painottuu Ouluun, Kuusamoon ja Pudasjärvelle. Oulun lentokenttä on matkustajamäärältään Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain. Oulun lentokentän vuoden 2015 2014 matkustajamäärä oli noin 983 000 960 500 henkilöä ja Kuusamon noin 68 900 73 400 henkilöä. Pudasjärven lentokenttä on etenkin kesäisin vilkas pienkonekenttä. (THo) Kuva 5. Yleiskuva Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen merkittävistä riskitekijöistä Muita erityispiirteitä Matkailu on merkittävä elinkeino erityisesti Kuusamossa (Ruka) ja Pudasjärvellä (Syöte). Matkailukeskukset nostavat sesonkiaikoina kyseisen alueen väestömäärän moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Matkailukeskuksien toiminta painottuu talviaikaan, jolloin vetonaulana voidaan pitää laskettelua, mutta toimintaan liittyy myös muuta tarjontaa, kuten hiihtoa ja moottorikelkkailua. Matkailun sesonkiajan laajentaminen on yksi keskeisistä matkailun kehittämiskohteista. Tämän havaitsee hyvin mm. Oulangan kansallispuistossa, jonka vuosittainen kävijämäärä on lähes 200 000 henkilöä. Oulu-Koillismaan alueella sijaitsee noin 110 turvetuotantoaluetta eli noin neljännes koko Suomen turvetuotannon määrästä. Yhteenlaskettu tuotantoala on tuhansia hehtaareita. Turvesoita on eniten Pudasjärven länsiosissa sekä Yli-Iin ja Kuivaniemen alueilla. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 8 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 81 OSA 2, Perustelumuistio Vaarallisia kemikaaleja valmistava, käsittelevä tai varastoiva suurteollisuus sijoittuu lähes täysin Ouluun. Merkittävimpiä kohteita ovat Nuottasaaren, Takalaanilan ja Vihreäsaaren alueet. Oulu-Koillismaan alueella on 10 turvallisuusselvitystä edellyttävää tuotantolaitosta (ml. järjestelyratapiha ja Oritkarin satama) ja noin 20 muuta merkittävää kemikaalikohdetta (toiminta vaatii TUKES:n luvan). Oulu-Koillismaan alueella on noin 30 patoturvallisuuslain piiriin kuuluvaa vesistöpatoa, joista kolme on patoturvallisuuslain määrittelemää 1-luokan vesistöpatoa (Pyhäkoski, Raasakka ja Pahkakoski). 1-luokan padoista voi murtumatilanteessa aiheutua vaaraa ihmishengelle tai terveydelle sekä huomattavaa vaaraa ympäristölle ja omaisuudelle. Pelastustoimialueella sijaitsee yksi MMM:n vuonna 2011 määrittämistä tulvariskialueista (Iijoki Pudasjärven keskustan kohdalla). Pelastustoimialueelle sijoittuvan tuulivoiman määrä on kasvanut voimakkaasti. Viime vuosikymmenen alkupuolella pelastustoimialueella oli vain muutamia tuulivoimaloita, kun niitä nyt (v. 2016) on yli 100. Määrä kasvaa lähivuosina lähes 300:aan, jos suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot toteutuvat. Tuulivoimaloista ei ole toistaiseksi aiheutunut pelastuslaitoksen toimintavalmiutta vaativia hälytystehtäviä. (THo) Pohjois-Suomen ainoa yliopistollinen sairaala sijaitsee Oulussa. Julkisten sairaalapalvelujen lisäksi Ouluun on keskittynyt myös lääkäripalveluja tarjoavaa yritystoimintaa. Merkittäviä alan toimijoita ovat mm. ODL, Terveystalo, Mehiläinen ja Caritas Oulun lääkärikeskus. (THo) Pohjois-Suomen alueella on useita tuotannossa olevia kaivoksia ja myös useita kaivoshankkeita, jotka odottavat rahoituspäätöksiä ja/tai maailmantalouden kasvua. Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen merkittävin kaivoshanke on Taivalkosken Mustavaara. Kuusamon Juomasuon kaivoshanke jää ilmeisesti toteutumatta ympäristövaikutusten ja toisaalta kaivoshankkeen vastustuksen vuoksi (hanke kesken). Koko Pohjois-Suomessa voimakkaasti kasvanut kaivostoiminta vaikuttaa myös Oulu-Koillismaan alueeseen. Kuusamossa ja Taivalkoskella käynnissä olevien kaivoshankkeiden lisäksi mm. Talvivaaran kaivoksen kuljetuksia tehdään myös Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen kautta. (THo) Oman lisän toimintaympäristöön tuo myös Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu Fennovoiman ydinvoimala. Hanhikiven etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja Oulusta noin 78 km. Voimalan rakentaminen tulee näkymään mm. liikennemäärien kasvamisena, ulkomaisen työvoiman määrän lisääntymisenä, majoituslaitosten käyttöasteiden kasvamisena, ym. Osa väestöstä kokee ydinvoiman turvallisuusuhkana, mikä voi ilmetä mm. ydinvoimaan, radioaktiiviseen säteilyyn, säteilyltä suojautumiseen, jne. liittyvinä kysymyksinä ja koulutuspyyntöinä. Ydinvoiman vastustus saattaa ilmetä myös erilaisena radikalisoitumisena tai sen lieveilmiöinä. Kuva 6 Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja Oulun keskustasta noin 75 km. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 9 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 82 OSA 2, Perustelumuistio 3 PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviin onnettomuusuhkiin. Palvelutason määrittämiseksi pelastuslaitoksen on selvitettävä alueensa onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit (pelastuslaki 29 ). Onnettomuusuhkien kartoittamista sekä pelastustoimelle kuuluvaa riskienhallintaa ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012), joka kumosi aikaisemman toimintavalmiusohjeen vuodelta 2003 (SM A:71). Seuraavissa teksteissä käsitellään pelastustoimialueen onnettomuusuhkia uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM, 2012) pohjalta. Uhkien arvioinnissa ja analysoinnissa on huomioitu myös pelastustoimen kumppanuusverkostossa laadittu raportti 2012-2014 (Riskianalyysityöryhmä, 31.3.2015), jossa käsitellään monipuolisesti pelastuslaitosten palvelutasopäätösten perustana olevan riskianalyysin yhtenäistämistä ja kehittämistä. (THo) 3.1 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) mukainen riskialuejako Uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (jatkossa PTSohje) mukaisessa onnettomuusuhkien määrittämisessä on lähes samat lähtökohdat kuin vuoden 2003 toimintavalmiusohjeessa. Perusoletus on tieto, jonka mukaan väestön ja rakennetun kerrosalan määrän sekä onnettomuuksien määrän välillä on selvä korrelaatio. Merkittävin ero uuden ja vanhan ohjeen välillä on onnettomuusriskin tarkastelutavassa. PTS-ohjeessa pelastustoimialueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen tapahtuneista rakennuspaloista johdettua regressiomallia sekä riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Ohjeen mukainen regressiomalli perustuu VTT:n, Pelastusopiston ja Helsingin pelastuslaitoksen vuosina 2009-2010 toteuttamaan hankkeeseen, jonka loppuraportti on julkaistu nimellä: Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen (VTT:n tiedotteita 2530). 3.1.1 Riskialueiden muodostaminen Regressiomalliin perustuva riskialuejako on toimitettu pelastuslaitoksille keskitetysti (SM/VRK 4/2016 11/2011). Mallin selittäjinä ovat asukasluku, rakennetun kerrosalan määrä ja niiden yhteisvaikutus. Aineisto irrotuspäivämäärä on 31.12.2014 vuodelta 2010. Mallissa käytetään hilaruudukkoa, jossa ruudut ovat yhden neliökilometrin suuruisia eli 16 kertaa suurempia kuin vuoden 2003 mallissa. Ruudun saama riskiluku määrittää suoraan riskialuejaon, johon pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja verrataan. Aikaisemmassa mallissa tarkasteltiin noin 2 km 2 suuruisen alueen riskiruutuja. Jos alueelle sijoittui esim. vähintään 10 tietyn luokan riskiruutua, muodostui alueelle ruutujen arvon mukainen riskialue. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 10 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 83 OSA 2, Perustelumuistio Riskialueiden muodostaminen on tehty seuraavasti (kuvat 7 ja 8): 1. Pelastustoimialueen asukasluku ja rakennuskanta (pvm 31.12.2014 vuodelta 2010) on sidottu paikkatietoina ruudukkoon, jossa ruudun koko on 1 km x 1 km. Kuva 8 Pelastustoimen riskianalyysissä käytetty 1 km x 1 km hilaruudukko, johon on summattu väestöä, rakennuksia ja työpaikkoja koskevat tiedot. (THo) 2. Ruuduille on määritetty riskiluokat 1-4 regressiomallin avulla, jonka jälkeen luokille on annettu riskiluokkaa vastaavat värit. PTS-ohjeessa esitetyt raja-arvot ovat seuraavat: Riskiluokka Riskitaso I Riskitaso 1 II 0,25 Riskitaso < 1 III 0,1 Riskitaso < 0,25 IV Riskitaso < 0,1 Kuva 9 Väestön, kerrosalan ja niiden yhteisvaikutuksen pohjalta muodostettu riskialuejako, jossa tarkastelumenetelmänä on käytetty regressioanalyysia. (THo) 3.1.2 Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella Regressiomallin avulla luotua riskialuejakoa voidaan tarkentaa riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla. Tällaisia onnettomuuksia ovat rakennuspalot, rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot, muut tulipalot, liikenneonnettomuudet, sortumat/sortumavaarat, räjähdykset/räjähdysvaarat, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja kiireelliseksi luokitellut ihmisen pelastamistehtävät. Tarkastelu toteutetaan siten, että pelastuslaitos selvittää ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Arvioinnin perusteella voidaan korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 11 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 84 OSA 2, Perustelumuistio - Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I. - Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Edellä mainittu selvitystyö tehtiin MapInfon avulla. Tarkastelua varten haettiin Prontosta vuosien 2011-2015 2007-2011 riskiluokan määrittävät onnettomuudet. Onnettomuudet vietiin hilaruudukkoon siten, että jokaiseen ruutuun saatiin ruudun alueella viiden vuoden seurantajaksolla tapahtuneiden onnettomuuksien summatieto. onnettomuudet muodostivat hilaruudukon taulukkoaineistoon oman sarakkeen. Tämän jälkeen tietokantaan tehtiin kyselyt, joissa selvitettiin ruudut haettiin ruutuja, joiden onnettomuusmäärä taajuus on ollut viiden vuoden aikana vähintään 50 10/vuosi tai 10-49 2-9/vuosi. Lopuksi ehdon täyttäviä ruutuja verrattiin regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon. Kuva 10 Vuosien 2011 2015 2007 2011 aikana on sattunut tuhansia riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Oheisessa kuvassa tulipalot on esitetty punaisella symbolilla, liikenneonnettomuudet harmaalla, ihmisen pelastus tehtävät vihreällä ja vaarallisten aineiden onnettomuudet, räjähdykset ja sortumat violetilla. Kuva 11 Aikavälin 2011 2015 2007 2011 onnettomuuksien vaikutus regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon on vähäinen. Onnettomuuksiin perustuvat I- luokan riskiruudut on korostettu tumman punaisella reunaviivalla ja IIluokan oranssilla reunaviivalla. Onnettomuuksien perusteella muodostuvien riskiruutujen sijainti on korostettu kuvassa 12. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 12 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Hailuoto Ii Ii (Kuivaniemi) Kempele Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulu (Haukipudas) Oulu (Kiiminki) Oulu (Oulunsalo) Oulu (Yli-Ii) Oulu (Ylikiiminki) Pudasjärvi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Sivu 85 OSA 2, Perustelumuistio 3.1.3 Riskialuejaon tarkastelu PTS-ohjeen mukaisesti tehty onnettomuuksien tarkastelu edellyttää ei anna tarvetta muuttaa regressiomalliin perustuvaa riskialuejakoa regressiomalliin perustuvan riskialuejaon tarkistamista. Riskiruutuja, joissa on sattunut viiden vuoden aikana vähintään 50 riskiluokan määrittävää kiireellistä onnettomuutta, joiden onnettomuustaajuus on ollut vähintään 10/vuosi, on kahdeksan kuusi ja ne kaikki sijaitsevat Oulun keskustan alueella. Kaksi Yksi onnettomuuksiin perustuva I-luokan riskiruutua sijaitsee sijoittui regressiomallin mukaisen II-luokan riskiruudun kohdalla. Nämä ruudut nostetaan riskiluokkaan I. Muutos on sinänsä vähäinen, koska kyseiset riskiruudut rajoittuvat I-luokan riskialueisiin. Tämän ruudun riskiluokka voidaan korottaa luokkaan I, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. (THo) Riskiruutuja, joissa on sattunut viiden vuoden aikana 10-49 riskiluokan määrittävää onnettomuutta, on 91 kpl joiden onnettomuustaajuus on vähintään 2/vuosi, on 60. Näistä yhteensä 12 nostaa III tai IV-luokan riskiruudun riskitason II-luokan riskiruuduksi. Riskitason nousun vaikutus jää kuitenkin kohtalaisen pieneksi, koska uudet II-luokan riskiruudut sijaitsevat alueella, jossa on regressioanalyysin mukaisia muita II-luokan riskiruutuja. Näitä ruutuja on Kempeleessä, Kuusamossa (myös Rukalla), Muhoksella, Oulussa (Haukipudas, Kiiminki, Oulu) ja Tyrnävällä. Ruudut sijoittuvat regressiomallin mukaisten I ja II-luokan riskiruutujen kohdalle, joten riskialuejaon muuttamiselle ei ole tarvetta. (THo) PTS-ohjeen mukainen regressiomallin ja tapahtuneiden onnettomuuksien tarkastelu muodostaa riskialueita seuraavasti: Pinta-ala (1 Väestö (2 Kerrosala (2 Riskiluokka km 2 % lkm % k-m 2 % I (18 ruutua) 18 0,08 51 362 18,26 4 803 907 22,38 II (162 ruutua) 162 0,68 139 336 49,53 10 204 417 47,55 III (162 ruutua) 162 0,68 41 301 14,68 2 898 705 13,51 IV (23 566 ruutua) 23 566 98,57 49 339 17,54 3 517 608 16,39 23 908 (1 100 281 338 100 21 460 637 100 Riskiluokka km 2 % lkm % k-m 2 % I (14 ruutua) 14 0,06 42 107 15,38 4 037 204 20,00 II (146 ruutua) 146 0,61 135 849 49,63 9 651 807 47,81 III (165 ruutua) 165 0,71 43 164 15,77 2 948 364 14,61 IV (24 621 ruutua) 24 621 > 100,00 (1 52 592 19,21 3 548 564 17,58 24 949 > 100 (1 273 712 100 20 185 939 100 (1 Ruudukkoaineistoon on valittu ruudut, jotka leikkaavat pelastustoimialueen alueobjektin kanssa. Ruudukkoaineiston pinta-ala on hieman suurempi kuin pelastustoimialueen pinta-ala ilman merialuetta. (2 Väestön ja kerrosalan määrä on otettu hilaruudukosta (aineiston pvm 31.12.2014). Määrät ovat hieman pienemmät kuin esim. väestörekisterikeskuksen väestömäärätiedot. (THo) Oulu-Koillismaan pelastuslaitos suoritti vuosien 2011-2015 aikana yhteensä 21 354 pelastustoiminnan hälytystehtävää (kaikki tehtävät). Tehtävistä kohdistui I-luokan riskialueelle 22,31 %, II-luokan 39,30 %, III-luokan 12,29 % ja IV-luokan riskialueelle 26,09 %. (THo) Riskialueet (regressiomalli ja riskiluokan määrittävät onnettomuudet) 1. -luokan riskialueita x 2. -luokan riskialueita x x x x x x x x x x x x x x 3. -luokanriskialueita x x x x x x x x x x x x x x x x x x Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 13 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 86 OSA 2, Perustelumuistio 3.1.4 Uudet riskiaineistot Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm. - Asuinalueiden paloriskien arviointi -aineisto, - Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa - Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja - Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä Uudet riskiaineistot on tuotettu tutkimustyössä, josta on julkaisu nimellä Onnettomuusvahingot pelastustoimen riskianalyysityössä (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 2014). Aineistojen laatimiseen on osallistunut mm. Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja VTT. ja useat pelastuslaitokset. Uudet riskiaineistot sisältyvät myös pelastuslaitosten kumppanuusverkoston riskianalyysityöryhmän raporttiin 2012-2014. (THo) Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana, koska ne eivät ole pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoittamia riskiaineistoja. Kuva 12 Oheisessa on kuvassa riskiluokkien 1 ja 2 riskiruutuja, joissa aineistona on omaisuusvahinkoriskin odotusarvo rakennuspaloissa. Kuva 13 Oheisen kuvan ruudukkoaineistossa on henkilövahinkoriskin odotusarvo tieliikenneonnettomuuksissa sekä pelastustoimialueella vuosina 2011-2015 sattuneiden liikenneonnettomuuksien sijainti kuvattuna mustilla pisteillä. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 14 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 87 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 14 Oheisen kuvan ruudukkoaineistossa on henkilövahinkoriskin odotusarvo rakennuspaloissa sekä pelastustoimialueella vuosina 2011-2015 sattuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen sijainti kuvattuna mustilla pisteillä. (THo) 3.2 Erityisten riskikohteiden tarkastelu Toimintavalmiusohjeen (2003) ja PTS-ohjeen (2012) mukaisesti laadittu riskialuejako antaa kohtalaisen hyvän vastauksen siihen, missä onnettomuudet todennäköisimmin tapahtuvat. Riskialuejako ei kuitenkaan kykene huomioimaan onnettomuuden seurauksia eikä kohteita, joissa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat tavanomaista suuremman vaaran. Tällaisia riskikohteita ovat mm. hoito- ja huoltolaitokset, teollisuuslaitokset, majoitusliikkeet, oppilaitokset, teatterit, kirkot, tavaratalot, näyttelyhallit, suuret yleisötapahtumat, lentokentät, vaarallisten kemikaalien valmistus-, varastointi- ja käyttölaitokset, turvetuotantoalueet, jne. Koska riskikohteet eivät sisälly täysimääräisesti riskialuejakoon, on niiden onnettomuusuhat ja riskienhallinnan keinot arvioitava erikseen. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä kohteen omia valmiuksia ennaltaehkäistä onnettomuuksia, varautua onnettomuuksiin ja toimia oikein onnettomuuden sattuessa. Pelastuslaitos voi vaikuttaa tähän mm: - suorittamalla kohteissa tehostettua valvontaa (määrävälein tehtävät palotarkastukset) - tarjoamalla kohteille onnettomuuksien ehkäisyyn, omatoimiseen varautumiseen ja hätätilannevalmiuksiin kohdistuvaa neuvontaa ja koulutusta. Riskikohteissa sattuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä ja seurauksia pienentää myös useat toimintaan kohdistuvat säädösvaatimukset. Rakennus/ tapahtuma/ toiminta voi vaatia esimerkiksi: - pelastussuunnitelman tai poistumisturvallisuusselvityksen - alkusammutusvälineistöä - palonilmaisu-, sammutus- ja savunpoistolaitteistoja sekä muuta turvatekniikkaa - jne. Erityisiä riskikohteita varten laaditaan lisäksi pelastustoimen suunnitelmia, joita ovat mm: - operatiiviset kohdekortit Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 15 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 88 OSA 2, Perustelumuistio - kemikaalilaitosten ulkoiset pelastussuunnitelmat - öljyntorjuntasuunnitelma - toimintaohjeet ilmaliikenneonnettomuuksissa - toimintaohjeet raideliikenneonnettomuuksissa - toimintaohjeet vaarallisten aineiden onnettomuuksissa (THo) - pelastustoiminnan johtamisen ja huollon suunnitelmat - jne. 3.3 Riskialuejaon käyttäminen Ilman omatoimisia sammutus- ja pelastustoimenpiteitä on tulipalossa muodostuvien vahinkojen määrä suoraan verrannollinen kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan kanssa. Vastaavasti liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen henkilön selviytymismahdollisuudet vähenevät sitä mukaan, mitä kauemmin avun saapuminen onnettomuuskohteeseen kestää. PTS-ohjeessa on annettu tavoitteelliset aikarajat riskialueiden saavuttamiselle. Aikarajat koskevat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviä, joihin liittyy tai voi liittyä välitöntä ihmisen, ympäristön tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Toimintavalmiusaikoja tarkasteltaessa on huomioitava yksiköiden lähtöön ja hälytysajoon kuluva aika. Uusi PTS-ohje antaa tavoiteajat myös ensitoimenpiteisiin (tiedustelu, tehtäväkäskyt, kalustoselvitykset ym.) käytettävälle ajalle. Toimintavalmiuden käsitteitä on havainnollistettu seuraavassa kaaviossa (kuva 13). Toimintavalmiusohjeen määrittelemien pelastusmuodostelmien osalta tarkastellaan yhden sammutusauton ja sen henkilöstön muodostamaa pelastusyksikköä sekä 2-5 pelastusyksikön muodostamaa pelastusjoukkuetta. Eri riskialueiden tavoittamiselle asetetut vaatimukset ovat seuraavat: Riskialue Muodostelma ja tavoitteelliset toimintavalmiusajat 1. pelastusyksikkö kohteessa Pelastusjoukkue kohteessa Tehokas pelastustoiminta alkaa 1 6 min 20 min 11 min 2 10 min 30 min 14 min 3 20 min 30 min 22 min 4 voi olla yli 20 min voi olla yli 30 min voi olla yli 30 min Riskialueen 4 osalta on maininta, jonka mukaan alueilla, joissa pelastustoiminnan aloittamiseen kuluva aika on vähintään 40 minuuttia, on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Mainittu aikaraja on todella pitkä. Esimerkiksi tulipalo aiheuttaa syttymistilaan hengenvaaralliset olosuhteet noin 3 minuutissa, tuhoaa huoneiston noin 10-15 minuutissa Avunsaantiaika 30 minuutin avunsaantiaika kattaa yli 99 % pelastustoimialueen väestöstä ja kerrosalasta. 40 min avunsaantiajan ulkopuolella asuvien määrä on erittäin pieni. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 16 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 89 OSA 2, Perustelumuistio ja rakennuksen (pientalo) noin 20-30 minuutissa. Omatoimiseen varautumiseen on kiinnitettävä huomiota aina, mutta erityisesti silloin, kun tarkasteltavan alueen avunsaantiaika on yli (noin) 15 minuuttia. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen selvittäminen aloitettiin sijoittamalla asemapaikat paikkatietoina kartalle ja määrittämällä jokaiselle asemapaikalle lähtöaika, jonka kuluessa ensimmäisen yksikön pitäisi olla matkalla kohteeseen. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevilla asemapaikoilla lähtöaikatavoite on yksi minuutti hälytyksestä. Muilla asemapaikoilla tavoite on yleensä viisi minuuttia. Kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan selvitettäessä käytettiin apuna MapInfo -ohjelman G-Router -sovellutusta sekä Suomen Tiestö -tietokantaa. Toimintavalmiuskehien eli Isokronien piirtäminen aloitettiin tarkistamalla määrittämällä Suomen Tiestö -tietokannan eri tietyypeille asetettujen ajonopeuksien oletusarvot. Isokronien piirtämiselle annettiin arvot siten, että halutusta toimintavalmiuskehästä vähennettiin tarkasteltavan asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika. Tämän jälkeen Isokronille määritettiin aloituspiste, jolloin ohjelma piirsi kartalle halutun saavutettavuuskehän, jossa on huomioitu asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika ja hälytysajoon kuluva aika. Lopuksi Isokroni värjättiin siten, että sen tarkastelu olisi mahdollisimman selkeää. Kuva 14 Oheisesta kuvasta nähdään, että Oulun seudun paloasemilla on hyvät edellytykset saavuttaa 2-luokan riskialueet 10 minuutin tavoiteajassa. 10 minuutin Isokroni on kuvassa sinisellä. Paloasemaverkostosta poistuu vuoden 2016 aikana Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toiminnot yhdistetään Kempeleen paloasemalle (Oulunsalo ja sen isokroni on poistettu oheisesta karttakuvasta). Toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan kerro kaikkea siitä, kykeneekö hälytetyt yksiköt suorittamaan sammutus- tai pelastustehtävää. Tavoiteaikojen lisäksi on tarkasteltava myös yksiköiden henkilöstön ja kaluston määrää. Jokaiselle pelastustoimialueen asemapaikalle määritettiin edellä mainittuja periaatteita noudattaen 6, 10, 20, 30 ja 45 minuutin toimintavalmiusalueet. Näiden Isokronien avulla selvitettiin, tavoitetaanko eri riskialueet toimintavalmiusohjeen määrittämissä rajoissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty paloasemilta tavoitettavan väestön ja kerrosalan määrä toimintavalmiusohjeen määrittämissä aikarajoissa. Tietokantana on käytetty vuoden 2014 0 hilaruudukkoa. Hakutoiminto on tehty käyttäen operaattoria Within, jolloin ruudut, jotka sijaitsevat pääosin Isokronin rajan sisäpuolella, poimitaan hakutulokseen mukaan. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 17 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 90 OSA 2, Perustelumuistio Aika Väestö Kerrosala (min) Henkilöä % k-m 2 % 6 131 593 46,78 10 973 021 51,13 10 248 352 88,28 19 068 528 88,85 20 273 007 97,04 20 731 763 96,60 30 278 257 98,90 21 187 299 98,73 aineisto 281 338 100 21 460 637 100 (THo) Aika Väestö Kerrosala (min) Henkilöä % k-m 2 % 6 141 219 51,59 10 981 169 54,40 10 240 125 87,73 17 925 279 88,80 20 266 081 97,21 19 594 344 97,07 30 271 323 99,13 20 002 770 99,09 Yht. 273 712 100,00 20 185 939 100,00 PTS-ohjeen mukaisen riskialuejaon ja saavutettavuuskehien tarkastelu osoittaa seuraavaa: - Asemapaikkojen sijainti eri riskialueisiin nähden on kohtalaisen hyvä. - Oulun Rajakylään, Linnanmaalle ja Toppilaan muodostuvia I-luokan riskialueita ei tavoiteta nykyisiltä paloasemilta kuudessa minuutissa hälytyksestä. Tämä on havaittavissa sekä Isokroneja että toteutuneita toimintavalmiusaikoja tarkastelemalla. Pelastuslaitoksen toimintavalmiutta on kehitettävä Oulun keskustan ja Haukiputaan välillä. (THo) - Kuusamon Rukalle muodostuvaa 2-luokan riskialuetta ei tavoiteta Kuusamon keskustasta tavoiteajassa. Tämä edellyttää Rukan oman yksikön lähtövalmiuden kehittämistä. - Kuusamon keskustaan ei enää muodostu ensimmäisen luokan riskialuetta. Tämä parantaa ensimmäisen yksikön tavoiteajan toteutumista Kuusamon keskustan 2-luokan riskialueilla (sivutoimiset ehtivät mukaan hälytykseen) - Jäälin ja Laivakankaan 2-luokan riskialueet Oulussa olivat ensimmäisen yksikön osalta tavoiteaikojen rajamailla, mutta tilanne korjaantui Ruskonselän paloaseman käyttöönoton jälkeen. Tuiran paloaseman siirtyminen Ruskonselkään heikensi Toppilaan ja Linnanmaalle muodostuvien 1-luokan riskialueiden tavoittamista. Tilanne vaatii seurantaa ja tarvittaessa toimintavalmiuden kehittämistä Oulun keskustan ja Haukiputaan välillä. - Taivalkosken ja Utajärven II-luokan riskialueille sekä Hailuodon ja Taivalkosken III-luokan riskialueille ei saada pelastusjoukkueen kokoista muodostelmaan tavoiteajassa johtuen pitkästä etäisyydestä naapuripaloasemille. Tämän vuoksi kyseisten paloasemien henkilöstön määrään ja koulutukseen sekä kaluston määrään ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Edellä mainittu on huomioitava myös Kuusamon ja Pudasjärven paloasemien kohdalla johtuen pitkistä etäisyyksistä naapuripaloasemille. - Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueille ei saada pelastusjoukkueen kokoista muodostelmaa tavoiteajassa (ellei säiliöautoa katsota toiseksi pelastusyksiköksi). Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 18 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 91 OSA 2, Perustelumuistio - Pelastusjoukkueen johtaja (OK30, OK32) ei tavoita kaikkia 2- ja 3- luokan riskialueita 30 minuutin tavoiteajassa. Tämä on huomioitava kyseessä olevan alueen asemapaikkojen yksikönjohtajakoulutuksessa. - Riskialuejaon ja toimintavalmiusaikojen tarkastelu mahdollistaa Käylän, Syötteen, Oijärven ja Oulunsalon paloasemien lakkauttamisen. Jos lakkauttamiseen päädytään, on muutos huomioitava huolellisesti mm. hälytysvastesuunnittelussa ja lähimpien muiden paloasemien kuormittumisen kasvamisessa. Samalla on arvioitava erityisesti sivutoimisen henkilöstön mahdollisuutta jatkaa palokuntatoimintaa muilla paloasemilla. Sivutoimisen henkilöstön saatavuus on erityisen tärkeää mm. itäisellä toimialueella, jossa päätoimisen henkilöstön määrä on pieni ja etäisyys alueen toimintavalmiutta tukeville paloasemille on pitkä. Oulunsalon paloasema on lähimpänä Oulun lentokenttää sijaitseva pelastuslaitoksen paloasema. Ilmaliikenneonnettomuuksiin liittyvä toimintavalmius nojaa kuitenkin lentokentän oman paloaseman sekä koko Oulun toimialueen ja osin myös läntisen toimialueen paloasemien toimintavalmiuteen. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopuminen ei aiheuta merkittävää heikennystä pelastuslaitoksen toimintavalmiuteen lentokenttäalueelle. - Rukan ja Syötteen matkailukeskukset ovat toimintavalmiuden kannalta ongelmallisia. Keskukset sijaitsevat etäällä kuntakeskuksesta ja niiden väestömäärä moninkertaistuu sesonkiaikoina jopa ensimmäistä riskialuetta vastaavaksi. Rukan ja Syötteen paloasemien osalta on erittäin tärkeää, että niiden ensilähdön pelastusyksiköt saadaan miehitettyä ja niiden kalusto on laadultaan ja määrältään riittävää. Asemapaikkojen merkitystä lisää myös se, että ajoaika lähimmältä muulta asemapaikalta Rukalle on noin 18 minuuttia ja Syötteelle noin 25 minuuttia hälytyksestä. - Henkilöstön määrään ja koulutukseen sekä kaluston määrään ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota Hailuodossa, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Tämä johtuu pitkästä etäisyydestä lähimmälle muulle pelastustoimen asemapaikalle. - Asemapaikkojen toimintavalmiudessa esiintyvät puutteet on huomioitava rakenteellisen paloturvallisuuden, valvonnan ja turvallisuusviestinnän järjestelyissä. palonehkäisyn, palotarkastuksen sekä valistuksen ja neuvonnan järjestelyissä. Kuva 15 OK30:n ja OK32:n Isokronit. Joukkueenjohtaja ei tavoita Kuivaniemen, Yli- Iin, Utajärven, Pudasjärven ja Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueita tavoiteajassa. Paloasemat Paloasemien lakkauttaminen on otettu tarkasteluun osana pelastustoimen vuosien 2015 2017 rakennemuutoksen säästötavoitteita. Lakkauttaminen koskisi kuluvan palvelutasopäätöskauden aikana Oijärven ja Käylän paloasemia. Lisäksi Oulunsalon paloasema on tarkoitus yhdistää Kempeleen paloaseman kanssa (Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan). - Toimintavalmiusaikoja tarkastelussa on hyvä huomata, että toimintavalmiusajat eivät kerro mitään siitä, kykeneekö tehtävään lähtenyt yksikkö suoriutumaan annetusta sammutus- tai pelastustehtävästä. Erilaisista tehtävistä selviytyäkseen on yksikössä oltava sammutus- ja pelastustehtävät hallitseva henkilöstö ja asianmukainen kalusto. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 19 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 92 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 16 Pelastustoimen toimintavalmiuden seurannassa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä on kaavoituksen vaikutus riskialuejakoon 4 MUUT UHAT JA NIIDEN TOTEUTUMISEEN VARAUTUMI- NEN RISKITEKIJÄT Pelastustoimen tehtäväkenttään liittyy paljon riskitekijöitä, joiden toteutumiseen on varauduttava. Riskitekijät liittyvät pääasiassa toimintaympäristöön, mutta myös oman palvelutuotannon ylläpitämiseen. 4.1 Tulipalot Pelastuslaitoksen asemapaikat suorittavat vuosittain 600-700 750 sammutustehtävää, joista osaan liittyy myös pelastaminen. Sammutustehtävät lukeutuvat pelastustoimen perustehtäviin, joihin on yleisesti varauduttu hyvin. Väestön ikääntyessä kasvaa niiden ihmisten joukko, joiden kyky pelastautua tulipalosta omatoimisesti on heikentynyt. Tämä on ollut havaittavissa mm. siitä, että palossa menehtynyt tai loukkaantunut on aiempaa useammin vanhus (O-KPelan tilastot). Tulipalo on sattunut asunnossa, jossa ainut tulipaloihin liittyvä turvalaite on palovaroitin. Asukas ei ole kyennyt reagoimaan palovaroittimen ääneen tai asukkaalla ei ole ollut kykyä pelastautua vaaratilanteesta. Väestön ikääntyminen on huomioitava myös pelastuslaitoksen toiminnassa. Pelastuslaitoksen on osaltaan vaikutettava siihen, että vanhusväestölle olisi entistä enemmän tarjolla kohotetulla suojaustasolla varustettuja asuntoja. Pelastuslaitoksen on huolehdittava, että erityisryhmien asumiseen sekä erityisryhmille tarjottaviin hoivapalveluihin liittyvät poistumisturvallisuusselvitykset on tehty. Pelastuslaitoksen on tarjottava aktiivisesti neuvontaa ja koulutusta erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle, kuten myös omissa asunnoissaan asuville ikäihmiselle. Tulipaloihin varautumisessa on huomioitava rakennusten korkeuden kasvaminen (8 krs 12 20 krs) sekä puun käytön lisääntyminen rakentamisessa. Puurunkoiset rakennukset voivat olla jo nykyisin jopa 8 kerroksisia. Parhaillaan uusittavana oleva E1 (YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudes- Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 20 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 93 OSA 2, Perustelumuistio ta) todennäköisesti lisää puurunkoisten rakennusten kerrosmäärää sekä kasvattaa rakennusten kerrosalaa. keväällä 2011 voimaan tullut uusi E1 (YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta), joka mahdollistaa jopa 8- kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. (THo) Tulipalojen osalta on syytä huomioida myös ennakoitu ilmastonmuutos, jonka arvioidaan lisäävän maastopalojen määrää ja kasvattavan niiden kokoa. Tähän on antanut viitteitä mm. vuosien 2006 suuret maasto- ja turvetuotantoaluepalot. Maastopalojen määrän ja pinta-alan kasvamiseen on syytä varautua sekä pelastuslaitoksen omin toimenpitein että viranomaisyhteistyön menetelmin. Tulipaloihin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen operatiivisessa suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella paloasemalla asemapaikalla ja niiden henkilöstöllä on oltava tulipalojen sammuttamiseen tulipaloissa tarvittava peruskalusto ja koulutus. (THo) - Paloasemien kykyä henkeä pelastavaan savusukellukseen ja sisäpuoliseen sammutukseen rakennuspaloissa on ylläpidettävä mahdollisimman kattavasti. Tämä on erityisen tärkeää niillä paloasemilla, joiden toimintaympäristössä on asuinkerrostaloja, monikerroksisia majoituslaitoksia tai hoito- ja huoltolaitoksia. Jokaisen asemapaikan on kyettävä kaluston määrän ja laadun sekä henkilöstön koulutuksen puolesta rakennuspalojen edellyttämään henkeä pelastavaan savusukellukseen. Tämä on huomioitava myös henkilöstön varallaolossa ja hälytysohjeissa. (THo) - Suurien rakennuspalojen tai laajojen metsä-, maasto- tai turvetuotantoaluepalojen edellyttämä sammutusvalmius on huomioitava kalusto- ja varustehankinnoissa, hälytysohjeissa, henkilöstön koulutuksessa sekä pelastustoiminnan johtamisen pelastustoimen ja huollon huoltotoiminnan suunnittelussa. (THo) Pelastuslaitoksen on täydennettävä pelastustoiminnan hälytysohjeita ja johtamissuunnitelmia useiden samanaikaisten maastopalojen tai suuronnettomuuden ja samanaikaisten muiden onnettomuuksien varalta. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityinen huomio pelastustoiminnan resurssien valmiussiirtoihin ja tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen onnettomuuskohteissa. Suunnittelussa on huomioitava pelastustoimialueen omat henkilöstö- ja kalustoresurssit sekä yhteistyö muiden pelastuslaitosten kanssa. Lisäksi on huomioitava tarvittavassa laajuudessa valmius muun kansallisen (Finn Rescue) ja kansainvälisen (EU:n pelastuspalvelumekanismi) avun hälyttämiseen ja vastaanottamiseen. (THo) - Jokaisella asemapaikalla on oltava valmius toimia tulipaloissa tai muissa onnettomuuksissa, joissa on mukana palavia nesteitä (perusvalmius sammutusvaahdotteiden käyttöön). Erityisesti Oulussa on huomioitava valmius palavien nesteiden suursäiliöiden säiliö-, vallitila- ja lammikkopalojen sammuttamiseen ja/tai muuhun hallintaan. Kyseisen valmiuden käyttäminen laajasti palavien nesteiden kuljetusonnettomuuksissa on huomioitava mm. hälytysvastesuunnittelussa. (THo) - Asemapaikkojen toimintavalmiusaikoihin liittyvät ongelmat (riskialueiden tai -kohteiden tai haja-asutusalueiden saavutettavuus) on huomioitava palonehkäisyn sekä valistuksen ja neuvonnan järjestelyissä. Suuronnettomuusvalmius Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM 2015) kehottaa huomioimaan pelastustoiminnan suunnittelussa mm. useat samanaikaisen suuret maastopalot sekä suuronnettomuudet ja muut samanaikaiset muut onnettomuudet. (THo) Kuva 17 Palavien nesteiden suursäiliöitä Oulun Vihreäsaaressa. - Pelastuslaitoksen on kohdistettava valvontaa sekä valistusta, neuvontaa ja koulutusta erityisryhmin asumis- ja hoivapalveluiden turvallisuuden kehittämiseen sekä myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 21 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 94 OSA 2, Perustelumuistio kohteiden, kuten suurten sairaaloiden ja hoivalaitosten paloturvallisuuden kehittämiseen. (THo) 4.2 Liikenneonnettomuudet Pelastustoimialueen pelastusyksiköitä hälytetään vuosittain lähes 600-700 500-600 liikenneonnettomuuteen, jotka tapahtuvat pääsääntöisesti aina tieliikenteessä. Rautatie-, lento- ja vesiliikenneonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta mahdollisen onnettomuuden varalta on kuitenkin tehty operatiivisia suunnitelmia (toimintaohje raideliikenneonnettomuustilanteessa, toimintaohje ilmaliikenneonnettomuustilanteessa, venetoimintaohje, pelastussukellusohje vesipelastusohje). Tieliikenneonnettomuuden todennäköisyys on suurin Oulun seudulla, missä on suurimmat liikennetiheydet, mutta onnettomuuden todennäköisyys on suuri myös muualla pelastustoimialueella. Voidaan tilastollisesti sanoa, että jokaisessa alueen kunnassa tapahtuu vuosittain vähintään yksi pelastustoimen valmiutta edellyttävä liikenneonnettomuus. (THo) Liikenneonnettomuuksiin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella asemapaikalla on oltava nykyaikaiset hydrauliset pelastusvälineet, voimatyynysarja ja muu liikenneonnettomuuksissa tarvittava peruskalusto sekä välineiden käyttämisessä tarvittava koulutus. - Jokaisen asemapaikan on kyettävä onnettomuuspaikan suojavaahdotukseen. Sähköautot Liikenneonnettomuuksiin liittyvän pelastustoiminnan tekniikassa ja taktiikassa on huomioitava sähkön yleistyminen ajoneuvojen käyttövoimana. (THo) - Jokaisen asemapaikan, jonka alueella on sähköistetty rautatie, on kyettävä kaluston sekä henkilöstön koulutuksen puolesta onnettomuuspaikan hätämaadoitukseen. - Liikenteen suuronnettomuuden ja samanaikaisten muiden onnettomuuksien tehokas pelastustoiminta on huomioitava mm. hälytysohjeissa sekä pelastustoiminnan henkilöstö- ja kalustoresurssien valmiussiirtojen järjestelyissä. (ks. kohta 4.1) (THo) - Lento-, meri- ja raideliikenneonnettomuuksista laaditut operatiiviset suunnitelmat on laajennettava kattamaan koko pelastustoimialuetta. 4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet, räjähdysonnettomuudet ja öljyvahingot Pelastustoimialueella sattuvat vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat aineiden käsittely-, varastointi- ja kuljetusmääriin nähden harvinaisia. Alueella on tapahtunut vuosien 2011-2015 2010-2014 aikana 2 räjähdysonnettomuutta, 62 65 vaarallisten aineiden onnettomuutta ja 443 419 öljyvahinkoa (yleensä pieniä liikennevälineeseen liittyviä öljyvahinkoja). (THo) Vaarallisiin aineisiin liittyvä onnettomuusriski vaihtelee pelastustoimialueella hyvin paljon. Vaarallisien aineiden kuljetuksista varsinaiset kemikaalikuljetukset sijoittuvat lähes täysin alueen länsiosiin. Riskikohteita ovat tiekuljetusten osalta VT4, VT8, VT22. Alueen muilla pääteillä tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset ovat lähes täysin palavien nesteiden tai kaasujen kuljetuksia. Muut kemikaalikuljetukset ovat satunnaisia. Vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia tehdään alueen kaikilla rautateillä. Merkittävä osa kuljetettavista aineista on sellaisia, että onnettomuustilan- Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 22 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 95 OSA 2, Perustelumuistio teessa niistä aiheutuu lähinnä paikallinen vaaratilanne (palavat nesteet, hapot, peroksidit). Osalla aineista vaara-alue voi kuitenkin olla hyvinkin suuri (nestekaasut, ammoniakki, butadieeni), mikä kasvattaa kuljetuksiin liittyvää riskiä etenkin taajamien kohdalla. Oulussa riskitekijöitä lisää myös varastosekä järjestelyraiteet, joilla tehdään junien hajottamista ja kokoamista. Kuva 18 Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät riskitekijät ovat suurimmillaan silloin, kun rautatie tai maantie kulkee taajaman tai pohjavesialueen läpi (Oulu, Muhos, Liminka, Kempele, Utajärvi, Kuivaniemi). Oulun satamien vuoden 2015 2007 kemikaalikuljetuksista suurimman osan muodostivat nestemäiset polttoaineet, joita tuotiin noin 580 000 570 000 tonnia. Muita vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia kemikaaleja kuljetettiin noin 100 000 tonnia, joista määrällisesti merkittävimpiä olivat Muurahaishappo, Etikkahappo, Formamidi ja Tärpätti. Kemikaalimäärät jakautuivat YKvaaraluokan mukaan seuraavasti: syövyttävät aineet noin 61 500 tn, palavat nesteet n. 32 000 tn, hapettavat aineet noin 1 600 tn, myrkylliset aineet noin 110 tn ja muut vaaralliseksi luokitellut aineet noin 7 800 tn. Vaikka vaarallisia aineita kuljetetaan meriteitse paljon, kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Viimeisimmät onnettomuustilanteet ovat olleet pieniä öljyvuotoja satama-alueella tai pilssivesien laittomasta pumppauksesta aiheutuneita öljyvahinkoja (vuosina 2003-2007 aikana yhteensä 8 kpl). (THo) Vaarallisien aineiden käyttö- ja varastointilaitoksista aiheutuvat riskitekijät painottuvat muiden kemikaalionnettomuusriskien tavoin Ouluun. Lähes kaikki kemikaalilaitokset, jotka vaativat toiminnalleen TUKES:n luvan, sijaitsevat Oulussa (yhteensä 30 28 kpl). Näistä turvallisuusselvityksen edellyttäviä kohteita on kahdeksan StoraEnso Oyj, Kemira Chemicals Oy, Eastman/Taminco Finland Oy, Arizona Chemical Oy, Akzo Nobel Finland Oy, Synthomer Finland Oy, NEOT Oy, Teboil Oy. Turvallisuusselvityksen vaatii myös Oulun satama ja järjestelyratapiha. Pienempiä kemikaalien valmistus-, käyttö- tai varastointilaitoksia sijaitsee myös muualla pelastustoimialueella. Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella tapahtuva varsinaisten räjähteiden varastointi on vähäistä. Alueella on muutamia varastosuojia, joissa varastoidaan pysyvästi louhintaräjähteitä tai ilotulitteita. Sotilasräjähteiden varastointi loppui lähes kokonaan, kun räjähteiden varastointi Oulun Murtoselän varastoalueella lopetettiin. Käsiaseiden patruunoiden ja ruudin myymälävarastoja sekä kaupan ilotulitevarastoja on useita, mutta niissä ei varastoida varsinaisia räjähteitä (luokan 1.1 tai 1.2 tuotteet). (THo) Vaarallisista aineista aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on oltava valmiudet toimia tavanomaisissa ns. päivittäisissä palavien nesteiden onnettomuuksissa sekä pienissä kemikaalionnettomuuksissa. - Jokaisella asemapaikalla on oltava vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavat keskeiset tietolähteet (Tokeva-ohjeet 2012, Opas vaa- Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 23 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 96 OSA 2, Perustelumuistio rallisten aineiden onnettomuustilanteiden pelastustoimintaan eli ns. oranssikirja). - Alueen länsiosien asemapaikoilla, joiden alueella kulkee valtakunnan Etelä-pohjoissuuntainen päärata tai valtatie 4, 8 tai 22, on oltava valmius henkeä pelastavaan toimintaan kemikaalionnettomuustilanteissa. Lisäksi asemapaikoilla on oltava valmius onnettomuuden tiedusteluun, vuodon välittömään rajoittamiseen (mm. laimennus), vaara-alueen väestön varoittamiseen ja vaara-alueen eristämiseen. - Varsinainen vaarallisten aineiden torjuntavalmius ja siihen tarvittava kalusto keskitetään paloasemakohtaisesta VAK-tasosta tehdyn päätöksen (OKPela 12.10.2009) ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelman mukaisesti (OKPela 5.4.2016). 12.10.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti (päätös paloasemakohtaisista VAK-tasoista). Kaluston keskittämisessä on huomioitava vaarallisista aineiden kuljetusten aiheuttamat riskit pohjavesialueille (öljyntorjuntavalmius). (THo) - Suurempien kemikaalionnettomuuksien varalta laadittuja suunnitelmia (vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelma ja ulkoiset pelastussuunnitelmat) on ylläpidettävä. on laadittava oma operatiivinen suunnitelma. (THo) - Pelastuslaitoksen on kehitettävä valmiutta puhdistaa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa kemikaaleille altistuneita henkilöitä. Suunnittelun on perustuttava osaltaan pelastuslaitoksen oman valmiuden kehittämiseen (kuljetusonnettomuudet), mutta myös yhteistyöhön tuotantolaitosten kanssa (tuotantolaitosten onnettomuudet). Suunnittelu on toteutettava siten, että puhdistusvalmius palvelee myös kohdassa 4.5 mainittuja tilanteita. (THo) - Kemikaalionnettomuuksiin liittyvää koulutusta on lisättävä. CBRNEvalmiuden tilanne on tarkistettava erityisesti biologisten onnettomuuksien osalta. - Pelastustoimialueen kemikaalikuljetuksia koskeva riskikartoitus on päivitettävä. (THo) - Merialueella sattuvien öljyvahinkojen varalta on huolehdittava, että pelastuslaitoksella on riittävä määrä henkilöstöä öljyntorjunta-aluksia/- veneitä varten. 4.4 Vesipelastustehtävät Oulu-Koillismaan pelastustoimen alue on hukkumistilastoissa hieman keskitasoa heikommalla puolella. Pohjois-Pohjanmaalla hukkui vuosien 2013 2015 2013 2014 aikana 29 22 ihmistä (2,36 2,71 henkilöä/100000 asukasta/vuosi) valtakunnallisen kokonaismäärän ollessa 367 273 (2,23 2,49 henkilöä/100000 asukasta/vuosi). Hukkumisista lähes 50 % tapahtuu kesä-, heinä- ja elokuun aikana. Hukkuneista noin 15 % 10 20 % on naisia. (SUH:n tilastot) (THo) Vesipinta-ala ja vesiliikenteen määrä on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella muuhun Suomeen verrattuna vähäinen, minkä pitäisi yhdessä alueen valtakunnallisesti pohjoisen sijainnin (vesien lämpötila) kanssa vähentää hukkuneiden määrää. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 24 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 97 OSA 2, Perustelumuistio Pelastustoimen vesipelastustehtävistä suurin osa kohdistuu Oulun alueelle (vuosien 2011 2015 2013-2014 aikana 109 37 tehtävää 72 56:stä Oulussa). Vesipelastustehtävien määrä näyttäisikin painottuvan väestökeskittymien mukaisesti. Alueella ei ole varsinaista matkustajalaivaliikennettä. Suurimpia aluksia ovat merialueella risteilevä M/S Aleksandra ja Oulujoella risteilevä M/S Angelina. Merkittävin vesiliikennereitti on Hailuodon lautta (n. 7,5 km/ n. 60 henkilöautoa). Vesistöistä aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella alueen asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on oltava henkilöstön koulutuksen ja varusteiden puolesta valmius pintapelastustehtävien suorittamiseen, mikä tarkoittaa vesipelastustoiminnan tasoa 3 (Pelastussukellusohje, SM, 30.11.2007). - Oulussa, missä suoritettiin noin 65 % vuosien 2011 2015 2013-2014 vesipelastustehtävistä, on pintapelastusvalmiuden lisäksi pyrittävä ylläpitämään välitöntä vesisukellusvalmiutta (taso 1). - Oulun vesisukellusvalmiutta on hyödynnettävä muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Samalla on kartoitettava sopimusperusteisen vesisukellustoiminnan kehittämismahdollisuudet yhdessä niiden ulkopuolisten henkilöiden/ organisaatioiden kanssa, joilla on riittävä valmius kiireellisten vesisukellustehtävien suorittamiseen. - Vesipelastusvalmiutta arvioitaessa on syytä huomata, että ongelmat pintapelastuksessa johtavat helposti vesisukellukseen, johon useimpien asemapaikkojen valmius on erittäin huono. - Hailuodon lauttoja, M/S Alexandraa sekä M/S Angelinaa varten on laadittava kohdevasteet (hälytysvastesuunnittelu). 4.5 Luonnonolosuhteisiin liittyvät onnettomuudet Luonnononnettomuudet Luonnonolosuhteet, kuten rajuilmat, myrskyt, rankkasateet ja tulvat aiheuttavat vuosittain satoja hälytystehtäviä. Eniten tehtäviä aiheuttaa voimakkaassa tuulessa kaatuneet puut sekä tuulen irrottamat kattopellit tai muut rakenteet. Viime vuosina ovat yleistyneet myös tykkylumen aiheuttamat hälytystehtävät, jolloin lumen paino kaataa tai uhkaa kaataa puita sähkölinjoille, liikenneväylille ja rakennusten päälle/pihoille. Luonnonolosuhteisiin liittyville onnettomuuksille on ominaista, että ne tapahtuvat lyhyiden ajanjaksojen sisällä. Muutama myrsky- ja rankkasadepäivä voi aiheuttaa pelastustoimialueella satoja hälytystehtäviä. Pelastustoimen toimintavalmiutta vaativat kevättulvat ovat yleensä ohi 1-2 viikossa ja saattavat aiheuttaa tuona aikana kymmeniä hälytystehtäviä. Onnettomuuksia aiheuttava tykkylumi kertyy puihin ja sähkölinjoille lyhyessä ajassa ja voi johtaa nopeasti kymmeniin hälytystehtäviin. Edellä mainitut onnettomuudet aiheuttavat kuitenkin vain harvoin henkilövahinkoja, mutta esim. sähkönjakelun häiriöt saattavat kestää pahimmillaan useita päiviä, jopa viikkoja. Pelastustoimialueella sattui vuosien 2013-2014 aikana noin 300 pelastustoimen valmiutta edellyttänyttä luonnononnettomuutta. Tapahtumat liittyvät yleisimmin myrskyihin, kevättulviin tai rankkasadetulviin. Luonnonilmiöihin liittyviä pelastustehtäviä aiheuttaa myös salamointi, jääpadot, lumisateet (tykkylumi, kinostuminen, lumivyöryt). Vuoden 2000 jälkeen on sattunut muu- Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 25 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 98 OSA 2, Perustelumuistio tamia luonnononnettomuutta, joista on aiheutunut vakavia henkilövahinkoja. (THo) Etelä- ja Keski-Suomessa riehui vuosien 2010 ja 2011 erittäin voimakkaita myrskyjä, jotka aiheuttivat kymmenien miljoonien eurojen vahingot ja tuhansia tehtäviä pelastustoimelle. Myrskyt katkoivat sähköjä ja tietoliikenneyhteyksiä, aiheuttivat haittaa vesi- ja viemärilaitoksille, katkoivat liikenneyhteyksiä ja vaikuttivat pahimmillaan useiden viikkojen ajan yhteiskunnan perusrakenteisiin. Erittäin vakavat myrskyvahingot aiheutuivat paikoin vain muutamien minuuttien aikana. Ilmiöistä käytettiin nimitystä syöksyvirtaus. Maailmalla koetut äärimmäisen vakavat luonnononnettomuudet, kuten maanjäristykset ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Suomessa tapahtuu vuosittain 20-30 10-20 voimakkuudeltaan 1-3 1-4 magnitudin maanjäristystä, joista suurin osa Koillismaan ja Kouvolan seuduilla. Näistä ei ole tiettävästi aiheutuvat vahinkoja, sillä vahinkoja aiheuttavien maanjäristysten voimakkuus on yleensä vähintään 5 magnitudia. Lähes puolet Suomessa vuosien 1977-2001 aikana havaituista maanjäristyksistä sattui Kuusamon alueella, mikä lisää maanjäristyksen todennäköisyyttä Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella. Vuosien 2010-2011 aikana maanjäristyksiä on ollut erityisesti Kouvolan seudulla. Vuoden 1965 jälkeen voimakkain Suomessa rekisteröity maanjäristys sattui Alajärvellä 17. helmikuuta 1979. Sen magnitudiksi määritettiin noin 3.8. (THo) Kuva 17 Suomessa vuosien 1965-2002 aikana sattuneet maanjäristykset. (Seismologian laitos, Internet-sivut) Pelastustoimi kykenee suoriutumaan luonnononnettomuuksista kohtalaisen hyvin. Ongelmia voi aiheuttaa mm. hälytysten määrä. 27.9.2011 raivonnut myrsky aiheutti pelastustoimialueen asemapaikoille lyhyessä ajassa lähes 150 tehtävää. Myrsky ei kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja. Kiiminkijoen jääpatotulvat keväällä 2013 sitoi pelastuslaitoksen henkilöstöä yhtäjaksoisesti lähes viikon ajaksi. Tulvissa menehtyi yksi henkilö. Luonnonvoimista aiheutuviin riskitekijöihin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Pelastustoiminnan resursointia ja johtamista koskevat suunnitelmat on tarkistettava useiden samanaikaisten maastopalojen varalta (ks. kohta 4.1). (THo) - Pelastuslaitoksella on oltava jatkuva valmius pelastustoiminnan johtamisen ja hätäkeskuksen toiminnan tukemiseen myrskytilanteissa. Tämä tarkoittaa mm. valmiutta perustaa pelastustoimen johtokeskus. Valmiuden nostamista on harkittava jo myrskyistä saatavien ennakkovaroitusten perusteella (tilanneseurannan aloittaminen). - Myrskytilanteisiin ja muihinkin onnettomuuksiin liittyvän tilannekuvan kokoamista ja jakamista on kehitettävä. - Pelastuslaitoksen on kehitettävä valmiuttaan tukea muuta yhteiskuntaa myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien edellyttämissä toimissa. - Pelastustoimen asemapaikkojen valmiuden ylläpitämisessä on varauduttava pitkien sähkö- ja viestiliikennekatkosten aiheuttamiin ongelmiin (vaikutukset omaan toimintaan). - Mahdolliset myrskytilanteet on huomioitava yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmissa (valvonta). - Nykyistä järjestelyä varautumisesta jääpatoihin sekä kevät- ja syystulviin on jatkettava myös alueellisessa pelastustoimessa. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 26 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 99 OSA 2, Perustelumuistio - Lumivyöryriski on huomioitava pelastustoimen suunnittelussa ja kalustohankinnoissa ainakin Rukan alueella. - Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin ilmaston ääri-ilmiöihin on varauduttava. Erityisesti on huomioitava rankkasateet, tulvat, pitkät kuivuusjaksot. 4.6 Ihmisjoukkoon kohdistuvat väkivallanteot, terrorismi ja väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä Suureen ihmisjoukkoon kohdistuvan äärimmäisen väkivallan ja terrorismin todennäköisyys on suomessa vähäinen, mutta niihin liittyvä varautumisen tarve on kasvanut myös Suomessa. Kyseisiä väkivallantekoja Suomessa ovat mm. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapaukset sekä pommin räjäytys kauppakeskus Myyrmannissa Vantaalla. Näitä tuoreempia tapahtumia ovat mm. terrorismiin liittyvät Pariisin ampumistapaukset tammikuussa ja marraskuussa 2015 sekä Brysselin lentokentän pommi-isku maaliskuussa 2016. Edellä mainitut väkivallanteot ja terroriteot tapahtuivat kiinteistöissä, mutta kohde voi olla myös esim. liikenneväline (Madrid 2004, Lontoo 2005), urheilutapahtuma (Bostonin maraton 2013), turistinähtävyys (Istanbul 2016) tai mikä tahansa muu yleisötapahtuma. Tekoon voi sisältyä myös ns. likaisten pommien käyttämistä (vaarallisen aineen levitystä samanaikaisesti räjähteen laukaisun kanssa). Riski väkijoukkojen väkivaltaiseen liikehdintään on kasvanut myös Suomessa ja sitä on esiintynyt myös suomessa (Helsingin makasiinipalot 2006). Taustalla voi olla esim. yhteiskunnallista epäkohtaa/eriarvoistumista kritisoiva mielenosoitus, joka kehittyy mellakaksi ja laajaksi anarkiaksi. Tapahtumaan liittyy usein väkivaltaa, omaisuuden tuhoamista ja viranomaisten toiminnan vaikeuttamista. Väkivallantekojen ehkäisy ja niiden valmisteluun puuttumien ajoissa on usein vaikeaa. Tapahtumien harvinaisuudesta huolimatta on myös pelastustoimessa varauduttava näihin tapahtumiin. - Ihmisjoukkoon kohdistuvan väkivallan tai terrorismin sekä mellakan mahdollisuus on huomioitava poliisin ja pelastuslaitoksen välisen viranomaisyhteistyön suunnitelmissa sekä pelastustoiminnan ja ensihoidon operatiivisissa suunnitelmissa. - Kyseisen väkivallan mahdollisuus on huomioitava tarvittavilta osin yleisötapahtumien ja kokoontumistilojen pelastussuunnitelmien ja turvallisuusjärjestelyiden arvioinnissa ja ohjeistamisessa. - Pelastuslaitoksen ja poliisin tietojenvaihtoa on kehitettävä siten, että esim. yleisötapahtumaan liittyvät turvallisuusriskit tiedostettaisiin jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa. (THo) Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 27 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 100 OSA 2, Perustelumuistio 4.7 Pandemiat Pandemiasta tai muusta syystä aiheutuva joukkosairastuminen voi kuormittaa merkittävästi ensihoitoa ja hoitolaitoksia sekä ensihoitoa tukevaa ensivastetoimintaa. Pandemia voi kohdistua myös pelastuslaitoksen henkilöstöön vaarantaen palvelutuotannon jatkuvuutta. Pandemian vakavuutta on arvioitu Suomen kansallisessa riskiarviossa (v. 2015). Arvioinnin pohjana on kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. Näiden mukaan seuraava pandemia olisi vaikeampi kuin vuosien -1957 aasialainen ja -1968 hongkongilainen, mutta lievempi kuin vuoden -1918 espanjantauti. Pandemian kesto olisi 8 viikkoa. Tuona aikana väestöstä sairastuu 35 % (1,8 milj.), joista 2 % joutuu sairaalahoitoon (36 000). Heistä 25 % voi menehtyä (9000). - Pandemian mahdollisuus on huomioitava pelastuslaitoksen kriittisten palveluiden jatkuvuuden suunnittelussa. Suunnitelmissa on huomioitava erityisesti pelastuslaitoksen henkilöstön joukkosairastumisen ehkäisy sekä palvelutuotannon ja valmiuden ylläpito/priorisointi tilanteessa, jossa suuri määrä pelastuslaitoksen henkilöstöstä on sairastunut. Suunnittelun pohjaksi kansalliset pandemiaohjeet sekä pelastuslaitoksen ohjeen mm. lintuinfluenssan ja sikainfluenssan aikana (THo) Kuva 19 Pelastuslaitoksen henkilöstöä kokoamassa kuolleita lintuja lintuinfluenssan aikaan keväällä 2007. Kyseessä oli Oulun kaupungin ympäristöterveydenhuollon järjestämä valmiusharjoitus. 4.8 Sähkönjakeluun tai -tuotantoon liittyvät onnettomuudet, rikollisuus tai muut tapahtumat Suomen kansallinen riskiarvio 2015 korostaa useassa eri yhteydessä yhteiskunnan riippuvuutta sähkön tuotannosta ja jakeluverkosta. Kaikki hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut ja rakenteet toimivat sähköllä. Sähköntuotannon tai jakelun laajat ja pitkäkestoiset ongelmat voivat lamaannuttaa koko yhteiskunnan. Riittävän sähköntuotannon voi vaarantaa esim. vakava onnettomuus tai häiriötilanne ydinvoimalassa ja samanaikainen pitkäkestoinen katkos valtioiden välisessä siirtokaapelissa. Sähkönjakelu voi vaarantua erityisen voimakkaan rajuilman tai myrskyn seurauksena tai jopa voimakkaina revontulina havaittavan aurinkomyrskyn seurauksena. Taustalla voi olla myös kyberrikollisuus, jolla aiheutetaan vakavia häiriöitä sähköntuotannon sekä sähkönjakelun ja viestiliikenteen ohjausjärjestelmiin. - Pelastuslaitoksen kriittisten palveluiden jatkuvuuden suunnittelussa on huomioitava laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkokset sekä digitalisaatioon liittyvät tietoturvariskit. (THo) 4.9 Laajamittainen maahantulo Laajamittainen maahantulo on esiintynyt jo pitkään eri viranomaisten suunnitelmissa, mutta loppukeväällä 2015 käynnistynyt pakolaistulva Pohjois- Eurooppaan tuli monelle yllätyksenä. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana lähes 35 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskukset täyttyivät hetkessä Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 28 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 101 OSA 2, Perustelumuistio ja turvapaikanhakijoita varten perustettiin kiireellä kymmeniä hätämajoitusyksiköitä. Tilojen soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen arvioitiin usein vasta toiminnan alkamisen jälkeen. Arviointia varten laadittiin ohjeet hätämajoitusyksiköiden perustamisesta, joita yhtenäistettiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimesta loppusyksyllä 2015. Turvapaikanhakijoiden kotimaiden kirjo on laaja, mutta yleisimmin kotimaa on Syyria, Irak, Afganistan, Somalia tai Albania (maahanmuuttoviraston tilastot, 4/2016). Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista osa on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen. Osalla päätös on kielteinen. Osa odottaa turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä. Osa on poistunut maasta tai odottaa maasta poistamista. Suurin osa turvapaikanhakijoista on edelleen vastaanottokeskuksissa, hätämajoitusyksiköissä tai kuntien osoittamissa asunnoissa. Lisäksi on suuri joukko (tuhansia) maahan saapuneita turvapaikanhakijoita, joiden sijaintia ei tiedetä. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Oulu- Koillismaan pelastustoimialueelle on sijoitettuna noin 2000 turvapaikanhakijaa. Sijoituspaikkoja on yhteensä 22 kuudessa eri kunnassa (4/2016). Suurin osa turvapaikanhakijoista odottaa elämän vakiintumista. Pääsyä kotoutukseen, koulutukseen, työhön ja pois väliaikaismajoituksesta. Odottaminen, toimettomuus sekä usein koettu syrjintä ja maahanmuuttokriittisyys turhauttavat. Tämä ilmenee toisinaan mielenilmauksina ja nujakointina. Pahimmillaan se voi johtaa radikalisoitumiseen. - Pelastuslaitoksen on oltava tietoinen vastaanottokeskusten ja hätämajoitusyksiköiden sijainnista ja henkilömääristä. - Pelastuslaitoksen on huolehdittava omalta osaltaan turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta. Tämä onnistuu parhaiten järjestämällä turvapaikanhakijoille koulutustilaisuuksia yhdessä mm. maahanmuuttoviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. - Turvapaikanhakijoille suunnattujen palvelujen tarjoaminen edellyttää sopimusta tulkkauspalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Sopimuksen laatimisessa/ylläpidossa on huomioitava kiireelliset ja kiireettömät palvelut. - Pelastuslaitoksen toimintaympäristön riskianalyysissa on huomioitava turvapaikanhakijoista aiheutuva monikulttuurisuus sekä mahdollisesta radikalisoitumisesta aiheutuvat onnettomuusuhat. (THo) 4.10 Muut pelastustoimen tehtävät Pelastustoimen valmiutta edellyttävät tehtävät voivat liittyä lähes mihin tahansa onnettomuus- tai vahinkotapahtumaan. Oulu-Koillismaan pelastustoimen asemapaikat suorittavat vuosittain noin 4 000-4 500 tehtävää. Eniten työllistää erilaiset tarkistus- ja varmistustehtävät, joista suuri osa liittyy automaattisten paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen aiheuttamiin erheellisiin hälytyksiin. Muihin onnettomuuksiin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Rakennussortumissa tarvittavan erityiskaluston ja asiantuntemuksen saaminen onnettomuuspaikalle on suunniteltava hälytysohjein ja sopimuksin etukäteen. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 29 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 102 OSA 2, Perustelumuistio - 1-luokan vesistöpatoja varten on laadittava patoturvallisuusohjeiden edellyttämät pelastussuunnitelmat. Pato-onnettomuuksiin liittyvä suunnitteluvastuu on keskitettävä. Toimintavalmiutta on ylläpidettävä sisäisin koulutuksin ja yhteistoimintaharjoituksin patojen omistajien ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa. 5. NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUS- OLOIHIN VARAUTUMINEN Pelastuslaitoksen varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuu normaaliajan uhkamalliin täydennettynä erilaisilla poikkeusolojen uhkamalleilla. Merkittävimmät uhkamallit on esitetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (VN:n periaatepäätös), jonka viimeisin päivitys on julkaistu 16.12.2010. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa täydentää tammikuussa 2016 julkaistu Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM 3/2016) sekä sisäisen turvallisuuden selonteko (VN 8/2016) ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VN 7/2016), jotka julkaistiin toukokuussa 2016. THo Turvallisuusstrategian ja kansallisen riskiarvion mukaisia uhkamalleja ovat: - energiansaannin ja voimahuollon vakavat häiriöt - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt - yhdyskuntatekniikan, kuten vesihuollon ja sähkönjakelun vakavat häiriöt - elintarvikehuollon vakavat häiriöt - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt, kuten pandemiat - suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat - terrorismi, väkijoukkoon kohdennettu väkivallanteko ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus (isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä jne.) - laajamittainen maahantulo ja erityisesti laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden lisääntyminen - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - sotilaallisen voiman käyttö (THo) Edellä mainitut uhkamallit kohdistuvat myös pelastustoimeen siinä missä muuhunkin yhteiskuntaan. Uhat voivat esiintyä samanaikaisesti tai yksittäisinä. Normaaliolojen häiriötilanteissa uhkamallit esiintyvät todennäköisimmin yksittäisinä, mutta niiden seuraukset voivat ketjuuntua ja laajeta. Esimerkiksi laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkokset voivat aiheuttaa vakavaa haittaa energianjakelulle, vedenjakelulle, viestiliikenteelle, päivittäistavarakaupalle, rahahuollolle, katkosalueen väestön toimeentulolle, jne. Valmiuslain (1552/2011) 12 :n mukaan pelastuslaitos on muiden julkishallinnon laitosten tavoin velvollinen varautumaan tehtäviensä mahdollisimman hyvään hoitamiseen myös poikkeusoloissa. Oman toimintansa jatkuvuuden lisäksi pelastusviranomaisten odotetaan tukevan muuta yhteiskuntaa kriiseistä selviämisessä. Tämä on havaittu mm. myrskytilanteista, vesikriiseistä ja kouluampumistapauksista tehdyissä tutkimusraporteissa. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 30 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio
Sivu 103 OSA 2, Perustelumuistio Poikkeusoloista ja normaaliajan häiriötilanteista aiheutuviin riskitekijöihin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Pelastuslaitoksen on oltava selvillä oman palvelutuotannon jatkuvuutta uhkaavista riskitekijöistä. Riskikartoituksissa on huomioitava keskeisien sidosryhmien palvelutuotannon häiriötilanteet (hätäkeskus, puhelinoperaattorit, jne.). - Pelastuslaitoksen on huolehdittava erilaisten riskienhallinnan menetelmien, jatkuvuussuunnitelmien ja kalustohankintojen avulla oman palvelutuotannon turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Jatkuvuussuunnittelussa ja riskienhallinnassa on huomioitava erityisesti useita päiviä/viikkoja jatkuvat sähkökatkokset, kyberrikollisuus tai muut vakavat tietoaineistoihin tai -järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset sekä myös palvelutuotantoa vaarantavat pandemiat tai muut joukkosairastumiset. Erityinen huomio on kohdistettava useita päiviä/viikkoja jatkuviin sähkökatkoksiin. (THo) - Pelastuslaitoksen on ylläpidettävä omaan toimintaan liittyviä johtamisja valmiussuunnitelmia sekä huolehdittava palvelutuotannon jatkuvuuden edellyttämistä varauksista. - Pelastuslaitoksen on kehitettävä tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen liittyviä järjestelmiään sekä tarkistettava onnettomuustiedotukseen ja kriisiviestintään liittyvät suunnitelmat. - Pelastuslaitoksen on varauduttava tukemaan muuta yhteiskuntaa myös sellaisten kriisitilanteiden hallinnassa, joihin ei liity varsinaisia pelastustoimia. Tukea on tarvittaessa tarjottava. - Pelastuslaitoksen on lisättävä omatoimisen varautumisen tukemiseen (koulutus ja valvonta) kohdistettavaa työpanosta. - Pelastuslaitoksen on varauduttava pelastuslain 28 :n mukaisesti toimintojen priorisoimiseen. Priorisointi tulee yleisimmin kyseeseen hälytystehtävien ruuhkautuessa (myrskyt, kevättulvat, metsäpalokaudet, jne.), mutta myös esim. pelastuslaitoksen henkilöstöön kohdistuvissa pandemiatilanteissa. Valmistelun työversio (pvm 14.6.2016) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 46 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3 (THo) 31 (31) Liite 4 18:: Palvelutasopäätös 2017-2020 perustelumuistio