KIIKARISSA TYÖELÄMÄ. Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen

KIIKARISSA TYÖELÄMÄ Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen 2013 2014

Helsingissä 2013 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Työryhmä: Katja Laurén, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt Graafinen suunnittelu ja taitto: Vanto Design Oy Kirjapaino Kopijyvä Oy, Kuopio Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kiikarissa työelämä Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen Sisältö Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta... 4 Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma...5 Askelmerkit yhteistyöhön... 9 Case 1: Rehtorivalmennus... 10 Case 2: Koulun työelämäyhteydet...12 Case 3: Opettajien täydennyskoulutus... 14 Case 4: Opettajien koulutuspäivä... 16 Case 5: Yritysvierailu...17 Case 6: OpeTET... 18 Case 7: Työelämäyhteistyö...20 Case 8: Opetussuunnitelmayhteistyö, teemakurssi...21 Case 9: Opetussuunnitelmayhteistyö, opintokokonaisuus...22 Case 10: Virtuaalinen yritysvierailu...24 Case 11: Nuorten yritysvierailu...26 Case 12: Opettajankoulutuslaitosyhteistyö...28

Kuva: Jukka Mäntymaa, 2013 TAT on vuosittain mukana toteuttamassa valtakunnallisia opinto-ohjaajien koulutuspäiviä. Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta Meitä ympäröivä maailma muuttuu silmiinpistävällä tahdilla. Yhteiskunnat ja työelämä ovat murroksessa. Tämän murroksen yksi ilmenemismuoto on nuorten syrjäytyminen. Tietoisesti tai tahtomattaan koulutuksen ja työelämän, ja tätä myötä yhteiskunnan, ulkopuolelle jäävien nuorien määrä on liian suuri näin pienelle kansalle. Työ- ja elinympäristömme muutokset asettavat meille kaikille haasteita. Yritysten on pyrittävä pysymään kilpailukykyisenä globaalissa kilpailussa, oli kyse pk-yrityksestä tai suuremmasta yrityksestä. On yhä tärkeämpää, että koulutus tarjoaa nuorille laajat perustiedot ja -taidot, jotta he voivat pärjätä maailmassa, joka koulua ja opiskelua seuraa. Jo nyt nuorilta odotetaan opiskelussa ja työelämässä paljon uutta: tietoteknisiä taitoja, kykyä havaita ja ratkaista ongelmia, toiminnallisuutta, projektityötaitoja, yhteistyötaitoja, tervettä asennetta ja itsetuntoa sekä vastuullisuutta muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Koulutuksella on tärkeä tehtävä ensin herättää ja sitten ylläpitää nuoren halua kouluttautumiseen. Muutoksen nopeudesta on seurannut, ettei yksilö enää voi laskea vain sen varaan, että hänellä on tietty ammatti. Nyt yksilön tulee nojata osaamiseen, jota on päivitettävä. Tämä koskee myös opettajia ja rehtoreita. Nuorten on yhä vaikeampi kiinnittyä työelämään. Ilmiön taustalla on useita syitä. Nuorilla ei ole mahdollisuutta kokea työn tekemistä samalla tavalla kun ennen. Muun muassa työlainsäädäntö estää alle 18-vuotiaiden työskentelyn usealla alalla. Ei siis ihme, että työ, eri tehtävät ja ammatit jäävät nuorille etäisiksi, kun heille ei pääse syntymään realistista omaa käsitystä työelämästä ja sen vaatimuksista. Nuori joutuu tekemään tärkeitä valintoja pitkälle mielikuviensa perusteella. Lisäksi monilla nuorilla on suuret paineet menestyä elämässä. Valintojen määrä ja ristiriitaiset signaalit saavat nuoret pelkäämään, että he tekevät vääriä koulutus- tai urasuunnitelmia. Paineet koulun työelämäyhteyksien kehittämiseksi ovat siis kasvaneet. Taloudellisen tiedotustoimiston nuorisotutkimuksissa nuoret ovat itse todenneet, ettei koulussa opetettavilla aineilla ole yhteyttä työelämään. Nuoret itse ehdottavat, että muutkin opettajat kuin opinto-ohjaajat ottaisivat työelämäyhteydet mukaan opetukseen. Tule tekemään työtä nuorten hyväksi. Annetaan nuorelle yhdessä kiikarit, joilla hän voi tähyillä tulevaisuuteensa, johon työelämä kuuluu. Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Johtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 4 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma Vuonna 2004 käynnistynyt Elinkeinoelämän nuorisoohjelma (ENO) tukee nuoria koulutus- ja uravalinnoissa ja parantaa koulujen työelämäyhteyksiä. ENO luo käytännön keinoja yhdistää työelämä osaksi opetusta. Samalla se lisää yritysten ymmärrystä nuorten arvoista ja odotuksista työelämää kohtaan. Kaudella 2013 2014 ENO keskittyy painokkaammin yrityskontaktien luomiseen sekä yritysten valmiuksiin kohdata nuori. Erityisesti pk-yrityksiä tarvitsemme lisää vastaamaan koulujen kasvaneeseen haluun tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Projektipäälliköt tekevät alueellista koulu-yritysyhteistyötä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi Helsingissä toimivat kaupan, kemian ja logistiikka-alan projektipäälliköt sekä Lappeenrannassa metsäteollisuuden projektipäällikkö. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaa koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. ENOa rahoittavat kaudella 2013 2014 Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Kuljetusala.com, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry. Nuoriso-ohjelmassa kehitetyt hyvät kumppanuusmallit löytyvät myös Opetin.fi-verkkopalvelusta. Projektipäälliköt auttavat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat projektipäälliköt. ENOn toimintakaudesta 2009 2011 tehty ulkoinen arviointi osoitti, että kouluissa ja yrityksissä nuoriso-ohjelmaa toteuttavat projektipäälliköt koetaan sen hyödyllisimmäksi palveluksi. (Innolink 2012) Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt ovat apunasi koulu-yritysyhteistyössä. Projektipäälliköiden yhteistiedot ja toimialueet löydät TATin verkkopalvelusta: www.tat.fi/tietoa-meista. Opetin.fi, kunkoululoppuu.fi KOULUILLE Yritysvierailut Opetushenkilöstön TET Asiantuntijaesitykset Rehtorivalmennukset Opetussuunnitelmien kehitystyö Virtuaaliset yritysvierailut TAT talks -tilaisuudet PALVELUTARJOTIN Yrityskylä T-Median tutkimukset PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Nuorisofoorumi Yhdistäjä Valmentaja Fasilitaattori Asiantuntija Mielipidevaikuttaja Julkaisut OPETTAJAN- KOULUTTAJILLE Asiantuntijaesitykset OK!Akatemia YRITYKSILLE Konsultointia kouluyhteistyöhön Työkaluja työnantajakuvan kehittämiseen Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille, yrityksille ja opettajankouluttajille ovat maksuttomia. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 5

Mitä yritykset saavat? Nuoriso-ohjelma on saanut yrityksemme huomioimaan paremmin harjoittelijoiden vastaanoton ja perehdytyksen. On ymmärretty, että koululaisten TET-jaksot ovat kanava markkinoida meitä työpaikkana ja alana. (Yritys, 2012) Kouluyhteistyö on parasta työnantajakuvan rakentamista. Verkostoitumalla koulujen kanssa yritykset saavat kosketuksen tulevaisuuden työntekijöihin ja eturivin paikat nuorten mielikuvissa. Kohtaamalla nuoria yritykset myös oppivat nuorten työelämäodotuksista ja osaavat valmistautua y-sukupolven tuloon työmarkkinoille. Ja kun nuoret saavat tietoa erilaisista työtehtävistä ja uramahdollisuuksista, kasvaa heidän kiinnostuksensa työelämää ja eri toimialoja kohtaan. Tekemällä kouluyhteistyötä yritys pysyy kartalla siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Yhdessä ENOn projektipäällikön ja opetushenkilöstön kanssa voidaan suunnitella opetuksen sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa koulun työtapoihin ja opetussuunnitelmiin. Yritykset voivat avata elinkeinoelämää kouluille esimerkiksi tarjoamalla asiantuntijaesityksiä ja mahdollisuuksia yritysvierailuihin. Myös opettajien, rehtorien ja opintoohjaajien työelämäjaksot yrityksissä antavat paljon niin opetushenkilöstölle kuin yrityksillekin. Tutkittua tietoa nuorista TAT seuraa yritysten toimintaympäristössä ja nuorten asenteissa tapahtuvia muutoksia. Vuosittain toteutetaan useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytettävissä. Kun koulu loppuu -tutkimus luotaa yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten asenteita työelämästä ja ammateista. Nuoret ja johtaminen -tutkimus selvittää uuden sukupolven muuttuvia asenteita koulutuksesta, työelämästä ja ammateista. Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä TATin tytäryhtiön T-Median kanssa, joka seuraa myös aktiivisesti yritysten työnantajakuvaa ja toimialojen vetovoimaa. Konsultointi Yritykset saavat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmalta konsultointia kouluyhteistyöhön ja tietoa sen eri mahdollisuuksista. Kumppanuuden käynnistämisessä ja syventämisessä apuna ovat ENOn projektipäälliköt. Yritysvalmennukset Valmennukset auttavat yrityksiä kohtaamaan yritykseen harjoitteluun tai töihin tuleva nuori työntekijä. Yritysvalmennuksista esimiehet saavat tietoa muun muassa siitä, mitä nuoret odottavat työltä ja johtamiselta. Sparraava esimies -valmennus UUTTA Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma suunnittelee yrityksille Sparraava esimies -valmennuksia. Valmennukset auttavat yrityksiä kehittämään ennakoivaa rekrytointia. Muutaman tunnin tilaisuuksissa käydään läpi, mitä nuoret odottavat johtamiselta ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden esimiestyössä. Valmennusten taustalla ovat TATin nuorisotutkimukset. Kuntyoalkaa.fi UUTTA Nuoret työntekijät odottavat työelämältä eri asioita kuin vanhemmat ikäpolvet. Mitä paremmin yritykset tuntevat nuorten odotukset ja asenteet, sitä paremmin he voivat kehittää esimiestyötään ja johtamistaan. Kuntyoalkaa.fi-verkkopalvelusta löytyvä Nuoren ekat 80 työpäivää -tietopaketti auttaa yrityksiä ja organisaatioita suunnittelemaan nuorten työntekijöidensä työhön saapumista ja perehdytystä. Aineisto sisältää mm. perehdyttäjän muistilistan ja käytännön työkaluja perehdyttäjän työhön. Se myös opastaa kuinka huolehtia nuoren työntekijän motivoimisesta, työssä jaksamisesta ja viihtymisestä. Mitä koulut saavat? Yrityksetkin ovat oppimisympäristöjä. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tuo kouluille ajankohtaista tietoa työelämästä. Koulumaailma hyötyy yritysyhteistyöstä parhaiten, kun opetussuunnitelman sisällöt viedään osaksi työelämää ja oppiaineelle annetaan tätä kautta uusia merkityksiä. Kun opetushenkilöstö saa lisätietoa ja kokemusta eri aloista ja tutustuu yritysten edustajiin, kasvaa innostus ja halu tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Sitä kautta koulun ja yrityksen välille syntyy kumppanuus, jossa pitkäjänteisesti syvennetään ja kehitetään molempia osapuolia innostavaa yhteistyötä. Parasta kumppanuudessa on, kun nuoret sitä kautta pääsevät yrityksiin ja pystyvät kytkemään koulussa opittuja asioita työelämään. Teoria saa parikseen konkretian. Esimerkillinen työelämäyhteistyö näkyy koulun ilmoitustauluilla, verkossa, opettajanhuoneessa, oppilaskunnan toiminnassa ja erilaisissa tapahtumissa. Myös vanhempien, järjestöjen ja harrastusmaailman kanssa kannattaa olla aktiivinen. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet huomioivaksi vaatii myös opetussuunnitelmien kehitystyötä. Moni koulu haluaakin luoda itselleen työelämäyhteistyön vuosikellomallin, joka ohjaa koulua yhteistyön toteuttamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. 6 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

OpeTETit esim. koeviikoilla Oppilaiden projektit yrityksiin sopivalla koejaksolla Opettajien vierailut yrityksiin OpeTETit esim. koeviikoilla Oppilaiden vierailut yrityksiin Koulun oma tapahtuma, johon tuodaan työelämä mukaan eri tavoin Kevään koonti ja yhteistyötapaamiset kummiyritysten kanssa Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyy yhteydenpidolla Yritysten asiantuntijavierailut tunneille Yrittäjän päivä 5.9. tietoiskuja yritystoiminnasta, yrittäjyydestä ja taloudesta Mahdolliset kesätyöpaikat ja TET-jaksot oppilaille Työelämäyhteistyöhön kannattaa laatia vuosisuunnitelma. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille kaudella 2013 2014 Opetushenkilöstön TET OpeTET on opettajien oma työelämääntutustumisjakso. Jakso lisää opettajien työelämätietoutta ja päivittää heidän yritystuntemustaan. Jakson jälkeen opettajan on helpompi suunnitella työelämäyhteistyötä. Rehtorivalmennus Rehtorivalmennuksessa rehtori saa omakohtaista kokemusta yrityksistä. Valmennusten teemat ja sisällöt tukevat rehtoria johtamisessa ja auttavat kehittämään työyhteisöä ja sen työelämäyhteyksiä. Opetussuunnitelmien kehitystyö Opetussuunnitelmien kehitystyössä opetussuunnitelmia kehitetään yrittäjyyden ja työelämän näkökulmasta joko yksittäisen oppiaineen, koko koulun tai parhaimmassa tapauksessa koko kunnan tasolla. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi opintokokonaisuus tai opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakentama teemakurssi. Yritysvierailu Yritysvierailu on lyhyt tutustuminen yritykseen ja sen toimintaan. Vierailu toimii usein sytykkeenä yhteistyön käynnistymiselle. Onnistunut vierailu lisää opetushenkilöstön tuntemusta paikallisesta elinkeinoelämästä ja antaa ajatuksia oman työn kehittämiseen. Asiantuntijaesitys Asiantuntijoiden puheenvuorot sisältävät päivitettyä tietoa mm. työelämästä, yrittäjyydestä, nuorten työarvo- ja asennemaailmasta sekä koulujen ja yritysten yhteistyöstä. Opetin.fi Opetin.fi on eri oppiaineiden ja kouluasteiden opettajille ja yrityksille suunnattu verkkopalvelu, joka tarjoaa elinkeinoelämää, yrityksiä ja taloutta koskevaa tietoa ja tukea opetukseen. Opetin.fi auttaa kehittämään opettajien työtä ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 7

sekä kannustaa opettajia yhteistyöhön, innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Verkkopalvelu tarjoaa myös kannustavan foorumin opettajien ja yritysten edustajien yhteistyölle, vuoropuhelulle ja tiedonvaihdolle. Opettimessa on konkreettisia työkaluja opetuksen tueksi, kuten hyviä käytäntöjä ja valmiita malleja koulujen ja yritysten yhteistyöhön, eri oppiaineiden opetukseen sovellettavia tehtäviä ja niiden tukimateriaaleja, tietoaineistoa ja haastatteluja. Yhteisössä on mahdollisuus verkottua toisten käyttäjien kanssa, luoda omia yhteisöjä, kirjoitus- ja kommentointipalstoja, kirjoittaa blogia, kommentoida muiden tuottamaa materiaalia ja tallentaa sekä jättää palveluun omia sisältöjä joko luettavaksi tai kommentoitavaksi. Verkkopalvelu soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille sekä luokanopettajille. Se on toteutettu yhteistyössä eri opettajaryhmien ja elinkeinoelämän toimialojen kanssa. Kunkoululoppuu.fi Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu on kätevä työväline nuorten koulutus- ja uravalintojen ohjaukseen. Sivustolla on opon tunnille paljon omatoimista katseltavaa ja tekemistä. Ammattivideot ovat Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelun parasta antia. Ne esittelevät urapolkuja haastattelujen muodossa. 3 4 minuutin pituisia ammattivideoita löytyy monipuolisesti elinkeinoelämän eri toimialoilta. Duunikone on ammatinvalintatesti, joka auttaa selvittämään nuoren persoonalle sopivimmat ja yleisimmät ammatit. Tulokset ehdottavat myös työympäristöä, jossa kukin yksilö mahdollisesti parhaiten viihtyisi. Duunikone sisältää 20 käyttäytymiseen ja mielipiteisiin liittyvää väittämää. Testin tekee 5 10 minuutissa. Kysy opolta -palvelussa koulutetut opinto-ohjaajat vastaavat nuorten netin kautta lähettämiin kysymyksiin. TATin kanssa yhteistyötä tekevät nettiopot ovat eri kouluasteiden päätoimisia opinto-ohjaajia ja tulevat eri puolilta Suomea. Nuorten kysymykset koskevat yleisimmin kesätöitä, TETharjoittelua ja opiskeluvalintoja. Vastauksen nuori saa viikon sisällä. Palvelua voivat käyttää myös vanhemmat. Yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tekee yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa. Opettajankouluttajille on tarjolla työelämän asiantuntijaesityksiä sekä lyhyitä työelämäjaksoja yrityksissä. Vuosittain järjestettävä OK!Akatemia on yksi Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palveluista opettajankouluttajille. Korkeatasoinen seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa taloudesta ja yrityksistä. Mitä nuoret saavat? Työelämässä tarvittavien taitojen on tärkeää tulla esille jo koulun eri oppiaineissa. Parhaiten tämä toteutuu kouluissa, joissa opettajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat etsivät aktiivisesti työelämäyhteyksiä koulun toimintaan. Opetushenkilöstö vaikuttaa merkittävästi nuorten asenteisiin ja valintoihin. Kipinä johonkin toimialaan voi syntyä oppitunnilla tai yritysvierailulla. Kuulemalla työelämän esimerkeistä nuori saa tukea koulutus- ja uravalintoihinsa. Kunkoululoppuu.fi Ammatinvalintaikäisille nuorille suunnatusta verkkopalvelusta löytyy monipuolisesti tietoa ja tukea peruskoulun ja lukion jälkeisiin valintoihin. Palvelu antaa vinkkejä TETharjoitteluun, kesätöihin ja työelämään valmistautuville. Ammattivideot esittelevät koulutus- ja uravaihtoehtoja eri aloilla. Duunikone auttaa nuorta selvittämään, millainen työpersoona hän on, ja millaiset ammatit hänelle voisivat sopia. Kysyopolta.fi Ammattitaitoiset nettiopot vastaavat nuorten kysymyksiin Kysy opolta -palvelussa. Päätyökseen eri kouluasteiden opinto-ohjaajina eri puolilla Suomea toimivat opot antavat nuorille eväitä koulutus- ja uravalintojen pohdintaan ja ohjaavat kohti ratkaisuja. Vastaukset netin kautta lähetettyihin kysymyksiin julkaistaan viikon sisällä. Kysymyksiä ja vastauksia voi selata valmiiden aihealueiden alta. Duuni-lehti Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu Duuni-lehti käsittelee erilaisia koulutus ja ammattiuria henkilöhaastatteluiden kautta. Lehti sisältää myös nuorille ajankohtaista tietoa kesätöistä, TET-harjoittelusta ja työn hakemisesta. Duuni-lehti ilmestyy noin kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Duunilehden teemat käsittelevät elinkeinoelämän toimialoja. Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailut UUTTA Työelämän asiantuntijoiden virtuaaliset vierailut oppitunneille tuovat kiinnostavan lisän eri oppiaineiden opetukseen. Virtuaalisessa yritysvierailussa ryhmä oppilaita keskustelee yrityksen asiantuntijan kanssa netin välityksellä esimerkiksi hänen työstään, työurastaan ja polustaan työelämään. Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailut ovat vastaus multimediaa sujuvasti käyttävien nuorten muuttuneisiin tapoihin vastaanottaa tietoa. Virtuaalisen vierailun avulla nuoret pääsevät myös tutustumaan sellaisiin aloihin, joilla hygienia- tai työturvallisuusohjeet saattaisivat olla perinteisen vierailun esteenä. Virtuaalisesti välimatkatkaan koulujen ja yritysten välillä eivät ole ongelma. TAT palkitsee kumppaneita Kultaiset kiikarit on TATin jakama tunnustus kouluyritysyhteistyössä ansioituneelle yritykselle tai koululle. Tunnustukset jaetaan vuosittain TATin Nuorisofoorumissa. Kultaiset kiikarit saatuaan koulut ja yritykset voivat viestiä olevansa edelläkävijöitä nuorten tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäjinä ja yhteyksien luojina. Lue palkinnosta lisää Opetin.fi-verkkopalvelusta ja ilmoita koulusi tai yrityksesi mukaan! 8 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Askelmerkit yhteistyöhön Yhteistyö kehittyy arviointikeskustelujen avulla. Yhteistyön aloittaminen voi tuntua vaikealta. Hommaa helpottaaksemme olemme koonneet tähän selkeät askelmerkit, joiden avulla pääset alkuun. Yrityksen askeleet kouluyhteistyöhön 1. Kumppanuus voi käynnistyä lähistöllä sijaitsevan koulun kanssa tai jonkin molemmille organisaatioille tärkeän teeman ympärillä. Sovi tapaaminen koulun rehtorin, opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa. 2. Pohdi ennen tapaamista, mitkä ovat yrityksenne kannalta asioita, joita haluatte nuorille ja opettajille kertoa. Ehdota koululle muutamaa tapaa yhteistyöhön. Yritys voi tarjota nuorille, opettajille ja rehtoreille mahdollisuuksia TETjaksoihin tai vierailuihin yrityksessä Yritys voi pitää puheenvuoron opettajien koulutuspäivässä Yritys voi osallistua koulun oppitunneille tuomalla opetukseen työelämänäkökulmaa 3. Yhteistyö on sujuvampaa, kun se on suunnitelmallista. Yhteistyö koulujen kanssa kannattaa suunnitella tukemaan myös yrityksen omaa toimintaa. Koulun askeleet yritysyhteistyöhön 1. Työelämäyhteyksistä vastaavan opettajatiimin kokoaminen voi olla hyvä tapa aloittaa yrityskumppanien etsintä. Miettikää opettajatiimin kesken, millaista yhteistyötä yritysten kanssa halutaan tehdä. 2. Yhteistyöyritys voi sijaita koulun lähistöllä tai sen toiminta voi kiinnostaa jonkin koululle tärkeän teeman vuoksi (esimerkiksi painotettu opetus). 3. Ota yhteys yritykseen ja ehdota yhteistyön käynnistämistä. Tee valmiiksi ehdotus mahdollisista yhteistyön muodoista. 4. Yrityksen kanssa kannattaa tehdä yhteistyösuunnitelma lukuvuodeksi kerrallaan. 5. Sopikaa opettajatiimissä kuka vastaa yhteydenpidosta yrityksiin ja yhteistyön sujuvuudesta. Tehkää pitkäjänteinen suunnitelma yhteistyön kehittämiseksi. Nuoriso-ohjelman palvelut ovat maksuttomia kouluille ja yrityksille! ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 9

Kuva: Jukka Mäntymaa, Vaasa Yrityselämälähtöiset johtamisvalmennukset ovat saaneet rehtoreilta hyvää palautetta. Case 1. REHTORIVALMENNUS Rehtorit johtamisopissa Helsingin seudun peruskoulujen ja lukioiden rehtorit ovat aktiivisesti osallistuneet TATin rehtorivalmennuksiin. Rehtorivalmennusten sisältöjen takana on yksinkertainen resepti: vuorovaikutteinen kuuntelu ja keskustelu. Yritysten johtamisvalmennusta rehtoreille TAT on järjestänyt pääkaupunkiseudulla useita rehtorivalmennuksia. Valmennusten ydinsisältönä ovat olleet viestinnän eri muodot henkilöstön johtamisessa. Aktiivinen ja suunnitelmallinen viestintä kehittää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä. Rehtoreita on mm. evästetty hyvästä johtajuudesta ja henkilöstön motivoinnista. Valmennuksissa on myös muistutettu, että niin koulujen kuin yritystenkin menestys on riippuvaisista mielikuvista, joita viestinnällä luodaan. Koulun rehtori kohtaa työssään samanlaisia haasteita kuin yritysjohtaja. Rehtorivalmennuksen tavoitteena on kehittää rehtorien johtamisvalmiuksia yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. Vastuullista ja vuorovaikutteista johtamista Rehtorit ovat kokeneet hyötyneensä eri yritysten johtamisopeista. On havaittu, että koulujen ja yritysten johtamisessa on paljon yhdistäviä tekijöitä. Yrityselämälähtöiset johtamisvalmennukset ovat saaneet hyvää palautetta. Ne ovat avartaneet rehtoreita tunnistamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Keväällä 2012 Helsingin Seudun Rehtorit ry vieraili Fazerilla. Valmennuksessa rehtorit kuulivat, kuinka henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä on pidetty huolta yrityksen eri kehitysvaiheissa. Fazer on luonut työntekijöilleen luotettavan työympäristön, jossa voi kertoa esimiehelleen mielipiteensä ja kehitystoiveensa. Johto haluaa tietää, miten työntekijät jaksavat ja miten yritys voi tukea heitä. Henkilöstö puolestaan arvostaa työnantajaa, joka osoittaa välittävänsä ja huolehtivansa työntekijöistään. 10 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

REHTOREIDEN JOHTAMISVALMENNUS: Paikka Fazer Food Services, Helsinki 8.00 Tapaaminen Fazer Food Servicesillä Rehtori Jukka Kuittinen, Helsingin Seudun Rehtorit ry TAT Rehtorivalmennus ja ReksiTET: sisältö ja toteutus SUUNNITTELU Projektipäällikkö keskustelee rehtoreiden kanssa ja valmistelee ennakkotehtäviä. Rehtorit tekevät ennakkotehtävät, joiden pohjalta suunnitellaan rehtorivalmennuksen ja ReksiTETin ohjelmaa ja sisältöä. REHTORI- VALMENNUS Valmennuksen aikana käsitellään tyypillisimpiä johtamisen työkaluja. Teemat: henkilöstön motivointi ja osaamisen kehittäminen, organisaation kehittäminen sekä muutosjohtaminen ja johtamisviestintä. REKSITET Rehtori tutustuu yrityksen tuotantoon ja tuotteisiin, esim. henkilöstöjohtamiseen, muutosjohtamiseen jne. Kesto: päivä tai puoli päivää JATKON SUUNNITTELU Projektipäällikkö kerää rehtoreiden palautteet. Rehtorit jatkavat yhteistyötä yrityksen kanssa. Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyötä. TATin projektipäällikkö yhdessä yrityksen/ yritysten edustajien kanssa valmistelee päivän ohjelman ja sisällön. Ajatuksia ja avauksia koulu-yritysyhteistyölle. Sisäisen viestinnän työvälineet Aika 20.3.2012 klo 8.00 15.00 8.15 Yhteiskuljetus Fazerin makeistehtaalle Vantaalle 8.45 Aamukahvi 120 vuotta makuelämyksiä Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Fazer Leipomot ja Makeiset 10.00 Yritysvierailu Fazerin makeistehtaan tiloissa 11.00 Lounas 12.00 Yhteiskuljetus Fazer Food Servicesin koulutustiloihin 12.30 Muutoksen tukeminen 13.15 Tauko Henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Kaakkola, Fazer Food Services 13.30 Vuorovaikutteinen palaute henkilöstöjohtamisessa Projektipäällikkö Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 14.45 Päätössanat ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 11

Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opatusta? Yläkoulu (n=1890) 44 20 37 Lukio (n=1587) 55 18 27 Kyllä En En osaa sanoa Lähde: Kun koulu loppuu -tutkimus 2013. TAT & T-Media Case 2. KOULUN TYÖELÄMÄYHTEYDET Osaavat opettajat työelämään ohjaamassa Porkkalan (Kirkkonummi) ja Kauniaisten lukioiden opinto-ohjaushankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja, joiden avulla lukioissa lisätään sekä nuorten että opettajien työelämätietoutta. Lukioiden yhteistyö TATin kanssa käynnistettiin opettajien työelämäpäivällä. Samaan aikaan opiskelijat olivat TET-päivällä lähiseudun yrityksissä. Askel kerrallaan Opettajien työelämäpäivä alkoi yritysvierailuilla, joiden jälkeen käytiin läpi nuorten työelämäodotuksia. Lisäksi opettajat pääsivät pohtimaan oman oppiaineensa mahdollisuuksia työelämäohjauksessa ja yritysyhteistyössä. Opettajien työelämäpäivän jälkeen lukioiden rehtoreiden kanssa on käynnistetty pitkäjänteisen työelämäyhteistyön kehittämis- ja suunnittelutyö. Tulevien lukuvuosien tavoitteena on opettajien työelämätiedon ja verkostoitumisen lisääminen. Yhteistyön seuraava vaihe on opettajien jalkautuminen yrityksiin, mikä tukee oman oppiaineen opetusta. OpeTET on yksi keino tutustua syvällisemmin työelämän vaatimuksiin. Opetushenkilöstön työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä aineenopettajien työelämätuntemusta ja herättää pohtimaan oman oppiaineen merkitystä erilaisissa työtehtävissä. Koulun toimintakulttuurin muutos edellyttää aktiivista otetta rehtorilta, opettajilta ja kumppaniyrityksiltä. Aihekokonaisuudet yhteistyötä ohjaamassa Työelämäyhteistyö näyttäytyy eri oppiaineissa eri tavoin. Porkkalan ja Kauniaisten lukioiden rehtorit ja opintoohjaajat pääsivät harvinaislaatuiselle vierailulle Harmajan saarelle tutustumaan luotsin ja kutterinhoitajan työhön. Vierailu siivitti myös Porkkalan lukion Itämeri-päivän suunnittelua keväälle 2013. Finnpilot Pilotagen alueluotsivanhimman isännöimällä vierailulla kuultiin merimiestarinoita ja saatiin kiinnostavaa tietoa merenkulkualasta ja luotsin ammatista. Itämeri-teeman ympärillä tutustuttiin myös John Nurmisen Säätiöön Pasilassa. Onnistunut vierailu antoi uusia näkökulmia opettajien työn kehittämiseen. Aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuus puolestaan on innoittanut kouluja jatkamaan yhteistyötä SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa. Vastaanottokeskus oli mukana Kauniaisten lukion kansainvälisyyspäivässä ja seuraavaksi yhteiskuntaopin opettajat tutustuvat vastaanottokeskukseen OpeTETin merkeissä. Rehtorit yhteistyön moottoreina Rehtorit ovat avainasemassa koulun kumppanuuksien kehittymisessä. Porkkalan ja Kauniaisten rehtorien yhteistyö on tiivistä ja opettajakunta saa rehtoreilta tukea työelämäyhteistyön toteuttamiseen. Opetussuunnitelman kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta kahden koulun yhteistyö ja useat yritys- ja järjestökumppanit takaavat, että opettajat löytävät oman tapansa tehdä työelämäyhteistyötä. Kansainvälinen ala edellyttää laajaa yleissivistystä. Menestyksekkäässä kanssakäymisessä ulkomaisten liikekumppanien kanssa pitää tuntea historiaa, maantiedettä ja kulttuuria, kommentoi opettaja Varova Oy:n vierailulla. 12 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Lukion työelämäyhteistyön kehittyminen OPETTAJIEN TYÖELÄMÄPÄIVÄ (VESO) OPETET TYÖELÄMÄ OSANA KURSSI- SUUNNITELMIA Opettaja saa ajantasaista tietoa työelämästä Opettaja saa tietoa oman oppiaineensa merkityksestä erilaisissa työtehtävissä Nuori saa oppitunnilla ajantasaista tietoa työelämästä Omat muistiinpanot OPETTAJIEN TYÖELÄMÄPÄIVÄ: Aika 18.5.2012 Paikka Sappi Finland Oy, Varova Oy, Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskus (Siuntio) 08.30 Kokoontuminen Porkkalan lukiossa. Lähtö vierailukohteisiin. 09.00 Tutustuminen toimialaan ja sen tulevaisuuden näkymiin Ammatti- ja urapolkujen sekä toimialan osaamistarpeiden esittely Keskustelua oppiaineiden merkityksestä erilaisissa työtehtävissä 12.00 Paluu koululle ja lounas 13.30 Workshop TATin nuorisotutkimusten tuloksia ja tietoa nuorten työelämäodotuksista ja asenteista Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niihin vastaaminen: Miten työelämäosaaminen saadaan osaksi opetusta? Opettajien pienryhmäkeskustelu Vierailujen purku ja työelämään ohjaus aineenopettajan työssä ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 13

Kuva: Riitta Talvenlahti Kemian opettajat ja opinto-ohjaajat kävivät tutustumassa kemian alan yritysten lisäksi kemianluokka Gadoliniin. Oppilaille oli paljon kerrottavaa vierailun jälkeen. Case 3. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Näkymiä kemian alan tulevaisuuteen Suomen teollisuudessa tapahtuu isoja muutoksia. Toimialojen rajat ovat häviämässä ja eri tieteenalat työskentelevät entistä tarmokkaammin yhdessä uusien haasteiden parissa. Työelämässäkin tarvitaan uudenlaista luonnontieteellistä osaamista. Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, kun tuotteet, palvelut ja toimintatavat uudistuvat. Tulevaisuuden työelämätaitoja voidaan omaksua jo peruskoulun oppitunneilla. Aineenopettajien työelämälähtöinen täydennyskoulutus tarjoaa opettajille työkaluja opetuksen uudistamiseen. Millaista osaamista työelämässä sitten tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää jo peruskoulussa? Näihin kysymyksiin vastasi Helsingin LUMA-keskuksessa käynnistynyt Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, jonka pilottijaksolle osallistui 15 kemian opettajaa ja opinto-ohjaajaa pääkaupunkiseudulta. 2+1 päivää kestänyt koulutus tutustutti opetushenkilökunnan alan erityispiirteisiin ja tulevaisuuden näkymiin luentojen, yritysvierailujen ja ryhmätöiden avulla. Yritysvierailut tehtiin Neste Oilin Porvoon jalostamolle ja AGAn Ilmakaasutehtaalle. Koulutuspäivien välissä osallistujat tekivät ryhmätöitä, joissa pohdittiin mm. uusia keinoja tehdä kemian opetuksesta entistä motivoivampaa ja innostavampaa. Ryhmätöissä myös ideoitiin uusia tapoja tehdä työelämäyhteistyötä, josta nuoret hyötyvät. 14 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Kemia motivoi Osallistujat saivat koulutuksesta ajankohtaista tietoa kemianteollisuuden tulevaisuudesta, työtehtävistä ja osaamistarpeista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kemia on vahvasti huomisen ala, joka tarjoaa monipuolisia ja hyvin palkattuja tehtäviä kansainvälisissä yrityksissä kiehtovien, globaalien haasteiden parissa. Etenkin tuotantotehtävissä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu hyvin. Molemmissa yritysvierailukohteissa työilmapiiri koettiin erinomaiseksi, myös sillä on merkitystä nuorille työnhakijoille. Erityiskiitoksen täydennyskoulutuksen osallistujilta saivat vierailuun valmistautuneet yritysten työntekijät, jotka esittelivät ammattejaan ja työtään nimenomaan kemian näkökulmasta. Opettajat arvostivat myös mahdollisuutta päästä tutustumaan yritysten laboratorioihin ja niiden laitteisiin. Osaan oppilaillekin selittää tarkemmin ja elävämmin asiat, sanoi eräs kemian opettaja. Kemia työelämässä -täydennyskoulutus tullaan jatkossa järjestämään vuosittain ja sen toteutusta hiotaan saadun palautteen perusteella. Koulutuksen suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä TAT, LUMA-keskus ja Kemianteollisuus ry. Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, osa 2/2 Aika 9.11.2012 Paikka Helsingin yliopisto, Chemicum 9.00 Ryhmätöiden läpikäyntiä ja keskustelua 12.00 Lounas 13.00 OpeTETin sekä kunkoululoppuu.fi- ja opetin.fi-verkkopalvelujen hyödyt opetushenkilöstölle Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT Esittelyssä tutkijan työ Tutkija Marianne Kemell, kemian laitos, Helsingin yliopisto Tutustuminen kemianluokka Gadoliniin Kemianluokka Gadolinin koordinaattori Marja Happonen, Helsingin yliopisto 15.00 Yhteinen päätösillallinen Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, osa 1/2 1. PÄIVÄ 9.00 Koulutuksen tavoitteet ja menetelmät Koordinaattori Anne Laajaniemi, Helsingin yliopisto 12.00 Lounas Case story: Kemian laitokselta kansainvälisille markkinoille Tuotekehitysjohtaja Karri Airola, Onbone Oy Kemiaan perustuvan liiketoiminnan tulevaisuus ja kemian alan osaamishaasteet Johtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry Nuoret ja työelämän osaamishaasteet Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT 13.00 Miten opettaja voi motivoida oppilaitaan kemian opiskeluun? Miten saada innostava ote kemian opetukseen? Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, KEMMA, Helsingin yliopisto Ohjeistus ja valmistautuminen 2. päivän yritysvierailuun 16.00 Päivän päätös 2. PÄIVÄ Paikka Kilpilahden teollisuusalue 9.00 Bussikierros teollisuusalueella ja tutustuminen Neste Oilin 15.00 jalostamolle ja AGAn Ilmakaasutehtaalle. Vierailun jälkeen kuukauden tauko, jonka aikana tehdään pienryhmissä yhteenvedot yrityskäynneille annetuista teemoista. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 15

Case 4. OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ Työelämän psykologiaa Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiin syntyy kokemusten ja konkretian kautta. Opetuksen tulee osoittaa, mikä on oppiaineen merkitys työelämässä. Aineenopettajan mah-dollisuuksia työelämäohjaukseen pohdittiin TATin ja Psykologianopettajat PSOP ry:n koulutuspäivässä. Psykologiaa eri näkökulmista Työelämän psykologiaa sekä muutoksen ja paineenhallinnan kysymyksiä käsiteltiin aluksi kuljetusalan yrityksen näkökulmasta. TNT Suomi Oy:n puheenvuoro liittyi suomalaisessa työelämässä ajankohtaisiin haasteisiin ja herätti paljon keskustelua siitä, miten yksilön tarpeet voidaan huomioida organisaation muutostilanteessa. Yrityksen kyky huomioida erilaisten työntekijöiden yksilölliset tarpeet herätti ihailua ja sai opettajat pohtimaan myös kouluyhteisöjen muutoksia psykologian näkökulmasta. Työkulttuurien eroavaisuudet ja työyhteisön arvot saavat uuden merkityksen organisaation muutostilanteessa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheenvuoro nivoutui luontevasti edelliseen, sillä uuden järjestön muodostamisvaiheessa oli jouduttu käymään läpi muutokseen ja erilaisiin työkulttuureihin liittyviä kysymyksiä. Opettajilla heräsi ajatuksia yhteistyöstä järjestön kanssa, sillä projekteissa ja hankkeissa olisi runsaasti sijaa opiskelijoiden ajatuksille. Esimerkiksi kehityspsykologian näkökulmasta olisi mahdollista pohtia ehkäisevän päihdetyön kohderyhmien tarpeita. A-klinikan puheenvuoro edusti psykologiaa ruohonjuuritasolla. Psykologin työssä keskeisessä roolissa on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä parissa työskentely. Kiinnostavaa näkökulmaa aiheeseen toi pohdinta siitä, millaisia taitoja ja osaamista psykologilta päihdetyön parissa tarvitaan, ja miten psykologian opetusta ja koulutusta voitaisiin työelämän näkökulmasta kehittää. Käytännön esimerkit opetuksessa motivoivat ja kirkastavat nuorelle oppiaineen merkitystä työelämässä. Aineenopettajien koulutuspäivässä opettaja pääsee keskustelemaan työelämän ajankohtaisista teemoista ja saa täydentävää sisältöä oman oppiaineensa opetukseen. Viestintää ja vuorovaikutusta Psykologian opettajien koulutuspäivä päättyi vierailuun Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskukseen, jonka toimintaan tutustuttiin kahden psykologin opastuksella. Kriisityössä osaamisvaatimukset koostuvat paitsi kriisityön osaamisesta, myös vuorovaikutus- ja viestintätaidoista. Järjestösektorilla psykologin työhön sisältyy usein paljon muutakin kuin asiakastyötä. Se voi yhtä lailla pitää sisällään viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä. Kaikki koulutuspäivän puheenvuorot antoivat psykologian opettajille näkökulmaa siihen, millaisia taitoja nykypäivän työelämässä tarvitaan, ja miten psykologia voi näkyä erilaisissa työtehtävissä. Vuorovaikutustaidot ja viestintätaidot korostuivat työelämässä tärkeinä taitoina, työnkuvasta riippumatta. Psykologista silmää tarvitaan niin organisaation muutostilanteissa kuin asiakastilanteissakin. Psykologia työelämässä -koulutuspäivä Aika Perjantai 23.11.2012 Paikka Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Eteläinen Makasiinikatu 4, Helsinki Osallistujat Psykologianopettajat PSOP ry 9.00 Aamukahvit 9.30 Työelämän psykologia: muutos ja paineenhallinta Learning & Development Manager Tarja Päivä, TNT Suomi 10.30 Ehkäisevän päihdetyön järjestö EHYT ry esittäytyy 10.45 Ajankohtaista TATista Nuorten työelämäodotukset ja -asenteet Tulevaisuuden työelämätaidot ja aineenopettajien työelämätietous Projektipäällikkö, Tiina-Maija Toivola, TAT 11.00 Psykologina A-klinikalla 12.15 Lounas Psykologi Minna Ylönen, Espoon A-klinikka 13.00 Siirtyminen Suomen Mielenterveysseuraan Vierailu SOS-kriisikeskuksessa 16 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Case 5. YRITYSVIERAILU Yritysvierailu avartaa Onnistunut yritysvierailu on oppimiskokemus, josta opetushenkilöstö saa ajatuksia oman työn kehittämiseen. Lappeenrantalaisen opettajaryhmän vierailu paikallisessa tavaratalossa antoi opettajille uutta ymmärrystä kaupan alasta. Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstöstä koostuva ryhmä otettiin lämpimästi vastaan Kodin 1 -tavaratalossa. Opettajat saivat ketjun esittelyn lisäksi kuulla tavaratalon organisaatiosta ja sen toimenkuvista. Muun muassa tavaratalojohtajan tehtävät yllättivät laajuudellaan. Kodin 1 -tavaratalotoiminnan ohella tutustuttiin Keskoon. Opettajat olivat vaikuttuneita yrityksen kauppiaskoulutusohjelmasta ja henkilöstön monipuolisista kouluttautumismahdollisuuksista. Myös Keskon vastuullisuus tuotteiden alkuperään ja eettisyyteen liittyvissä asioissa sai kiitosta. Eri toimialojen limittyminen kaupan alaan puhututti myös. Paperin ja pakkauskartongin kautta myös metsäteollisuudella on merkittävä rooli alalla. Vierailulla mukana olleet opettajat saivat arvokkaita kontakteja suoraan yritysjohtoon. Se myös poiki toiveen päästä OpeTETiin kaupan alalle. Isännille tarjoutui mahdollisuus laajentaa kouluyhteistyötään. He saivat kutsun lappeenrantalaisten lukioiden järjestämään Ammattien aamupäivä -tapahtumaan. TAT Yritysvierailu: sisältö ja toteutus Projektipäällikkö, koulu ja/tai yritys sopivat tavoitteen, teeman ja ajankohdan Projektipäällikkö tekee yrityksen kanssa vierailun tarkemman suunnitelman: kuka vastaanottaa, kuka puhuu, mistä puhuu Projektipäällikkö ja koulu käyvät läpi suunnitelman. Projektipäällikkö välittää koulun kysymykset yritykselle. VIERAILU YRITYKSESSÄ N. 2 TUNTIA Yrityksen tervetulopuheenvuoro Yrityksen toiminnan esittely Tulevaisuuden näkymät ja työvoiman tarpeet Kysymykset ja vastaukset Tutustumiskierros Palautteet molemmilta Vierailun aikana sovittujen jatkotoimenpiteiden eteenpäin vieminen Projektipäällikön kuvaus yritysvierailusta ja koulun kommentit Opetin.fi-verkkopalveluun AFTER WORK ELI SEURANTA JA JATKOKEHITYS: Koulu, projektipäällikkö ja yritys SUUNNITTELU: Projektipäällikkö, koulu ja yritys Tukena aiempien yritysvierailujen ohjelmat Voi sisältää toiminnallista osuutta Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyön rakentamista. Hän palaa asiaan ja kysyy esim. mitä tarvitaan yhteistyön jatkokehittämisen > asiakkuuden hallinta Kaupan alan yritysvierailu Aika 21.11.2012 Paikka Lappeenrannan Kodin 1 Osallistujat Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstö 10.00 K-ryhmän yleisesittely ja kauppiasyrittäjyys uravaihtoehtona Aluetiedottaja Satu Harden, Kesko, Kaakkois-Suomi Kodin 1 -ketjun esittely, henkilöstö ja rekrytointi Tuotteiden kiertokulku kaupassa Tutustumiskierros tavaratalossa Tavaratalojohtaja Susanna Heinonen, Kodin 1, Lappeenranta Yhteinen päätöskeskustelu: koulu-yritysyhteistyön mahdollisuudet Projektipäällikkö Maarit Mattila, TAT 12.00 Tilaisuus päättyy ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 17

Case 6. OPETET Toimialatietoutta kerralla useampaan kouluun Kemiran tutkimuskeskuksessa oli kiireinen syksy, jota täyttivät myös lukuisat vierailuryhmät. Ratkaisuna järjestettiin neljän koulun yhteinen OpeTET-päivä, joka herätti useiden LUMA-opettajien ja opinto-ohjaajien kiinnostuksen Kemiran tutkimustoimintaan, vesikemian ratkaisuihin ja cleantech-osaamiseen. Opettajat laboratoriossa Kemiran tutkimuskeskuksessa järjestettyyn OpeTETpäivään osallistui yhteensä kuusi LUMA-aineiden opettajaa ja kaksi opinto-ohjaajaa neljästä eri koulusta, Espoosta ja Helsingistä. Opettajat listasivat ennakkoon oppimistavoitteitaan, joiden pohjalta tutkimuskeskus suunnitteli TETpäivälle tehokkaan ohjelman. Päivän aikana tutustuttiin Opettajien paikallinen yritystuntemus ja kehittyvän työelämän seuraaminen varmistavat myös oppilaiden tiedonsaannin ammateista ja paikkakunnan työmahdollisuuksista. OpeTETissä opettaja tutustuu työelämään oppilaiden TET-harjoittelun tavoin. Kemiran toimintaan ja tuotteisiin sekä työtehtäviin ja niissä tarvittavaan koulutukseen. Opettajat pääsivät käyttämään tutkimuskeskuksen laboratorioiden ja koehallin työmenetelmiä sekä laitteita. Neljä pääkaupunkiseudun koulua sai yhden OpeTETpäivän aikana ajankohtaista tietoa kemiasta ja työstä kemian alalla. Yritys sai laajennettua kouluverkostoaan kerralla useampaan kouluun. OpeTET tarjosi eri koulujen opettajille ja opinto-ohjaajille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia. TAT OpeTET: sisältö ja toteutus TATin projektipäällikkö tapaa rehtorin ja keskustelee työelämäyhteistyöstä Seuraavaksi projektipäällikkö tapaa opettajia esim. opettajankokouksessa Rehtori ja opettaja sopivat OpeTETin aikataulusta ja jos mahdollista, laativat vuosisuunnitelman Opettaja määrittelee oppimistavoitteensa yhdessä projektipäällikön kanssa Opettaja tai projektipäällikkö ottaa yhteyttä yritykseen ja sopivat aloituspalaverin Aloituspalaverissa laaditaan kirjallinen ohjelma päivästä ja tavoitteista OPETET-PÄIVÄ Opettaja tutustuu yritykseen ja tekee tehtävät laaditun tavoitteen mukaisesti yrityksen nimeämän vastuuhenkilön opastuksella Opettaja kirjoittaa oppimispäiväkirjaan havainnot, oivallukset ja palautteet Opettaja esittelee oppimispäiväkirjansa kollegoilleen ja toimittaa sen yritykselle, TATin projektipäällikölle sekä Opetin.fi-yhteisöön Rehtori tukee ja ohjaa tarvittaessa opetushenkilöstön yhteistyötä yritysten kanssa Yritys, rehtori ja opettaja tapaavat tai suunnittelevat puhelimitse tulevia OpeTETejä ja muuta yhteistyötä Projektipäällikkö pitää yhteyttä kouluun ja yritykseen, ja seuraa ja tukee yhteistyötä SUUNNITTELU: Projektipäällikkö, opettaja ja yritys SEURANTA JA JATKOKEHITYS: Opettaja, yritys ja projektipäällikkö Tukena aikaisemmat ohjelmat ja projektipäällikön kontaktit 18 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

T-Media Oy:n vuonna 2012 toteuttama Yläkoululaistutkimus kysyi nuorilta mm. mitä heille tulee ensimmäisenä mieleen kemian alasta. Omat muistiinpanot Kemian alan OpeTET Aika Syksy 2012 Paikka Kemiran tutkimuskeskus, Espoo 8.30 Tervetulokahvit, osallistujien ja päivän ohjelman esittely 11.00 Lounas Kemiran ja R&D:n yleisesittely R&D Center Manager Marianna Vuorikari, Kemira Yleisimmät tehtävät ja ammattinimikkeet Kierros laboratoriossa Ohjelmapäällikkö Mirka Janhonen, Kemira 12.00 Tutustuminen analyyttisen laboratorioon 13.30 Tauko Keskustelua kemian alalla tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta Kemian linkit kouluopetukseen Projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT 14.00 Tutustuminen Kemiran koehalliin ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 19

Case 7. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Metsä puhuu Etelä-Karjalan kouluväki ja metsäteollisuusyritykset luovat innokkaasti työelämäyhteyksiä. Työelämäyhteistyön käynnistäminen vaatii vankan tuen koulun rehtorilta ja uskoa siihen, että esimerkiksi opettajien työelämään tutustumisjakso kannattaa hyödyntää opettajan osaamisen kehittämisessä. Metsäteollisuuden kouluyhteistyön käynnistymisessä on ollut mutkansa yritysten kiireiden ja koulujen sijaisjärjestelyiden vuoksi. Osa opettajista on jopa hämmästynyt mahdollisuudesta päästä työpäivän aikana yrityksiin tutustumaan. Yritysvierailuille osallistuneet opettajat ovat kuitenkin poikkeuksetta olleet tyytyväisiä kokemaansa ja antaneet hyvää palautetta vierailuista. Kun yritysvierailut tehdään pienissä ryhmissä, saadaan aikaan hyviä keskusteluja ja kontakteja yrityksiin syntyvät luontevasti. Kaakossa kuhisee Etelä-Karjalassa on loistavat mahdollisuudet tutustua metsäteollisuuden uusimpaan kehitykseen. Kaikilla kolmella Kouluyhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus rakentaa työnantajakuvaa ja tutustua tuleviin työntekijöihin. Yhteistyö on tärkeä aloittaa jo oppilaiden koulutien alkumetreillä. suurella metsäteollisuuden toimijalla on useita yksiköitä Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sekä Stora Ensolla Imatralla että UPM:llä Lappeenrannassa tutkimuslaitokset sijaitsevat tuotantolaitoksen kyljessä. Myös yliopistolla tehdään monella laitoksella tutkimusta alan uusista mahdollisuuksista. Logistiikka- ja huolinta-ala puolestaan näkyy Saimaan kanavaan ja vesiliikenteeseen liittyvissä yrityksissä. Metsäteollisuuden ohella logistiikalla on suuri merkitys alueen elinkeinoelämässä. Saimaan kanavan reunoilla on monenlaista yritystoimintaa, johon paikallisilla opettajilla on mahdollisuus tutustua. Metsäteollisuuden ja metsäalan monipuolisuus ja ammattien kirjo ovat olleet monelle opettajalle yllätys. Vaikka asutaan tai työskennellään tehtaan vieressä, aidattu ja vartioitu alue jää melko tuntemattomaksi, ellei yksityiselämän kautta ole kontakteja yritykseen. Kuva: Teemu Granström Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelussa on opon tunneille soveltuvia esittelyvideoita useista metsäteollisuuden ammateista. Kuvassa metsäkoneenkuljettaja Aleksi Vaahteranoksa. 20 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Case 8. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: TEEMAKURSSI Wanergia oivalluksia ja onnistumisen iloa Vaasalaisen Variskan koulun tarjonnasta löytyy kurssi, jonka suunnittelussa oppilaat ovat olleet alusta asti mukana. Kurssin nimi Wanergia on peräisin oppilailta ja kuvaa vaasalaisten energiaa ja energiaa Pohjanmaalla riittää. Siitä pitää huolen alueen energiateknologian keskittymä, joka muodostuu yli 120 yrityksestä ja työllistää 10 000 työntekijää. Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan ja opetellaan esimerkiksi aurinkopaneelin toimintaperiaatetta erilaisten rakennussarjojen avulla. Opetusmateriaalin hankinnan ovat tehneet mahdolliseksi mm. Wärtsilä ja Vaasan Sähkö, jotka toimivat kurssin yhteistyökumppaneina. Normaalista poiketen kaikkia tunteja ei vietetä luokassa, vaan opintokäyntejä tehdään myös Vaasan alueen energia-alan yrityksiin. Oppilaat ovat vierailleet esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon sähköjärjestelmiä toimittavan The Switchin tehtaalla ja käyneet katsomassa moottoreiden valmistusta Wärtsilässä. Näin oppilaat ovat nähneet, miten oppiaineita sovelletaan työelämässä. Opettajillakin on myönteisiä kokemuksia vierailuista. Teorian ja käytännön yhdistäminen kiehtoo oppilaita, eikä muuta motivointia tarvita. Valtaosa Wanergia-kurssin oppilaista on poikia, mutta tekniikan ala sopii yhtä hyvin myös naisille. Ala kaipaa lisää naisnäkökulmaa niin tuotantoon kuin suunnitteluunkin. Bloggausta ja poikkitieteellisyyttä Wanergia-kurssin pääpaino on fysiikan ja kemian opiskelussa, mutta sisältöön mahtuu muutakin. Oppilaat ovat ottaneet ilmaisen blogin yhdeksi kurssin työkaluksi. Aloite blogin käyttämisestä tuli nimenomaan oppilailta. Bloggauksen lomassa he saavat harjoitella sekä äidinkieltä että IT-taitoja, sillä blogin päivittäminen on oppilaiden vastuulla. Opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakennettu teemakurssi tarjoaa oppilaille elämyksellisiä oppimiskokemuksia ja tuo käytännön esimerkit osaksi opetusta, oppiaineesta riippumatta. Blogin käyttäminen on tuonut kurssille positiivista huomiota esimerkiksi oppilaiden huoltajilta ja kurssia tukeneilta yrityksiltä. Wanergialaiset voivatkin vastata kotona esitettyyn kysymykseen helposti: Mitä teitte tänään koulussa? Lue meidän blogi, niin tiedät! 1.marraskuuta 2012 Tuntien alussa kertasimme sähköopin perusteita, sillä kaikilla ei ole ollut ennen joulua fysiikkaa. Kävimme läpi piirrosmerkkejä ja kytkentäkaavioita. Sen jälkeen aloimme testaamaan kytkentöjä käytännössä. Aluksi teimme peruskytkentöjä lamppujen ja summerien avulla. Valmistimme myös liukukytkimiä mm. paperia ja foliota avuksi käyttäen. Tällaisia kytkentöjä voidaan hyödyntää vaikkapa soivissa joulukorteissa. Saimme myös kuulla keksinnöstä, jossa käytetään liukukytkintä, eli siinä liukukytkin asetetaan postilaatikon pohjalle ja kun posti tipahtaa laatikkoon, kytkin painautuu kiinni ja ulkopuolella oleva lamppu syttyy palamaan. Tällöin näkee postin saapumisen. Tunnit sujuivat ripeästi ja saimme testattua hyvin kytkentöjä. :) 8.marraskuuta 2012 Tätä kertaa oli odotettu! Saisimme alkaa rakentamaan omaa kulkuneuvoa, joka liikkuisi aurinkoenergialla. Salla kertoi alussa perusasioita ja näytti tärkeimpiä työvälineitä ja niiden käyttöä. Olimme tyttöjen kesken jo etukäteen päättäneet tehdä auton, joten pää pullollaan ajatuksia ja ideoita aloitimme toteuttamaan suunnitelmia. Rupesimme leikkaamaan muovista osia pohjaan, kattoon jne... Kokosimme paloja yhteen sinitarran avulla, jolloin hahmotimme paremmin millainen kulkuneuvosta tulisi. Tämänpäiväiset tunnit hurahtivat älyttömän nopeasti, koska aihe oli aivan uusi ja ohjeet olivat kohtuu vapaamuotoiset. :) Kuva: Jukka Mäntymaa Lähde: Variskan koulun energiaprojekti, www.wanergia.blogspot.fi Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 21

Kuva: Turun Klassikon lukio Klassikkolaisia Raisio Oyj:n koekeittiössä. Case 9. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: OPINTOKOKONAISUUS Valmiuksia elämään ja työelämään Turun Klassikon lukiossa yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen on omaksuttu osaksi koulun toimintakulttuuria. Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää työelämätaitojaan ja hyvinvointiosaamistaan, sillä lukiossa on vuodesta 2010 ollut tarjolla Hyvinvoiva lukio -opintokokonaisuus. Opintojen kuluessa opiskelijat vahvistavat työelämässä ja jatkokoulutuksessa tarvittavia valmiuksia, ja voivat kehittää erityisosaamistaan omien opinto- ja uratavoitteidensa mukaisesti. Tavoitteena on paitsi opiskelijan omien elämänhallintataitojen myös yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen. Lukiolaisten työelämäosaamista voidaan lisätä opintokokonaisuudella, joka tarjoaa mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Koulusta käytäntöön Hyvinvointiopintoja toteutetaan Klassikon lukiossa yhteistyön keinoin. Opinnoissa hyödynnetään eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koulu on pitkäjänteisesti laajentanut verkostoaan lähiseudun yritysten ja muiden tahojen kanssa. Lukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja aktiivisten opettajien muodostama hyvinvointitiimi on ahkerasti työskennellyt hyvinvointiopintojen kehittämiseksi. TAT on tukenut yritysverkoston laajentamista. Hyvinvointiopinnoista vastaava opettajatiimi laajentaa aktiivisesti koulun kumppanuusverkostoa. Lukion yhteistyöyritykset Saga Care Finland Oy, Terveystalo 22 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA