Mindfulness ja konstellaatio Jani Roman Mindfulness ja konstellaatio sopivat hyvin yhteen. Kyse ei kuitenkaan ole itsessään näistä menetelmistä, vaan siitä, miten ihminen voi löytää rauhan ja tasapainon ja vapauttaa energiansa uuden luomiseen. Copyright 2016 Jani Roman
Mindfulness ja konstellaatio 2(6) Jani Roman Läsnäolon taitoa tavoitellaan M iljoonat ihmiset osallistuvat mindfulnesskursseille tai muille meditaatio- ja joogakursseille ja harjoittelevat hiljentymisen, tiedostamisen ja läsnäolon taitoa. Tuhannet tutkimukset kannustavat osaltaan tähän: voidaan osoittaa, että mindfulness vähentää stressiä, parantaa hyvinvointia ja kehittää mentaalista suorituskykyä. Innostavaa ja kiinnostavaa! Ja myös palkitsevaa, sillä monet kokevat mindfulnessharjoitusten jälkeen syvempää rauhaa, levollisuutta ja iloisuutta. Ihmeellistä, mitä voi saada aikaan vain istumalla! Mindfulnessin avulla ihminen harjoittaa mieltänsä kohtaamaan sisällään vellovat epämääräiset tunteet, ottamaan ne vastaan lämmöllä sen sijaan että yrittäisi niitä manipuloida, ja tuomaan huomion takaisin kehoon ja tähän hetkeen. Tämä hyväksyvä asenne helpottaa ja vapauttaa, ja niin mielen rauhattomat liikkeet alkavat itsestään hiljentyä, ilman mitään pakottamista. Itse asiassa toimimme Mindfulnessin avulla ihminen oppii kohtaamaan tunteensa. täysin päinvastoin: lopetamme itsemme manipuloimisen ja hyväksymme itsessämme tapahtuvat tunteet, kehon kokemukset ja ajatukset sellaisina kuin ne ovat antamatta niille sen suurempaa merkitystä kuin ohimeneville ilmiöille voi antaa. Tämä tarkoittaa, että oivallamme, että ajatuksemme ja kokemuksemme eivät edusta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat mielemme luomia kyhäelmiä perustuen historiaamme, kokemustemme tulkintaan ja mielen loputtomaan luomisen kykyyn. Tällainen oivallus on kenelle tahansa aivan käänteentekevä. Me olemme nimittäin lähtökohtaisesti läpikotaisin vakuuttuneita, että tunnemme maailman. Että tiedämme mitä mikin on ja mikä on totta. Mielessämme vilisee autoja, asuntolainoja, ihmissuhteita, USAn presidenttiehdokkaita, liiketoimia ja tavoitteita tai mikä on oikein ja mikä väärin, mitä on ehdottomasti tehtävä ja mitä ei, tai mihin meidän on pyrittävä ja mihin ei. Ja olemme lähtökohtaisesti vakuuttuneita, että niin asiat ovat. On hämmentävää tajuta, että ne ovatkin vain ajatuksia ja arvotuksia, ja asiat voisi todellakin nähdä monella eri tavalla ja jokainen tapa on kuitenkin vain kalpea kuvastus, ei todellisuus itsessään. Vau! Tällainen oivallus mullistaa maailman siis sen, jota luulin maailmaksi. Mutta jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, on tässä, mielestäni, jotain muutakin. Nimittäin olen nähnyt, miten meditaatiokeskuksista tuleekin eräänlainen pakopaikka ja meditaatiosta pakoa todellisuudesta. Saatamme innostua kaikki on liikkeessä ja kaikki on vain ajatuksiamme ideoista, ja niistä tulee kilpiä todellisuutta vastaan. Voimme alkaa kieltää, ettei todellisuutta olekaan. Ja onhan se toki epämääräinen käsite. Mutta jos emme uppoa filosofiseen pohdiskeluun (mitä en ollenkaan moiti), niin voimme lähestyä asiaa aika pragmaattisesti, käytännönläheisesti. Minun kokemukseni on, että se on suorin tie läsnäoloon, onhan läsnäolo kuitenkin olemista tässä todellisuudessa, oli se sitten mitä tahansa, joka tapauksessa kokemuksiamme (jotka tietenkin sekoittuvat tulkintoihimme).
Mindfulness ja konstellaatio 3(6) Jani Roman Tässä kohtaa on hyvä todeta, että mindfulnessissa ei, ainakaan virallisesti pyritä levollisuuteen tai valaistumiseen. Toisaalta mikä on virallinen määritelmä ja kuka sen voi tehdä? Itse asiassa mindfulness, kuten monet muutkin asiat, ovat jokaisen omia ajatusrakennelmia/tulkintoja, ja loppujen lopuksi ihminen puhuu vain siitä, mitä on itse oivaltanut vaikka siteeraisikin muiden kirjoituksia. Näin ainakin minun mielestäni. MIndfulnessin tavoitteena on tulla läsnäolevaksi, juuri nyt, niiden tunteiden (ja muiden kokemusten) kanssa, joita kokee eikä mikään tunne ole oikein eikä väärin. Se mikä on, on. Ja tässä on myös tuo pragmaattinen mahdollisuus: juuri näissä kokemuksissa, joita kohtaamme ja jotka meissä ovat. Onni on rakkaudessa J os meditaatiostakin voi tulla pakoa, niin meidän on kysyttävä, mitä ihminen silloin pakenee? Tässä kysymyksessä on mielestäni aivan keskeinen pointti. Aivan keskeinen. Ohittamaton. En sano, että ihminen olisi paetessaan paha tai huono tai tekisi väärin (vaan hän on inhimillinen), nostan vain esille kysymyksen: Jos ihminen pakenee, niin mitä hän pakenee? Tähän kysymykseen sisältyy mielestäni keskeisin asia itse asiassa juuri se syy, joka saa hänet kiinnostumaan mindfulnessista tai mistä tahansa muusta terapiasta tai itsensä kehittämisen menetelmästä (ainakin silloin, jos tarve on polttava). Ihminenhän kaipaa parempaa oloa, levollisuutta, vähemmän stressiä, mielenrauhaa. Mindfness kuulostaa tässä mielessä lupaavalle. Mutta jotta siitäkin ei tulisi vain yhtä uutta pakoreittiä, haluan avata tätä asiaa hieman lisää. Meidän on siksi katsottava, millainen on ihminen ja mitä hänessä tapahtuu. Nyt kuvioon tulee perhekonstellaatio ja sen kehittäjän Bert Hellingerin oivallukset (sekä monen muun terapeutin oivallukset, jotka kulkevat samansuuntaista polkua). Ja vielä haluan perustella, miksi se tulee mukaan tähän kuvioon, sillä hyvin voisimme sanoa, että mindfulnessharjoitukset ovat täysin riittäviä, muuta ei tarvita. Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta käytännössä en. Voi nimittäin olla, että meissä on kuitenkin paljon hämmennystä aivan perusasioiden äärellä, vaikka olisimme vuosikausia harjoittaneet meditaatiota. Yhdessä ihminen on selvinnyt. Tämä alleviivaa edelleen sosiaalisuutta ja siis ihmissuhteiden merkitystä. Ihminen on nimittäin sosiaalinen eläin. Supersosiaalinen. Jos katsomme ihmisen evoluutiota ja kehitystä ja ennen kaikkea selviytymistä (mihin siis evoluutio tähtää), niin sosiaalisuus ja siihen sidoksissa oleva älykkyys ovat ihmislajin menestyksen salaisuudet. Ensinnäkin ihminen kehittyy hyvin hitaasti, siis lapsi on muihin lajeihin verrattuna poikkeuksellisen pitkään riippuvainen vanhemmistaan. Tämä tuo mukanaan näiden ihmissuhteiden arvon: läheisistä suhteista tulee syviä ja ne muokkaavat meitä suuresti.
Mindfulness ja konstellaatio 4(6) Jani Roman Toiseksi ihminen on selvinnyt toimimalla ryhmissä, jakamalla tehtäviä, tekemällä yhteistyötä, opettamalla asioita tuleville sukupolville, luomalla kulttuuria. Yksinään ihminen olisi melkoisen onneton leijonien, biisoneiden, kylmyyden ja kuumuuden keskellä tuskin selviäisi. Mutta yhdessä ihminen on selvinnyt. Tämä alleviivaa edelleen sosiaalisuutta ja siis ihmissuhteiden merkitystä. Mielenkiintoinen osoitus tästä on viihdeteollisuutemme (joka on osoitus myös ihmismielen uskomattomasta luomisen kyvystä), jossa aivan keskeinen asia on rakkaus ihmissuhteet. Ne ovat meille, monella tapaa, kaikkein tärkeintä. Psykoterapiassa tiedetään, miten merkittävä vaikutus ihmiselle on hänen varhaislapsuutensa vaiheet: saiko hän riittävästi rakkautta, pystyikö hän luomaan kiinteitä ja turvallisia suhteita huolenpitäjiinsä? Se, mitä olen perhekonstellaatiosta oppinut, on, että nämä suhteet elävät meissä edelleen ja määrittävät meitä suuresti. Ne määrittävät meidän onneamme. Ja olen myös oppinut perhekonstellaation kautta pääosin samoin kuin psykoterapiassa asia nähdään että keskeisin suhde on suhteemme äitiin. Ylipäätään suhteemme vanhempiimme ovat monella tapaa perustamme. Ne heijastuvat tulevissa ihmissuhteissamme, mutta myös työssämme ja menestyksessämme. Palaamme tähän pakokysymykseen: Mitä ihminen pakenee? Hän pakenee tuskallisia suhteita, joita hän kantaa alitajunnassaan. Kun nämä merkittävät suhteet eivät ole hänen mielessään tasapainossa, hänen on vaikea saavuttaa rauhaa. Ylipäätään suhteemme vanhempiimme ovat monella tapaa perustamme. Ne heijastuvat tulevissa ihmissuhteissamme, mutta myös työssämme ja menestyksessämme. Tästä syystä näen, että mindfulness ja konstellaatio sopivat hyvin yhteen. Mindfulness antaa meille kyvyn tunnistaa, mitä meissä tapahtuu ja löytää siihen rakentavan suhteen ylipäätään tällainen harjoitus mahdollistaa syvällisemmän työskentelyn, ja perhekonstellaatio taas osoittaa meille sellaista, mitä emme nähneet, mitä meidän olisi ollut vaikea tunnistaa vain hiljentymisen kautta, mutta mikä merkittävällä tavalla vaikuttaa mahdollisuuteemme tulla läsnäolevaksi. Se antaa meille mahdollisuuden rakentaa rakkauteen ja kiitollisuuteen perustuvia ihmissuhteita. On nimittäin vaikea löytää todellista rauhaa, jos merkittävät ihmissuhteemme ovat keskeneräisiä tai tulehtuneita. Keskeneräisyyden työstämiseen ei välttämättä riitä hiljentyminen. Kokemukseni on, että sen sijaan, että välttäisimme sydäntämme tykyttäviä asioita siis ainakin, kun ne koskettavat tärkeimpiä ihmissuhteitamme meidän tuleekin kohdata ne, ja siihen perhekonstellaatio on verraton työkalu. Kun seisomme konstellaatiossa äitiämme tai isäämme vastapäätä (tai muuta meille merkittävää ihmistä), sydämemme hakkaa tavalla, jota ei voi ohittaa. Konstellaation voima on juuri siinä, että kohtaaminen tapahtuu oikeasti sen sijaan, että vaikkapa vain kuvittelisimme mielessämme. Vaikka vastapuolena onkin minulle
Mindfulness ja konstellaatio 5(6) Jani Roman tuntematon ihminen, joka vain edustaa vanhempaani. Siitä huolimatta siitä jotenkin tulee niin totta. Tunteet, jota kohtaamme ja läpikäymme, ovat aitoja. Ne ovat ikään kuin puhdistettuja kaikesta arjen tuhrimasta kuonasta ja nimenomaan aidot tunteet nousevat pintaan juuri ne, joita arjessa työnnämme taka-alalle. Tällainen kohtaaminen ei tapahdu enää vain tietoisella tasolla. Siinä aktivoituu paljon myös sellaista, joita emme kykene tietoisella tasolla tavoittamaan, mutta joka tuo kohtaamiseen syvyyttä. Konstellaatio auttaa meitä löytämään uudenlaisen ymmärryksen ja aidon kiitollisuuden. Se vapauttaa energiaa siihen, mihin haluamme sitä käyttää tehdä jotain hyvää elämällämme! Ja kun näin kohtaamme vanhempamme, ja keskeneräiseksi jäänyt suhde täydentyy, meihin laskeutuu uudenlainen rauha. Sellainen rauha, joka ei ole riippuvainen mindfulnessharjoituksista. En tietenkään väitä, että konstellaatiossa suhteen työstäminen olisi helppoa, päinvastoin, niin paljon joudumme kohtaamaan vaikeita tunteita. Mutta tiedän, että se on mahdollista. Se on palkitsevaa. Se auttaa meitä löytämään uudenlaisen ymmärryksen ja aidon kiitollisuuden. Kokea olevansa rakastettu on mahtavaa! Se vapauttaa energiaa siihen, mihin haluamme sitä käyttää tehdä jotain hyvää ja kaunista elämällämme! Muutama sana mindfulnessista ja systeemisestä konstellaatiosta Mindfulness Käytin artikkelissa mindfulnessia ja meditaatiota likimain synonyymeinä, vaikka jos ollaan aivan tarkkoja, mindfulness on erityinen filosofia, sisältäen erityisiä harjoituksia, kun taas meditaatio voi olla hyvin monenlaista. Itse lasken mindfulnessin yhdeksi meditaation muodoksi, mutta tiedän, että eräät katsovat asian toisinpäin. Joka tapauksessa mindfulnessin tarkoituksena on tukea ihmisen läsnäolon ja tiedostamisen kykyä, ja siinä ei ole mitään uskonnollisuutta. Mindfulness syntyi länsimaisen ja itämaisen tradition yhdistyessä ja tässä vaikuttavina hahmoina ovat olleet mm. Jon Kabat-Zinn, joka merkittävästi muokkasi ideaa ja toi sen länsimaihin organisoituna toimintana ja edisti mindfulness-tutkimuksen kehittymistä (josta voimme olla hyvin kiitollisia, sillä sen ansiosta tiedämme nyt paljon menetelmän hyödyistä!), ja vietnamilainen zen-munkki Thích Nhất Hạnh, joka on tuonut mindfulnessia länsimaihin erityisesti buddhalaiseen traditioon pohjautuen.
Mindfulness ja konstellaatio 6(6) Jani Roman Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisessa traditiossa. Viime vuosien aikana on herännyt kriittistä keskustelua, myös tieteellistä, siitä, onko lapsi mennyt pesuveden mukana, eli kun mindfulness luotiin länsimaiselle ihmiselle sopivaksi, jäikö myös paljon sellaista pois, mitä olisi kuitenkin tärkeää sisällyttää. Minulle tärkeä meditaatioon perehdyttänyt henkilö on intialainen opettaja Osho, jonka kirjoja olen lukenut ja videoita katsellut. Hänellä on ollut suuri vaikutus minun käsitykseeni meditaatiosta, enkä itse näe ristiriitaa esimerkiksi mindfulnessin kanssa. Käytännössä kaikki ne mindfulnessharjoitukset, joita minulle on opetettu, olen oppinut tavalla tai toisella aiemmin jo Oshon kautta. Ja sen lisäksi paljon muuta. Osho totesi, että ensin ihminen tarvitsee terapiaa, jotta hän on valmis meditoimaan. Siinä on mielestäni paljon perää: ne kulkevat käsi kädessä. Systeeminen konstellaatio Perhekonstellaatio tai systeeminen konstellaatio on terapiamuoto, jossa ihminen voi työstää hänelle tärkeitä ihmissuhteita. Konstellaation avulla on mahdollista kohdata ja työstää myös yli sukupolvien kulkevia vaikeita tunteita ja traumoja ja itse asiassa yllättävän moni tässä hetkessä kohtaamamme ongelma juontaakin juurensa perhehistoriaan. Menetelmän keskeinen etu on juuri systeemisyydessä: sen avulla tarkasteluun tulee koko ihmissysteemi, jossa yksilö on osana, ja mahdollistaa sellaisten ratkaisujen löytämisen, joka edistää koko systeemin hyvinvointia. Menetelmän on kehittänyt saksalainen terapeutti Bert Hellinger (s. 1925), ja sen juuret ovat fenomenologisessa psykologiassa. Hellinger on tehnyt uraauurtavaa työtä systeemisen terapian kanssa. Kirjoittajasta Jani Roman on systeemisen konstellaation pioneeri Suomessa. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus menetelmästä ja on opiskellut sitä Suomessa, Espanjassa ja Ruotsissa lähinnä saksalaisen psykoterapeutin Svagito Liebermeisterin opissa sekä menetelmän kehittäjän Bert Hellingerin luona Itävallassa. Janilla on myös yli 20 vuoden kokemus psykodraamasta ja meditaatiosta. Hän on käynyt läpi psykodraamaohjaajakoulutuksen vuosina 2000-2007, mutta ei ole tehnyt viimeisiä kokeita. Muuten hän on koulutukseltaan tekniikan tohtori, väitellyt työpsykologiasta aiheena dialogi organisaatiokulttuurin kehittämisen menetelmänä, energia- ja tuotantotalouden DI, Master of Quality ja psyko- ja sosiodraaman TRO. Hän on eräs kokeneimmista organisaatiokulttuurin kehittäjistä Suomessa. Jani on toteuttanut lukuisia vaativia kehityshankkeita koskien mm. organisaatiokulttuuria ja johtamista. Lisäksi hän on toteuttanut mittavan tutkimushankkeen systeemisen konstellaation soveltamisesta organisaatioiden kehittämiseen 13 organisaation kanssa osin Työsuojelurahaston tukemana. Lisää tietoa löydät Dialogi-instituutin sivuilta www.dialogi-instituutti.fi tai hänen kirjastaan Ikkuna näkymättömään (2016), jossa hän kuvaa omakohtaisesti niin perhekonstellaatiota, organisaatiokonstellaatiota kuin yhteiskunnallista konstellaatiota. Kirjaa voi tilata useimmista verkkokaupoista.