Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Kehystys Leif Åberg kevät 2012 Miksi kehystävä aineisto? opiskelijat tulevat kahdesta suunnasta: johtamisen sivuaineopiskelijoita ja viestinnän pääaine/ sivuaineopiskelijoita kehystämällä pääsemme nopeammin samalle viivalle tätä aineistoa ei käydä tarkoin luennolla lävitse, paitsi jos haluat nostaa tietyn teeman esille siis: lue ymmärtävästi ja merkitse marginaaliin kysymysmerkkejä, jos asia ei aukene!
Miten näen yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotekijät: Yksilön toimintaan vaikuttavia tekijöitä, mm: arvot asenteet mielipiteet näkyvä ja piiloinen tieto äly, viisaus, luovuus ja tunneäly vietit, tarpeet ja motiivit sitoutuminen käyttäytyminen Ryhmädynaamisia tekijöitä mm: ryhmän kehitysvaihe ryhmänormit ja ryhmäroolit ryhmähenki ryhmän synergia Organisaatiotekijöitä, mm rakenne ohjaus johtaminen (managementja leadershipnäkökulmat) Superpallomalli sitoutuminen hinku mielipiteet käyttäytyminen Arvot asenne tiedot asenne asenne tiedot asenne tiedot
Arvot Muuttuvat hyvin hitaasti Pysyviä uskomuksia tiettyjen tavoitteiden tai käyttäytymisen paremmuuteen Ohjaavat ja suuntaavat kaikkea käyttäytymistä Esimerkkejä: uskonnollisuus, materialismi, isänmaallisuus, kansainvälisyys, poliittinen perusvire Osa puolustusmekanismiamme: tukeudumme oudoissa tilanteissa arvoihin Muuttaminen erittäin hankalaa: tarvitaan voimakas mullistus, ennen kuin arvojärjestyksemme muuttuu Asenne Asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa johonkin ympäristön kohteeseen Tieto-, tunne- ja käyttäytymiskomponentit Mielipide Jollain lailla ilmi tuleva kannanotto: puhuttuna, kirjoitettuna, elein tai ilmein Omat arvot ja asenteet, tilanne, osapuolet ja käsiteltävä asia vaikuttavat mielipiteen pysyvyyteen
Tieto Hyvin perusteltu tosi uskomus (=näkyvä tieto) Älykkyys Kyky suoriutua henkisesti vaativista tehtävistä Piiloinen (tai hiljainen) tieto: kokemuksen pohjalta syntyvää henkilökohtaista, implisiittistä tietoa kuten elämänkokemukset, kyky suhteuttaa asioita, aikaisemmasta kokemuksesta oppiminen, intuitio tai naisen vaisto Kyky käyttäytyä tarkoituksenmukaisella tavalla uudessa tilanteessa Kyky ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja vastata sen haasteisiin. Älykkyys = päättelyä, ongelmanratkaisua ja oppimista Tunneäly Daniel Goleman: "Emotional Intelligence" Viisi ulottuvuutta: 1 Omien tunteiden tiedostaminen 2 Omien tunteiden hallinta 3 Omien tunteiden valjastus flow-tilaan 4 Muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen 5 Muiden tunteiden valjastus ryhmäflow-tilaan Viisaus Kyky tehdä päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen Myös iän mukanaan tuoma elämän kokemus: on ikäisekseen viisas Viisaus on siis enemmän kuin äly: viisas ei edes mene sinne, mistä älykäs selviäisi.
Luovuus Ihmisen kyky tuottaa uutta ja ennalta aavistamatonta (Matti Bergström) Vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla Vietit Vietti on yksilön myötäsyntyinen tai luontainen psykofyysinen taipumus havaita tietynlaisia kohteita ja kokea tällöin erityislaatuista emotionaalista kiihotusta sekä toimia määrätyllä tavalla näiden kohteiden suhteen tai ainakin tuntea vetoa tällaiseen toimintaan (William McDougall) Primitiivisiä viettejä sisältävä viettipohja on alitajuisella Sen (Id) alueella. Viettipohja toimii mielihyväperiaatteella. (Freud)
Tarpeet Fyysiseen tai sosiaaliseen ympäristöön tai itsensä kehittymiseen liittyvä puutostila, jota pyrimme tyydyttämään. Maslowin tarvehierarkia: Perustarpeet: fyysiset ja turvallisuuden tarpeet. Sosiaaliset tarpeet: yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeet. Itsensä toteuttamisen tarpeet. Motiivit Vaikutin, jokin seikka joka saa minut pyrkimään tiettyihin päämääriin. Olen motivoitunut, kun vaikutin saa minut toimimaan. Motiivi voi olla aineellinen tai aineeton. Palkkion saanti tai rankaisun pelko motivoivat. Motiivit ovat usein piileviä. Ei ole universaalista motivaattoria. Tyydytetty tarve ei motivoi. Sitoutuminen Henkilö hyväksyy tavoitteen tai tehtävän ja antaa panoksensa sen saavuttamiseen. Henkilön kokema tunne siitä, että - hän tekee tärkeää työtä - sisäistää tavoitteet - haluaa antaa panoksensa tavoitteiden saavuttamiseksi Sitouttaminen Sitouttamisella pyritään saamaan aikaan sitoutumista. Hieman hankala käsite: toinen osapuoli voi kokea olevansa manipulaation kohde
Käyttäytyminen Vaistomainen tai tahallinen ulkoinen esiintymistapa. Osa hyvinkin muuttuvaa ja tilannesidonnaista, osa hyvinkin jäykkää: tavat ja tottumukset. Ryhmän kehitysvaiheet Uuusi ryhmä Toimintamuotojen selkiytyminen Vakautuminen Klikkiytyminen Onnellinen perhe Kriisivaihe Hajoaminen tai Joustava, tehokas ryhmä (Christel Brunow)
Ryhmänormit Epävirallisia, käyttäytymistä sääteleviä ja rajoittavia sääntöjä. Syntyvät pienryhmissä (normi työtahdista tai nokkimisjärjestys). Normiin liittyy rangaistus tai palkkio. Uudessa ryhmässä normit syntyvät testauksen ja kokeilun kautta toiminnan alussa. Vanhat jäsenet ovat tärkeitä normin siirtäjiä: "näin meillä on totuttu tekemään". Merkitys yksilölle Luovat tiettyä turvallisuuden tunnetta: tiedän, mitä minulta odotetaan. Myös kahlitsevat ja rajoittavat yksilön vapautta: turhaumia ja aggressioita. Merkitys ryhmälle Ovat valvonnan väline. Lisäävät ennustettavuutta. Toimintaa turvataan, vaikka valvonta ei olisi konkreettista. Ryhmäroolit Muita Johtotiimeissä nousevat: Keksijä Tiedustelija Kokooja Takoja Arvioija Diplomaatti Tekijä Viimeistelijä Asiantuntija Asiajohtaja Yhdessäolojohtaja Asiantuntija Puurtaja Viihdyttäjä Leelian lepotuoli Vaitelias Vaiennettu (Meredith Belbin, Tiimien johtaminen, 1981)
Ryhmähenki Ryhmän jäsenten kokema tunne ryhmän ykseydestä. Hyvä tai huono henki tai siltä väliltä. Lisäksi päivittäistä väreilyä: hyvähenkiselläkin ryhmällä on huonot hetkensä. Organisaatio rakenne ohjaus johtaminen management- ja leadershipnäkökulmat
ORGANISAATIO Organisaatio = järjestyneisyys. Kaaos on joko - organisoitumisen vastakohta (arkikielessä) tai - dynaaminen ja monimutkainen organisoitumisen muoto. Organisoitumisen kautta vähennetään toiminnan satunnaisuutta. Työyhteisö - työorganisaatio - on ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin tavoitteisiin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä. Tämä tapahtuu työn ja vallan jakamisen sekä viestinnän rakenteistamisen kautta. Työyhteisön toimintaan vaikuttaa se kulttuurinen perimä, joka muotoutuu jäsenten vuorovaikutuksen kautta ja jonka perustana siten ovat yhteiset käsitykset asiain tilasta. Satunnaismalli: 15 henkilöä ja 14 ympäristön kohdetta Satunnaismalli: kahden henkilön rajoittamattoman tarkkaavuuden kohteet Satunnaismalli: kolmen henkilön rajoittamattoman tarkkaavuuden kohteet Organisoitumisen vaikutus satunnaissuhteiden järjestymiseen
Organisointimuotoja: perusmallit Funktionaalinen eli toiminnollinen Toimitusjohtaja Pääyksikköorganisaatio Hallinto Toimitusjohtaja Talous Hallinto Talous Ostot Tuotanto Myynti Prosessimalli Tehdas 1 tai Alue 1 tai Tuoteryhmä 1 Tehdas 2 tai Alue 2 tai Tuoteryhmä 2 Tehdas 3 tai Alue 3 tai Tuoteryhmä 3 Toimitusjohtaja Ostot Ostot Ostot Hallinto Talous Tuotanto Tuotanto Tuotanto Myynti Myynti Myynti Ydinprosessi 1 Ydinprosessi 2 Ydinprosessi 3 Ristikkäisohjausmuotoja/1 Matriisimalli Matriisimalli Toimitusjohtaja Funktio 1 Funktio 2 Funktio 3 tuoteryhmät, alueet tai ydinprosessit Ristikkäisohjausmuotoja Projektiohjaus Ristikkäisohjausmuotoja/2 Projektiohjaus Projektiorganisaatio Toimitusjohtaja Projektiorganisaatio Hallinto Talous Ostot Tuotanto Myynti
HRO, High Reliability Organization Karl E Weick mm ydinvoimala, palolaitos, lentoyhtiö. Yhteistä mindfulness, sisäisen välittämisen tila Mindfulness syntyy viidestä tekijästä: varautuneisuus epäonnistumiseen: pienetkin poikkeamat normaalista ja niiden mahdolliset seuraukset tutkitaan haluttomuus yksinkertaistaa: kaikki tapahtumat ja niiden seuraukset voivat olla tärkeitä, asiat otetaan huomioon yksityiskohtia myöten herkkyys toiminnalle: toiminta on enemmän tilannesidonnaista kuin strategiaan perustuvaa sitoutuminen joustavuuteen: toiminta pidetään yllä missä olosuhteissa tahansa, millä keinoin hyvänsä asiantuntijuuden arvostaminen: päätöksiä tekevät asiantuntijat organisatorisesta asemastaan riippumatta Johtaminen, viestintä ja johtamisviestintä Johtaminen: voimavarojen suuntaamista tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnan näyttämistä Johtamiseen liittyy aina vastuu: johtaja on vastuussa hänelle delegoitujen tehtävien suorittamisesta, mutta myös alaisilleen delegoimistaan tehtävistä Johtaminen tapahtuu aina joissain raameissa Johtajalla on alaisia
Näkökulmat: Management Toiminnan johtamista käyttäen menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla pyritään lisäämään toiminnan ennustettavuutta ja tavoitehakuisuutta. Liikkeenjohtaminen on siis formaalisten managementtekniikoiden soveltamista. Leadership Ihmisten johtamista. Johdattaminen (Henrik Gahmberg). Kyky saada ihmiset liikkeelle. Henkilökohtaiset leadership-ominaisuudet. Kykyjä ja ominaisuuksia Tekniikoita ja junailua Mitäs viestintä on? ensin oivallettiin, että viestintä on prosessi sitten, että viestintä on myös tulkintaa ja että viestintä on tärkeää yhteisöllisyyden syntymisessä
Viestintä on siis muutakin kuin sanomien siirtoa! Väliverrosen ja Åbergin jäävuorimetafora viestintään (2006) Tilannetekijät Viestintä on sanomien vaihdantaa. (prosessinäkökulma) Viestintä on yltiöyksilöllistä merkityksenantoa ja tulkintaa. (semioottinen näkökulma) Viestintä edellyttää kulttuurista sopimusta. Viestintä luo yhteisöllisyyttä. (kulttuurinäkökulma) Johtamisviestintä organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys (Åberg 2006)
Asioiden tulkinta Parviäly! Poikkeamat Päätöspuu Toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen Kuka? Kenelle? Milloin? Miten?
Yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen Näytä suunta mihin mennään! Määrittele ja viesti yhteinen tavoite, johon pyritään! Pidä huolta ihmisistä! Mahdollisuus sitoutua, henkinen kasvu ja hyvän olon tunne ovat tärkeitä kun työskennellään tavoitteiden toteuttamiseksi. Erään valistuneen johtajan näkemys strategisesta viestinnästä Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys mietitäänpäs hetki: mitäs vuorovaikutus oikein on? tai syntyy jopa aivan uusia ajatuksia
Ferdinand Tönnies: Gemeinschaft: - läheiset suhteet, - perinteet - sisäiset normit Yhteisöllisyys James Carey: viestinnän ritualistinen voima Liisa Raina ja Rauno Haapaniemi: Yhteisöllisyys on ryhmän kehittyvä ominaisuus: yhteinen tietoisuus syntyy vuorovaikutuksen avulla yhteisöön kuuluminen ja siinä toimiminen koetaan mieleiseksi Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemisen kautta! Me - henki Ryhmäflow, synergia