Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Transkriptio

1 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

2 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 1/2 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa Suomen ohjelman käsittely EU:n komissiossa menossa tarkennettu ohjelmaluonnos komissioon Odotetaan virallista kirjettä komissiosta 10 päivää aikaa vastata Komission kannat ohjelmaan tiedossa toivottavasti maaliskuussa 2007, päätös myöhemmin Valioneuvoston päätös tulossa

3 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 2/2 Tukihaku päättyy LFA, ympäristötuki, erityistukisopimukset (ei säätösalaojitus) myös kaikkien suunnitelmiin perustuvien sopimusten suunnitelmat oltava mukana hakemuksessa viimeistään !!! Leader-toimintatapa ympäristötukikohteissa Sitoumuksia noudatettava alkaen Sopimukset tulevat voimaan tai suunnitelmaa vaativat sopimukset muut sopimukset sekä suojavyöhykkeet yleissuunnittelualueilla myös 1.5., samoin kaikkien 1.6.alkaneiden jatkosopimukset 1.5. Eläinten hyvinvointituen haku ja eituotannollisten investointien haku v

4 Ympäristötuen lähtökohtia neuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (EY N:o 1698/2005), komission toimeenpanoasetus (EY N:o 1974/2006) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä kansalliset säädökset maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen pyritään viljelijöiden laajaan osallistumiseen kokonaismäärärahat ~ nykykaudella (330 milj. /v) tukitasot määräytyvät vaadittavien toimenpiteiden kautta (korvataan kustannukset, tulonmenetykset ja transaktiokustannus) täydentävät ehdot korvaavat tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön uusissa sitoumuksissa 4

5 Rakenne täydentävät ehdot vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta sitoumukset (5 vuotta) perustoimenpiteet kaikille samat perustoimenpiteiden tukitaso eriytetty (kasviryhmät) (kasvinviljelytila/kotieläintila) A- ja B-alueilla valittava yksi lisätoimenpide (ei puutarhatiloilla) lisätoimenpiteet: viljelijä voi valita A- ja B-alueella 1-4, C-alueella 0-2 kpl näistä puutarhatilan lisätoimenpiteitä voi olla A- ja B-alueilla 0-2, C-alueella 0-1 kpl 5

6 Ympäristötuen kotieläintila 1/3 Maatilalla on oltava tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä viljelijä ilmoittaa sitoutuessaan täyttävänsä ehdon voi myös ilmoittautua kasvinviljelytilaksi, vaikka olisi kotieläimiä ehto on täytettävä koko sitoumuksen kestoajan sitoumuslomake LNro 111, eläimet ilmoitetaan lomakkeella 111A ( tilanne) 6

7 Ympäristötuen kotieläintila 2/3 eläinten oltava viljelijän tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa eläinten kasvatukseen käytettävien tuotantotilojen oltava viljelijän hallinnassa tilapäinen eläinmäärän väheneminen mahdollista, jos johtuu tuotantosuunnan edellyttämästä tuotantotauosta, kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta, ylivoimaisesta esteestä kasvinviljelytila voi muuttua kotieläintilaksi, jos eläinten pito aloitetaan tai sitä lisätään vähimmäismäärään asti 7

8 Ympäristötuen kotieläintila 3/3 taulukko eläinten muuntamisesta eläinyksiköiksi muiden eläinlajien kohdalla voidaan käyttää sitä kerrointa, joka lähinnä vastaa niiden lannan vuotuista fosforituotantoa villisika = sika; biisoni = nauta; alpakka ja laama = lammas; strutsi ja emu = siipikarjan emolintu satelliittisikalassa eläinmäärä saadaan kertomalla emakkopaikat kertoimella 1,3 (normaalia intensiivisemmän tuotantotavan vuoksi) emolintujen nuorikot = broilerin kerroin 8

9 Eläinten muuntaminen eläinyksiköiksi (ey) Ympäristötuessa lypsylehmä, emolehmä, muu nauta (yli 2 v) nauta (6 kk - 2 v) nuorkarja (alle 6 kk) lammas, vuohi (yli 1 v) emakko (porsaineen tai joutilaana) muu sika (vieroituksen jälkeen) muniva kana broileri kalkkuna, hanhi, ankka (tilalla teuraaksi kasv.) siipikarjan emolintu hevonen (yli 6 kk) poni (yli 6 kk) 1 0,6 0,15 0,15 0,4 0,11 0,011 0,002 0,005 0,01 1 0,4 9

10 Lisätoimenpiteet eri tukialueilla Tilan kaikki pellot A-B -tukialueilla => 1-4 lisätoimenpidettä Tilan kaikki pellot C-tukialueella => 0-2 lisätoimenpidettä Tilan peltoja sekä A-B- että C-tukialueilla valittava 1 lisätoimenpide A- ja B-alueiden pelloille (ellei kyseessä ole puutarhatila) puutarhatila = tilalla on joka vuosi viljelyksessä vähintään 0,5 ha puutarhakasveja => voidaan valita enintään 4 lisätoimenpidettä tuki maksetaan lohkon sijainnin perusteella A-B -tukialueiden lisätoimenpiteitä ei makseta C-alueen lohkoille tukiehdot määrätään niin, että A-B tukialueiden toimenpiteet on toteutettava A-B tukialueilla olevilla peltolohkoilla 10

11 Alustavat tukitasot, /ha/v Perustoimenpiteet peltokasvit (kasvinviljelytila) peltokasvit (kotieläintila) kasvipeitteinen kesanto puutarhakasvit (ryhmä 1) siemenmausteet puutarhakasvit (ryhmä 2) Koko maa

12 Lisätoimenpiteet koko maa Vähennetty lannoitus alustavat tukitasot ( /ha/v) Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Talviaikainen kasvipeite ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Koko maa

13 Lisätoimenpiteet vain A- ja B-alueilla Alustavat tukitasot (lisätoimenpiteet, /ha/v) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Kerääjäkasvien viljely A- ja B-alue

14 Puutarhatilan lisätoimenpiteet, alustavat tukitasot ( /ha/v) - Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla - Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla - Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö Koko maa

15 Lannoitteiden käytön vähimmäisehdot ymp.tukeen sitoutuneiden viljelijöiden noudatettava ilman korvausta typpilannoitus nitraattiasetuksen mukaan fosforilannoitus peltoviljelykasveilla enintään 80 kg/ha/v puutarhakasveilla enintään 120 kg/ha/v saa soveltaa fosforintasausta 15

16 Kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimukset ymp.tukeen sitoutuneiden noudatettava ilman korvausta käyttö torjunta-ainelain ja asetuksen mukaan aineiden ja pakkausten hävitys jätelain mukaan uuden kasvinsuojeluruiskun on täytettävä standardi (SFS-EN 12761) ja oltava testattu käytössä oleva ruisku on testattava joka viides vuosi tilalla kasvinsuojeluaineita levittävän on osallistuttava joka viides vuosi kasvinsuojeluaineiden koulutukseen (½ päivää) 16

17 Perustoimenpiteet Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Kasvipeitteinen kesanto (uusi) Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus (uusi) Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 17

18 Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta vuosittainen viljelysuunnitelma ensimmäisenä vuonna mennessä viljavuustutkimukset 5 vuoden välein näyte/peruslohko, jos lohko yli 0,5 ha jos lohko yli 5 ha, näyte jokaista alkavaa 5 ha kohti jos lohko enintään 0,5 ha, näyte jokaista alkavaa 2 ha kohti näytteet tällä tiheydellä, kun entiset tutkimukset vanhenevat lohkokohtaiset muistiinpanot vuosittain Huom. myös kasvinsuojeluaineet 18

19 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 1/3 ympäristötuki maksetaan vain tilatuen mukaiselle velvoitekesannolle mv. viherkesanto, riistakesanto tai maisemakesanto täytettävä tilatuen ja ympäristötuen ehdot ympäristötukea ei makseta mv. viherkesannolle, joka sijaitsee 1- tai 2-luokan pohjavesialueella velvoitekesannot voivat olla myös 1-vuotisia viherkesantoja, avokesantoja tai sänkikesantoja, mutta niille ei makseta ympäristötukea 19

20 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 2/3 monivuotinen viherkesanto: säilyttävä vähintään 2 kasvukautta samalla lohkolla monivuotinen nurmi- tai heinä/niittykasvusto perustettava viimeistään niitettävä kerran kasvukaudessa, pääsääntöisesti 1.8. jälkeen, ellei niitto ole tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia kasvustoa ei saa käyttää kaupallisesti hyväksi voidaan päättää 2. kesantovuonna jälkeen tai alkaen syysviljan kylvöön 20

21 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 3/3 riistakesanto: paikka voi vaihtua vuosittain kasvusto riistan tai luonnonvaraisten eläinten ruokintaan satoa ei saa korjata tai kuljettaa lohkolta perustettava kahden kasvilajin seoksella mennessä saa päättää vasta kesantovuotta seuraavana keväänä (kemiallisesti tai mekaanisesti) maisemakesanto: maisemaa monipuolistavat kasvit (esim. hunajakukka, ruiskaunokki, silkkiunikko) saa päättää vasta kesantovuotta seuraavana keväänä (kemiallisesti tai mekaanisesti) 21

22 Peltokasvien lannoitus 1/3 typpilannoitus: viljojen, öljykasvien ja palkokasvien enimmäistyppimäärät (taulukkoarvot) perustuvat viljeltävään kasviin, satotasoon, maalajiin ja viljelyvyöhykkeeseen satotaso = 4000 kg/ha viljoilla (3000 kg rukiilla), rypsillä 1750 kg/ha saavutettuun satotasoon liittyvä lisätyppi (oma taulukko) saavutettu satotaso määritellään jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla satotaso muulla tavalla nurmien ja muiden kasvien enimmäistyppimäärät (taulukko) 22

23 Peltokasvien lannoitus 2/3 fosforilannoitus: viljavuustutkimuksen tuloksen ja kasvilajin perusteella (taulukko) satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella saavutettu satotaso määritellään samoin kuin typessä karjanlanta: ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä levitetyn lannan ja perunan solunesteen liukoisesta typestä 75 % karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkiseläinlannan ja jätevesilietteen fosforista 40 %, muut orgaaniset lannoitteet otetaan huomioon tuoteselosteen mukaisesti fosforintasaus 5 vuotta 23

24 Peltokasvien lannoitus 3/3 karjanlantapoikkeus jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa viljavuusluokassa) mv. nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v huonossa, huononlaisessa, välttävässä ja tyydyttävässä luokassa, 20 kg/ha/v hyvässä ja korkeassa luokassa poikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä rantaa perunan solunestettä voi levittää 15 kg/ha/v hyvässä ja sitä heikommissa viljavuusluokissa avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen lannoitus sallittu 24

25 Puutarhakasvien lannoitus koskee 1- ja 2 ryhmän puutarhakasveja sekä siemenmausteita vuotuinen viljelysuunnitelma viljavuustutkimus vähintään 3 vuoden välein monivuotisilla kasveilla perustamisvaiheessa ei saa käyttää yli 2 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta näytetiheys sama kuin peltokasveilla (ks. kohta Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta) fosforin ja typen käytölle enimmäismäärät (taulukot) karjanlannan käyttö sekä lantapoikkeus ja fosforintasaus kuten peltokasveilla 25

26 Lannoituksen siirtymäsäännöt Ympäristötukisitoumus ollut voimassa lannoitussuunnitelma 2006 ehtojen mukaisesti 2007 kevään ja kesän lannoitus 2006 ehtojen mukaisesti nurmien satovuosien lannoitus 2006 ehtojen mukaan koko kasvukauden 2007 syysviljojen kylvössä noudatettava 2007 lannoitusehtoja nurmien perustaminen ja puutarhakasvien lannoitus 1.8. alkaen uusien 2007 ehtojen mukaisesti voidaan toimia myös kokonaan 2007 ehtojen mukaan 26

27 Lannoituksen siirtymäsäännöt Fosforintasaus jos fosforintasaus lohkolla kesken 2007, tase lasketaan ja tasauskausi viedään loppuun sellaisenaan jos tasaus nelivuotinen, uuden viisivuotisen tasauksen saa aloittaa vasta nelivuotisen tasauksen loputtua Tasauksen voi päättää kun P-tase on 0 tai negatiivinen 27

28 Pientareet ja suojakaistat 1/5 valtaojan piennar valtaojien varsille, monivuotisen nurmen peittämä valtaoja = kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta vähintään 1 metriä ja enintään keskimäärin 3 metriä leveä ei tehdä erillistä kasvulohkoa ei tarvitse niittää (ellei uhkaa vesakoitua), sadon saa käyttää niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdessä muun lohkon kanssa 28

29 Pientareet ja suojakaistat 2/5 valtaojan piennar (jatkoa) ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita rikkakasvien pesäkekäsittely, hukkakauran torjunta mahdollisia (ilmoitus kuntaan) luonnon monimuotoisuuspiennar enintään 3 metriä leveä piennar voidaan vapaaehtoisesti jättää myös peruslohkon muille reunoille kylvettävä nurmi-, heinä tai niittykasvien seoksella, ellei ennestään tällaista kasvipeitettä hoidettava kuten valtaojan piennarta 29

30 Pientareet ja suojakaistat 3/5 suojakaista valtaojaa suurempien vesiuomien, lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärille sekä meren rannalla sijaitseville pelloille vähintään keskimäärin 3 metriä ja enintään 10 metriä leveä yli 3 metriä leveästä suojakaistasta tehtävä oma kasvulohko monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä 30

31 Pientareet ja suojakaistat 4/5 suojakaista suositeltavaa niittää ja korjata niittojäte pois, sadon saa hyödyntää niitettävä, jos uhkaa vesakoitua niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdessä muun lohkon kanssa pesäke- ja hukkakaurantorjunta sallittua (ilmoitus kuntaan) ei muuten saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita 31

32 Pientareet ja suojakaistat 5/5 Pelto ei sijaitse rannalla, jos pellon ja uoman välissä metsää, tonttimaata, tie- tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä eikä tulva nouse pellolle vähintään keskimäärin 10 metriä pensaikkoa, jouto- tai kitumaata eikä tulva nouse pellolle Rantapelloksi ei katsota tulvapenkereen takana sijaitsevaa peltoa, josta vedet esim. pumpataan pois Jos pelto viettää koko matkalla poispäin uomasta, pellon ja uoman väliin riittää yhden metrin piennar 32

33 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 1/3 Pellot on säilytettävä avoimina ja viljelymaisema hoidettuna, asuin- ja tuotantorakennusten ympäristöt siisteinä ja hoidettuina Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita ylläpidettävä pellon ja metsän reunavyöhykkeet sekä yksittäispuut, puukujanteet, lähteet, purot ja kosteikot ei saa vaarantaa kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden käytöllä tai paljaaksi hakkuulla Peltoteiden pientareita ei saa käsitellä torjunta-aineilla 33

34 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 2/3 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus viljelijä tekee kartoituksen kartoitus toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä tehdään kartoituslomakkeelle (Lnro 219) kohteet merkitään myös kartalle, esimerkiksi peruslohkokarttaan kartoitus säilytetään tilalla toimenpiteen tueksi on laadittu opas opas ja lomake postitetaan tiloille hakumateriaalin mukana 34

35 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 3/3 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus- kohteet tuotantorakennusten lähiympäristössä ja viljelijän hallinnassa olevilla pelloilla ja niiden lähiympäristössä olevat monimuotoisuus-kohteita: monilajiset niityt, pellonreunat ja pientareet tienpientareet, peltosaarekkeet, pellon ja metsän reunavyöhykkeet, peltoalueilla sijaitsevat purot, lähteet ja kosteikot vanhat kiviaidat, kivikasat, ladot ja puukujanteet maisemakesannot, riistapellot ja kesannot, monilajiset pysyvät laitumet, hoidetut viljelemättömät pellot ja viljelystä poistuneet pellot monimuotoisuutta edistävät erityistukisopimusalat 35