Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa -hanke 23.2.2012
Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hanke Hankkeen tavoitteena kehittää vuorovaikutusta yliopistoopinnoissa: 6 kurssia eri tiedekunnista Hankkeen alussa käydyissä keskusteluissa pohdittiin sitä, mitä vuorovaikutuksen kehittämisellä tavoitellaan Erilaisia kehittämistavoitteita ja -tapoja eri kursseilla Tiedollisten tavoitteiden lisäksi muita tavoitteita: Opiskelijan osallistaminen, kurssin ilmapiiri, opettajan ja opiskelijoiden välinen suhde Tuloksena erilaisia asioita, joita toimijuuden käsite kuvasi luontevasti Toimijuuden käsite tarjoaa aiempaa laajemman näkökulman asiantuntijuuteen
Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja tunnistaa, miten opiskelijan toimijuus ilmenee yliopistoopinnoissa ja miten kehittymistä vahvaksi toimijaksi voidaan tukea. Tutkimusmenetelmien kehittämistyö on tärkeä osa em. tavoitteen saavuttamista. Tässä esityksessä toimijuutta tarkastellaan opiskelijan näkökulmasta: Opiskelijan toimijuus = opiskelijan oma kokemus omasta opiskelustaan sekä suhteestaan opiskeluympäristöönsä Tutkimusmenetelmänä hankkeessa pilotoitu kyselylomake, alku- ja loppukysely
Tutkimuskysymys: Millaista toimijuutta opiskelijat kokevat yliopisto-opinnoissa? Mittarin kehittäminen: Millaisia piirteitä toimijuudesta voidaan mitata kyselylomakkeella?
Toimijuus tässä tutkimuksessa Tavoitteellisuus, motivoituneisuus Valtasuhteet Tietojen ja taitojen hallinta Vuorovaikutteisuus Luottamus ja ilmapiiri Itseluottamus Aloitteellisuus, vastuullisuus Valinta- ja vaikutusmahdollisuudet Autonomisuus Esteet, rajoitteet Arvostukset
VÄITTÄMIÄ TOIMIJUUDEN ERI OSA-ALUEISTA
Avoimia kysymyksiä Esteet ja rajoitukset
OTE KYSELYLOMAKKEESTA Mitä mieltä olet tästä kurssista kurssin jälkeen? Ympyröi omaa kokemustasi tai näkemystäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto. Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä 9. Kurssissa kiinnostivat ennen kaikkea sen sisällöt. 10. Minulla olisi pitänyt olla enemmän pohjatietoa, jotta olisin ymmärtänyt kurssilla käsiteltäviä asioita. 11. Luotan vahvasti siihen, että suoriudun tästä kurssista. 12. Jaksoin opiskella hyvin tällä kurssilla. 13. Tunsin olevani tällä kurssilla pelkästään ulkoapäin tulevien ohjeiden noudattaja. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
Aineiston analyysi Mittarin rakentaminen: faktorianalyysi Alku- ja loppukyselyn tulosten vertailu: summamuuttujien keskiarvot
Hankkeeseen osallistuneet ja kyselyyn vastanneet Hankkeessa mukana 590 opiskelijaa (= Korppiin ilmoittautuneita) Alkukyselyyn vastasi 377 opiskelijaa (64%) Loppukyselyyn vastasi yhteensä 205 (35%) Sekä alku- että loppukyselyyn vastasi 157 (27%)
f 180 Vastaajat kursseittain alku- ja loppukyselyssä 179 160 140 120 100 80 60 40 20 0 75 70 FYSP101 n=75; 19,9% FYSP101 n=70; 16,5% KEMP115 n=178; 47,3% KEMP115 n=33; 7,8% 39 34 22 25 25 51 38 13 Alkukysely Loppukysely 11 Kurssi
Vastaajat kursseittain alkukyselyssä loppukyselyssä Ped Art 3,5% Ped Art 5,4% LTKY010 13,6% EKOA121 6,6% FYSP102 19,9% LTKY010 18,5% FYSP102 34,1% KTKA010 9,0% KEMP115 47,3% EKOA121 12,2% KTKA010 10,7% KEMP115 19,0%
Vastaajien ikä f N=376 Ka=23 v. Min=18 v. Max=54 v. Ikä vuosina
Yliopistossa suoritetut opintopisteet f 174 93 N=355 Ka=66 op. Min=0 op. Max=493 op. 35 15 18 14 6 opintopisteet
Vastaajien sukupuolijakauma Alkukysely (N=377) Loppukysely (N=205) Naisia 237 (63 %) Miehiä 138 (37 %) Naisia 132 (65 %) Miehiä 73 (35 %)
SEITSEMÄN FAKTORIA JÄSENTÄMÄSSÄ TOIMIJUUTTA FAKTORIN NIMI 1 Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä, ilmapiiri ESIMERKKEJÄ MUUTTUJISTA KO. FAKTORILLA - Kurssin opettaja suhtautuu opiskelijoihin ystävällisesti. - Kurssilla on minusta hyvä ilmapiiri. 2 Tietojen ja taitojen hallinta 3 Tavoitteellisuus ja luottamus tavoitteen saavuttamiseen 4 Kiinnostus ja motivoituneisuus - Olen ymmärtänyt hyvin niitä asioita, joita kurssilla on esitetty. - Koen että minulla on riittävästi pohjatietoa osallistua kurssilla käytävään keskusteluun. - Luotan itseeni oppijana, vaikka kurssi toisikin eteen haasteellisia asioita. - Minulla on selkeä tavoite opiskelussani. - Tämä kurssi ei erityisemmin innosta minua. - Haluan oppia tällä kurssilla niin, että myös ymmärrän oppimaani.
FAKTORIN NIMI ESIMERKKEJÄ MUUTTUJISTA KO. FAKTORILLA 5 Osallistumisaktiivisuus - Kysyn tai kommentoin aktiivisesti opetustilanteissa. - Minun on vaikea osallistua kurssilla käytävään keskusteluun. 6 Valinnanmahdollisuudet opiskelussa 7 Tasavertaisuus suhteessa laitoksen henkilökuntaan ja toisiin opiskelijoihin 8 Vaikutusmahdollisuudet opiskelussa - Koen että minulla on mahdollisuus keskittyä opiskelussani niihin asioihin, jotka minua kiinnostavat. - Pystyn halutessani vaikuttamaan omaan opiskeluani koskeviin ratkaisuihin (kuten esim. mitä ja milloin opiskelen) - Koen olevani alisteisessa roolissa opiskelijana tällä laitoksella. - Koen olevani tasavertainen muiden opiskelijoiden kanssa tällä kurssilla. - Näkemykseni ja mielipiteeni otettiin huomioon tällä kurssilla. - Koen että näkemykseni opiskelusta huomataan ja niillä on vaikutusta opiskeluympäristössäni.
Toimijuuden osa-alueet, luotettavuus Alkukysely Loppukysely N α N α Vuorovaikutus ja ilmapiiri 367 0,87 202 0,88 Tietojen ja taitojen hallinta 373 0,89 200 0,91 Tavoitteellisuus ja luottamus tavoitteen saavuttamiseen 370 0,71 201 0,69 Kiinnostus ja motivoituneisuus 372 0,83 203 0,78 Osallistumisaktiivisuus 369 0,74 201 0,73 Valinnanmahdollisuudet opiskelussa 370 0,60 201 0,63 Tasavertaisuus 369 0,65 200 0,64 Vaikutusmahdollisuudet opiskelussa 372 0,70 198 0,79 N=vastaajien määrä α=cronbachin alfa
Toimijuuden osa-alueet alku- ja loppukyselyssä Alkukysely Loppukysely Ka s Ka s Vuorovaikutus ja ilmapiiri 4,3 0,56 4,4 0,55 Tietojen ja taitojen hallinta 3,9 0,67 4,0 0,72 Tavoitteellisuus ja luottamus tavoitteen saavuttamiseen 4,0 0,59 3,8 0,60 Kiinnostus ja motivoituneisuus 3,9 0,66 3,8 0,69 Osallistumisaktiivisuus 3,3 0,63 3,5 0,68 Valinnanmahdollisuudet opiskelussa 3,9 0,75 4,0 0,75 Tasavertaisuus 4,2 0,62 4,3 0,59 Vaikutusmahdollisuudet opiskelussa 3,5 0,65 3,5 0,71
Toimijuuden osa-alueet alku- ja loppukyselyssä Vuorovaikutus ja ilmapiiri Tietojen ja taitojen hallinta Tavoitteellisuus ja Kiinnostus ja Osallistumisaktiivisuus Alkukysely Loppukysely Valinnanmahdollisuudet Tasavertaisuus Vaikutusmahdollisuude 0 1 2 3 4 5
Heikon toimijuuden kokemukset alkukyselyssä Keskiarvojen perusteella toimijuuden kokemukset varsin vahvoja, mutta jokaisella osa-alueella myös heikon toimijuuden kokemuksia Toimijuuden osa-aluetta mittaavan summamuuttujan arvo alle 3: f % Vuorovaikutus ja ilmapiiri (N=367) 7 2,5 Tietojen ja taitojen hallinta (N=373) 26 9,1 Tavoitteellisuus ja luottamus tavoitteen saavuttamiseen (N=370) 21 5,7 Kiinnostus ja motivoituneisuus (N=372) 32 8,6 Osallistumisaktiivisuus (N=369) 97 26,3 Valinnanmahdollisuudet opiskelussa (N=370) 30 8,1 Valtasuhteet (N=369) 10 2,7 Vaikutusmahdollisuudet opiskelussa (N=372) 62 16,7
Osallistumisaktiivisuus (alkukysely N=369) Opetuksessa käytävään keskusteluun on helppo osallistua. Uskallan opetustilanteessa kyseenalaistaa kurssilla esitettyjä asioita. f 208 56% Voin ilmaista ajatuksiani ja näkemyksiäni pelkäämättä naurunalaiseksi tulemista. Minun on vaikea osallistua kurssilla käytävään keskusteluun. Kysyn tai kommentoin aktiivisesti opetustilanteissa. 7 2% 90 24% 64 17% Tuon aktiivisesti esille omia mielipiteitäni opiskeluyhteisössä. Minun on vaikea toisilta apua opiskeluuni liittyvissä asioissa.
Koetut vaikutusmahdollisuudet (N=372) Koen, että näkemykseni ja mielipiteeni otetaan huomioon tällä kurssilla. 210 56% Minulla on sellainen tunne, että näkemyksiäni kuunnellaan tällä kurssilla. Koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa tämän kurssin etenemiseen, jos kurssi ei minusta jostain syystä toimi. Koen, että näkemykseni opiskelusta huomataan ja niillä on vaikutusta opiskeluympäristössäni 4 1% 58 16% 100 27%
N= 204 Ka=3,3 Vaikutusmahdollisuudet 72 35,3% 58 28,4% 34 16,7% 28 13,7% 12 5,9% Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Toimijuuden osa-alueiden väliset yhteydet alkukyselyssä Jos opiskelija koki vahvaa toimijuutta jollakin osaalueella, hän koki sitä myös muilla osa-alueilla Erityisesti ne, jotka kokivat vuorovaikutuksen ja ilmapiirin hyväksi, kokivat vahvaa toimijuutta myös muilla toimijuuden osa-alueilla Vuorovaikutuksella vahvin yhteys vaikutusmahdollisuuksiin (r=0,59) sekä kiinnostukseen ja motivaatioon (r=0,57) Heikoin yhteys vuorovaikutuksen ja valinnanmahdollisuuksien välillä (r=0,27)
Keskiarvo 5 4,75 4,5 4,25 4 3,75 3,5 3,25 3 2,75 2,5 Koettu toimijuus eri kursseilla loppukyselyssä (3 osa-aluetta) Kurssi A Kurssi B Kurssi C Kurssi D Kurssi E Kurssi F
Johtopäätöksiä Opiskelijan kokemus omasta toimijuudestaan oli varsin vahva tutkituilla kursseilla, kuitenkin myös heikon toimijuuden kokemuksia Vuorovaikutuksen ja toimijuuden muiden osa-alueiden välillä havaitut yhteydet ovat opetuksen kehittämisen kannalta lupaavia Toimijuuden kokemuksissa eri kursseilla oli eroja kurssit vaihtelivat opiskelijamäärältään, luonteeltaan ja toteutustavaltaan Tarve pitkittäistutkimukseen: toimijuuden kokeminen opintojen eri vaiheissa Pilotoitu kyselylomake osoittautui varsin luotettavaksi Toimijuuden moniulotteisuus tavoitettiin joitakin osa-alueita mittaavia kysymyksiä syytä vielä kehittää (esim. valinnanmahdollisuudet opiskelussa)
Toimijuus nähdään resurssina muuttuvassa työssä ja muuttuvilla työmarkkinoilla Luovuus, yhteistoiminnallisuus, dynaamisuus Joustavuus, jatkuva oppiminen, epävakaus Toimijuus näkyvämmäksi korkeakoulutuksen tavoitteissa
Kiitokset!
Sekä alku- että loppumittauskyselyyn vastasi 157 (27%) Vain alkumittauskyselyyn vastasi 220 (37%) Vain loppumittauskyselyyn vastasi (46?) 48 Ainakin jompaankumpaan kyselyyn vastasi 423 (72%)
Tutkimuksen luotettavuus Mittarin luotettavuuden arviointi kesken: Summamuuttujat rakennettiin teoreettisista toimijuuden osa-alueista Toimijuuden osa-alueet ovat mahdollisesti osittain päällekkäisiä Pitää selvittää vielä se, miten toimijuuden osaalueet ilmenevät aineistossa
Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijan aktiivisen toimijuuden kehittymistä opintojen aikana. Tällöin opiskelijan kokemuksia sosiaalisena toimijana sekä heidän kokemuksiansa yhteisöön osallistumisesta on tärkeä tutkia.
Toimijuus käsitteenä Toimijuus on teoreettinen käsite, joka kuvaa henkilön tapaa tarkastella, suhtautua ja reagoida toimintaympäristössään (Edwards 2000). Kokemuksellista, tulkinnallista ja jossain määrin myös neuvoteltavaa (Jyrkämä 2008: Eteläpelto & al. 2005) kyselyllä saadaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista ja tulkinnoista Toimijuus on kontekstisidonnainen (aika, paikka, tilanne) ja muuttuva. Se toteutuu suhteena ja suhteessa toisiin ihmisiin. (Jyrkämä 2008). Ei ole pysyvää toimijuuden tilaa.
Kyselylomake toimijuudesta Kyselylomake on rakennettu kirjallisuuden pohjalta väitteitä toimijuuden eri osa-alueista: tavoitteellisuus, motivoituneisuus; autonomia, vaikutusmahdollisuudet; aloitteellisuus, vastuullisuus; itseluottamus, käsitys omasta toimintakapasiteetista; vuorovaikutus ja ilmapiiri valtasuhteita koskevat kokemukset; tiedot ja taidot; itsensä asemointi ryhmän jäsenenä
5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Melko heikot toimijat Melko vahvat toimijat Vahvat toimijat
Opiskelijan iän ja opintopisteiden yhteys koettuun toimijuuteen Yhteyksiä ei ollut tai ne olivat heikkoja: Mitä vanhempi vastaaja sitä vahvemmaksi koki tavoitteellisuuden ja luottamuksen tavoitteidensa saavuttamiseen (r=0,27) sekä oman osallistumisaktiivisuutensa (r=0,11) Mitä vanhempi vastaaja, sitä heikommiksi koki vuorovaikutuksen ja ilmapiirin (r=-0,11), tietojen ja taitojen hallinnan (r=-0,10) sekä valinnanmahdollisuutensa opiskelussa (-0,11) Mitä enemmän suoritettuja opintopisteitä, sitä vahvemmaksi koki tavoitteellisuutensa ja luottamuksen tavoitteidensa saavuttamiseen (r=0,18) sekä tietojen ja taitojen hallinnan (r=0,15) Mitä enemmän suoritettuja opintopisteitä, sitä vähemmän koki valinnanmahdollisuuksia (r=-0,15) ja tasavertaisuutta (r=-0,12)
Naisten ja miesten erot toimijuuden kokemisessa Naisten ja miesten välillä ei isoja eroja toimijuuden osa-alueiden keskiarvojen vertailun perusteella Miesten kokemukset kuitenkin hivenen vahvempia kaikilla muilla toimijuuden osaalueella paitsi tavoitteellisuuden osa-alueella