Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Hankasalmen vastaukset toimeenpanosuunnitelmaan kursiivilla) Kunnan rekisteritiedot Kunta Hankasalmi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Matti Mäkinen Yhdyshenkilön asema Kunnanjohtaja (1.9.2007 alkaen, sitä ennen hallintojohtaja) Yhdyshenkilön puhelinnumero 040 5052198 Yhdyshenkilön sähköposti matti.makinen@hankasalmi.fi Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n Ei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Kunnan oma 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Ei 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? - 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? - 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen Asukasmäärä? - Maapinta-ala? - 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan?
- 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? - Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? Kyllä g 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Suunnitteilla on 14 nykyisen muun kunnan kanssa yhdessä toteutettava seudullinen liikelaitoskuntayhtymäterveyskeskus. Hankealue koostuu kolmesta kokonaisesta seutukunnasta (Jyväskylän, Joutsan ja Keuruun seutukunnan kunnat) sekä Konneveden kunnasta. Nykyisin näillä kunnilla on yhteensä 8 terveyskeskusta. (kunnat ovat: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia) Hankesuunnitelma kokonaisuudessaan 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 190 000 asukasta 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? 1) Vanhusten laitoshoito on osalla kunnista järjestettynä yhteistoiminta-alueella jo 1.1.2009 alkaen. Kokonaisvaltaisesti vanhusten laitoshoidon järjestäminen selvitetään vuoteen 2011 mennessä. 2) Huumeiden käyttäjien korvaus- ja vierotushoidot järjestetään yhteisesti koko alueella 1.1. 2009 alkaen. 3) Psykiatrinen palveluasuminen järjestäminen yhteisesti selvitetään. 4) Vanhusten palveluasumisen ja kotihoidon tilannetta selvitetään. Ratkaisu siitä, siirretäänkö ne kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueella hoidettavaksi esimerkiksi vuodesta 2011 alkaen, tehdään kuitenkin myöhemmin ja toistaiseksi Hankasalmen kunnan kanta on pitää ne kunnan omana toimintana. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? Vain ympäristöterveydenhuolto. Muiden hallintokuntien palveluja ei siirretä. 1.B.6. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Ympäristöterveyshuollon järjestää jäsenkuntiensa puolesta(keuruu vielä selvittää muuta yhteistyövaihtoehtoa) Jyväskylän seututerveyskeskus 1.1.2009 alkaen. Ympäristönsuojelu jää peruskuntien hoidettavaksi. Myöskin työterveyshuollon järjestämisestä vastaa Jyväskylän seututerveyskeskus 1.1. 2009 alkaen. 1.B.7 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä. 1.B.8 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K Vuoden 2009 alusta lukien 1.B Palvelurakenteen vahvistaminen kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa: ammatillinen peruskoulutus 1.B.9. Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä. Minä kuntien kanssa? Hankasalmi kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään, joka täyttää jo asukaslukutavoitteen.
1.B.10 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan - 1.B.11. Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? - 1.B.12 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? Kyllä 1.B.13 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymään, joka selvittelee fuusiota Mikkelin ammatillisen koulutuksen kanssa. Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? Ei Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? g Ei 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? Ei 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Kunnan oma 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja.
2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Liikelaitoskuntayhtymässä (seututerveyskeskus 1.1.2009 lähtien) tai erikoissairaanhoidossa kehitysvammaisten neuvonta- ja ohjauspalvelut (kehitysvammaneuvola). 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Ohjaus- ja neuvontapalveluja lukuunottamatta muut palvelut. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? ga) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. kohdat b f Ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran. Tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen palvelujärjestelmään. Toimijat tutkivat, ohjaavat tutkimuksia, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoiopiiri osallistuu Dehko-hankkeeseen. Myös EVI-hanketta toteutetaan Keski-Suomessa. Kehitetyt toimintamallit suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueellisena toimija tulee olemaan preventioryhmä, jossa on edustajat erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Terveyden edistämistä toteutetaan erityispainopistealueina 1)diabetes ja (muut) valtimosairaudet, 2)krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, 3) osteoporoosi, 4) mielenterveyden häiriöt. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa. KOSKE edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden kehitystä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.koske tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Huomiota kiinnitetään paikallisyhteisön toimijoiden yhteistyöhön. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettuna julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? Kysymys ei koske Keski-Suomea. 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009. II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005
As.luku naiset 2802 0-6 v. (1) naiset 164 7-16 v. (1) naiset 348 As.luku miehet 2786 0-6 v. (1) miehet 188 7-16 v. (1) miehet 305 17-19 v. (1) naiset 17-19 v. (1) miehet 106 97 20-64 v. (1) naiset 20-64 v. (1) miehet 1421 1683 65-74 v. (1) naiset 65-74 v. (1) miehet 323 306 75-84 v. (1) naiset 75-84 v. (1) miehet 346 179 85 v.- (1) naiset 94 85 v.- (1) miehet 28 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset 2716 0-6 v. (1) naiset 169 7-16 v. (1) naiset 324 As.luku miehet 2796 0-6 v. (1) miehet 181 7-16 v. (1) miehet 310 17-19 v. (1) naiset 17-19 v. (1) miehet 86 86 20-64 v. (1) naiset 20-64 v. (1) miehet 1395 1635 65-74 v. (1) naiset 65-74 v. (1) miehet 300 349 75-84 v. (1) naiset 75-84 v. (1) miehet 310 183 85 v.- (1) naiset 132 85 v.- (1) miehet 52 Indeksi 98,6 Vuosi 2015 As.luku naiset 2661 0-6 v. (1) naiset 164 As.luku miehet 2842 0-6 v. (1) miehet 190 7-16 v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet
304 328 17-19 v. (1) naiset 17-19 v. (1) miehet 86 89 20-64 v. (1) naiset 20-64 v. (1) miehet 1324 1536 65-74 v. (1) naiset 65-74 v. (1) miehet 373 422 75-84 v. (1) naiset 75-84 v. (1) miehet 258 216 85 v.- (1) naiset 152 85 v.- (1) miehet 61 Indeksi 98,5 Vuosi 2020 As.luku naiset 2632 0-6 v. (1) naiset 164 7-16 v. (1) naiset 312 As.luku miehet 2897 0-6 v. (1) miehet 190 7-16 v. (1) miehet 327 17-19 v. (1) naiset 17-19 v. (1) miehet 78 97 20-64 v. (1) naiset 20-64 v. (1) miehet 1267 1495 65-74 v. (1) naiset 65-74 v. (1) miehet 420 453 75-84 v. (1) naiset 75-84 v. (1) miehet 248 262 85 v.- (1) naiset 143 85 v.- (1) miehet 73 Indeksi 99 Vuosi 2025 As.luku naiset 2622 0-6 v. (1) naiset 160 7-16 v. (1) naiset 312 As.luku miehet 2938 0-6 v. (1) miehet 186 7-16 v. (1) miehet 336 17-19 v. (1) naiset 17-19 v. (1) miehet 83 99 20-64 v. (1) naiset 20-64 v. (1) miehet 1212 1448
65-74 v. (1) naiset 65-74 v. (1) miehet 404 444 75-84 v. (1) naiset 75-84 v. (1) miehet 318 333 85 v.- (1) naiset 133 85 v.- (1) miehet 92 Indeksi 99,5 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 0,69 v. 2010 0,72 v. 2015 0,81 v. 2020 0,88 v. 2025 0,96 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Käytössämme on kaksi erilaista väestö- ja huoltosuhde-ennustetta. Efekon laatima ennuste pohjautuu tilastokeskuksen vanhempaan arvioon, jossa asukasmäärämme laskisi noin 5000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä ja vastaavasti huoltosuhde olisi koko ajan noin 0,05 parempi kuin mitä vastasimme kysymykeen 3B1. Väestöennusteiden ero on lähinnä siinä, että viime vuosien kehitys ja niiden pohjalta tehtävät päätelmät ennustavat nimenomaan nykyisin toteutuneen muuttoliikkeen kautta lapsimäärän pysyvän suunnilleen nykytasolla ja vanhusten määrän 2015 jälkeen ennen kaikkea kasvavan. Aiemmin lasten määrän ennustettiin laskevan. Käytännössä päivähoito- ja koulupalvelujen kysyntään kyetään jatkossa vastamaan nykytarjonnalla ja kouluverkkoa jo tehtyjen päätösten mukaan karsimaan ainakin kahdella alakoululla. Päivähoidossa haasteena on turvata perhepäivähoitajien saatavuus. Samoin haasteena on vuosina 2005-2015 turvata nopeimmin palvelutarjontaan nähden asukasmäärältään kehittyneen Niemisjärven taajaman palvelut. Ikääntyneiden määrä lisääntyy merkittävästi 2015 jälkeen ja jossain määrin jo sinne mentäessä. Se heikentää huoltosuhdetta työikäisten lisääntymisen tyrehtyessä. Jo ny palvelutarjonnassamme on korjattavaa vanhuspalvelujen suhteen. Suurimmat haasteemme ovat ehdottomasti tällä saralla. Päivähoitopaikkoja tai kouluja ei kunnassamme juurikaan tarvita lisää ja paikkoja voidaan kohdentaa toisin. Vanhuspalveluja on lisättävä. Kunnan talouden ja toimintojen suunnittelussa on jo nyt otettava huomioon huoltosuhteen raskaus. Kunnan toimintojen ja talouden reunaehtojen yhteensovittaminen vaatii ennakkoluulotonta halua yhteiseen palvelutuotantoon muiden kuntien kanssa. 3.3. Jos kunta perustelluista syistä käyttää muita, kuin tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. Kunnassa on siis Stakesin kokoama ennuste palvelutarpeista ja väestön kehityksestä uusimpiin tilastokeskuksen tietoihin perustuen. Lisäksi kunta itse on tulostanut ja Efekolta on laadittuna kunnalle
ennuste vuoden 2003 tietoihin perustuen. Tulemme seuraamaan kummankin ennusteen kautta toteumia jatkossa. Arviot olemme tehneet uusimpaan tietoon nojautuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. kunnan oma 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Palvelutarve kasvaa ennen kaikkea ikääntyneiden terveydenhoidon puolella. Vuoteen 2015 mennessä ei huomattavasti, mutta sen jälkeen kylläkin. Palvelutarpeen kasvua tapahtunee myös, mikäli seututerveyskeskushankkeen myötä saadaan luotua hoidonporrastukseen muutoksia (erikoissairaanhoitoperusterveydenhuolto). Mikäli vanhuspalveluissa saadaan toteutettua suunnitellut rakenneuudistukset, niin vuodepaikkoja on riittävästi palvelutarpeen kasvuun terveyskeskussairaalassa. Muutenkaan uusia tiloja ei tarvitse rakentaa ja nykyiset ovat hyvässä toimintakunnossa. Henkilöstömäärää ei väestömuutosten tai huoltosuhteen kasvun vuoksi vuoteen 2015 tarvitse juurikaan tarkistaa, vuoden 2015 jälkeen harkinnalla ehkä hieman. Efekon peruspalvelujen ennakointi perusterveydenhuollon avohoitoon ennakoi Hankasalmelle ikävakioitunakin indeksin muodossa laskua. Tuossa ennusteessa, joka on laadittu 2006 on tosin lähdetty oletuksesta, että väkimäärä vähenee kunnassa 2025 mennessä 500 hengellä ja nyt tuo ennuste on tarkentunut senkaltaiseksi, että väkimäärän väheneminen olisi hyvin pieni määrältään. Joka tapauksessa Efekon ennusteessa kun indeksi 2004 on 100, on se vuonna 2010 (96), 2015( 95), 2020 (94) ja 2025 (93). Palveluja emme voi paljoa karsia, mutta toisaalta niiden määrää ei tarvitse kasvattaa. Tämän vuoksi Hankasalmi puolestaan Stakesin Keski-Suomen kunnille tekemän palvelutarveanalyysin arvioissa pärjää melko hyvin. Terveyden- ja vanhustenhuollon kohdalla ikärakenteen muutos huomioon ottaen asukaskohtaiset menot nousevat Hankasalmella vuoteen 2015 mennessä noin 14 % ja vuoteen 2025 mennessä 27,5 %, kun samoilla muuttujilla arvioidaan koko maan ja Keski-Suomenkin muutoksen vuoteen 2015 mennessä olevan 21,5 % ja 2025 mennessä 47 %. Kun Hankasalmella nousua on etenkin vanhuspalveluissa, sisältyy tähänkin ennusteeseen arvio terveydenhuollon kulujen laskusta, jota sitten hoidonporrastus sosiaali- ja terveystoimen välillä voi muuttaa, mutta silloin vastaavasti erikoissairaanhoidon kulunousu leikkaantuisi. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Kuten edellisen kohdan vastauksessa tuli esille, niin vanhuspalvelujen järjestäminen on sosiaalihuollossa tulevaisuuden haaste. Sen ratkaisemiksi tarvitaan niin lisäresursseja, uusia omia toimintatapoja kuin seudullista yhteistyötä. Vuoteen 2015 mennessä määrällinen kasvu ei ole suurta, mutta sen sijaan nykypalvelutilanteessa on jo korjaamista. Lisäksi vuoden 2015 jälkeen määrällinen kasvu on yli 75-vuotiaiden kohdalla suurta. Vuonna 2005 yli 75 vuotiaita on 647, arvio vuodelle 2015 on 687 ja vuodelle 2025 jo 876. Muutoin sosiaalihuollon parissa eivät väestömuutokset aiheuta suuria muutostarpeita, mutta eivät suuresti anna mahdollisuuksia resurssien leikkaamiseenkaan 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Väestömuutoksella ja huoltosuhteella ei arvioida olevan erityisiä vaikutuksia 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Palvelutarve säilyy Efekon laatiman indeksiennusteen mukaan suunnilleen nykytasolla, mikä on loogistakin, kun väestön määrä hivenen laskee, mutta vanhusväestön osuus suhteessa hiukan kasvaa. Tulevaisuuden mahdolliset hoitomahdollisuuksien kasvut väestölle voivat toki muuttaa tilannetta. Toisaalta mahdollisella nykyistäkin tehokkaammalla hoidonporrastuksella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, voidaan kustannuksia hiukan leikata. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palvelutarve alenee hiukan v. 2010 mennessä ja säilyy sen jälkeen ennallaan. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä?
Nuorisotoimen ja perusopetuksen osalta uusimman väestöennusteen kautta säilyy palvelutarve lähes ennallaan. Aiempien ennusteiden kautta olisi tarve laskenut hieman Näin ollen myös lukiokoulutuksessa tarve säilyy lähes samana ja nuorten määrä turvaa oman lukion jatkon perusteet. Kansalaisopistotoimintaan, kulttuuri- tai liikuntatoimessa muutoksia edellyttävät lähinnä vanhusväestön määrän kasvu 2015 jälkeen, jolloin palvelutarjonnankin olisi vastattava tähän. Vuoteen 2015 mennessä väestömuutokset eivät edellytä toimenpiteitä näissä toiminnoissa. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Koska väestön määrä säilyy lähes ennallaan, se edellyttää voimakasta molemmin suuntaista muuttoliikettä, jolloin asukkaiden enemmistö keskittynee entisestään taajamiin. Joukkoliikenneyhteydet kymmeneen kuntamme kylään ovat siis hankalasti turvattavissa, toisaalta kunnallistekniikan ylläpito ja rahoitus on ongelmattomampaa. Talouden kannalta ylipäätään kaikki muut kuin lakisääteiset palvelut ovat jatkossa kehittyvällä huoltosuhteella hankalasti turvattavissa, jos valtionosuusuudistus vielä leikkaa kunnan tulopohjaa. 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP TP TA TS TS 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakulut 31079 32702 31812 32680 33669 Toimintatuotot 9754 10879 9527 9785 10079 Toimintakate 21325 21823 22285 22895 23590 Kunnallisvero 9147 9565 9939 10400 10659 Yhteisövero 1101 1227 1327 1330 1415 Kiinteistövero 524 602 610 610 610 Valtionosuudet 10726 11257 11517 11925 12463 Vuosikate 339 922 1108 1305 1482 Poistot 870 974 1098 1174 1164 Satunnaiset erät, netto 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -531-52 10 131 318 Lainakanta 3598 3666 3896 5142 4334 Investoinnit netto 2593 693 1201 2533 1137 Tuloveroprosentti 19 % 19 % 19 % 19 % 19 % 4. Talous / 2
Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon mm. seuraavat kunnan talouteen oleellisesti vaikuttavat seikat: Väestönkehitys vaikuttaa ratkaisevasti kunnan tulopohjaan mm. valtionosuuksien ja verotulojen kautta. Talousarvioon on edellisvuoden tavoin varattu kehitysmäärärahoja, joiden tarkoitus on lisätä myönteistä väestönkehitystä. Tilastokeskuksen ennusteisiin nähden on väestön vähenemistä Hankasalmella saatu pienennettyä. Kuluvan vuoden lokakuun tilastojen valossa voi arvioida vuonna 2006 väestön määrän laskevan 20 40 henkilöä vuoden 2005 tasosta, mutta kunta säilynee edelleen muuttovoittoisena vuonna 2006. Vuonna 2005 väestö väheni 12 hengellä vuoteen 2004 nähden. Hankasalmen kunnan työttömyysasteen arvioidaan suunnittelukaudella alenevan nykytasosta hieman. Kunnan työllisyys on vuoden 2006 aikana säilynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Toimeentulotukimenot ovat Hankasalmella keskimääräistä suuremmat ja verotulot vertailukuntia pienemmät muun muassa työttömien suhteellisesti korkean osuuden vuoksi. Taloussuunnitelmavuosille 2008 2010 ei ole voitu vastuualueille kohdentaa rahoitusta, joka kattaisi edes nykyisen tasoisen kulunousun tulevista palkankorotuksista puhumattakaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eri tulosyksikköjä ohjataan tekemään sellaisia priorisointeja ja valintoja, jolla nykyiset palvelut pääosin kyetään turvaamaan. Sen lisäksi on tarpeen tehdä selkeitä rakenteellisia uudistuksia. (menoja on nykykulutasosta kyettävä leikkaamaan noin 400-600 000 euroa) Tuloveroprosenttia korotettiin viimeksi vuonna 2003. Kiinteistöveroista yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakinaisen asunnon kiinteistöveroa puolestaan korotettiin vuonna 2006. Taloussuunnitelmakaudella verotulojen odotetaan vielä vuonna 2007 selkeästi kasvavan, mutta sen jälkeen kasvu alkaa hiipua. Raskaan investointiohjelman tähden ja käyttötaloudenkin haasteiden vuoksi verotuksen tasoa joudutaan suunnitelmakaudella tarkastamaan. Samoin joudutaan tarkastamaan kuntalaisten palveluista suorittamia maksuja ja taksoja. Vuoden 2007 verotus on kuitenkin vuoden 2006 tasolla. (verojen ja taksojen korotuksilla voidaan tulopohjaa kasvattaa vuotuisesti noin 500 000 euroon asti menevälle tasolle) Väestörakenteesta johtuva palvelutarpeen muutos edellyttää resurssien uudelleen suuntaamista. Peruskoululaisten lukumäärän väheneminen edellyttää siis kouluverkon tarkistamista. Toisaalta vanhusten määrä on kasvanut samoin kuin palvelutarve ja se edellyttää palvelujen selvää suuntaamista vanhustenhuoltoon. Osasta palvelukokonaisuuksista on tekeillä jo selvityksiä ja uusia kuntakohtaisia suunnitelmia tullaan ottamaa tarkasteluun. Samoin verkostokaupungin piirissä useista palvelukokonaisuuksista on jo valmistunut seutukunnalliset selvitykset. Niiden pohjalta suurimpana hankkeena on suunnitelmakaudella toteutumassa seututerveyskeskus kymmenen nykyisen kunnan yhteistyössä. Yhteistyömahdollisuudet palvelutuotannossa ovatkin lisääntyneet. Hankasalmen kunta on aktiivisesti mukana Jyväskylän verkostokaupunkihankkeessa ja on kuulunut vuoden 2004 alusta osaksi Jyväskylän seutukuntaa. Lisäksi hyviä ja toimivia yhteistyökanavia Kangasniemen tai Konneveden suuntaan ei ole unohdettu, vaan niitä pidetään aktiivisesti yllä. Vesi- ja viemärilaitoksen osalta suurin investointi on suunnitelmavuodesta 2008 alkaen käynnistyvä jätevedenpuhdistamo-hanke ja siihen liittyvä siirtolinja Niemisjärveltä. Jätevesihanke ohjaa muuta investointiohjelmaa ja käytettävissä olevia varoja. (Investoinnin kunnan rahoitusosuuden kokonaiskustannus yli 4 miljoonaa euroa) suluissa arviot keskeisimmistä taloudellisista vaikutuksista Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Alijäämän kattamissuunnitelmaa tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään niin talousarvion kuin tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä puolivuosittain. Tällä hetkellä kattamatonta alijäämää on 804 968,63 euroa ja se on alijäämän kattamissuunnitelman toteutuessa katettavissa taloussuunnitelman suunnittelukauteba.
5. Muu yhteistoiminta / 1 Kunnan oma Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Suunnitteilla on 13 kunnan kanssa yhdessä toteutettava seudullinen liikelaitoskuntayhtymäterveyskeskus. Lasten päivähoito: 1.8.2006 -> mahdollistaa päivähoitopaikan hakemisen 9 kunnan alueella yli kuntarajojen. Vanhuspalvelujen seudullinen strategia on tehty. Konnevesi ostaa Hankasalmelta kansalaisopistotoiminnan ja terveystarkastajan palvelut. Kansalaisopiston suhteen selvitetään yhteistyötä Laukaan kanssa, mutta päätöksiä ei ole. Sivistystoimenjohtaja on 1.9.2007 alkaen yhteinen Konneveden kanssa. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? 4 H-yhdistyksen kautta hoidetaan nuorten kesätyöllistäminen. Vanhaintukiyhdistys hoitaa osan vanhusten asuntokannasta. 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Kunnan oma 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Sosiaali- ja terveystoimessa: Seudullisen terveyskeskuksen muodostaminen (synergiaetujen hyödyntäminen) Vanhuspalveluissa valmisteilla siirtyminen laitospainotteisuudesta avopainotteisuuteen Sivistystoimessa: Kouluverkon supistaminen Ympäristötoimessa: Tukipalveluyksikön muodostaminen ja siivoustoimen mitoittaminen tarpeita vastaavaksi 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Kunnassa luodaan hyvinvointistrategiaa osana kunta- ja palvelurakenneuudistusprosessia. Sen yhteydessä luodaan palvelustrategiat tms. kaikille keskeisille toimialoille. Niiden yhteydessä ratkaistaan muut aloitettavat toimenpiteet talous ja palvelut yhteen sovittaen. 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Kunnan oma 7.1 Perusterveydenhuollossa? Seututerveyskeskus -liikelaitoskuntayhtymä, jonka muodostavat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu, Multia ja Konnevesi. 7.2 Sosiaalihuollossa?
Tavoitteena on tarjota lastensuojelun erityispalvelut, esim. sijaishuoltoon kuuluvat palvelut, turvakotipalvelut, sosiaali- ja kriisipalvelut yhteistoiminta-alueella sekä tulkkikeskus, työvoiman palvelukeskus, vammaispalveluiden tulkkipalvelut, työ- ja päivätoiminta, perheneuvolapalvelut, nuorten erityispalvelut, sovittelu, poliisin sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ohjaus- ja neuvontapalveluja lukuunottamtta muut kehitysvammaisten palvelut kunta-yhteistoiminta-aluella. Kunnan omassa toiminnassa suurin muutos siirtyminen kohti avopainotteisuutta vanhuspalveluissa. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 7.4 Erikoissairaanhoidossa? 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Uudenlainen koulutuskuntayhtymämalli, joka kattaa koko maakunnan. On rakentunut selkeä yhteistyömalli ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä. Ikäluokasta on otettu kokonaisvastuu. Hankasalmen lukion yhdistäminen koulutuskuntayhtymään riippuvainen valtionosuuskäytännöistä. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Kouluverkko on supistunut ainakin kahdella ala-koululla, sivistystoimenjohtaja yhteinen Konneveden kanssa. 2013 kunnan vapaa-aikatoimi saattaa olla järjestetty uudenlaisella organisaatiolla, mutta asiaa selvitetään vielä. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ratkeaa hyvinvointistrategiatyön kautta. 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Väestön ikääntyminen pakottaa paitsi uudistamaan tuottamistapoja, myös kohdentamaan lisäresursseja vanhuspalveluihin. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ei vaikuta 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Kunnan oma. 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Seututerveyskeskus tietysti vaikuttaa, mutta nykytilanteen kautta arvioiden henkilöstön poistuma vuosittain 2009-2013 on vähäinen ja tasainen, joten vakituisen henkilöstön riittävyydessä ongelmia tullee vain terveyskeskuslääkäreiden osalta, koska tälläkään hetkellä emme saa täytettyä lääkärivirkojamme. Efekon laatiman rekrytointitarpeen ennusteen mukaan 1-3 lähihoitajaa (mukaan lukien vanhustenhoito) on vuosina 2009-2013 rekrytointitarpeemme, sairaanhoitajien kohdalla ennuste on 0-1. Henkilöstön pysyvyys on Hankasalmella vuosittain tehtävien henkilöstökertomustenkin perusteella sangen hyvä. Hammashuollon puolella henkilöstötilanne on vakaa näillä näkymin. Vakituista varahenkilöstöä lisätään hoitohenkilöstön, mukaan lukien lääkärit, osalta tilapäisen poistuman korvaamiseksi. Rekrytointia keskittämällä yhteistoiminnassa erikoissairaanhoidon ja seudun kuntien kanssa pyritään tilanne terveydenhoidossa pitämään hyvänä ja tietysti yhteinen terveyskeskus helpottaa siinä. Lääkäritilanteenkin toivotaan ratkeavan näillä toimilla. Samalla varmistetaan osaamisen laatu ja voidaan vähentää epätervettä kilpailua työvoimasta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Eri ammattiryhmien sukupuolirakenteeseen voidaan vaikuttaa eniten koulutukseen hakeutumis- ja valintavaiheessa. Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään jatkossa seudullisesti. Sijaisten saaminen on ongelma, johon yhteinen palvelualue tuonee helpotusta. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Sosiaalityössä rekrytointiongelmia on sosiaalityöntekijöissä ja kun esimerkiksi lastensuojelutyössä on jatkossa entistä tiukemmat kelpoisuusehdot, johtaa se todelliseen ongelmaan. Vanhustenhuollossa tavoitteena on, että lähes koko hoitohenkilöstöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkinto, kun pyritään entistä avopainotteisempaan vanhustenhoitojärjestelmään. Vanhustenhoitoon on palvelurakenteen turvaamiseksi rekrytoitava hoitohenkilöstöä lisää. Efekon terveydenhoidon kohdalla lueteltu ennuste 1-3 vuosittain, johtuu juuri tästä seikasta ei niinkään eläköitymisestä vuosien 2009-2013 aikana. Sosiaalitoimen muun henkilöstön parissa rekrytointitarve on vuosittain 0-1 henkilöä, kunhan saadaan sosiaalityöntekijätilanne kuntoon. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Vammaispalvelujen osalta rekrytointiongelmia saattaa syntyä pätevän sijaistyövoiman saannissa. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Palvelutarpeeseen vaikuttaminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhuoltoon panostamalla (yhteisesti sopien resurssien painotuksista hoitoketjutyöskentelyn kautta) 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Valtakunnallisesti ammattioppilaitosverkko on tarkistettu. Yleissivistävissä aineissa yhteistyö lukiokoulutuksen kanssa takaa henkilöstön järkevän yhteiskäytön. Yliopisto-opetuksen ja valtiovallan toimenpiteet ohjaavat sukupuolirakenteen tasaista jakaumaa. Ammatillisessa koulutuksessa etäopetus on kehittynyt. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Lukiokoulutuksessa yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa mm. henkilöstön yhteiskäytössä. Lukiokoulutuksessa etäopetus on kehittynyt ja yhteistyö Konneveden lukion kanssa on myös tiivistä. Henkilöstön saatavuus on toistaiseksi ollut turvattu. 2009 2013 opettajien muita ammattiryhmiä runsaampi vaihtuvuus aiheuttaa rekrytointitarvetta, ei niinkään eläköityminen. Hakijoita on toistaiseksi kunnan virkoihin ollut, varmatikin siksi, että kunta pääsääntöisesti täyttää opettajan virat toistaiseksi. Sivistystoimen puolella tasa-arvo toteutuu melko hyvin. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Hallinnossa ja ympäristötoimessa ei ole varsinaista suurta rekrytointotarvetta. Ympäristötoimen vesihuollossa ammattitaidon ja tietämyksen säilyminen haasteena, koska sillä sektorilla hyvin samanaikainen pienen henkilöstöryhmän eläköityminen aiheuttaa palvelujen turvaamiseen haasteita. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen.
Olemme käyttäneet Efekon Kuntien eläkevakuutuksen, tilastokeskuksen ja Stakesin tilastojen kautta kokoamaan rekrytointiennustetta, joka kuvaa, että vuosina 2006 2020 Hankasalmen kunnan laskennallinen rekrytointitarve on vuosittain noin 14 henkilöä ja noin 13 eläköityy vuosittain. Henkilöstötarpeen keskimääräiseen vuosittaiseen 1 hengen nousuun vaikuttaa lähinnä vanhustenhoito tuossa ennusteessa. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Kunnan oma Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Taustalla on vuonna 2001 käynnistetty verkostokaupunkiprosessi.verkostokaupunkihankkeista kuten seutuopisto, toisen asteen koulutus, perusopetus, seutukirjasto, päivähoito, tilapalvelu, ruokapalvelu, talousja hankintapalvelukeskus, seututerveyskeskus,vanhuspalvelut, ympäristöterveydenhuolto on suoritettu ulkoinen arviointi. Henkilöstö on ollut mukana niin hankkeissa kuin arvioinnissakin. Keskeisimmässä yhteistoiminta-alueessa, eli seututerveyskeskuksessa ovat henkilöstöjärjestöt edustettuna. Hankkeen ohjausryhmässä on edustaja kaikista pääsopijajärjestöistä ja myös liikelaitoskuntayhtymän johtosäännön suunnitteluryhmässä. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? Jyväskylän johdolla tehdyssä verkostokaupungin valmistelussa oli ulkoisessa arvioinnissa mukana eri konsulttiyhtiöitä. Aluetaloudesta, sen uhkista ja mahdollisuuksista tilattiin Jyväskylän yliopiston professorilta lausunto. Poliittisesta ja kehittämisilmastosta tehtyyn haastatteluun osallistuivat myös elinkeinoelämän edustajat. Valmisteluprosessi päättyi Jyväskylän seudun tulevaisuusfoorumiin. Taustamuistio "Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu" on verkkoversiona ollut julkisesti luettavissa huhtikuun puolivälistä alkaen.