Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Transkriptio

1 Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun yliopisto 1

2 Esityksen rakenne: Kyselylomakkeen ja niistä muodostettujen summamuuttujien esitteleminen Summamuuttujien keskiarvojen vertailu (opiskelijat/opettajat, miesopettajat/naisopettajat) Yhteenveto ja pohdinta 2

3 Kyselylomake: Yliopistolla käytetään nykyään usein aktivoivia opetusmenetelmiä, eli esim. luennolla pyydetään opiskelijoita osallistumaan keskusteluun omilla puheenvuoroillaan. Opiskelijoiden puheenvuorot luennoilla palvelevat mielestäni seuraavia tarkoituksia 1=huonosti... 5=hyvin. 21 väittämää joista muodostettiin 6 summamuuttujaa 3

4 Summamuuttuja 1: Opettaja tukee opiskelijan oppimista (α = 0,808) 1. Opettaja tukee opiskelijan oppimista (7) Opettaja pystyy suuntaamaan opetustaan paremmin opiskelijoiden aiempaan tietämykseen sopivaksi (8) Opettaja saa uusia näkökulmia omaan ajatteluunsa (11) Opettaja pystyy ottamaan opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioon (14) Opettaja pystyy ymmärtämään paremmin opiskelijoiden ajatuksia ja sitä kautta kehittämään opetustaan 4

5 Summamuuttuja 2: Sosiaalinen opettajan miellyttäminen (α = 0,813) 2. Sosiaalinen opettajan miellyttäminen (5) Opettaja näkee, ketkä ovat kiinnostuneita oppimaan (13) Opiskelijat voivat näyttää opettajalle olevansa aktiivisia (18) Opiskelija voi osoittaa opettajalle olevansa hyvä opiskelija 5

6 Summamuuttuja 3: Argumentaatiotaitojen oppiminen (α = 0,785) 3. Argumentointitaitojen oppiminen (2) Opiskelijat oppivat omista puheenvuoroistaan kommunikaatiotaitoja (9) Opiskelijat oppivat toistensa puheenvuoroista kommunikaatiotaitoja (17) Opiskelijat oppivat omista puheenvuoroistaan tieteellisen argumentoinnin taitoja (20) Opiskelijat oppivat toistensa puheenvuoroista tieteellisen argumentoinnin taitoja 6

7 Summamuuttuja 4: Opiskelija vaikuttaa teoriaan (α = 0,718) 4. Opiskelija vaikuttaa teoriaan (3) Opettaja voi oppia jotain opiskelijoiden kommenteista (4) Luennolla päästään syvällisempään tietoon kuin pelkästään opettajan valmistelemaa esitystä kuuntelemalla (10) Opiskelijat voivat vaikuttaa tieteellisten teorioiden syntyyn (16) Opiskelijat voivat ottaa osaa tieteellisen tiedon kehitykseen 7

8 Summamuuttuja 5: Opiskelija oppii paremmin (α = 0,722) 5. Opiskelija oppii paremmin (1) Opiskelijat oppivat paremmin kun voivat itse ottaa osaa keskusteluun (6) Opiskelijoiden oppiminen on laadukkaampaa kun he ottavat osaa keskusteluun (21) Opiskelijoiden oppiminen on tehokkaampaa kun he voivat testata ajatuksiaan suhteessa opetukseen 8

9 Summamuuttuja 6: Yhteistoiminnallinen oppiminen (α = 0,657) 6. Yhteistoiminnallinen oppiminen (12) Opiskelijat voivat peilata omaa ajatteluaan opiskelijatovereiden näkemyksiin (15) Opiskelijat voivat oppia toisten puheenvuorojen avulla 9

10 Vastanneita yhteensä: 106 Opiskelijoita: 49 - Miehiä: 3 - Naisia: 42 * sukupuolten välinen vertailu ei mielekästä Opettajia: 57 - Miehiä: 17 - Naisia nimetöntä lomaketta (sukupuolta ei voitu luokitella) 10

11 Summamuuttuja 1: Opettaja tukee opiskelijan oppimista Summamuuttujan keskiarvo ja -hajonta Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 3,6 4,2 4,0 4,2 Keskihajonta,67,54,60,49 Opettaja pystyy suuntaamaan opetustaan paremmin opiskelijoiden aiempaan tietämykseen sopivaksi ka. Opiskelijat: 3,4 ka. Opettajat: 4,1 ka. Miesopettajat: 3,8 ka. Naisopettajat: 4,2 Esimerkki muuttuja summamuuttujasta ja sen keskiarvot 11

12 Summamuuttuja 2: Sosiaalinen opettajan miellyttäminen Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 2,3 3,0 2,8 3,0 Keskihajonta,87,93 1,0,96 Opettaja näkee, ketkä ovat kiinnostuneita oppimaan ka. Opiskelijat: 2,0 ka. Opettajat: 3,0 ka. Miesopettajat: 2,8 ka. Naisopettajat: 3,0 12

13 Summamuuttuja 3: Argumentaatiotaitojen oppiminen Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 3,6 3,6 3,3 3,7 Keskihajonta,73,70,69,73 Opiskelijat oppivat toistensa puheenvuoroista tieteellisen argumentoinnin taitoja ka. Opiskelijat: 3,4 ka. Opettajat: 3,1 ka. Miesopettajat: 2,9 ka. Naisopettajat: 3,3 13

14 Summamuuttuja 4: Opiskelija vaikuttaa teoriaan Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 3,0 3,1 2,9 3,1 Keskihajonta,68,65,56,70 Opiskelijat voivat vaikuttaa tieteellisten teorioiden syntyyn ka. Opiskelijat: 2,0 ka. Opettajat: 2,1 ka. Miesopettajat: 1,9 ka. Naisopettajat: 2,1 Huom. Opettaja voi oppia jotain opiskelijoiden kommentoinneista ka. Opiskelijat: 4,1 ka. Opettajat: 4,4 ka. Miesopettajat: 4,3 ka. Naisopettajat: 4,4 14

15 Summamuuttuja 5: Opiskelija oppii paremmin Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 3,7 4,2 3,8 4,3 Keskihajonta,58,72,88,63 Opiskelijoiden oppiminen on laadukkaampaa kun he ottavat osaa keskusteluun ka. Opiskelijat: 3,1 ka. Opettajat: 3,9 ka. Miesopettajat: 3,7 ka. Naisopettajat: 4,2 15

16 Summamuuttuja 6: Yhteistoiminnallinen oppiminen Opiskelijat Opettajat Miesopettajat Naisopettajat Keskiarvo 4,2 4,0 3,9 4,1 Keskihajonta,59,64,60,64 Opiskelijat voivat peilata omaa ajatteluaan opiskelijatovereidensa näkemyksiin ka. Opiskelijat: 4,3 ka. Opettajat: 4,1 ka. Miesopettajat: 3,9 ka. Naisopettajat: 4,2 16

17 1. Opiskelijat/Opettajat Opettajilla suurempi usko kykyyn muokata luentoa opiskelijoita paremmin palvelevaksi opiskelijoiden puheenvuorojen avulla Opiskelijat eivät usko luentoaktiivisuuden näkyvyyteen/tarpeellisuuteen yhtä vahvasti kuin opettajat (sosiaalinen miellyttäminen) Argumentaatiotaitojen oppiminen saanut opettajilta ja opiskelijoilta korkeat pisteet (huom. Tuning-projekti; yleiset työelämää palvelevat kompetenssit argumentaatio-/kommunikaatiotaitojen tärkeyden huomioiminen opetuksessa) 17

18 Molemmilla ryhmillä vähän uskoa opiskelijan mahdollisuuksiin vaikuttaa tiedon muodostumiseen Suurempi usko opiskelijan kykyyn vaikuttaa opettajan ajatteluun Opettajilla vahvempi usko oppimisen laadukkuuden paranemiseen osallistumisaktiivisuuden myötä Molemmat ryhmät uskovat vertaisten puheenvuorojen tärkeyteen oppimisen kannalta 18

19 2. Miesopettajat/Naisopettajat Naisopettajat miesopettajia vakuuttuneempia puheenvuorojen vaikuttavuudesta jokaisen ulottuvuuden kohdalla Suurimmat erot argumentaatiotaitojen oppimisessa ja uskossa opiskelijoiden parempaan oppimiseen aktiivisuuden myötä (naisopettajilla korkeammat keskiarvot) Naisopettajat uskovat hieman miehiä enemmän kykenevänsä tukemaan opiskelijoiden oppimista ja huomioimaan opiskelijoiden aktiivisuuden 19

20 Yhteenveto & Pohdinta Opiskelijoilla vähäinen luottamus omien sanojen vaikutusvaltaan (mm. palautekyselyjen osalta, Spencer & Schmelkin 2002) Vähäinen usko sosiaalisen miellyttämisen tarpeeseen ja teoriaan vaikuttamiseen? Opiskelijat kokevat aktivoivien menetelmien hyödyn vahvimmin vertaisoppimisen kohdalla tärkeää aktivoida oppimista tukevaa käyttäytymistä ( vertaisaktiivisuuteen kannustaminen opettajan kanssa keskustelemisen sijaan?) Opettajat, etenkin naisopettajat, uskovat puheenvuorojen oppimisen laatua parantavaan voimaan opiskelijoita vahvemmin Vertaisoppimisen hyödystä paljon kirjallisuutta (mm. Webb 1989) Vaikka kaikilla vähäinen usko opiskelijoiden kykyyn vaikuttaa teoriaan (tiedon staattisuus), sekä opettajat että opiskelijat uskovat opiskelijoiden kykyyn vaikuttaa opettajien ajatteluun 20

21 Naisopettajien ja miesopettajien erilainen suhtautuminen opiskelijoiden puheenvuoroihin, miksi? Collins, Chrisler & Quina 1998: Naisopettajat mainitsevat opetuksen tutkimuksen sijaan päätoimiseksi työkseen miesopettajia todennäköisemmin Naiset viettävät miehiä enemmän aikaa luokkahuoneessa Tilastollisesti miehet opettavat naisia useammin spesifejä syventäviä kursseja, joille opiskelijat tulevat erilaisella motivaatiolatauksella kuin peruskursseille, joita pitävät usein naisopettajat Naisopettajille luennon pedagoginen luonne ja aktivoivat menetelmät tärkeämpiä? 21

22 Lopuksi: Puheenvuorot aktivoinnin väline vai syvällisen tiedon muodostamisen väline? Opettajilla suurempi usko osallistumisen positiivisesta vaikutuksesta oppimisen tehokkuuden lisäämiseksi (aktivointi syvällisempi oppiminen) Opiskelijat eivät koe pelkkää luentoaktiivisuutta tärkeäksi (puheenvuorojen tehtävä ennemminkin vertaisoppiminen, ajatusten peilaaminen ) muiden opiskelijoiden aktiivinen seuraaminen ja kuunteleminen opiskelijoiden mielestä hyödyllisempää? Opettajille ja opiskelijoille yhteiset pelisäännöt luentoaktiivisuuden tarkoituksesta syvällisempi oppiminen, puheenvuorojen tehokkaampi hyödyntäminen? 22

23 Webb, N-M (1989) International Journal of Educational Research Volume 13, Issue 1, 1989, Sivut 21-39: Peer interaction and learning in small groups. Collins, L. H., Chrisler, J. C. & Quina, K. (1998) Career strategies for women in academe. Arming Athena. SAGE Publications, Inc. USA. ( ) Spencer, K. J. & Schmelkin L. P. (2002) Student Perspectives on Teaching and its Evaluation (Assessment & Evaluation in Higher Education, Vol. 27, No. 5, 2002) Tervonen, S. & Levänen, K. (toim.) (2006) Näkymättömästä näkyvää. Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) hankkeen esiselvitys. (14-19) 23