Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö (milloin voi käyttää) Viljavuustutkimusten pienten lohkojen näytteiden oton yhdistäminen tehty väärin
Valvonnoissa havaittua Kaikki ravinteet lasketaan nykyään tarkennetun tason mukaisena (käytetty vanhaa perustasoa) Varmista että tilalla on käytetty suunnitelmaan suunniteltuja lannoitteita Ei turhia P-tasauksia (jos P kokoajan miinuksella, niin turha käyttää; aiheuttaa turhaa lisätyötä esim. valvonnassa) Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus Lannoitustasoihin vaikuttavat viljeltävä kasvi, maalaji, viljavuusluokka, satotaso ja maantieteellinen sijainti Mavi.fi-Viljelijätuet-Maatalouden ympäristötuki - Perus-ja lisätoimenpiteet- Ympäristötuen perusja lisätoimenpiteiden oppaat- Opas ympäristötuen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013
Typpilannoitus Oppaissa olevat typpi- ja fosforimäärät perustuvat 4000 kilon satotasoon(rukiilla 3000 kg/ha ja rypsillä 1750 kg/ha) Jos tilalla on saatu korkeampia satoja, niin voidaan perustellusta syystä käyttää korkeampia typpi- ja fosfori tasoja Saavutettu satotaso Saavutettu satotaso määritellään jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty tai osoittamalla satotaso muulla tavalla
Fosforilannoitus Viljavuustutkimuksen ja kasvilajin perusteella (taulukko 4) Satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella (+25 %>+3 kg/ha ja +50 % > + 6 kg/ha) Saavutettu satotaso määritellään samoin kuin typessä Karjanlanta Ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella(analyysi on kuitenkin tehtävä 5 vuoden välein) Karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä levitetyn osalta 75 % Karjanlannan fosforista 85 % huomioon
Muiden lantojen fosforit Turkiseläinten ja jätevesilietteen fosforista 40 % käyttökelpoista Fosforin tasaus 5 vuotta Karjanlantapoikkeus Saa käyttää jos lannoitteena on pelkästään karjanlantaa Poikkeusta ei saa käyttää 25 m lähempänä vesistöä Taulukoista poiketen fosforia saa käyttää 15 kg/ha/v ( ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa luokassa)
Karjanlantapoikkeus Monivuotisilla nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v fosforia huonossa ja 20 kg/ha/v hyvässä ja korkeassa luokassa Kesantojen lannoitus Avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus on kielletty Jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen lannoitus sallittu
Uudet tulkinnat typen ja fosforin laskentaan Kun lohkolla on useampi maanäyte, niin typen ja fosforien laskennassa on uudet tulkinnat Esim. jos jonkun näytteen mukaan fosforia saa kyseiselle kasville antaa 0 kg/ha, niin koko lahkolle saa antaa 0 kg fosforia Tai lohko jaetaan kahtia Maanäytteiden otto Kaikista yli 0,5 ha:n lohkoista oma näyte Alle 0,5 ha:n lohkoja saa yhdistää kahteen hehtaariin asti. Noudatetaan ohjeita eikä sovelleta niitä
Maanäytteiden otto 3,2 ha 3,8 ha 0,18 0,25 2,2 ha 0,20 2,0 ha 0,26 Liukoisen typen mittaus Lohkot Tunnus Mittaustulos liuskalla nitraatti typpi Mittaustulos liuskalla ammoniun typpi Näytteeno ttosyvyys Maan liukoinen typpi Lannoituksessa huomioon otettava määrä typpeä Kg/ha NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha Uus-savelanjoki p 04227-A 25 0 25 35 15 Uus-savelanjoki 04228-A Joki 1 02802-A 15 0 25 21 1 Joki 2 02803-A Kaijanranta 04265-A 10 0 25 14 0 Joki 3 01371-A 7 0 25 10 0 Joki 4 01373-A Pikkukaija 03895-A Keskitalo 01781-A 10 0 25 14 0 Kaijala 04226-A Raantaniitty kanav 01776-A 15 0 25 21 1
Maatalouden ympäristökoulutus 2000-02 RAVINNETASEIDEN KÄYTTÖ - PELTOTASE VERTAILE LOHKON TOIMIVUUTTA ERI VUOSINA SUHTEESSA MUIHIN LOHKOIHIN HAE SYYT RAVINNEHÄVIKEILLE SEURAAVAT TOIMENPITEET LANNOITUS TARPEENMUKAISEKSI LOHKON KUNNOSTUS TARKASTELU: VUOSILASKELMAT JA USEAMMAN, ESIM. 3 VUODEN KESKIARVO Maatalouden ympäristökoulutus 2000-02 RAVINTEIDEN HYÖTYSUHDE RAVINTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - % RAVINTEITA PELLOLTA RAVINTEITA PELTOON x 100 % YLI-/ALIJÄÄMÄ KG/HA RAVINTEITA PELTOON - RAVINTEITA PELLOLTA = PELTOTASE
Maatalouden ympäristökoulutus 2000-02 SADON RAVINNEPITOISUUKSIA % N P K VILJAT 1,8 0,3 0,5 KEVÄTVEHNÄ 2,1 0,3 0,5 OLKI 0,6 0,08 1,7 PERUNA 0,3 0,05 0,5 RYPSI 3,5 0,8 0,8 HEINÄ (timotei) 1,7 0,18 2,1 SÄILÖREHU (ka.) 2,7 0,25 2,5 Maatalouden ympäristökoulutus 2000-02 RAVINNEMÄÄRIÄ OHRA (Saana, valk.pit. 11 %) Hehtaarisato Jyväsato Olkisato N P K N P K 1000 kg/ha 17 3 5 5 1 14 4000 kg/ha 69 12 20 22 3 58