KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2011 Ensi vuoden talousarvio on maltillinen omaan toimintaan panostava ja omaa tuotantoa kehittävä. Budjettia voi luonnehtia myös ennalta ehkäiseväksi. Sen valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymän strategian tavoitteet: Kuntalaisten hyvinvointi, Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle, Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä, Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus. Valtuuston hyväksymä visio vuodelle 2017 on YHTEISÖLLINEN KEMPELE-ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA. Kasvusta johtuen virkoja perustetaan. Tavoitteena on valita niihin kyvykkäitä henkilöitä palvelemaan kuntalaisia. Työllistettävien määrää kasvatetaan. Syrjäytymisen uhan alla oleville nuorille lisätään työpaikkoja. Lapsiperheitä, lapsia, nuoria tuetaan lisääntyvillä voimavaroilla. Ikäihmisten avohoitopalveluja tehostetaan. Kunnantalo peruskorjataan, uuden yhtenäiskoulun rakentaminen aloitetaan, teiden kuntoa parannetaan, uusia rakennetaan, kiinteistöjen kuntoarviointia viedään eteenpäin. Kuntalaisten liikenneturvallisuutta varmistetaan toimenpiteillä, jotka tehostavat liikenteen sujuvuutta etenkin ruuhka-aikoina. Yrittäjille suunnatut palvelut uudistetaan. Kunnan väkiluku kasvaa ensi vuonna yli 16 000:n ja edellä mainittujen palveluiden huomioon ottaminen, tehostaminen ja laadun parantaminen ovat tulleet esille luottamushenkilöiden kanssa käydyissä seminaareissa ja iltakouluissa. Valiokunnat ovat ohjanneet valmistelua ennakkoluulottomasti ja innostuneesti saaden aikaan ehdotuksia, jotka on ollut helppo hyväksyä. Olemme yhteistyössä eri tahojen kanssa tiedostaneet, että Kempeleen toimintamallin kehittäminen on edelleen, valtuuston päätöksiä tulkiten, keskeisin tehtävämme. Siinä työssä myönteisesti eteneminen luo edellytykset onnistua myös toisessa tärkeässä tehtävässä - Lakeudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen rakentamisessa yhteistyössä Hailuodon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien kanssa. Nämä projektit ovat niin laajoja ja vaativia, että kunnan on syytä olla mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa työskentelyn tehostamiseksi ja sen syventämiseksi. Sekä Suomen Kuntaliitto että Sitra ovat esittäneet meille yhteistyön kättä, johon valmistellussa talousarviossa olemme päättäneet tarttua. Ulkopuolisten voimavarojen ja osaamisen saaminen mukaan kuntamme kehittämistyöhön on kuntalaisten edun mukaista. Haluamme onnistua sekä Kempeleen toimintamallin että Lauden yhteistoiminta-alueen kehittämisessä ja aikaansaamisessa. Oulun seutuyhteistyössä toteutetaan aikaisemmin aloitetut projektit ja sopimusperusteiset hankkeet sekä palvelutuotanto. Yhteisen seudullisen rakennusvalvonnan selvitystyö on kesken. Seudulliseen lukiohankkeeseen emme aio lähteä mukaan. Kuntakonsernin tytäryhtiöt pystyvät näillä näkymin vastaamaan asetettuihin haasteisiin. Taloustilanteemme on kohtalaisen hyvä. Se mahdollistaa edellä mainitun palvelutuotannon kasvun, kehittämishankkeet sekä investoinnit. Mittavat investoinnit aiheuttavat hivenen lisävelkaantumista. Myönteistä taloudellista tilannetta kuvaavaa se, että vuosikatteella pystymme kattamaan poistot ja ensi vuoden tilikauden tulos on näillä näkymin ylijäämäinen. Talouden liikkumavara on kuitenkin ohut ja mittavia palvelutuotannon investointeja odottaa tulevina vuosina. Suunnitelmallinen maan myynti ja hankinta sekä laadukas kaavoitus luovat osaltaan edellytyksiä kunnan hallitulle kasvulle ja järkevälle talouden hoidolle. 1

Kunnanjohtajan katsaus Henkilöstöasiat otetaan huomioon kehittämishankkeiden eri osavaiheissa. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. Läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys ovat sivuuttamattomia asioita henkilöstöpolitiikkaa toteutettaessa. Henkilöstö on mukana työn suunnittelussa, Kempeleen toimintamallin kehittämisessä ja Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä. Meillä on yhteinen halu onnistua. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 TALOUSARVION 2011 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS... 4 KUNTATALOUS... 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 8 KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA... 12 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 13 TALOUSARVION RAKENNE... 13 TALOUSARVION SITOVUUS... 15 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 18 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS... 19 TALOUSARVIO 2011... 20 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2011... 22 TULOSLASKELMA... 23 HENKILÖSTÖ... 30 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 30 VEROTULOT... 35 VEROPROSENTIT... 35 VALTIONOSUUDET... 37 RAHOITUSLASKELMA... 41 TULOSLASKELMA... 45 KÄYTTÖTALOUSOSA... 46 KANSALAISKUNTA... 48 PALVELUKUNTA... 58 Peruspalvelut... 58 Ympäristöpalvelut... 94 Tukipalvelukeskus... 99 INVESTOINTIOSA... 105 KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT... 117 KEMPELEEN VESIHUOLTO OY... 117 KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO... 120 LIITTEET: ALUSTAVAT TUOTELUETTELOT 3

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2011 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalous on elpynyt odotettua ripeämmin Maailmantalous on toipunut historiallisen syvästä, talveen 2008/2009 ajoittuneesta taantumasta odotettua nopeammin. Nousu on ollut alueellisesti hyvin epäyhtenäistä. Kehittyvät Aasian maat nousivat ensin Kiina-vetoisesti. Yhdysvalloissa kasvu käynnistyi vuoden 2009 toisella, euroalueella sen kolmannella neljänneksellä. Suomessa kasvu käynnistyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Yhdysvaltojen ja Euroopan talouksien elpymistahdin uskotaan kuitenkin rauhoittuvan selvästi jo ensi vuoden aikana. Finanssipoliittinen elvytys päättyy kaikkialla ja finanssipolitiikkaa kiristetään ripeän velkaantumistahdin pysäyttämiseksi. Kurinalainen julkisten finanssien hoito edellyttää verojen kiristyksiä ja julkisten menojen leikkauksia, jotka jarruttavat pitkään teollistuneiden maiden talouskasvua. SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS Keskeiset ennusteluvut 2006 2007 2008 2009* 2010** 2011** muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 4,9 5,3 0,9-8,0 2,1 2,9 Työllisyysaste 68,9 69,9 70,6 68,3 68,3 69,2 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 Palkat ja palkkiot 4,8 5,9 6,6-1,0 2,5 4,5 Ansiotaso 2,9 3,4 5,5 3,9 2,6 2,8 Kuluttajahinnat 1,6 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,7 47,3 49,5 56,0 56,1 55,2 Valtion velka, %BKT:stä 35,3 31,2 29,5 37,5 43,0 45,4 Veroaste, % BKT:stä 43,4 42,9 43,1 43,0 42,7 43,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 3,9 5,2 4,2-2,7-3,3-1,4 Lyhyet korot 3,1 4,3 4,8 1,2 1,0 2,0 Pitkät korot 3,8 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2011 Suomen kokonaistuotanto vauhdittuu tilapäisesti vuosina 2010 2011 Suomessa talouden vauhdittuminen näyttää kuluvana vuonna vahvalta. Hyödymme meille tärkeiden vientimaiden (Saksa, Ruotsi, Venäjä) piristymisestä. Mikäli loppuvuosi sujuu hyvin, myös vuodelle 2011 joutuu suuren kasvuperinnön vuoksi ennustamaan varsin korkeita kasvunumeroita siinäkin tapauksessa, että aktiviteetti silloin jo jonkin verran rauhoittuu. Näin taantumaa edeltänyt kokonaistuotannon taso voidaan edelleen saavuttaa vuonna 2012. Sen jälkeen saamme painia pitkään väestön ikääntymisen, vauhdikkaan eläkkeelle siirtymisen, vähenevien työtuntien, kohoavan huoltosuhteen ja julkisten menojen kasvupaineiden kanssa. 4

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Julkisen sektorin velkaantuminen ei pysähdy Ennustettu talouskasvu vuosille 2010-2011 ei ole niin nopeaa, että se riittäisi kääntämään valtiontalouden rahoitusalijäämän ylijäämäksi. Valtion talousarvio vuodelle 2011 on 8,3 mrd. euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan n 85 mrd. euroa, mikä on noin 45 ½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tuottavuuden parantaminen Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu ja siitä aiheutuva paine julkisiin menoihin sekä heikkenevä veropohja edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Julkisen sektorin tuottavuutta kohennetaan uudistamalla toimintatapoja ja palvelurakenteita hyödyntäen mm. tietotekniikkaa ja kehittämällä tietojärjestelmiä. Työhyvinvoinnin varmistaminen ja työtehtävien tehokas organisointi parantavat tuottavuutta. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijöistä niin koko julkisen talouden kuin kuntataloudenkin kestävyysongelman ratkaisemisessa. 5

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTATALOUS Kunnat selviytymässä talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin Vuosi 2009 Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Valtion kuntataloutta vahvistaneiden toimenpiteiden (yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille 2009-2011, työnantajan kansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojen korottaminen), odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutukset näkyivät jo vuoden 2009 ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kuntien verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimatta lähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminen laski toimintamenojen kasvun noin 4 prosenttiin. Kuntaalan henkilöstön määrä väheni ensimmäistä kertaa viime vuonna sitten 1990-luvun laman. Kunnat tiukensivat rekrytointipolitiikkaa ja hyödynsivät luonnollista poistumaa. Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla. Vuosi 2010 Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavasti kuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiin arvioihin. Kuntien vuodelle 2010 tekemien kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotusten, maltillisen työmarkkinaratkaisun sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutuksesta kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisemmiksi. Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyyden kasvaessa. Kun lisäksi tuloverokevennykset pienentävät kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta 0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin vuonna 2009. Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvun ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan 2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudet kasvata kuluvanan vuonna yhteensä 4 %. Vuosi 2011 Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan selvästi ja yhteisöverotulot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kohoavan yhteensä 4 %. 6

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Kuntien toimintamenojen kasvun ennakoidaan pysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustaso nousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena. Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetulla tavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana, kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousee vuosien 2007-2009 tasosta. Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret ja erityisesti investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteet kytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena ja peruspalvelujen tuottavuutta parantavia uudistuksia välttämättöminä. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastamista viime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta verotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin menokehitys riippuu kuitenkin monesta asiasta, kuten mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kuntien investointien ennakoidaan hieman lisääntyvän, kuntatalouden vakauden kannalta keskeistä on kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Nimellisten kulutusmenojen arvioidaan kasvavan maltillisesti n. 3 %, jolloin kuntien alijäämä edelleen hieman pienenisi. Uhkana kuntatalouden kohenemiselle on kuntien kustannustason ja erityisesti kunta-alan ansiotason oletettua nopeampi nousu. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansatalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavien epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 7

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN KEHITYS Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Tavoitteena on hallittu, noin 2 %:n, vuosikasvu. Väestötavoite vuodelle 2013 on 16 940 asukasta. Kuvio. Kempeleen väestö vuosina 2008-2009 sekä ennusteet vuosille 2010-2013 17500 17000 16500 16000 15500 15320 15632 16025 16346 16650 16940 15000 14500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi Väestö 31.12. Muutos, hlö Muutos, % 2008 15 320 102 0,7 2009 15 632 312 2,0 2010 (ennuste) 16 025 393 2,5 2011 (ennuste) 16 346 321 2,0 2012 (ennuste) 16 650 306 1,9 2013 (ennuste) 16 940 290 1,7 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. 8

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina 2008-2013 2300 2100 1942 1963 2026 2038 2070 2100 1900 1700 1528 1511 1561 1634 1668 1710 1500 1300 1100 900 740 749 765 759 753 751 E=ennuste 700 705 708 716 724 734 660 500 2008 2009 2010 E 2011 E 2012 E 2013 E 0-6 1942 1963 2026 2038 2070 2100 7-12 1528 1511 1561 1634 1668 1710 13-15 740 749 765 759 753 751 16-18 660 705 708 716 724 734 Päivähoitoikäisten määrä kasvaa keskimäärin 25 lapsella vuosittain 2000-luvulla. Suunnittelukaudella kasvu tasoittuu keskimäärin 25 lapseen. Päivähoidon kattavuus on ollut viime vuosina 55-57 %. Peruskoulun alaluokkalaisten eli 7-12 vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti suunnitelmakaudella. Yläkouluikäisten määrä sen sijaan laskee hieman. 9

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina 2008-2013 9800 9567 9600 9452 9353 9400 9224 9200 9008 9000 9629 8800 8600 8400 8200 8000 2008 2009 2010 E 2011 E 2012 E 2013 E Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys 2008-2013 1400 1266 1184 1200 1121 1040 980 1000 1000 751 800 685 626 572 600 462 500 400 65-74 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 179 henkilöllä suunnitelmakaudella. 65-74 -vuotiaat on kunnan voimakkaimmin kasvava ikäryhmä, suunnittelukaudella lisäystä on 226 henkilöä. Kasvu heijastuu palvelutarpeeseen etenkin ikäihmisten palveluissa ja terveydenhuollossa. 75-200 0 2008 2009 2010 E 2011 E 2012 E 2013 E 10

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kempeleen väestö tilasto-alueittain 31.12.2009 Koko Sarkki- Haka- Honka- Ketolan- Niitty- Väärä- Juurus- Linna- Vihi- Tunte- Iköluokka v äestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas luoto maton 15652 5854 1596 570 3648 1538 434 396 145 151 173 205 650 243 49 0 273 117 21 11 59 17 4 7 1 3 2 2 22 6 1 1 274 97 33 9 63 19 7 7 2 3 2 4 20 7 1 2 287 102 27 13 77 16 3 5 5 2 3 3 22 9 0 3 278 88 24 7 62 19 14 9 3 2 3 4 37 5 1 4 286 94 27 13 68 22 6 7 5 4 3 7 21 7 2 5 295 92 28 10 70 27 11 4 7 1 4 6 28 6 1 6 270 79 24 9 70 28 7 6 4 3 1 4 26 8 1 7 265 61 23 13 79 24 12 11 0 2 2 7 24 6 1 8 261 79 29 6 61 20 13 9 5 2 2 6 23 5 1 9 244 64 22 14 70 22 12 10 6 1 1 2 15 5 0 10 251 72 24 9 66 30 18 7 4 2 5 1 11 2 0 11 239 75 26 15 65 17 12 8 3 4 1 1 8 4 0 12 251 74 17 11 74 31 9 8 2 4 4 3 8 5 1 13 271 83 26 12 84 26 12 7 5 2 3 1 6 2 2 14 239 72 30 11 58 30 10 9 4 1 4 1 9 0 0 15 239 79 27 11 63 28 11 7 4 3 2 1 0 3 0 16-18 705 252 72 27 135 110 24 27 9 5 9 6 16 11 2 19-24 925 464 94 39 164 82 19 8 6 9 7 10 15 6 2 25-29 998 460 81 29 264 60 15 21 2 5 8 11 25 12 5 30-34 1131 398 110 38 289 90 24 19 5 8 8 23 99 16 4 35-39 1186 348 126 44 319 85 31 43 11 8 20 13 101 35 2 40-44 1224 406 96 38 350 155 29 40 8 9 15 13 47 14 4 45-49 1101 377 126 45 263 148 32 31 8 17 13 10 17 13 1 50-54 980 403 98 38 154 137 29 19 11 13 10 22 24 16 6 55-59 841 301 120 28 145 127 33 18 6 11 7 18 10 14 3 60-64 838 342 113 25 188 88 12 16 7 7 11 9 7 12 1 65-69 545 239 63 17 134 27 12 12 4 9 9 5 5 9 0 70-74 455 241 52 16 86 22 3 6 6 4 9 1 2 4 3 75-79 274 143 24 4 53 14 6 8 1 3 3 9 2 1 3 80-84 149 95 9 7 12 8 3 5 1 4 2 2 0 0 1 85-77 57 4 1 3 9 1 2 0 0 0 0 0 0 0 11

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Palvelusopimusten laadinta 22. Tulopohjan turvaaminen 23. Kunnan väestönkasvun hallinta 12

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.4 ). Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Käyttötalousosa + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 13

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Käyttötalousosan rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä siirrytään palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenlasketut määrät sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä esitetään talousarvion tuloslaskelmassa, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 14

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut, matalapalkkatuki sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään prosesseille. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Investointiosa Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 15

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus SITOVUUDET VALTUUSTOON KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2011 Bruttositovuus Kansalaiskunta Toimintatulot 433 000 Toimintamenot -4 699 736 Nettositovuus Peruspalveluprosessi Toimintakate -60 807 097 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate 854 034 Tukipalvelukeskus Toimintakate 166 106 INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Menot -900 000 Muut pitkävaikutteiset menot Menot 0 Kunnallistekniikka Menot -1 639 000 Tietokoneohjelmistot Menot -150 000 Osakkeet ja osuudet Menot -16 000 Rakennukset Menot Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen -4 759 000 Yläaste, liikuntasali -30 000 Kunnantalo -50 000 Pienet hankkeet -299 335 Koneet ja kalusto Menot Peruspalveluprosessi Honkasen päiväkoti -30 000 Sarkkirannan päiväkoti -10 000 Ryhmäperhepäiväkoti -9 000 Lukio -8 000 Kirjasto -15 000 Terveyskeskus -13 000 Terveyskeskus -30 000 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Puistot -35 000 Liikuntatoimi -60 000 16

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., 31.7. ja 30.10. ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.7. sekä laaditaan konsernitilinpäätös 31.12. VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2011 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 8 milj. euroa tilapäislainaa. 17

Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Tp Tp Tp Ta Tp 2010** Ta 1000 2007 2008 2009 2010 2011 Asukasluku 31.12. 15 181 15 325 15 659 16 030 16 030 16 346 Väestön kasvu-% 1,9 0,9 2,2 2,4 2,4 2,0 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot 43 533 46 188 46 442 48 000 50 750 53 200 Valtionosuudet 12 757 15 172 16 731 17 000 17 250 17 500 Verorahoitus yhteensä 56 290 61 360 63 173 65 000 68 000 70 700 Muutos-% 7,6 9,0 3,0 2,9 7,6 4,0 /asukas 3 708 4 004 4 034 4 055 4 242 4 325 Toimintamenot -59 558-65 038-67 975-69 963-70 007-73 189 Muutos-% 7,9 9,2 4,5 2,9 3,0 4,5 Toimintakate -52 455-57 073-59 588-62 358-61 002-64 054 Muutos-% 7,6 8,8 4,4 4,6 2,4 5,0 /asukas -3 455-3 724-3 805-3 890-3 805-3 919 Vuosikate 3 674 3 783 2 897 1 748 6 198 5 825 /asukas 242 247 185 109 387 356 vuosikate/poistot-% 107,8 107,7 77,3 47,0 166,9 153,7 Sumu-poistot 3 408 3 512 3 746 3 720 3 714 3 790 Tilikauden tulos 795 271-849 -1 972 2 484 2 035 Tulorahoitus 2 446 1 940 1 139 248 3 298 3 525 Investointien tulorahoitus-% 38,1 38,6 85,3 29,3 113,7 79,4 Pääomamenojen tulorahoitus-% 33,6 35,6 50,0 20,5 57,8 58,6 Investoinnit netto -7 706-7 667-551 -4 160-1 422-4 683 /asukas -508-500 -35-260 -89-286 Lainanhoitokulut 1 299 1 667 3 071 3 487 6 048 3 444 Kumulatiivinen ylijäämä 2 504 3 746 3 566 598 6 719 9 268 Lainat kunta 1000 12 365 18 857 19 505 23 472 17 587 18 784 /asukas 815 1 230 1 246 1 464 1 097 1 149 Lainat kuntakonserni 1000 27 896 34 549 34 251 39 354 33 469 33 794 /asukas 1 838 2 254 2 187 2 455 2 088 2 067 18

Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010 1 000 euroa 2007 2008 2009 2010** 2011** TOIMINTAKATE -52 455-57 073-59 589-61 002-64 054 Verotulot 43 533 46 188 46 443 50 750 53 200 Valtionosuudet 12 757 15 172 16 731 17 250 17 500 Muut rahoituserät, netto -162-504 -688-800 -821 VUOSIKATE 3 674 3 783 2 897 6 198 5 825 TILIKAUDEN TULOS 265 271-849 2 484 2 035 TULORAHOITUS 2 446 1 940 1139 3298 3 525 Inv estoinnit, netto -7 924-7 893-481 -1 380-4 683 LAINAKANNAN MUUTOKSET 4 995 6 492 748 3913 1 197 Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -61 milj. euroa, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 2,4 %. Maan myyntivoittoja ottamatta huomioon toimintakatteen kasvuksi saadaan 4 % eli 2,4 milj. euroa. Verotuloarviota on korotettu 50,75 milj. euroon. Verotulojen arvioidaan kasvavan 9,3 % eli 4,3 milj. euroa. Vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna verotulot ovat 2.750.000 euroa suuremmat. Tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa. Tuloksen kääntymisen ylijäämäiseksi selittää maan myyntivoittojen ja verotulojen kasvu. Investoinnit ovat yhteensä 5 milj. euroa, ne toteutuvat miljoona euroa arvioitua pienempinä. Maan myyntitulot ovat kaksinkertaistuneet talousarvioon verrattuna, tulot toteutuvat 3,6 milj. eurona. Investoinnit netto on budjetoituun verrattuna 2,8 milj. euroa pienempi. Lainamäärä 31.12.2010 on 17,59 milj. euroa eli 5,9 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Asukasta kohti laskettuna lainamäärä 31.12.2010 on 1.100. TALOUSARVIO 2011 Muutos % 2007 2008 2009 2010** 2011** Toimintakate 7,9 9,2 4,5 3,0 4,5 Verorahoitus 7,6 9,0 3,0 7,7 4,0 Toimintakate, /as 5,8 8,5 2,3 0,6 2,5 Verorahoitus, /as 5,5 8,3 0,8 5,1 2,0 Väestön kasv u 2,1 0,7 2,2 2,4 2,0 Peruspalv elujen hintaind. 3,5 5,3 2,3 2,0 2,5 19

1.000 Kempeleen kunta Talousarvio 2011 TALOUSARVIO 2011 TULOSLASKELMA TULORAHOITUS Kempeleen kunnan talousarvioesityksen 2011 mukaan tilikauden tulos on 2,030 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat 4,6 prosenttia ja verorahoitus 4 % tarkistettuun talousarvioon 2010 verrattuna. Kunnan vuosikate 5,8 milj. euroa. Kunnan talouden suurimmat jännitteet liittyvät tulorahoituksen ja investointitason väliseen kuiluun. Tulorahoitus ei ole riittänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan talous pysyy velkaantumisen tiellä. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2011 tulorahoitus on 3,5 milj. euroa. Investoinneista ja lainojen lyhennyksistä 35,5 % jää katettavaksi vieraalla pääomalla. Uutta lainaa otetaan 3,8 milj. euroa. 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010** Ta 2011 Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus 20

Talousarvio 2011 INVESTOINNIT LAINAT Investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on osoitettu 5,1 milj. euroa. Vuonna 2011 aloitetaan Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen, jonka kustannusarvio on 10,6 milj. euroa. Kunnantalon peruskorjauksen suunnitteluun on varattu 50.000 euroa. Kunnallistekniikkaan on kohdennettu 1,6 milj. euroa, josta 1,0 milj. euroa käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja 0,5 milj. euroa saneerauskohteisiin. Linnakaarto kadun Oulun Metsokankaalle jatkuvan osan suunnittelu toteutetaan vuonna 2011. Rakentamiskustannukset on arvioitu 1,4 milj. euroksi. Vuoden 2011 lopussa kunnan velan määräksi arvioidaan 18,8 milj. euroa eli 1.149 euroa /asukas. Velan määrä on 35,3 % talousarviovuoden verotuloista. Vuonna 2007 vastaava luku oli 28,4 prosenttia. Vuonna 2011 lainanhoitokustannukset ovat 3,4 milj. euroa, joka vastaa 1,5 tuloveroprosentin tuottoa. Kunnan talouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan merkittävää kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. TOIMENPITEET VUODELLE 2011 Kempeleen kunnan taloudenhoidon painopistealueena on hyvä suunnittelu, jolla turvataan kunnan palvelukyky ja elinvoimaisuus. Menojen ja tulojen tasapainoa pyritään tehostamaan seuraavilla toimenpiteillä: 1. Kiinteistökohtaisten PTS:n käynnistäminen 2. Investointiohjelman laatiminen ottamalla huomioon Lakeuden yhteistoiminta-alueen muodostuminen 3. Palvelustrategian laatiminen 4. Lakeuden yhteistoiminta-alueen talouden ja toiminnan suunnittelupohjan luominen 5. Talousarvion seuranta ja tilipäätöksen ennakointi 21

Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2011 Mistä eurot tulevat? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Valtionosuudet 21 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 5 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Verotulot 63 % Kunnan tulot ovat vuonna 2011 arviolta 80,9 milj. euroa. Verorahoituksen osuus on 70,7 milj. euroa eli 87,4 % kunnan tuloista. Lainanoton tarve on 3,8 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 10 % Rahoitusmenot 4 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Muut kulut 1 % Henkilöstökulut 45 % Palvelujen ostot 32 % Vuoden 2011 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 84,7 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 73,2 milj. euroa, investoinnit 8,1 milj. euroa ja rahoitusmenot 3,5 milj. euroa. 22

Talousarvio 2011 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. Mihin toimintamenot 73 milj. euroa käytetään? Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 4 % Sosiaalinen turvallisuus 10 % Ympäristön toimivuus ja turvallisuus 7 % Tukipalvelukeskus 8 % Kansalaiskunta 6 % Peruspalvelujohto 1 % Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 33% Terveys ja toimintakyky 29 % Vapaa - aika 2 % 23

Talousarvio 2011 TULOSLASKELMA 2009 2010 2010 2011 2012 2013 ulkoinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% Muutos + muutokset 2011 10/11 euroa Toimintatulot 8 386 792 7 605 070 7 968 870 9 135 271 14,6 1 166 401 Myyntitulot 1 307 828 1 196 790 1 196 790 1 540 373 28,7 343 583 Maksutulot 3 319 377 3 383 190 3 416 990 3 521 990 3,1 105 000 Tuet ja avustukset 876 008 806 300 806 300 1 050 200 30,2 243 900 Muut tuotot 2 883 579 2 218 790 2 548 790 3 022 708 18,6 473 918 Toimintamenot -67 975 335-69 963 259-69 999 629-73 188 964 4,6-3 189 335 Henkilöstömenot -34 812 523-36 349 450-35 987 930-37 897 286 5,3-1 909 356 Palvelujen ostot -25 005 316-25 404 199-25 686 749-26 752 916 4,2-1 066 167 Aineet, tarvikkeet -3 789 899-3 847 620-3 853 870-4 054 042 5,2-200 172 Avustukset -3 451 514-3 594 520-3 603 181-3 512 570-2,5 90 611 Muut toimintamenot -916 083-767 470-867 899-972 150 12,0-104 251 TOIMINTAKATE -59 588 543-62 358 189-62 030 759-64 053 693 3,3-2 022 934-66 920 114-68 829 973 Verotulot 46 442 804 48 000 000 48 000 000 53 200 000 10,8 5 200 000 54 150 000 58 000 000 Valtionosuudet 16 730 785 17 000 000 17 000 000 17 500 000 2,9 500 000 18 000 000 18 550 000 Rahoitustulot ja -menot: -687 823-894 000-894 000-821 000-8,2 73 000-1 094 000-1 054 000 Korkotulot 3 856 0 0 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 51 039 40 000 40 000 40 000 0,0 0 40 000 40 000 Korkomenot -719 077-914 000-914 000-841 000-8,0 73 000-1 114 000-1 074 000 Muut rahoitusmenot -23 641-20 000-20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 VUOSIKATE 2 897 223 1 747 811 2 075 241 5 825 307 180,7 3 750 066 4 135 886 6 666 027 Poistot ja arvonalentumiset -3 745 917-3 720 000-3 720 000-3 790 000 1,9-70 000-3 770 000-4 140 000 Suun.mukaiset poistot -3 745 917-3 720 000-3 720 000-3 790 000 1,9-70 000-3 770 000-4 140 000 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS -848 694-1 972 189-1 644 759 2 035 307-223,7 3 680 066 365 886 2 526 027 Poistoeron muutos 669 085 671 000 671 000 514 489-23,3-156 511 433 650 433 650 Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä -179 609-1 301 189-973 759 2 549 796-361,9 3 523 555 799 536 2 959 677 24

Talousarvio 2011 TA+MUUTOKSET Talousarvio MUUTOS MUUTOS % ULKOISET 2010 2011 EUROA 2010 / 2011 KANSALAISKUNTA Tulot 296 100 433 000 136 900 46,2 Menot -3 986 220-4 171 532-185 312 4,6 Netto -3 690 120-3 738 532-48 412 1,3 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot 2 500 2 500 0 0,0 Menot -629 300-634 912-5 612 0,9 Netto -626 800-632 412-5 612 0,9 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot 1 806 560 1 957 150 150 590 8,3 Menot -22 676 020-23 956 091-1 280 071 5,6 Netto -20 869 460-21 998 941-1 129 481 5,4 Vapaa-aika Tulot 513 830 513 830 0 0,0 Menot -1 396 620-1 400 657-4 037 0,3 Netto -882 790-886 827-4 037 0,5 Terveys ja toimintakyky Tulot 1 307 800 1 344 300 36 500 2,8 Menot -20 658 960-21 416 803-757 843 3,7 Netto -19 351 160-20 072 503-721 343 3,7 Sosiaalinen turvallisuus Tulot 904 100 1 154 100 250 000 27,7 Menot -6 986 640-7 190 376-203 736 2,9 Netto -6 082 540-6 036 276 46 264-0,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot 554 240 604 000 49 760 9,0 Menot -3 129 990-3 254 334-124 344 4,0 Netto -2 575 750-2 650 334-74 584 2,9 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä 5 089 030 5 575 880 486 850 9,6 Menot yhteensä -55 477 530-57 853 173-2 375 643 4,3 Netto yhteensä -50 388 500-52 277 293-1 888 793 3,7 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot 2 492 890 3 059 708 566 818 22,7 Menot -4 907 848-5 441 698-533 850 10,9 Netto -2 414 958-2 381 990 32 968-1,4 TUKIPALVELUKESKUS Tulot 90 850 66 683-24 167-26,6 Menot -5 628 031-5 722 561-94 530 1,7 Netto -5 537 181-5 655 878-118 697 2,1 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot 7 968 870 9 135 271 1 166 401 14,6 Menot -69 999 629-73 188 964-3 189 335 4,6 Netto -62 030 759-64 053 693-2 022 934 3,3 25

Talousarvio 2011 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTATULOT Toimintamenot ovat 73,2 milj. euroa. Ne kasvavat 3,2 milj. euroa eli 4,6 prosenttia vuoden 2010 tarkistettuun talousarvioon 30.11. verrattuna. Talousarvion käyttötalousosa jakaantuu kansalaiskunnan ja palvelukunnan talousarvioiksi: Toimintatulot ovat 9,1 milj. euroa. Ne kasvat 1,2 milj. euroa eli 14,6 %. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulojen kasvu on 137.000 euroa eli 46,2 %. Myyntitulot nousevat 286,7 % eli 143.000 euroa. PALVELUKUNTA Palveluprosessin toimintatulojen kasvu 486.850 euroa eli 9,6 %. Myyntitulot nousevat 19,6 % eli 199.000 euroa ja tuet ja avustukset 44,6 % eli 250.000 euroa. Maksutulojen kasvuksi on arvioitu 1,1 %. Myyntitulojen osuus on 21,8 % ja maksutulojen osuus 59,4 % peruspalveluprosessin toimintatuloista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin tulot lisääntyvät 566.800 euroa eli 22,7 %. Maksutulot nousevat 67.500 euroa eli 47,4 %. Maan myyntivoittoja on lisätty 1,5 milj. eurosta 2,3 milj. euroon eli 53,4 %. Tukipalvelukeskuksen toimintatulot vähenevät 24.200 euroa eli 26,6 %. TOIMINTAMENOT KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat lisääntyvät 185.300 euroa eli 4,6 % vuoden 2010 tarkistetusta talousarviosta. Henkilöstömenojen kasvu on 3,2 % eli 65.400 euroa ja palvelujen ostojen 6,9 % eli 126.600 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 50,1 % ja palvelujen ostojen 47 % kansalaiskunnan toimintamenoista. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessin määrärahat lisääntyvät 2,4 milj. euroa eli 4,3 %. Henkilöstömenojen kasvu on 6,1 % eli 1,7 milj. euroa ja palvelujen ostojen 2,9 % eli 0,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus on 52,6 % ja palvelujen ostot 38,3 % peruspalveluprosessin toimintamenoista. 26

Talousarvio 2011 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin määrärahat nousevat 0,5 milj. euroa eli 10,9 %. Henkilöstömenojen kasvu on 10,8 % eli 153.000 euroa, palvelujen ostojen 16,5 % eli 285.000 euroa, aineiden ja tarvikkeiden 4,9 % eli 72.000 euroa ja vuokrakulujen 50,7 % eli 100.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 28,9 %, palvelujen ostojen 37,0 % ja aineiden ja tarvikkeiden 28,6 % ympäristöprosessin toimintamenoista. Tukipalvelukeskuksen määrärahat kasvavat 94.500 euroa eli 1,7 %. Henkilöstömenojen vähennys on 1,4 % eli 55.000 euroa, palvelujen ostojen kasvu 4,1 % eli 25.100 euroa ja aineiden ja tarvikkeiden 11,7 % eli 100.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 66,1 % ja palvelujen 11,1 % ja aineiden tarvikkeiden 16,7 %. TOIMINTATULOT MYYNTITULOT MAKSUTULOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TUOTOT Myyntitulot ovat yhteensä 1.540.000 euroa ja ne nousevat 343.600 euroa eli 28,7 %. Virkistysuimalan myyntitulot 322.930 euroa pysyvät ennallaan. Esikoulu- ja peruskoulun kotikuntakorvaukset on budjetoitu täysimääräisenä 177.600 eurona, kasvu 139.600 euroa. Muut korvaukset kunnilta ovat 324.400 euroa, kasvu 128.000 euroa. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut palveluista, joiden maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa. Maksutulot ovat yhteensä 3,5 milj. euroa, kasvu 3,1 % eli 105.000 euroa. Terveydenhuollon maksut on budjetoitu 829.000 eurona, kasvu 3,3 % eli 26.500 euroa. Rakennusvalvonta maksut ovat 140.000 euroa, kasvu 42,9 % eli 42.000 euroa. Työllistämistukeen on otettu 518.000 euroa, kasvu 93,3 % eli 250.000 euroa. Muissa tuotoissa esitetään maan myynnistä syntyvä myyntivoitto, joka vuoden 2011 talousarviossa on 2,3 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa tulot oli arvioitu 1,5 milj. euroa, talousarvion toteumassa 30.11. tulot oli 1,8 milj. euroa ja tilipäätösennusteessa 2,9 milj. euroa. TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoihin osoitetaan 37,9 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta lähes 1,9 milj. euroa eli 5,3 %. Luottamushenkilöt Luottamushenkilöiden palkkioihin on varattu 254.900 euroa ja ne nousevat 13.100 eli 5,4 prosenttia. 27

Talousarvio 2011 Henkilöstö PALVELUJEN OSTOT Vuoden 2011 talousarviossa vakinaisten palkat ovat yhteensä 25,4 milj. euroa, kasvu on 5,7 % eli 1,4 milj. euroa. Sijaisten palkkaukseen on varattu 0,8 milj. euroa, vähennystä 3,5 % ja tilapäisten palkkaukseen 1,3 milj. euroa, vähennystä 10,6 % ja tuntipalkkoihin 0,6 milj. euroa, kasvua 6 %. Palvelujen ostoon on talousarviossa 2011 varattu 26,8 milj. euroa, kasvu 4,2 % eli 1,1 milj. euroa. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 14,2 milj. euroa, lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 420.000 euroa eli 3 %. Palvelujen ostot muilta kunnilta ovat 0,5 milj. euroa, kasvu 41,4 % eli 0,2 milj. euroa. Menokohdalle palvelujen ostot muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on osoitettu 5,5 milj. euroa, vähennys 0,6 % eli 33.890 euroa. Muut yhteistoimintaosuudet (esim. seutuyhteistyö) ovat ensi vuonne 1,6 milj. euroa, määrärahat ovat lähes ennallaan. Asiantuntijapalveluihin on osoitettu 602.600 euroa, vähennystä 4,8 % eli 30.000 euroa ja kuljetuspalveluihin 848.000 euroa, kasvu 9,2 %. AINEET JA TARVIKKEET AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAMENOT Aineisiin ja tarvikkeisiin on varattu 4 milj. euroa, kasvu 5,2 % eli 200.000 euroa. Elintarvikemäärärahat nousevat 15,1 % eli 100.300 euroa. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden määrärahat pysyvät lähes ennallaan. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,2 milj. euroa, kasvu 4,1 % eli 48.000 euroa. Avustuksiin kotitalouksille on osoitettu 3,2 milj. euroa, kasvu 2,6 % eli 80.000 euroa. Lasten kotihoidon ja lasten kotihoidon kuntalisä nousee 0,7 % eli 8.300 euroa sekä omaishoidontuki 21,9 % eli 40.000 euroa. Toimeentulotukimenot säilyvät ennallaan. Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä on yhteensä 646.500 euroa, kasvu 4,1 % eli 25.500 euroa. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin on otettu 334.890 euroa, kasvu 95,4 eli 163.500 euroa. 28

Talousarvio 2011 TOIMINTAKATE Toimintakate on 64 milj. euroa, kasvu 2 milj. euroa eli 3,3 % 30.11.2010 mennessä tarkistettuun talousarvioon mennessä ja 1,6 milj. euroa eli 2,6 %, kun eliminoitu molemmista maan myyntivoitot. Kansalaiskunnan toimintakatteen muutos -48.400 euroa eli 1,3 % ja palvelukunnan toimintakatteen muutos -1.975.000 euroa. Peruspalvelujen toimintakatteen muutos on 3,7 % eli -1.889.000 euroa ja se jakaantuu seuraavasti: Muutos Euroa % Peruspalvelujohto - 5.600 0,9 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu - 1.129.500 5,4 Vapaa-aika - 4.000 0,5 Terveys ja toimintakyky -721.300 3,7 Sosiaalinen turvallisuus 46.300-0,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito - 74.600 2,9 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin toimintakate paranee 33.000 euroa eli 1,4 %. Tukipalvelukeskuksen toimintakatteen muutos on -118.700 euroa. 29

Talousarvio 2011 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä 31.12.2010 on 985 henkilöä ja se on edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noussut 43 henkilöllä eli 4,6 %. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisessa palvelusuhteessa työskentelee 72,6 % ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 27,2 %. Kunta-alan henkilöstöstä 76 % työskentelee vakituisessa ja 22 % määräaikaisessa palvelusuhteessa. 30

Talousarvio 2011 Eläköitymiset ammattialoittain vuosina 2010-2013 Ammattiala 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 1 Yleinen 2 3 4 2 11 2 Tekninen 3 3 3 5 14 3 Terveys 4 6 6 9 25 4 Sosiaali 9 8 9 9 35 5 Sivistys 5 3 4 8 20 Yhteensä 23 23 26 33 105 Uudet virat ja toimet 2011 Kansalaiskunta Varhaiskasvatus Opetus Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyvien hoiva ja huolenpito Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Tukipalvelukeskus Talousasiantuntija/Lakeus (tilap.) Avoin päiväkoti: lastentarhanopettaja, lastenhoitaja Luokanopettajat 2 kpl, Kirkonkylä ja Santamäki Ylikylän 7. luokka: apulaisrehtori Terveydenhoitaja Psykologi Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Etuuskäsittelijä/sosiaaliohjaaja Koulukuraattori Työllistetyt passiivituella olevista 20 hlöä Lähihoitajat 2 kpl Maisemansuunnittelija/kunnan puutarhuri Suunnitteluassistentti Henkilöstöpalvelusihteeri Toimistovirkailijan muutos järjestelmäasiantuntijaksi HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot ovat 37,9 milj. euroa, kasvu 1,9 milj. euroa eli 5,3 %. Niiden osuus toimintamenoista on 51,8 %. Palkat Kunta-alan ansiotason ennakoidaan kohoavan vuonna 2010 runsaat 3 %. Nousu johtuu sekä vuonna 2007 että alkuvuonna 2010 sovituista korotuksista. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 31.12.2011 saakka. Vuoden 2011 ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa se, että nykyiset sopimukset ovat irtisanottavissa. Seuraavat sopimuskorotukset voivat astua voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Kuntien ansiotason on oletettu kohoavan n. 2,5 % eli hieman yleistä tasoa hitaammin. Kempeleessä palkkojen korotukseksi on arvioitu 1 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. 31

Talousarvio 2011 Palkkojen kehitys vuosina 2007-2011 2007 2008 2009 Ta2010 31.10.2010 Ta2011 Varsinaisten kk - palkat 19 431 20 840 22 405 24 364 19 433 25 414 Erilliskorvaukset 863 906 895 875 740 880 Sijaiset 996 1 190 1 167 812 1 452 804 Tuntipalkat 402 420 480 555 389 580 Työllisyysvaroin palkatut 388 414 420 352 334 642 Tilapäiset 1 774 2 063 1 905 1 445 1 618 1 312 Muut henkilöstökulut, % Sosiaaliturvamaksu 2,20 Työttömyysvakuutusmaksu 3,25 Tapaturmavakuutusmaksu 0,57 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 KueL 16,00 VaEL 20,97 Työnantajamaksuperusteet kohoavat ensi vuonna 0,2 prosenttiyksiköllä lähinnä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Suurimman työnantajamaksun, kuntien eläkevakuutusmaksun oletetaan pysyvän ennallaan. Kevan valtuuskunta päättää vuosittain etukäteen eläkemenoperusteisen maksun ja varhe-maksun kokonaissumman, joka sitten jaetaan toteutuvien eläkemenojen perusteella kuntien kesken. KueL-palkkaisten työnantajan sosiaalivakuutusmaksut on arvioitu yhteensä 21,8 % ja VEL-palkkaisten 28,4 %. 32

Talousarvio 2011 Varhe-maksua eli varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun (varhe) suuruus on osittain riippuvainen työnantajan omista varhaiseläketapauksista. Keskimääräinen varhe-maksu vuonna 2010 on 1,3 prosenttia palkoista. Vel-maksuihin on varattu 324.000 euroa, muutos -24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Eläkeperusteinen maksu ei perustu lainkaan palkkoihin vaan kunakin vuonna maksettaviin eläkkeisiin. Maksu jyvitetään niiden kuntien maksettavaksi, joiden palveluksessa eläkkeet ovat aikanaan karttuneet. Laskennassa otetaan huomioon vain ennen vuotta 2005 karttuneet eläkkeet. Kunnan maksuosuuteen on otettu 885.500 euroa, kasvu 1,6 %. Työterveydenhuolto Työterveyshuoltopalveluiden kustannukset ovat 328 000 euroa, kasvu 8 000 euroa eli 2,5 %. Henkilöstöstrategian painopisteet 2011 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategiseksi painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Henkilöstöresurssien käyttöä parannetaan seuraavilla toimenpiteillä: 1. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen a. Yhtenäisen rekrytointiprosessin määrittäminen ottamalla huomioon Lakeuden yhteistoiminta-alue b. Johtamisen toimintamallien kuvaaminen Kempele toimintamallissa ja Lakeuden yhteistoiminta-alueella c. Esimiesten osaamisen vahvistaminen, vertaistukitoiminnan pilotointi 2. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö a. Henkilöstö on mukana työn suunnittelussa Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä b. Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät c. Työnvaativuuden arviointi kirjastotoimessa, sosiaalisessa turvallisuudessa sekä varhaiskasvatuksessa 3. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö a. Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaoloihin puuttuminen, varhaisen tuen mallin koulutus b. Työterveydenhuollon tuki muutoksissa c. Kempele työnantajapolitiikan luominen Lakeuden yhteistoiminta-alueella 2011-2012 d. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen: virkistysuimalan vuosilippu, kuntosalituki ja TYKY+ -seteleiden käyttö. 33

kalenteripäivää Kempeleen kunta Talousarvio 2011 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sairauspoissaolopäivät /hlö 2004 2005 2006 2007 2008 2009 pvä/hlö 14,8 17,9 14,2 16,9 14 15,4 18 2010 ** Ennuste vuoden 2010 sairauspoissaoloille on 18 pv/hlö. Vuonna 2009 toteutuma oli 15,4 kalenteripäivää/hlö. 34

Talousarvio 2011 VEROTULOT Kempeleen kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 61,7 % kunnan kokonaismenoista. Verotulot on arvioitu 53,2 milj. euroksi, jossa on 4,9 % kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen. 1.000 2007 2008 2009 Ta 2010 Tp 2010 2011 Osuus % Kunnallisvero 39 208 41 878 43 150 43 700 46 500 48 700 91,5 Yhteisövero 2 745 2 625 1 547 1 700 1 800 2 000 3,8 Kiinteistövero 1 578 1 686 1 745 2 600 2 450 2 500 4,7 Yhteensä 43 532 46 189 46 442 48 000 50 750 53 200 100,0 Muutos-% 7,2 6,1 0,5 3,4 9,3 4,8 VEROPROSENTIT 2007 2008 2009 2010 2011 Tulov eroprosentti 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Kiinteistöv eroprosentit Yleinen kiinteistöv ero 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kunnallisvero Kempeleessä tuloveroprosentin tuotto on 2,3 milj. euroa. Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Vuoden 2011 sopimustilanteen ollessa avoin on vaikea ennakoida missä määrin talouden nousun käynnistyminen ja työllisyyden paraneminen vaikuttavat toisaalta yritysten palkanmaksukykyyn ja toisaalta palkankorotuspaineisiin työmarkkinoilla. Valtionvarainministeriö arvioi ansioiden nousun kiihtyvän vuonna 2011 2,8 prosenttiin. Kunnallisverotusta kevennetään työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla. 35

Talousarvio 2011 20 KEMPELEEN TULOVEROPROSENTTI JA EFEKTIIVINEN VEROASTE 19 18 17 16 15 14 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010** 2011** Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste, % Efektiivinen veroaste kuvaa maksettavan kunnallisveron suhdetta ansiotuloihin. Yhteisövero Kiinteistövero Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,17. Se nousee tämän vuoden 18,97:stä 0,2 prosenttiyksikköä. Korkein veroprosentti on ensi vuonna 21,50 ja matalin 16,25. Yhteisöveroprosentti on 26. Kuntien osuus yhteisöverotuotosta on 33 %. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin verovuosilta 2009-2011 tehtävistä yhteisöveron tilityksistä. Yksittäisen kunnan jako-osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta. Yksittäisen kunnan verovuoden 2011 jako-osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2008 ja 2009 jako-osuuksien keskiarvona. Kempeleen kunnan verovuoden 2011 jako-osuus pienenee 7,5 %. Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike-, teollisuus- ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala- ja ylärajat. 36

Talousarvio 2011 VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen ja kirjaston laskennallisiin kustannuksiin ja taiteen perusopetuksen ja kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tuke kuntien yhdistymiseen. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 eli kunnan rahoitusosuus on 65,89 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitettavissa palveluissa valtionosuusprosentti on 41,89, jolloin kunnan rahoitusosuus on 58,11 %. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen ja harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. 37

euroa euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 VERORAHOITUS 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN ETTÄ VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010** Ta 2011 Verotulot Valtionosuudet Toimintakate VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. VUOSIKATE JA POISTOT 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tp2010* 2011 2012 2013 Vuosikate Poistot Vuoden 2011 vuosikatetavoite on 5,8 milj. euroa. Se on 7,3 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Vuosikate kattaa poistoja 153,7 %. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 356. Talousarvioesityksen mukaan vuosikate jää selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta pysyy jatkossakin velkaantumisen ja /tai veronkorotusten tiellä. Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. 38

Talousarvio 2011 RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot 2007 2008 2009 Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot -294 529-658 601-719 077-914 000-841 000-1 114 000-1 074 000 Tulot 72 604 74 396 3 857 0 0 0 0 Nettomenot -221 925-584 205-715 220-914 000-841 000-1 114 000-1 074 000 Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Tuloslaskelmassa on nähtävissä lainamäärän kasvusta johtuva korkomenojen nousu. Muu rahoitus 2007 2008 2009 Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot -11 053-13 270-23 641-20 000-20 000-20 000-20 000 Tulot 71 083 93 102 51 039 40 000 40 000 40 000 40 000 Nettotulot 60 030 79 832 27 398 20 000 20 000 20 000 20 000 POISTOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TILIKAUDEN TULOS Tilikauden alijäämä 2007 2008 2009 Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot -3 408 233-3 512 439-3 745 917-3 720 000-3 790 000-3 770 000-4 140 000 Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoituksena on kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen määräksi arvioidaan 3,8 milj. euroa. Vuosikatteella rahoitetaan 153,7 % poistoista. Korkean investointitason johdosta tulevina vuosina kasvavat myös poistot. Tilikauden tulos on 2.035.307 euroa. Tämä vastaa vajaan tuloveroprosentin tuottoa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu 2.549.796 euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so. Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Aikaisempien vuosien positiivisista tilikauden tuloksista on tehty investointivarauksia Linnakangastaloa, Ylikylän koulua, Kokkokankaan päiväkotia, lukiota, Kempelehallia ja terveyskeskuksen laajennusta varten. Investointihankkeiden valmistuttua investointivaraukset on tuloutettu ja kirjattu poistoeroiksi. Poistoeroista kirjataan vähennyksiä sitä mukaan, kun hankintamenoista tehdään poistoja. Kunta on etukäteen rahoittanut 514 489 euroa vuoden 2011 investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. 39

Talousarvio 2011 TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOSLASKELMA Taloussuunnitelman tuloslaskelma on laadittu pääasiassa siten, että vuoden 2011 talousarvioesitystä on tarkistettu väestöennusteen ja peruspalveluindeksin mukaisesti. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatulot prosenttia toimintamenoista = 100 x Toimintatulot/Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kunka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksu- ja myyntituloilla. 2007 2008 2009 Ta 2010 Ta 2011 11,9 12,2 12,3 10,9 12,5 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,5 % toimintamenoista Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tunnusluvun perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Edellytyksenä on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa. 2007 2008 2009 Ta2010 Ta2011 2012 2013 107,8 107,7 77,3 47,0 153,7 109,7 161,0 Vuosikatteella rahoitetaan 153,7 % poistoista Vuosikate euroa/asukas Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. 2007 2008 2009 Ta 2010 Ta 2011 2012 2013 242 247 185 109 356 248 393 Vuosikate asukasta kohti nousee merkittävästi. 40

Talousarvio 2011 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHOITUSLASKELMA 2009 2010 2010 2010 2011 2012 2013 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset 2011 Toiminnan rahavirta 1 139 461 247 811-2 570 245 241 3 525 307 1 965 886 4 496 027 Vuosikate 2 846 332 1 747 811 327 430 2 075 241 5 825 307 4 135 886 6 666 027 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 706 871-1 500 000-330 000-1 830 000-2 300 000-2 170 000-2 170 000 Investointien rahavirta -551 274-4 159 500-413 000-4 572 500-4 683 335-8 521 500-452 500 Investointimenot -3 463 200-5 959 500-743 000-6 702 500-8 053 335-11 756 500-2 952 500 Rahoitusosuudet investointimenoihin 128 166 0 0 0 720 000 735 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot 2 783 760 1 800 000 330 000 2 130 000 2 650 000 2 500 000 2 500 000 Toiminnan ja investointien rahavirta netto 588 187-3 911 689-415 570-4 327 259-1 158 028-6 555 614 4 043 527 Rahoituksen rahavirta Antolainaus 0 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 647 706 3 913 100 0 3 913 100 1 197 000 6 556 000-4 044 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 486 100 6 486 100 3 800 000 9 697 000-102 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 352 294-2 573 000-2 573 000-2 603 000-3 141 000-3 942 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 1 235 893 1 411-415 570-414 159 38 972 386-473 Varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista jää tulorahoitusta 3,5 milj. euroa investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Investointien rahoitustarve on 4,7 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 2,6 milj. euroa. Uutta lainaa tarvitaan 3,8 milj. euroa. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investoinnit, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. 41

1.000 1.000 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 INVESTOINNIT VUODESTA 2004 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tp2010* Ta2011 Maa-alueet Rakennukset Muut pv menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk-ohjelmat Osakkeet ja osuudet Investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj.. Ne lisääntyvät edellisestä vuodesta 1,6 milj.. INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010** Ta 2011 Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot 42

euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 000 2007 2008 2009 Tp2010** Ta2011 Ts2012 Ts2013 Lainojen lisäys 6 000 13 500 3 000 3 350 3 800 9 697-102 Lainojen vähennys 1 005 7 008 2 352 5 268 2 603 3 141 3 942 Lainat 31.12. 12 365 18 857 19 505 17 587 18 784 25 340 21 296 Lainat / asukas 815 1 230 1 246 1 097 1 149 1 522 1 257 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 LAINANHOITOKUSTANNUKSET JA VEROPROSENTINTUOTTO 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tp2010** Ta2011 2012 2013 Lyhennykset Korot Veroprosentin tuotto Lainanhoitokustannukset ovat 3,4 milj. euroa ja vastaavat 1,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA 1 000 2007 2008 2009 2010** Ta2011 Ts2012 Ts2013 Kunta 12 365 18 857 19 505 17 587 18 784 25 340 21 296 Tytäryhteisöt 15 531 15 692 14 746 15 882 15 010 14 411 14 025 Lainat 31.12. 27 896 34 549 34 251 33 469 33 794 39 751 35 321 Lainat / asukas 1 838 2 254 2 187 2 088 2 067 2 387 2 085 Kempeleen kuntakonsernin lainakanta asukasta kohti on 2.067 /asukas. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kempeleen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Kiinteistö Oy Kempeleenkartano ja Kempeleen Vesilaitos Oy. 43

Talousarvio 2011 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella. 2007 2008 2009 Ta 2010 Ta 2011 2012 2013 38,1 38,6 85,3 29,3 79,4 37,5 225,8 Investointien omahankintamenoista 20,6 % jää rahoitettavaksi lainalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainan lyhennykset). Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 2007 2008 2009 Ta2010 Ta2011 2012 2013 33,6 35,6 50,0 20,5 58,6 29,2 96,7 Vuosikate on 58,6 % investointien omahankintamenoista ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut) / ( Korkokulut + lainanlyhennykset) 2007 2008 2009 Ta 2010 Ta 2011 2012 2013 3,1 2,7 1,2 0,8 1,9 1,2 1,5 Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnuluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. 44

Talousarvio 2011 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 2009 2010 2010 2010 2011 2012 2013 ulkoinen ja sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Muutos% muutokset + muutokset 2011 10/11 Toimintatulot 17 820 218 17 361 840 363 800 17 725 640 19 239 386 8,5 18 854 479 19 398 068 Myyntitulot 10 738 995 10 953 110 10 953 110 11 643 688 6,3 Maksutulot 3 321 636 3 383 640 33 800 3 417 440 3 522 790 3,1 Tuet ja avustukset 876 008 806 300 806 300 1 050 200 30,2 Muut tuotot 2 883 579 2 218 790 330 000 2 548 790 3 022 708 18,6 Toimintamenot -77 408 762-79 720 029-36 370-79 756 399-83 293 079 4,4-85 774 593-88 228 041 Henkilöstömenot -34 812 524-36 349 450 361 520-35 987 930-37 897 286 5,3 Palvelujen ostot -34 438 742-35 160 969-282 550-35 443 519-36 857 031 4,0 Aineet, tarvikkeet -3 789 899-3 847 620-6 250-3 853 870-4 054 042 5,2 Avustukset -3 451 514-3 594 520-8 661-3 603 181-3 512 570-2,5 Muut toimintamenot -916 083-767 470-100 429-867 899-972 150 12,0 TOIMINTAKATE -59 588 544-62 358 189 327 430-62 030 759-64 053 693 3,3-66 920 114-68 829 973 Verotulot 46 442 804 48 000 000 48 000 000 53 200 000 10,8 54 150 000 58 000 000 Valtionosuudet 16 730 785 17 000 000 17 000 000 17 500 000 2,9 18 000 000 18 550 000 Rahoitustulot ja -menot: -687 822-894 000-894 000-821 000-8,2-1 094 000-1 054 000 Korkotulot 3 857 0 0 0 Muut rahoitustulot 51 039 40 000 40 000 40 000 0,0 40 000 40 000 Korkomenot -719 077-914 000-914 000-841 000-8,0-1 114 000-1 074 000 Muut rahoitusmenot -23 641-20 000-20 000-20 000 0,0-20 000-20 000 VUOSIKATE 2 897 223 1 747 811 327 430 2 075 241 5 825 307 180,7 4 135 886 6 666 027 Poistot ja arvonalentumiset -3 745 917-3 720 000 0-3 720 000-3 790 000 1,9-3 770 000-4 140 000 Suun.mukaiset poistot -3 745 917-3 720 000 0-3 720 000-3 790 000 1,9-3 770 000-4 140 000 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS -848 694-1 972 189 327 430-1 644 759 2 035 307-223,7 365 886 2 526 027 Poistoeron muutos 669 085 671 000 671 000 514 489-23,3 433 650 433 650 Varausten muutos 0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä -179 609-1 301 189 327 430-973 759 2 549 796-361,9 799 536 2 959 677 Kunnan sisäiset palveluiden myynnit sisältyvät toimintatuloihin kohtaan myyntitulot Kunnan sisäiset palveluiden ostot sisältyvät toimintamenoihin kohtaan palveluiden ostot 45

Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA TA+MUUTOKSET Talousarvio Muutos Muutos TS TS ULKOISET JA SISÄISET 2010 2011 euroina 2010/ 2011 2012 2013 KANSALAISKUNTA Tulot 322 300 433 000 110 700 34,3 443 800 454 900 Menot -4 485 390-4 699 736-214 346 4,8-4 835 300-4 970 700 Netto -4 163 090-4 266 736-103 646 2,5-4 391 500-4 515 800 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot 2 500 2 500 0 0,0 2 573 2 648 Menot -955 260-899 552 55 708-5,8-925 639-952 483 Netto -952 760-897 052 55 708-5,8-923 066-949 835 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot 1 806 560 1 957 150 150 590 8,3 2 011 849 2 070 193 Menot -28 305 240-29 655 372-1 350 132 4,8-30 444 994-31 327 899 Netto -26 498 680-27 698 222-1 199 542 4,5-28 433 145-29 257 706 Vapaa-aika Tulot 531 310 527 748-3 562-0,7 543 053 558 801 Menot -2 184 440-2 237 767-53 327 2,4-2 299 268-2 365 946 Netto -1 653 130-1 710 019-56 889 3,4-1 756 215-1 807 145 Terveys ja toimintakyky Tulot 1 325 800 1 362 300 36 500 2,8 1 401 807 1 442 459 Menot -21 725 530-22 518 145-792 615 3,6-23 171 171-23 843 135 Netto -20 399 730-21 155 845-756 115 3,7-21 769 364-22 400 676 Sosiaalinen turvallisuus Tulot 919 650 1 166 640 246 990 26,9 1 200 473 1 235 286 Menot -7 250 260-7 517 588-267 328 3,7-7 735 598-7 959 930 Netto -6 330 610-6 350 948-20 338 0,3-6 535 125-6 724 644 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot 554 240 604 000 49 760 9,0 621 516 639 540 Menot -3 434 440-3 599 011-164 571 4,8-3 699 987-3 807 286 Netto -2 880 200-2 995 011-114 811 4,0-3 078 471-3 167 746 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä 5 140 060 5 620 338 480 278 9,3 5 781 271 5 948 927 Menot yhteensä -63 855 170-66 427 435-2 572 265 4,0-68 276 657-70 256 679 Netto yhteensä -58 715 110-60 807 097-2 091 987 3,6-62 495 386-64 307 752 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot 5 846 420 6 674 719 828 299 14,2 5 980 000 6 152 000 Menot -5 229 758-5 820 685-590 927 11,3-6 179 000-6 329 000 Netto 616 662 854 034 237 372 38,5-199 000-177 000 TUKIPALVELUKESKUS Tulot 6 416 860 6 511 329 94 469 1,5 6 649 408 6 842 241 Menot -6 186 081-6 345 223-159 142 2,6-6 483 636-6 671 662 Netto 230 779 166 106-64 673-28,0 165 772 170 579 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot 17 725 640 19 239 386 1 513 746 8,5 18 854 479 19 398 068 Menot -79 756 399-83 293 079-3 536 680 4,4-85 774 593-88 228 041 Netto -62 030 759-64 053 693-2 022 934 3,3-66 920 114-68 829 973 46

Käyttötalousosa Käyttötalouden kehitys Kunnan toimintamenot kasvavat vuonna 2011 4,4 % vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen lisäys ilman maanmyyntituloja on 6,6 % ja Nettomenot kasvavat 1,6 M ilman maanmyyntituloja eli 2,6 %. Kansalaiskunta Kansalaiskunnan menot kasvavat 4,8 % ja tulot 34 %. Menot laskevat Oulun seutukunnan yrityspalvelukeskuksen ja osaamiskeskusohjelmasta poisjäännin myötä mutta vastaavasti kasvavat Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelun seurauksena. Tuloja kasvattaa muiden Lakeuden kuntien maksuosuudet yhteistoiminta-alueen valmisteluun. Peruspalvelut Peruspalveluiden nettomenot kasvavat 3,6 %. Menojen arvioidaan kasvavan 4,0 % ja tulojen 9,3 %. Henkilöstömenoihin on varattu 1,7 :n lisäykset (6,1 %). Palveluiden ostoihin on varauduttu 0,8 M suuremmalla summalla (2,8 %). Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu alaprosessin nettomenot kasvavat 4,5 %. Merkittäviä panostuksia ovat uusi ryhmäperhepäiväkoti, yksityisen päivähoidon tuen korotus, avoinpäiväkoti kunnan länsipuolelle, opetustoimen 1. luokkien uudet ryhmät, oppilaiden kuljetukset ja 7- luokkien toiminnan käynnistäminen Ylikylän koululla. Nuorisotyössä lisätään nuorten työpajatoimintaa. Vapaa-aika palveluiden nettomenot lisääntyvät 3,4 %. Menot kasvavat uusien Pirilän tilojen käyttöönoton myötä. Terveys ja toimintakyky alaprosessin nettomenot lisääntyvät 0,8 milj. (3,7 %) vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palveluiden ostoihin on varattu noin 0,5 milj. enemmän kuin vuonna 2010. Erikoissairaanhoidon osuus menoista on 61 % (12,9 M ). Erikoissairaanhoidon palveluihin on varattu 300.000 enemmän kuin talousarviossa 2010. Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin menot kasvavat 3,7 % eli 268.000 muutettuun 2010 talousarvioon verrattuna. Lisäpanostusta on suunnattu työllistämiseen ja uuden henkilöstön palkkaamiseen. Oman toiminnan laajentuessa ostopalveluita vähennetään. Vammaispalveluissa menojen arvioidaan supistuvan kun laitoshoidosta siirretään painopistettä keveämpiin palveluihin. Myös lastensuojelun laitoshoitoa ja perhekotihoitoa supistetaan ja avohuollollisiin toimenpiteisiin lisätään voimavaroja. Ikääntyneiden palveluihin lisätään resursseja kasvavan asiakaskunnan myötä. Toimintamenot kasvavat 4,8 % ja tulot 9 %. Yli 75-vuotaista kohden laskettuna menot kuitenkin laskevat 6.004 eurosta 5.744 euroon. Resursseja suunnataan säännöllisen kotihoitoon, palveluasumiseen ja omaishoidon tukeen. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluissa toimintamenot kasvavat 11 %. Menoja kasvattaa pelastuspalveluiden maksuosuuksien kasvu (200.000 ) ja uuden henkilöstön palkkaus. Tilapalveluiden vuokrat kasvavat myös uusien tilojen käyttöönoton myötä. Tukipalvelut Tukipalveluissa menot kasvavat 2,6 % ja tulot 1,5 %. Jos huomioidaan henkilöstön siirto lasten ja nuorten palveluihin, ulkoisten menojen ja tulojen toimintakate heikkenee 5,4 %. Eniten kasvava menoerä on ateriapalveluiden elintarvikkeet (+100.000, +16,2 %). 47

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Toiminta ajatus Konsernihallinnon tehtävänä on vastata kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Konsernihallintoon kuuluvat vaalit, valtuusto valiokuntineen, tarkastuslautakunta ja viranomaislautakunta sekä kunnanhallitus ja sen alaiset viranhaltijat, kehittämishankkeet ja yhteistoiminta. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys ei laske Kempele on turvallinen ja viihtyisä paikka asua: Turvallisuus ei laske Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma valmis v. 2011 Suunnitelma ekotonttien käyttöönotosta valmis v. 2011 Asuntorakentamisesta kaavojen mukaista 98% Äänestysaktiivisuus Kempeleessä ei laske ed. vaaleihin verrattuna Aloitteiden käsittely max 3 kk Vierailut kunnan sivuilla lisääntyvät Laaja asuinkuntaindeksi 3,73 asteikolla 1-5 Kuntapalveluiden laatu 2010 tutkimuksessa (2009 3,7) Asukastyytyväisyyskysely Kuntalaisista 88 % kokee turvallisuuteen liittyvät asiat olevan hyvin hoidettu (2009 90%) Joukkoliikenteen käyttö Joukkoliikenteenkäyttö ei ole lisääntynyt n. 1000 seutulippua myydään vuosittain Tonttivaranto ekorakentamiseen Riittävä tonttivaranto ekorakentamiseen Haapamaan uudella kaava-alueella Kaavoituksella ohjaaminen Rakentaminen asemakaavan ulkopuolelle vähäistä Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Ei vaaleja 2010 Aloitteet Aloitteita saapunut 21 kpl, joista valmiita 12 kpl. Kaikki käsitelty alle 3 kk: n kuluessa, niistä 9 kpl 2 vk:n sisällä Kunnan kotisivuilla vierailtu keskimäärin 592/pv Tyytyväisyys tiedottamiseen ei laske Tyytyväisyys tiedottamiseen KAPA- tutkimuksessa 73 % vastaajista piti tiedottamista hyvin hoidettuna (2009 73 %) 48

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva Kempele on hyvä paikka elää, asua ja yrittää Kyselyjen tulokset ja vertailu muihin Oulun seudun kuntiin Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Monipuolinen asuntotarjonta Hankkeet eritasoliittymän ja uuden poikittaisyhteyden saamiseksi etenevät Kaava yhteyden saamiseksi Ouluntulliin valmis vuoden 2011 aikana Vuokra-asuntojen kuntoselvitys tehdään ja laatua parannetaan Kuntalaisten tyytyväisyys Hankkeiden eteneminen Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Osayleiskaavan muutos käynnistetty eritasoliittymän saamiseksi kaavaan Vuokra-asuntojen määrä ennallaan, kysyntä vähentynyt Kaavoissa riittävä varanto erityyppisiä tontteja 5 vuoden rakentamiseen Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus Kerros- ja rivitalorakentamiseen riittävästi tontteja Kaavalaajennuksiin tulee 267 AO-tonttia ja 29 paritalotonttia Toimivat yrityspalvelut Neuvontapalvelujen järjestäminen sekä aloitusvaiheen että elinkaarivaiheen yrityksille Maareservin saaminen taajaman länsi- ja itäosasta Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m2 Asuntojen ja tonttien saatavuus hyvä Sopimus Uusyrityskeskuksen kanssa solmittu Yritysten määrä kasvanut n. 30 kpl/v Raakamaata n. 400 ha, pääasiassa taajaman itäosassa Yritystontteja 30 kpl Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöiden itsearviointi keväällä 2011 Luottamushenkilöt kokevat vaikutusmahdollisuudet hyviksi ka vähint. 3,5 Yhteistyöntoimivuus ka. vähint. 3,5 Strategiaan sitoutuminen ka. vähintään 4 Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Valtuutettujen valiokuntatyön arviointi 2010/1: 70 % kyselyyn vastanneista oli samaa tai osittain samaa mieltä väitteen Koen, että omat vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät kanssa. Koen, että valiokunnan vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät väitteen kanssa oli vastanneista 70 % samaa tai osittain samaa mieltä. 49

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Tyytyväisyys esimiestoimintaan, ka 3,75 Kehityskeskustelut käyty, 100 % Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, työhyvinvointikysely Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset 2009 ka 3,72 2010 toteutetaan tammikuussa 2011 2009 ka 70,2 % 2010 sidottu tuloksellisuuserän maksamiseen, 100% Tiedonkulku 2009 ka 3,6 % Osaava henkilöstö Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Johtamisen toimintamallien kuvaaminen Kempele toimintamallissa ja Lakeuden yhteistoiminta-alueella Esimiesten osaamisen vahvistaminen, vertaistukiryhmän, pilotointi Henkilöstö mukana työn suunnittelussa Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä Yhtenäinen rekrytointiprosessi määritellään Lakeuden selvitystyön yhteydessä ja kelpoisuusehtojen päivitys saatetaan loppuun Kehityssuunnitelmien laadintaa koskeva kysymys sisällytetään työhyvinvointikyselyyn Työnvaativuuden arviointien suorittaminen kirjastotoimi, sosiaalinen turvallisuus, varhaiskasvatus Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaoloihin puuttuminen Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät Yhteisten prosessien kuvaamiset Esimiesten vertaistukiryhmät käynnistetty Ratkaisukeskeinen koulutus toteutettu Henkilöstö kytketty mukaan työnsuunnitteluun Yhtenäinen rekrytointiprosessi. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta) Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Poissaolosyykoodit palkkahallinnon ja työterveyshuollon välillä harmonisoitu. Varhaisen tuen mallin koulutus uusitaan. Tukipalvelukeskus 100 % Rekrytointikoulutus 25.01.2011 Päivitys jatkuu. Kysely tammikuussa 2011 TVA järjestelmät luotu, TTES järjestelmä käytössä. KVTES 12/2010. Kempeleen työnantajapolitiikan luominen Lakeuden yhteistoiminta-alueella 2011-2012 Muutostilanteiden tuki, työterveyspsykologipalveluiden hyödyntäminen Yhteinen työnantajapolitiikka on luotuna Lakeuden yhteistoimintaalueelle 2013 mennessä. 50

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Toimintakate ei kasva nopeammin kuin verorahoitus Pääomatulojen tulorahoitusosuus 58,6 % Lainamäärä 31.12., 1.150 /as. Talousarviota noudatetaan Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun Velkaantumisen taso Talousarvion alitukset/ylitykset Seurantaraportit Palvelusopimusten laadinta Tulopohjan turvaaminen Kunnan kuntayhtymien maksuosuudet budjetoitu tarvetta vastaavasti Tytäryhtiöiden talous hoidetaan pitkällä aikavälillä maksutuloilla Palvelusopimuksiin ei tarvitse tehdä määrän eikä hinnan muutoksia Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Palvelusopimusten pitävyys Yritysten ja työpaikkojen kehitys Työttömyys Palvelusopimusten muutokset +0,5 % toimintamenoista Kunnan väestönkasvun hallinta Verotettavat tulot /asukas Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos Kehitysnäkymät Oulun seutukuntaan kuuluvat kuusi kuntaa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä valmistelevat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n 3. momentin tarkoittamaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-aluetta, jonka on tarkoitus käynnistyä 1.1.2013 alkaen. Oulun seudun eteläisten kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta käytetään valmistelussa työnimeä Lakeus. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Kempeleen toimintamallin kehittämistä jatketaan: Kempeleen kunta on mukana Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) - hankkeessa, joka on osa Kuntaliiton käynnistämää Uusi Kunta 2007 ohjelmaa. Se tuottaa myös tietoa käynnistyneeseen kuntalain valmisteluun. Uuden sukupolven organisaation ja johtamisen hankkeen perustehtävänä on yhdessä kuntien kanssa kehittää johtamistapoja ja organisaation rakenteita, jotta kunnat pystyvät vastaamaan 2020 luvun haasteisiin. Uudenlaisilla johtamistavoilla ja rakenteilla mahdollistetaan elinvoiman vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovaatiokyvyn kehittyminen. Tämä edellyttää toiminnalta asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta, vuorovaikutus ja rajapinnat ylittävää yhteistyötä sekä strategista henkilöstövoimavarojen johtamista. Lisäksi on käynnistymässä osin Sitran rahoittama toimintamallin kehittämistä tukeva hanke, jossa selvitetään prosesseja ja palveluita sekä johtamista yli perinteisten toimialarajojen sekä arvioidaan ja tutkitaan, mitä toimintamallilla on saatu aikaan. 51

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Kaste- sote johtaminen tiekartta hanke: Kaste ohjelmassa on valmisteilla Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveysjohtamisen hankeaihio, jossa kohteena ovat muuttuvan sotetoimen palveluiden johtamisen käytännöt palvelurakenteiden, palveluprosessien ja lähiesimiestyön tasolla. Mm. uusi Oulu, Kainuu ja Helmi yhteistoiminta-alueet ovat tekemässä omaa osahanke-hakemusta. Koko hankkeen budjetti arvioidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa. Lakeuden kuntien valmisteltavaksi, päätettäväksi toimeenpantavaksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen uudelleensuunnittelu, rakenteelliset uudelleen järjestelyt, toiminnallisuuden kehittäminen ja suorituskyvyn uudelleen kohdentaminen siten että ne integroituvat Kempeleen uudistuneeseen toimintamalliin. Osahanketta toteutetaan Lakeuden valmistelun projektiorganisaatiossa päätöksentekotasolla, koordinaatiotasolla ja tuotantoa suunnittelevissa viidessä alatyöryhmässä, seminaareissa, työpajoissa sekä koulutuksissa. Hankkeessa olevat työntekijät perehdyttävät kuntien toimijoita ja luottamushenkilöitä uudistuviin rakenteisiin ja johtamismalleihin ja näin luovat perustaa peruskunnissa päätöksentekoon ja sitoutumiseen. Osahankkeen toteutus jatkuu vuoden 2013 ajan Lakeuden yhteistoiminta-alueen toimivassa organisaatiossa. Muutostuki prosessityön muodossa tulee olemaan keskeinen kriittinen menestystekijä yhteistoiminta-alueen valmistelussa ja ensimmäisinä toimintavuosina. Palvelustrategian valmistelu jatkuu yhdessä Lakeuden muiden kuntien kanssa. Toimenpiteet Eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2011. Tarkastuslautakunta osallistuu Vuoden arviointikertomus - seminaariin Osa valtuuston kokouksia kuvataan ja välitetään kuntalaisille netin kautta. Valtuuston itsearviointi toteutetaan alkuvuodesta 2011. Tervetuloa Kempeleeseen kirje toimitetaan kuntaan muuttaville vuoden alusta alkaen. Kunnanhallitus siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja Oulunsalon kunnan kanssa toteutetaan kevättalvella 2011 retkiluistelurata Vihiluodosta Oritkariin. Kempeleen kunta on sitoutunut hankkeeseen. JoMMa ry:n kautta on saatu rahoitus radan kiinteisiin rakennelmiin mm. taukokatoksiin. Oulun seudun seutuyhteistyö Oulun seudun kehittämiseen on varattu 1,75 euroa/asukas. Kempele ei osallistu osaamiskeskuksen rahoitukseen. Seudun yhteisiin hankkeisiin varataan 4,39 euroa/asukas. Kunnan talousarviossa on varauduttu niihin seudun hankkeisiin, joihin on jo sitouduttu. Seudullisen yhteistyön painopisteet vuosina 2011-2012: Oulun seudulla yhteistyössä voidaan nähdä kolme tasoa: seudun sisäinen yhteistyö, maa-kunnan sisällä tapahtuva yhteistyö maakunnan liiton kanssa ja muiden seutujen kanssa (1+3 yhteistyö ja muut yhteistyöverkostot) sekä valtakunnantasoinen yhteistyö. 52

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Seudun sisäisen kehittämistoiminnan osalta keskeisiä painopisteitä ovat seuraavat: 1. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen 2. Työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen 3. Koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 4. Hyvinvoinnin kehittäminen 5. Seudullisten tietoyhteiskunta hankkeiden ja palveluiden kehittäminen 6. Nuoriso, liikunta ja kulttuuri 7. Toimialakohtaiset tiimit Oulun seudun ja maakunnan liiton sekä seutukuntien välinen yhteistyö: Oulun seutu osallistuu maakunnallisen toteuttamissuunnitelman laatimiseen ja 1+3 yhteistyöhön seutukuntien välillä. Lisäksi seutu osallistuu maakunnan hyvinvointiohjelman ja alueryhmän koordinointiin. Lisäksi seudun (kuntien ja seutuorganisaation edustajat) edustajat toimivat maakunnan liiton strategia prosessien ja eri työryhmien seutukunnallisina edustajina. Oulun seutu priorisoi myös koko seutua koskevan hankekannan maakunnallisten priorisointipyyntöjen mukaisesti. Valtakunnantason yhteistyö: Oulun seutu on tiiviissä yhteistyössä muiden seutujen kanssa erityisesti KOKO:n kautta ja Kaste ohjelman valtakunnallisten verkostojen kautta. Oulun seutu on jäsenenä valtakunnallisessa MAL verkostossa, hyvinvointiverkostossa ja luovien alojen verkostossa. Tavoitteena on tuoda uudet ideat ja toimintamallit arvioitavaksi ja käyttöönotettavaksi Oulun seudulla. Ohjelmat ja hankkeet Seudun hankkeet (palvelustrategian toteuttaminen) TUKEVA 2 hanke: TUKEVA 2-hankkeessa jatketaan TUKEVA 1:n (1.11.2008-31.10.2010) aikana käynnistettyjä palveluja parantavia toimenpiteitä sekä kehitetään edelleen uusia toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanketta toteuttavat Oulun seutu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Oulunkaaren seutukunta, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö. TUKEVA muodostaa hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuuden, jossa eri alueille on eri vahvuuksien mukaan määritelty osahankkeiden toteutusvastuu. Hankkeen kokonais-koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Oulun seutu. Hankkeen rahoitus (hankeaika 1.10.2010-31.10.2012) on haettu Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2 666 667 euroa, josta Oulun seudun osahankkeen osuus on 943 065 euroa sekä Oulun seudun osuus yhteisestä koordinaatio-osiosta 144 688 euroa. Arvio koko hankkeen kustannuksista vuodelle 2011 on n. 1 400 000 euroa, josta Oulun seudun osahankkeen kustannuksia on n. 473 000 euroa sekä osuus yhteisen koordinaatio-hankkeen kustannuksista n. 72 258 euroa. Valtionavustuksen osuus edellä mainituista kustannuksista on 75 % ja kuntien rahoitusosuus 25 %. TUKEVA 2 -jatkohankekokonaisuutta toteutetaan neljässä (Oulun seudun, Kainuun, Oulunkaaren, Lapin) alueellisessa osahankkeessa sekä yhteisessä koordinaatio-osuudessa. Hankkeen tavoitteet on koottu kolmen toimenpidekokonaisuuden sisälle, joissa kussakin on määritelty osahankekohtaiset toimenpiteet. Seudun liikenteen kehittäminen: Oulun seudun liikenteen kehittäminen tapahtuu liikennejärjestelmätyöryhmässä, joukkoliikennetyöryhmässä, liikennetyöryhmässä ja liikennemallityöryhmässä. Työryhmien toimintaa seuraa ja koordinoi seudun teknisistä johtajista koostuva tekninen tiimi. Työryhmien sihteeri- ja asiantuntijapalvelut on rahoitettu yhteistyössä LVM:n, ELY keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa yhteistyössä. 53

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Liikenteen kehittämistä ohjaa vuonna 2009 solmittu Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimus. Liikenteen kehittämisen osalta menossa on joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman laatiminen, kevyenliikenteen strategian jalkauttaminen ja joukkoliikenneterminaaliverkon kehittäminen. Edellä mainitut selvitykset rahoitetaan seudun (50 %), ELY keskuksen (25 %) ja LVM:n (25 %) kanssa. Seudulliset tekniset palvelut; rakennusvalvonta: Seudun teknisten palveluiden toimintamallivaihto ehdot ovat olleet seudun kunnissa lausunnoilla. Näiden pohjalta on laadittu rakennusvalvonnasta seudullinen toteuttamisselvitys ja sen toteuttamiseen otetaan kantaa vuonna 2011. Oulun seudun kuntien logistiikan kehittäminen: Oulun kaupungin matkapalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen seudullisena palveluna. Pilottina aloittaa Kiimingin kunta. Prosessiin liittyy myös kuljetusten hoitamistavan seuranta ja toimintamallin suunnittelu. Hankeen tavoitteet yhdistyvät seudun hankintatoimen eli EPI hankkeen jatkokehittämiseen. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus: MAL aiesopimuksen tavoitteena Paras -selonteossa on kaupunkiseudun elinvoimaisuuden parantaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukko- ja kevyen liikenteen olo-suhteiden edistäminen, yhteiskuntavastuullinen asuntopolitiikka. Oulun seudulla on laadittu Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimus, joka on allekirjoitettu osallistuja tahojen kanssa marraskuussa 2009. Vuoden 2009 aiesopimuksessa keskeisenä tavoitteena on edistää seudullista maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteista kehittämistä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden MAL aiesopimuksen tavoitteet edellyttävät Oulun seudulta aikaisempaan verrattuna mm. seudullista asunto-ohjelmaa (otetaan huomioon vuokra- ja erityisasuminen) sekä seudullisia periaatteiden sopimista hajarakentamiseen liittyen sekä elinvoimaan ja kilpailu-kykyyn liittyvien tavoitteiden tarkempaa määrittelyä (vrt. metropolipolitiikka). Lisäksi tuodaan esille Oulun seudun ongelmat liittyen nuorisotyöttömyyteen. Oulun seudun tavoitteet määritellään aiesopimusvalmistelutyöryhmässä. Keskeisenä tavoitteena on määritellä Oulun seudun rooli toisena valtakunnan keskuksena, jolla on laaja vastuu pohjoisen kehittämisestä. Tähän tarvitaan uudenlaista kumppanuutta ja politiikkaa ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa. Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden toteuttamissuunnitelma: Seutuhallitus hyväksyi virkistys- ja vapaa-ajanalueiden toteuttamissuunnitelman syyskuussa 2010. Hailuodon ja Oulunsalon välisen liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittäminen: Seudulla käynnissä olleen Hailuoto-Oulunsalon välisen merialueen liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut. Hailuodon ja Oulunsalon kunnat jatkavat suunnittelualueen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset hankkeiden toteuttamiselle. Oulun seutu osallistuu kaavan laatimiskustannuksiin. Alakyläntien jätteenkäsittelyalue: Oulun seutu osallistuu Haukiputaan kunnan käynnistämään Alakylän jätekeskuksen osayleiskaavan laatimiseen ja siihen liittyvän valtatie 4 ja 20 välisen kehätieyhteyden suunnitteluun. Työssä varataan alue jätteenkäsittelyalueen sijoittamiseksi käyttösuunnitelman mukaiselle paikalle tai vaihtoehtona alueen siirtämiseksi kallionlouhinta-alueen läheisyyteen. 54

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Oppilaanohjauksen hanke: Opetusministeriön rahoittama Oulun seudun yhteinen Laadullisen oppilaanohjauksen hanke käynnistyi syksyllä 2008. Hankeen ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2010 syksyyn saakka, jonka jälkeen jatketaan hankeen II-vaiheen toteuttamista. Ensimmäisen vaiheen rahoitus 335 000 ja toisen vaiheen 230 000. Kuntien pilotteihin 80 % rahoituksesta, 20 % seudulliseen kehittämistyöhön. Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishanke, Seutu Nuti hanke: Opetusministeriön rahoittama Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää nuorten tieto- ja neuvontapalvelua Oulun seudulla siten, että kaikille seudun nuorille taattaisiin tasapuoliset, maksuttomat ja helposti saavutettavat, lähellä olevat, tieto- ja neuvontapalvelut nuoren yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Etsivän työn hanke: Opetusministeriön rahoittamaa etsivää nuorisotyötä on toteutettu Oulun seudun kunnissa 11.8.2008 lukien. Hallitus on jättänyt syksyllä 2009 Eduskunnalle esityksen nuorisolain muuttamisesta muun muassa siten, että kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava nuorisotoimen viranomainen. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat 15-17 vuotiaat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella olevat Oulun seudun nuoret. Erityisen huomion kohteena ovat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät aloita/keskeyttävät opinnot toisella asteella. Myös ennaltaehkäisevä työ oppilaitosten kanssa korostuu enenevissä määrin. Keskeisenä Rahoitushankkeet 1. Bio energiahanke 2. Rehuviljan kehittäminen 3. Perunaverkko hanke 4. Taitajien tierna hanke 5. Kipinää Kylille 6. Meripohjola hanke 7. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien omistajanvaihdoksia tukeva hanke EU-hankkeet EAKR seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympäristöt 2. Oulu 15 kulttuurin kehittämisohjelma 3. Tulevaisuuden palveluyhteiskunta/ Tietoyhteiskuntapalvelut 4. Soten sähköinen toimintatapa ja teknologia 5. Tulevaisuuden palveluyhteiskunta/ PanOULUseutu EAKR yrityskehitysyhtiöt 1. Oulun seudun hautomoverkosto 2. Internationa Marketing Approach for the Growth of Oulu Imago Hankkeet siirtyvät vuonna 2011 Oulun elinkeinoliikelaitoksen toteuttamiksi ja rahoittamiksi kokonaisuuksiksi. ESR seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Oulun seudun välityömarkkinat toimintamalli ja toteutusvaihe 2. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympäristöt 3. Valmistamo Nuorten kulttuurin innovaatiot menestystekijänä Oulun seudulta 4. Valmistamo Nuorten kulttuuri luovan talouden kehittäjänä 55

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Yrityspalvelut Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnan rahoittajina ovat mm. Oulun kaupunki ja jäsenyritykset. Yhteistyökumppaneina ovat ELY- keskus, TE- toimisto, Finnvera ja jäsenyritykset. Uusyrityskeskus tarjoaa neuvontaa aloittavalle yrittäjälle ensimmäisen kahden vuoden aikana mm. seuraaville osaalueille: liiketoiminnan ja kannattavuuden tarkastelu, markkinointi, lupakäytäntöjen ja vastuiden tarkastelu ja asiantuntijatarpeen selvittäminen. Kunnanhallitus päätti, että aloittavien yrittäjien neuvontapalvelut ostetaan Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:ltä, jolloin sopimuksen mukaan vuonna 2011 vuosikustannus olisi 0,56 euroa/ asukas ja vuonna 2012 vastaavasti 0,58 euroa. Elinvoimavaliokunta on ehdottanut, että vuoden 2011 alusta palkataan yritysasiamies kunnan markkinointiin ja hoitamaan olemassa olevien yritysten neuvontaa. Yritysasioiden hoitamista selvitetään yhdessä muiden Lakeuden kuntien kanssa. Yleiskaavoitus Taajaman osayleiskaavaa tarkistetaan keskeisiltä osilta ja työssä laaditaan kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Molempien vaihtoehtojen kaupallisten/yrityspalvelujen mitoitus lähtee voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetusta kerrosalasta, johon tulee lisäksi kunnan teettämän tulevaisuuden skenaarion sisältämät ratkaisut. Vaihtoehtojen erot syntyvät pääasiassa liikenneverkkoratkaisujen sekä rautatien lähiympäristön ja Zatelliitin alueen maankäyttöratkaisujen pohjalta. Vaihtoehdoissa selvitetään mm. asutuksen lisäämismahdollisuuksia kuntakeskuksen pohjoispuolelle ja Eteläsuomentien varren peltoalueille. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma Tavoitteena on laatia Oulun kaupunkiseudulle kolme vaihtoehtoista joukkoliikenteen palvelutasomallia perusteluineen ja vaikutusarvioineen. Työssä tehdään alustava esitys siitä, mitä kuntien tavoitteet siirtymäkaudelle/suunnitelmakaudelle 2011-2018 joukkoliikenteen palvelutasolle ovat erilaisissa vaihtoehdoissa sekä arvioidaan alustavasti rahoitustasoa. Suunnitelman perusteella pyydetään kuntien lausunnot palvelutasomalleista. Valittava malli toimii pohjana tarkentavalle linjastosuunnittelulle ja lopulliselle palvelutasolle. Työssä määritetään joukkoliikenteen määrällisiä ja laadullisia palvelutasotavoitteita seudun kuntien alueelle, johon sisältyvät tässä tarkastelussa Oulu, Kiiminki, Muhos, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Liminka ja Lumijoki. 56

Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Maksuosuudet 2010 Yhteistyötaho 2010 maksuosuus, 2011 maksuosuus, Lakeuden yhteistoiminta-alue (netto) 98 970 Seudun kehittäminen 26 810 27 400 Oulun seudun osaamiskeskus 62 300 0 Ouluseutu yrityspalvelukeskus 114 900 0 Oulun seudun uusyrityskeskus - 9 000 Seudun hankkeet 114 640 96 184 Oulun seudun ympäristöliikelaitos 211 500 218 000 Oulun seudun hankintayhteistyö 40 000 41 200 Maaseutupalvelut, osto Tyrnävältä 15 000 15 000 Joukkoliikenne (brutto) 66 000 58 000 Suomen kuntaliitto 46 350 46 350 Pohjois-Pohjanmaan liitto 129 780 126 700 Työmarkkinalaitos 11 000 11 000 Zeppelinin yrittäjäyhdistys 9 570 9 570 Jomma ry 45 000 50 000 Kunnallisverotus 367 000 372 000 Varhaiseläkemenoperusteiset maksut 369 000 369 000 Eläkemenoperusteiset Kuel-maksut 863 000 885 500 Terveyspalvelut (Medone Oy), brutto 320 000 328 000 Yhteensä 2 811 850 2 761 874 KANSALAISKUNTA TULOSLASKELMA 2009 2010 2011 2012 2013 ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot 286 649 322 300 433 000 110 700 34,3 443 800 454 900 Myyntitulot 63 636 76 100 192 900 116 800 153,5 Maksutulot 430 0 0 0 Tuet ja avustukset 222 567 246 200 240 100-6 100-2,5 Muut tuotot 16 0 0 0 Toimintamenot -4 290 887-4 485 390-4 699 736-214 346 4,8-4 835 300-4 970 700 Henkilöstömenot -1 910 188-2 023 160-2 088 562-65 402 3,2 Palvelujen ostot -2 321 749-2 332 880-2 488 534-155 654 6,7 Aineet, tarvikkeet -11 019-9 550-4 650 4 900-51,3 Avustukset -47 095-79 000-70 750 8 250-10,4 Muut toimintamenot -836-40 800-47 240-6 440 15,8 TOIMINTAKATE -4 004 238-4 163 090-4 266 736-103 646 2,5-4 391 500-4 515 800 Poistot 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -4 004 238-4 163 090-4 266 736-103 646 2,5-4 391 500-4 515 800 57

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PALVELUKUNTA Peruspalvelut PERUSPALVELUJOHTO Toiminta-ajatus Peruspalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalvelut muodostuvat viidestä alaprosessista (lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu, vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito) ja peruspalvelujohdosta. Peruspalveluiden johto vastaa peruspalveluiden tuottamisesta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Keskeisimmät tehtävät liittyvät asiakasohjaukseen, palveluprosessien toimivuuteen ja laatuun, tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkemmat palveluille asetetut tavoitteet, kehitysnäkymät ja strategiset kehittämistoimenpiteet käyvät ilmi peruspalveluiden alaprosessien kohdista. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Uuden asiakaspalautejärjestelmä luonti. Asiakaspalaute kysely pilotti tehty. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Kuntalaisten ja asiakkaiden peruspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Tyytyväisyys palveluihin Kuntapalvelut tutkimus 2010 (2009) Terveyspalvelut 4 (3,99), sosiaalipalvelut 3,52 (3,58), kulttuuri- j a sivistyspalvelut 3,56(3,47), Liikuntapalvelut 3,75 (3,76), opetuspalvelut 4 (3,97) 58

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Palveluprosessien kuvausten kattavuus 50 % Palveluprosessien kuvausten kattavuus Vapaa-ajan, ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen nivelvaiheen (0-2) kuvaukset tehty. Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto - Rai sovellus otettu käyttöön (kokonaisvaltainen arviointi- ja seurantajärjestelmä, joka ottaa huomioon toimintakyvyn eri ulottuvuudet - niin fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen kuin sosiaalisen. ) - Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä otettu käyttöön kotipalvelussa ja sairaalassa. - Varhaiskasvatukseen haku ja esi- ja perusopetukseen ilmoittautuminen toteutettu sähköisesti - Perhepäivähoitajien sähköinen työraportointi kokeilu toteutettu. - Mukana sosiaali- ja terveystoimen sähköisten toiminta ja teknologia hankkeessa - Perhepäivähoitajien työtuntiseurannan web-ohjelma 59

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Seurannan tulokset Arvioinnin tulokset - Yhteistoiminta-alueen valmistelussa, valmisteluryhmän ja ohjausryhmäntukena. Suunnitteluryhmän ja alatyöryhmien työskentely käynnistynyt. - Yhteisiä hankintoja ja kilpailutuksia tehty/käynnistetty. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Moniammatillinen henkilöstö Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Viittä vapautunutta tehtävää ei ole täytetty vakituisesti. Tavoitteena täyttää ta10 aikana. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat. Tyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan arvosana: ka. > 3,5 Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät. Kehittämiskeskustelujen kattavuus 100% Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset (alaprosesseittain tai/ja palvelualueittain sekä palveluyksiköittäin). Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Mittaus 2/2011 (TP09 3,7) Mittaus 2/2011 (TP09 64,4%) Vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat avointa Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Mittaus 2/2011(TP09 3,9) Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Osaava henkilöstö Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Kaikki rekrytoitavat tehtävät saadaan täytettyä kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöstöllä. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö. Avoimeksi tulleet tehtävät/virat saatu täytettyä 100% kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. 60

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö. Kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla tehtäviä vastaava tehtävänkuva. Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Työnvaativuuden arvioinnin kriteerien päivittäminen tehty yhdessä pääsopijajärjestöjen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys. Talousarvion pitävyys Lokakuun lopun tilanne Kehitysnäkymät Peruspalveluissa palveluiden kysynnän kasvu ja meno kehityksen hallinta on erittäin tärkeää ja luo kovia haasteita palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden parantamiseksi peruspalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, miten palveluita tuotetaan, miten niitä johdetaan, miten uutta teknologiaa hyödynnetään, miten yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisätään sekä miten henkilökunta otetaan mukaan uudella tavalla palveluiden kehittämistyöhön. Uusien tuotantotapojen rakentaminen nousee myös hyvin merkittäväksi osaksi Lakeuden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Hailuoto ja Lumijoki). Laajasti tarkasteltuna peruspalveluiden haasteet ja kehittymisen näkymät liittyvät lähivuosien aikana mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Palveluiden suuntaamiseen ennaltaehkäiseviin ja avohoidollisiin palveluihin. - Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. - Lapsiperheiden tukimuotojen monipuolistamiseen ja lisäämiseen. - Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. - Työllisyyspoliittisiin toimiin. - Kuntalaisten omaehtoisen terveyden edistämiseen ja siinä tukemiseen. - Peruspalveluiden toiminnan kehittämiseen asiakastarpeiden näkökulmasta ja niiden tarkasteluun yhtenä kokonaisuutena. - Palvelukäyttäjien käyttäjäkokemusten aktiivisempi keräämiseen ja niiden voimakkaampaan mukaan ottaminen palveluiden kehittämisessä. - Uudenlaisen osaamisen varmistamiseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseen. - Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpito ja hoivapalveluiden määrän turvaaminen 61

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Valtuuston vuonna 2009 asettamien tavoitteiden mukaisesti peruspalveluilta edellytetään toimenpiteitä, joilla kuntalaislähtöisiä palveluita kehitetään ja palvelujen hintojen nousua hillitään sekä henkilöstön työhyvinvointia parannetaan. Vuonna 2010 toteutetun Tykes hankeen myötä osa peruspalveluiden palveluprosesseista on kuvattu. Vuonna 2011 jatketaan peruspalveluiden palveluprosessien kuvaamista. Osa prosessikuvauksista tehdään yhdessä Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Vuonna 2010 valmistunutta Hyvän kasvun strategiaan lähdetään toteuttamaan erilaisten hankkeiden myötä. Vapaa ajan palveluissa jatketaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja laaditaan kansalaisopiston ja kulttuuristrategia. Peruspalvelut ovat mukana monissa seudullisissa hankkeissa. TUKEVA2 (Tukea Kehitystä Vastuuta) juurrutetaan TUKEVA1 aikana pilotoituja toimintamalleja ja kehitetään neljävuotiaiden hyvinvointiarviointijärjestelmää. Sosiaali- ja terveystoimen sähköisten toimintapa ja teknologia hankkeessa haetaan uusi toimintatapoja erilaisten teknologisten järjestelmien käyttöön ottoon kuntapalveluissa (mm. seudullinen sijaisrekrytointi järjestelmä, perhepäivähoitajien työtuntimäärän kirjaaminen webohjelmistolla, toimeentulolaskuri, päiväkotien läsnäolotiedot jne.). KYTKE (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) hankkeen painopisteenä mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi. Asiakaspalautejärjestelmien ja käyttäjäkokemusten tuominen palvelutuotannon kehittämiseksi on käynnistetty. Järjestelmien kehittäminen tarvitsee merkittävää kehittämistä tulevina vuosina. Vuoden 2011 aikana tarkoituksena on käynnistää erillinen hanke Sitran kanssa, joka tukee asiakasnäkökulman tuomista palvelutuotannon kehittämiseen. Pirilän toimintakeskuksen kehittämistä jatketaan. Vuonna 2010 toiminnan Pirilä alueella, nuorisotyön lisäksi, on käynnistänyt ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon päivä- ja virkistystoiminnan palvelut. Peruspalvelut on aktiivisena kumppanina Pirilän porrashankkeessa (PiPo). Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun seudun eteläisten kuntien 15-24 -vuotiaat nuoret, joilla on vaara syrjäytyä toisen asteen koulutuksesta tai työelämästä. Projektin toiminnan piiriin ohjataan nuoria mm. Oulun seudun TE - toimistosta, Kempeleen kunnan koulu-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveystoimesta ja Etsivän työn hankkeesta. Nuoria palvellaan hankkeessa yksilöllisesti. Projektityöntekijät perehtyvät nuoren tilanteeseen, laativat alustavan palvelutarvearvion sekä kokoavat tarvittavan työryhmän verkostotapaamiseen. Toimenpiteet Peruspalveluiden palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukevat elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalveluiden erilaiset kehittämishankkeet tähtäävät palveluiden laatuun, toimivuuteen, saatavuuteen, työhyvinvointiin ja kustannusvaikuttavuuteen. Peruspalveluiden talousarviossa panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vastataan asiakastarpeiden muutoksiin. Alla on merkittävimpiä muutoksia. Terveys ja toimintakyvyssä lisätään terveydenhoitajan ja psykologin työpanos. Lisäksi erikoissairaanhoidon, terapiapalveluiden, erilaisten hoitotarvike ja muiden palveluiden ostoja lisätään. Uusi apuvälinekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. 62

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalisessa turvallisuudessa lakisääteisten palveluiden määräajoissa pysymiseksi perustetaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävä ja virka sekä lisätään palkkamäärärahoja tukityöllistämiseen. Koulukuraattorin palveluita lisätään perustamalla yksi uusi virka. Vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien avustus tuntimäärää lisätään. Lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuksen palvelualueelle lisätään määrärahaa yksityisen päivähoidon kuntalisiin ja otetaan uusi ryhmäperhepäiväkoti kokovuotisesti käyttöön. Opetuksen puolella varaudutaan syksystä 2011 alkaen uuden yhtenäiskoulun yläluokkien opetuksen käynnistämiseen ja lisätään opetusresursseja (2 luokanopettajaa), jotta opetusryhmäkoot pysyisivät asetettujen tavoitteiden mukaisina. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpidon palveluissa omaishoidon tuen saajien lukumäärää nostetaan kymmenellä ja omaishoidon tuen resursseja kohdennetaan vammaisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. Varmistetaan osaavan sijaishenkilöstö perustamalla terveys ja toimintakyvyn kanssa yhteiset työtehtävät (sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa). Vapaa ajan palveluissa lisätään laadukkaita tapahtumia yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja jatketaan kolmannen sektorin yhteistyön lisäämistä mm. liikuntapalveluissa. 63

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUPROSESSI TA TA 2010+ Talousarvio TS TS Peruspalvelujohto 2010 MUUTOS 2011 2012 2013 Tulot 2 500 2 500 2 500 2 573 2 648 Menot -963 860-955 260-899 552-925 639-952 483 Netto -961 360-952 760-897 052-923 066-949 835 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot 1 803 560 1 806 560 1 957 150 2 011 849 2 070 193 Menot -28 512 340-28 305 240-29 655 372-30 444 994-31 327 899 Netto -26 708 780-26 498 680-27 698 222-28 433 145-29 257 706 Vapaa - aika Tulot 531 310 531 310 527 748 543 053 558 801 Menot -2 199 140-2 184 440-2 237 767-2 299 268-2 365 946 Netto -1 667 830-1 653 130-1 710 019-1 756 215-1 807 145 Terveys ja toimintakyky Tulot 1 295 000 1 325 800 1 362 300 1 401 807 1 442 459 Menot -21 801 750-21 725 530-22 518 145-23 171 171-23 843 135 Netto -20 506 750-20 399 730-21 155 845-21 769 364-22 400 676 Sosiaalinen turvallisuus Tulot 919 650 919 650 1 166 640 1 200 473 1 235 286 Menot -7 018 760-7 250 260-7 517 588-7 735 598-7 959 930 Netto -6 099 110-6 330 610-6 350 948-6 535 125-6 724 644 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot 554 240 554 240 604 000 621 516 639 540 Menot -3 370 140-3 434 440-3 599 011-3 699 987-3 807 286 Netto -2 815 900-2 880 200-2 995 011-3 078 471-3 167 746 Yhteensä tulot 5 106 260 5 140 060 5 620 338 5 781 271 5 948 927 Yhteensä menot -63 865 990-63 855 170-66 427 435-68 276 657-70 256 679 Yhteensä netto -58 759 730-58 715 110-60 807 097-62 495 386-64 307 752 64

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUPROSESSI TULOSLASKELMA 2009 2010 2011 2012 2013 ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot 5 299 491 5 140 060 5 620 338 480 278 9,3 5 781 270 5 948 927 Myyntitulot 1 173 802 1 068 620 1 261 048 192 428 18,0 Maksutulot 3 058 681 3 274 940 3 312 790 37 850 1,2 Tuet ja avustukset 653 441 560 100 810 100 250 000 44,6 Muut tuotot 413 567 236 400 236 400 0 0,0 Toimintamenot -62 100 901-63 855 170-66 427 435-2 572 265 4,0-68 276 657-70 256 680 Henkilöstömenot -27 663 860-28 707 050-30 453 141-1 746 091 6,1 Palvelujen ostot -29 228 689-29 889 990-30 716 031-826 041 2,8 Aineet, tarvikkeet -1 442 963-1 507 530-1 540 163-32 633 2,2 Avustukset -3 404 419-3 483 020-3 441 820 41 200-1,2 Muut toimintamenot -360 970-267 580-276 280-8 700 3,3 TOIMINTAKATE -56 801 410-58 715 110-60 807 097-2 091 987 3,6-62 495 387-64 307 753 Poistot -367 570-367 500-324 700 42 800-11,6-96 000-63 500 Vyörytyskulut -115 003-57 900-69 750-11 850 20,5 Vyörytystuotot 115 003 57 900 69 750 11 850 20,5 TILIKAUDEN TULOS -57 168 980-59 082 610-61 131 797-2 049 187 3,5-62 591 387-64 371 253 PERUSPALVELUJOHTO TULOSLASKELMA 2010 2011 2012 2013 ULKOISET JA SISÄISET Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot 2 500 2 500 0 0,0 2 573 2 648 Myyntitulot 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 Muut tuotot 2 500 2 500 0 0,0 Toimintamenot -955 260-899 552 55 708-5,8-925 639-952 483 Henkilöstömenot -531 320-536 933-5 613 1,1 Palvelujen ostot -410 640-349 319 61 321-14,9 Aineet, tarvikkeet -10 200-10 200 0 0,0 Avustukset -3 000-3 000 0 0,0 Muut toimintamenot -100-100 0 0,0 TOIMINTAKATE -952 760-897 052 55 708-5,8-923 066-949 835 Poistot 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -952 760-897 052 55 708-5,8-923 066-949 835 65

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin tehtävänä on tarjota lakisääteiset varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut sekä riittävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön palvelut. Varhaiskasvatus, koulut ja nuorisotyö toimivat siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut KAPA Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluihin säilyy vähintään vuoden 2010 tasolla. KAPA Tyytyväisyys palveluihin. KAPA 2010 (asteikko 1-5) Varhaiskasvatus 4,04 (2009 4,04) Peruskoulu 4,12 (2009 4,06) Lukio 4,16 (2009 4,15) Nuorten harrastustoiminta 3,55 (2009 3,43) Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 tulosten perusteella Yo-tutkinnon läpäisseitä opiskelijoita yli valtakunnan keskiarvon Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti. Kuntalaisten tarpeita vastaavat päivähoitopalvelut vähintään 85 %:sti Lapsen ja nuoren kasvu, kehittyminen ja oppiminen tapahtuu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä Lasten ja nuorten tyytyväisyys saamaansa ohjaukseen ja opetukseen. Huoltajien tyytyväisyys lasten saamaan kasvatukseen, opetukseen ja tukeen. Vuosittain toteutettavien arviointien kohteet ja arviointitapa määritelty. Yo-kirjoitusten tulokset Kevät 2010 Kempele 100 % Koko maa 94,2 % Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Saatu hoitopaikka/toivottu hoitopaikka, % Lasten, nuorten ja huoltajien kokemus kasvu- ja oppimisympäristön turvallisuudesta (Hyvän kasvun strategian kyselyt) Päivähoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta tai 2 viikkoa äkillisen työllistymisen ym. syntyneestä tarpeesta. TP 2009 Vanhempien toivoma hoitopaikka/saatu hoitopaikka Päiväkotihoidossa 88,5% Perhepäivähoidossa 100% Vuosittain toteutettavien arviointien kohteet ja arviointitapa määritelty. 66

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tavoitetaso määritellään kevään 2011 kyselyn tulosten perusteella Varhaiskasvatus, esiopetus ja koulujen toiminta tukee perheitä kasvatustehtävässä/ varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat tehdään kaikille kunn. päivähoidossa tai esiopetuksessa oleville lapsille. Oppimissuunnitelmat tehdään strategian mukaisesti kaikille tehostetun tuen piirissä oleville ja 4. ja 6.luokan oppilaille. Kattavuus perusopetuksessa yli 10 %. Opetusryhmien koko enintään nykyinen Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas ei laske. Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä nousee. Alle 25-vuotiaiden koulutuksen tai työelämän ulkopuolella jääneiden määrä pienenee Varhaiskasvatussuunnitelmien kattavuus % Esiopetussuunnitelmien kattavuus % Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien kattavuus % Koulujen opetusryhmien koko Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kattavuus 95 %. Oppimissuunnitelmien kattavuus perusopetuksessa 4 %. Keskimääräiset ryhmäkoot (tavoite, max) - 1-3 lk 20,2 (25) - 4-6 lk 23,8 (32) - 7-10 lk 20,0 (20) Opetustunnit - perusopetus 1-6 luokat 1,47h/opp - perusopetus 7-10 luokat1,97h/opp Lasten- ja nuortentalojen omaan toimintaan osallistuneiden määrä kevätkaudella 2010 keskimäärin 40 kävijää / aukiolopäivä Nuoria alle 25-vuotiata työttömiä 113 (30.9.2010) Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kodit osallistuvat aktiivisesti keskusteluun, tapahtumiin ja toimintaan. Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien määrä. Päiväkodeilla 6, kouluilla 5 vanhempaintoimikuntaa tai -ryhmää Jokaisella varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yksiköllä on oma vanhempainryhmä. Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisia vähintään kaksi lukukaudessa ja yhteisiä kokoontumisia vähintään kaksi lukuvuodessa Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisten ja yhteiskokoontumisten määrä Koulujen omilla vanhempainryhmillä useita kokoontumisia ja yksi yhteiskokoontuminen 67

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa on lisätty. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 arviointikyselyn tulosten perusteella Lasten ja nuorten Osallisuussuunnitelmien kattavuus yksiköissä. Arviointikyselyt lapsille ja nuorille osallisuudesta Osallisuussuunnitelmien teko yksikkökohtaisesti määritelty. Arviointikohteet ja arviointitapa määritelty. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Keskeisten kasvun ja oppimisen nivelvaiheiden kuvaamista on jatkettu Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa. Oppimissuunnitelman sähköisen version kehittäminen ja käyttöönotto on aloitettu. Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja kanssa Päiväkotien keskimääräinen käyttöaste nousee Opettajien tuntien pito yli ala- ja yläkoulujen rajan lisääntyy. Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Keskimääräinen käyttöaste (perustuu päiväkirjamerkintöihin, lasten painokertoimiin sekä toimintayksikön paikkamääriin) Luokan- ja aineenopettajien yhteistyö. Opettajien määrä, joilla tunteja yli ala- ja yläkoulujen rajan Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategian valmistelun yhteydessä on kuvattu esi- ja alkuopetuksen prosessi. Tukeva-hankkeeseen liittyen on kuvattu joustavan perusopetuksen oppilaiden siirtyminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja kotona hoidettavien lasten ryhmämuotoisen tuen polku. Wilman käyttö kodin ja koulun yhteistyössä. Asiakastietojärjestelmiä kehitetään seutukunnallisesti. Mukana Oulun seudun sähköisen opetussuunnitelman kehittämisessä (esops) ja Sotensähköiset palvelut hankkeessa (varhaiskasvatuksen osalta). Seutukunnallisia kehittämishankkeita mm. TUKEVA, KELPO, 72-99, vaihtelee eri päiväkodeissa Syksyllä 2010 opettajia yli ala- ja yläkoulujen rajan 27. Talousarvio 2010 toteutuu ennakoidusti 68

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kehitysnäkymät Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin keskeinen tavoite on varhaiskasvatuksen niveltäminen esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen perusopetuksen yhtenäisyydessä siten, että lapsen ja nuoren kasvun yhtenäinen hallittu jatkumo toteutuu kehittyvässä kumppanuudessa sosiaalisen turvallisuuden, terveyden ja toimintakyvyn sekä vapaa-ajan alaprosessien kanssa. Varhaiskasvatuksessa haasteena on kasvavassa kunnassa vastata lakisääteisesti perheiden varhaiskasvatuspalveluiden tarpeeseen. Päivähoitoasetuksen mukaan lapselle on järjestettävä hoitopaikka, kun vanhemmat ovat jättäneet hakemuksensa viimeistään neljää kuukautta ennen hoidon alkua. Mikäli tarve johtuu vanhemman äkillisestä työllistymisestä tai opiskelupaikan saamisesta, on kunnalla aikaa paikan järjestämiseen kaksi viikkoa. Väestöennusteen mukaan 0 6 vuotiaita lapsia lisääntyy 12 vuoden 2010 ja 2011 välillä. Vuoteen 2013 mennessä lapsimäärä lisääntyy yhteensä 74 lapsella. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään vaikuttaa ikäryhmien määrän lisäksi myös yleinen työllisyystilanne ja siinä tapahtuvat vaihtelut. Palvelualojen aukioloaikojen muuttuessa lasten jatketun ja ympärivuorokautisen hoidon tarve on lisääntynyt. Kunnallisen yksityisen hoidon tuen suuruus vaikuttaa yksityisen päivähoidon mahdolliseen lisääntymiseen. 1150 Kunnallisessa päivähoidossa hoidetut lapset Tammikuu 2008 - marraskuu 2010 1100 1068 1074 1096 1096 1081 1050 1000 950 1060 963 1067 1071 995 1027 1078 1036 1063 1028 1052 975 1034 1030 1021 1024 1042 1028 1021 1004 1029 1017 1022 1003 984 994 900 2008 2009 850 855 865 2010 800 802 750 700 697 650 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 69

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Suunniteltu palvelun tarve/palveluiden piirissä olevat vuonna 2011. Päiväkotihoito (kunn.) 460 750 Ryhmäperhepäivähoito (kunn.) Perhepäivähoito (kunn.) 180 Yksityinen päivähoito Esiopetus 251 110 200 120 Avoin varhaiskasvatus Tuettu kotihoito Kuvio. Väestötietojen mukaiset ja kunnallisessa hoidossa olevat lapsimäärät. (Kunnallisessa hoidossa olevat lapset tammi- toukokuu 2010) 2500 2000 1942 1963 2026 2038 2070 2100 1500 1000 1014 1046 1060 0-6 vuot Kunn. hoid 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6-vuotiaiden esiopetuksesta toteutetaan ensi vuonna 90 % varhaiskasvatuksen palveluna (251 oppilasta) ja 10 % opetuksen puolella (28 oppilasta). Syksyllä 2011 aloittaa 1.luokalla väestöennusteen mukaan 301 oppilasta, joka on 39 oppilasta enemmän kuin elokuussa 2010. Kokonaisuudessa perusopetuksen oppilasmäärä nousee syksyn 2010 tilanteesta 66 oppilaalla. 70

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Oppilasmäärät kouluittain 2005-2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (ennuste) Lukio 338 326 331 323 337 319 320 Yläaste 676 725 741 735 749 757 761 Ylikylä 793 783 790 556 548 528 567 Kirkonkylä 484 465 467 502 489 514 504 Ketolanperä 108 105 117 94 91 75 79 Linnakangas 230 249 251 264 Santamäki 121 137 135 141 148 129 154 Mukautettu 20 29 26 14 14 19 10 EHA1 24 16 24 27 25 21 21 EHA2 6 5 5 6 6 6 Kuvio. Perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain 2009-2011 350 300 250 200 150 100 2009 2010 2011 50 0 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Kuvio. Perusopetuksen keskimääräiset luokkakoot 2009-2011 30 25 20 15 10 2009 2010 2011 5 0 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk 71

Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Lukion oppilasmäärät vuosiluokittain 2008-2010 140 120 100 80 60 40 2008-2009 2009-2010 2010-2011 20 0 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI Kempeleen lukion syksyllä 2010 aloittaneiden opiskelijoiden määrä oli 91, joka oli 35 pienempi kuin syksyllä 2009 ja 21 opiskelijaa pienempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Perusopetuksen päättäneistä oppilaista hakeutui Kempeleessä keväällä 2010 noin 48 % lukiokoulutukseen ja 52 % prosenttia ammatilliseen koulutukseen, mikä on valtakunnallisen suuntauksen mukainen. Kempeleestä hakeudutaan edelleen myös kaupungin lukioihin. Lukion toiminnan laajuuden kannalta merkittävää on, mille tasolle aloittaneiden määrä jatkossa asettuu. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Hyvän kasvun strategian käyttöönottoa ja toimenpiteitä jatketaan. Strategian mukaiset kehittämisryhmät toimivat aikataulun mukaisesti. Lapsille, nuorille, huoltajille ja henkilöstölle suunnattu toiminnan arviointi toteutetaan keväällä 2011. Hyvän kasvun strategian mukaisesti suunnitellaan ja käynnistetään palveluiden uudelleen organisointia. Tähän liittyy keskeisesti Erityisen tuen keskuksen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen. Vahaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön alueellinen toiminta vakiinnutetaan. TUKEVA - hankkeen 2. vaihe alkaa marraskuussa 2010 ja kestää 30.6.2012. Vaiheen aikana juurrutetaan, eli siirretään ensimmäisen vaiheen aikana saatuja kokemuksia ja hyviä käytänteitä toisiin kuntiin. Kempeleessä toisen vaiheen seudullisessa juurruttamisessa ovat mukana kotona hoidattavan lapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoisen tuen polku ja joustavan perusopetuksen toimintamalli siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. TUKEVA hankkeen 2. vaiheeseen kuuluu myös hyvinvointijärjestelmän kehittäminen. Hankkeessa mallinnetaan ja pilotoidaan lapsen 4-vuotistarkastuksen yhteydessä tehtävää laajaa hyvinvointiarviota. Varhaiskasvatus on yhtenä osapuolena moniammatillisesti toteutettavaa hanketta. Kempele on mukana valtakunnallisen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen Kelpo-hankkeessa. Keskeisenä tavoitteena ovat syksyllä 2009 laaditun käsikirjan toimintaperiaatteiden käyttöönotto sekä Erityisen keskuksen toiminnan kehittäminen. Käsikirjan laadinnassa on huomioitu ensi vuonna voimaan tuleva perusopetuslain muutos, jonka keskeinen tavoite on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä tarvittaessa erityistä tukea. 72