taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen

SinikkaRusanen taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Kuvataiteenopintojenkehittäminen lastentarhanopettajienkoulutuksessa Taideteollinen korkeakoulu

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen TaideteollisenkorkeakoulunjulkaisusarjaA77 www.uiah.fi/julkaisut Helsinki SinikkaRusanen Graafinensuunnittelu:JarkkoHyppönen isbn978-95-558-- issn078-8 GummeruskirjapainoOy Jyväskylä 007

5 Sisällysluettelo kiitokset 8 tienikuvaamataidonopettajastatutkivaksi opettajankouluttajaksi 10 Kuvaamataidonopettajastakuvataidekasvatuksenkouluttajaksi Opistostaakateemiseenkoulutukseen Kuvataidekasvatuksenkouluttajastaomaatyötänikehittäväksi opettajankouluttajaksi 7 tutkimuksenlähtökohdatjatoteutus Tutkimuksentausta Tutkimustehtävä Tutkimusvaiheet Esitutkimuksetjavuoden000tutkimussykli Vuosien00ja00tutkimussyklit Tutkimusaineistonkokonaisuus Aineistonanalysointi,tulkintajareflektointi Omanopettajantyönitutkiminen Omanopettajantyönireflektointi Itsereflektio Kuvallinenreflektio 0 5 6 7 9 5 8 6 9 taidekasvattajuudenrakentuminenjataidekasvatuksen traditiot 5 Kuvataidekasvattajataidekasvattajana 5 Taidekasvattajuusosanaammatillistakehittymistä 55 Taidekasvattajanroolinrakentuminen 58 Taidekasvatuksentraditiotammattikuvantaustavaikuttajina 6 Akateeminentaidejamuutopetusperiaatteet800-luvulla 6 Sommittelunelementtienjaperiaatteidentutkiminen 65 Luovaitseilmaisu 67 Taideosanajokapäiväistäelämää 68 Taidetiedonalana 69 Postmodernitaidekasvatus 70 Taidekasvatuksentraditiotomassaammattihistoriassani 7

6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen taidekasvatusvarhaiskasvatuksessa 77 Taidekasvattajanpaikka 78 Lapsenkuvallinentoimintaaskarteluna 79 Fröbelinluomattraditiot 79 Askartelutoiminnallisenakehyksenä 80 Askartelukäsityönjakuvataiteenvälitilassa 8 Lapsenkuvallinenilmaisuosanaesteettistäkasvatusta 8 Esteettisyyskasvatuksellisenakehyksenä 8 Esteettisenkasvatuksentaustasidoksia 87 Esteettinenkasvatuspäivähoidonarjessa 90 Lapsenkuvallinentoimintataidekasvatuksena 9 Taidekasvatuksenkehittämistoiminnanalku 9 Päivähoidonkuvataidekasvatuksenkehittämiskokeilut980-luvulla 9 Päivähoidonkehittämistoiminta990-luvulla 95 Lakitaiteenperusopetuksestataidekasvatuksenvahvistajana00 Taidekasvatuksellisennäkökulmanvakiintuminen 0 Taidekasvatuskulttuurisenakasvatuksena 05 Taidekasvatuslastenkulttuurina 05 Taidekasvatus,kulttuurijaluovuus 08 Taidekasvatuksenkerrostumatvarhaiskasvatuksessa 0 5 opiskelijattulevinataidekasvattajina 5 Taidekasvattajanroolinjäsentäminen 6 Taidekasvatustatoteuttavalastentarhanopettaja 7 Lapsikeskeinenkasvattaja Taiteeseensuuntautunutkasvattaja 6 Kuvataiteeseenkasvattava 6 Taiteenjaluovuudenvälitykselläkasvattava 0 Taidekasvattajanroolinrakentuminenreflektiivisenätyöskentelynä Yleiskasvattajataidekasvattajana 7 6 opiskelijoidentaidesuhteenkehittyminenkoulutuksessa 9 Opiskelijoidensuhdetaiteeseen 0 Nykytaidekuvataidettakoskevankeskustelunavaajana Töölönlahdenveistokset Pohjoinenpostmodernismi -näyttely 7

7 Opiskelijoidenkäsityshyvästätaiteesta Hyväntaiteenperustelut Opiskelijoidenvalinnat Opiskelijattavallisinakatsojina Kasvatuksellinensuhdetaiteeseen Taiteellisiinkokemuksiinperustuvasuhdetaiteeseen Merkityksellinensuhdetaiteeseen Kiinnostuskuvataiteeseentoisentaiteenalankautta Kuvallinentyöskentelytaidesuhteenrakentajana 56 56 6 68 69 7 7 76 78 7 opetuksenmurtumakohtiajakehittämispisteitä 8 Tarkentuvasuhdetaiteeseen,taidekasvattajanrooliin jataidekasvatukseen 8 Opintojaksonkehittäminen 85 Opinnotkehyksenätaidekasvattajuudelle 85 Taidettajataidekasvatustakoskevansuhteenjäsentäminen9 Taidekasvatuksensisällöllisiäpainotuksia 96 Taiteenitseisarvoinenluonnejataidetietämisenä 96 Korkeakulttuuristavisuaaliseenkulttuuriin 00 Kasvattajanperusteltusuhdetaiteeseen 07 8 tutkimuksentulostenpohdintajaarviointi Omantaidekasvattajuutenitarkentuminen Lastentarhanopettajataidekasvattajana Taidekasvatuksenjavarhaiskasvatuksentiedonalojendialogi Tutkimuksenarviointijaehdotuksetjatkotutkimuksiksi 09 0 6 9 lähteet Painetutlähteet Painamattomatlähteet 9 Kuvalähteet liitteet tiivistelmä 5 abstract 5

8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Kiitokset Kiitokset väitöstutkimukseni valmistumisesta kuuluvat monille. Ensimmäiseksi haluan lämpimästi kiittää ohjaajiani Marjo Räsästä ja Marjatta Kallialaa, joiden kannustus on korvaamattomalla tavalla vienyt työtäni eteenpäin. Samoin haluan kiittää työni esitarkastajia PäiviGranöajaLeenaHyvöstä,joidentarkathavainnotauttoivatselkiyttämääntyötäni.KiitoskuuluumyösJuhaVartolle,jokaviimeistelyvaiheessaauttoityöniloppuunsaattamisessa. TyötoveriniHelsinginyliopistonsoveltavankasvatustieteenlaitoksellajatutkijakolleganiTaideteollisessakorkeakoulussaovattyöskentelyprosessin aikana muodostaneet arvokkaan keskusteluyhteisön. KiitosSeijaKarppisellejaSirkkaLaitisellejäsentävistähuomautuksistatyöniloppuvaiheissa.KiitoksetLeenaTahkokalliollejaEeva-Leena Onnismaallemaittavistaaterioistavarhaiskasvatuksenajankohtaisten kysymysten parissa. Kiitokset kuuluvat myös Taideteollisen korkeakoulun tutkimusinstituutille, joka tutkijantilat järjestämällä auttoi oleellisella tavalla työni etenemistä. Tutkijatorin keskusteleva ilmapiiri oli hyvä tuki työni edistymiselle kiitos Petri Anttonen, Mihail Galanakis,TiinaHärkäsalmi,SonjaIltanen,HelenaOikarinen-Jabai,

9 OutiTurpeinenjaLauraUimoneninspiroivistakeskusteluista.Taideteollisenkorkeakoulun,Sibelius-AkatemianjaTeatterikorkeakoulun jatko-opiskelijoidenyhteisetopinnotovatmyösolleethyvätilapohtia taiteeseen,tutkimiseenjataidekasvatukseenliittyviäkysymyksiä. Tutkimuksen alkuvaiheessa arvokkaan lähtökohdan työlleni antoivattaidekasvatuksenosaston Kuvat,kasvatusjaidentiteetit -tutkimusryhmän kokoontumiset. Kiitos teille Pirkko Ahoniemi, Seija Kairavuori, Kaisa Kettunen, Marja Rastas, Marjo Räsänen ja myös ElisabethGarber,jokaalkuvaiheessamentoroiryhmämmetoimintaa. OlinmukanamyösMonikulttuurinentaidekasvatus-tutkijakoulussa, jokaantoikosketuksenammatilliseentutkijantyöhönpuolenvuoden ajan.kiitostutkijakoulunjohtajalleinkerisavalle!kiitosmyösopiskelijoilleni,joidenaktiivinenosallistuminentutkimukseeniylipäätään tekisenmahdolliseksi. Kiitos luovan prosessin tukemisesta Maija Louhiolle, Elisa RovamollejaMikkiTapanisellematkoillaPorvoonjaHelsinginvälimailla javähänmuuallakin.opettaja-tutkijantyönjäsentämisessäauttoivat myösmonethyvätaamukeskustelutrautatieasemankahvilassamarja- KaarinaKoskisenjaAnitaVirtasenkanssa.Kiitosniistä! Työni videoaineiston käsittelyssä minua ovat auttaneet Tapani LundgrenjaKariPouttujatietokoneasioissaveljeniTapioRusanen, kiitos teille. Kiitos myös kirjan taittaneelle Jarkko Hyppöselle, kielentarkastaja Tiina Airaksiselle ja käännöstyöstä vastanneelle Eeva Kähärille. Tutkimustani ovat tukeneet taloudellisesti Emil Aaltosen säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahastosekätaideteollinenkorkeakoulu.kiitänteitäsaamistaniapurahoista. LämpimätkiitoksetvanhemmilleniAnttijaElliRusaselle,joiden sinnikkyys ja elämästä nauttiminen on ollut hyvä esikuva työni eri vaiheissa. Kiitos myös sielunsiskolleni Sirkku Rusaselle antoisista keskusteluista.lapsilleniinarillejaniklaksellekiitoselämisenilosta jauteliaastakiinnostuksestatyötänikohtaan. OmistantyöniEllillejaAntille,InarillejaNiklaksellesekäMinnalle janealle lapsuudenmerkitykselliselleajalle! Helsingissä..007 SinikkaRusanen

0 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Tienikuvaamataidonopettajasta 1tutkivaksiopettajankouluttajaksi

tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi kuvaamataidonopettajastakuvataidekasvatuksenkouluttajaksi Johdattelenlukijantutkimukseenitarinankautta.Tutkimustarinani kertoo subjektiivisen tulkinnan väitöstutkimukseni toimintatutkimuksellisestakulustajaantaataustantutkijanroolilleni. Helsinginlastentarhanopettajaopistoonperustettiinvuonna989 kaksikuvaamataidonlehtorinvirkaa.aikaisemminkuvataidekasvatuksenopinnotolijärjestettytuntiopetuksena,nytnehaluttiinvakiinnuttaa. TulinvalituksitähänuuteentehtävääntoimittuanisitäennenkymmenisenvuottakuvaamataidonopettajanaSuomalais-venäläisenkoulunalaasteella, yläasteella ja lukiossa. Pidin uutta ammatillista tehtävääni, kuvataidekasvatustavarhaiskasvatuksessa,innostavanajahaastavana. Molemmatlapseniolivatallekouluikäisiä,jaolinkiinnostuneenaseurannutjatallentanutheidänmoninaistakuvallistatyöskentelyään. Ensimmäisenä työvuonna minun oli vaikea hahmottaa, millä tavoinkuvataidekasvatuksenopinnotpoikkesivatyleissivistävänkoulutuksen kuvaamataidon opetuksesta. Yleissivistävässä koulutuksessa opetussuunnitelmatluotiinvirkamiestyönä,janiilläolinorminluonne suhteellisentarkastimääriteltyinetavoitteineenjaopetussisältöineen. Lastentarhanopettajienkoulutusolilaajentunutvuonna97voimaantulleenpäivähoitolain jälkeensiten,ettäesimerkiksihelsinginlastentarhanopettajaopistossasisäänottoolilisääntynytvuosittaisesta0opiskelijasta0opiskelijaanvuonna989.opistonrehtoriairipyykkö ajoiaktiivisestitaidekasvatuksenlaadunparantamistakoulutuksessajapäivähoidossa.hän olimukanamm.lastentarhanopettajienjasosiaalikasvattajientaiteeseenerikoistavaakoulutustapohtineessatyöryhmässä(ks.lastentarhanopettajientaidekasvatustyöryhmänmuistio, 990). Kollegani Ulla Kuivamäki oli työskennellyt opiston tuntiopettajana vuodesta985 alkaen.hänoliluonutopetukselletoimivanperusrungon,aluksikuvaamataidonopinnoille javuodesta987lähtienkuvataidekasvatuksenopinnoille.

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Opettajana minulla oli soveltajan ja kehittäjän rooli. Lastentarhanopettajienkouluttajanroolissatehtäväniopetussuunnitelmankehittäjänämuuttuiitsenäisemmäksijavastuullisemmaksi,jaopetuksen tavoitteenaolivatammatillisetvalmiudetyleissivistävienvalmiuksien sijaan. Opetussuunnitelman mukaan kuvataidekasvatuksen opintojentavoitteenaoliperehdyttääopiskelijalapsenkuvallisenilmaisun kehittämiseensekäkuvataidekasvatuksentavoitteisiin,sisältöihinja opetusmenetelmiin. Tavoitteena oli myös materiaalintuntemuksen laajentaminen,työtapojenmonipuolistuminen,taidehistoriantuntemuksenlaajentaminensekäopiskelijanomankuvallisenajattelunja ilmaisutaidonsyventyminen. Opiskelijoidentaustakuvaamataidossaolihyvinheterogeeninen. Siksi opetus rakentui toisaalta lukio-opetuksen pohjalle, toisaalta setäydensiniidenopiskelijoidentietojajataitoja,jotkaolivatlopettaneet kuvaamataidon opinnot seitsemännellä luokalla peruskoulussa. Yleisvaikutelmani oli, että opiskelijat olivat motivoituneita ja innostuneitakuvataidekasvatuksesta.opetusajoittuitasaisestikoko kolmen vuoden opiskeluajalle, mikä mahdollisti pitkäaikaisen ja vuorovaikutteisen kontaktin opiskelijoihin ja heidän ammatilliseen kehittymiseensä. Vuosittain yksi tai kaksi opiskelijaryhmää teki seminaaritöitäkuvataidekasvatuksesta.tämäavasikouluttajanrooliini tutkimuksellistanäkökulmaa. Kouluttajan rooliini liittyi myös yhteyksien luominen muihin ilmaisuaineiden opintoihin. Yhteydet rakentuivat aluksi yksittäisten aineidenyhteisopetuksenamm.musiikinjalastenkirjallisuudenopintojenkanssa.yhteisissäprojekteissammekartoitimmeeritaiteenaloja yhdistäviä ja toisistaan erottavia piirteitä. Teimme myös Helsingin juhlaviikkojen kanssa yhteisiä lastenkulttuuriprojekteja. Yhteistyön myötätyössänivahvistuinäkemysallekouluikäistenlastentaidekasvatuksenkokonaisvaltaisestaluonteesta.taustallaoliajatus,ettäalle kouluikäinen lapsi ei vielä hahmota toimintaansa oppiaineisiin tai ainejakoiseenopetussuunnitelmaansitoutuneena. Ammattikuvaani tuli uusi painotus: kuvataidekasvatuksen asiantuntijan rooli korostui aikaisemman aineenopettajan roolin sijaan. Kuvataidekasvatus kuului opetussuunnitelmassa ilmaisu- ja kommunikaatioalueen opintoihin.opintojenlaajuusoli,5opintoviikkoa,jostaohjattuaopetustaoli00tuntiajaopiskelijanitsenäistäopiskelua0tuntia.(opetussuunnitelma:helsinginlastentarhanopettajaopisto989 99,.)

tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi Alle kouluikäisten lasten taidekasvatusta koskevia näkemyksiäni suuntasivatsosiaalihallituksenjamannerheiminlastensuojeluliiton päivähoitoa ja taidekasvatusta koskevat julkaisut. Ne nostivat esiin esteettisen kasvatuksen ja taiteen ilmaisulliset ulottuvuudet sekä kuvataiteellisen toiminnan kokonaisvaltaisen luonteen lapsen kehityksessä.toinenvoimakasvaikutteidenantajaoliitalialaisenreggio Emiliankaupunginpäivähoidonkehittämistoiminta,johontutustuin Lapsellaonsatakieltä -näyttelynjaseminaarinyhteydessävoipaalan lastenkulttuurikeskuksessa vuonna990 sekä myöhemmin opintomatkalla Reggio Emilian kaupunkiin vuonna99. Reggio Emilian kaupunginkunnallisessapäivähoidossavisuaalisellakasvatuksellaon ollutmerkittäväasema960-luvultalähtien. Ilmaisullistenulottuvuuksienpainottuminenvarhaiskasvatuksessa innosti minua myös omaan kuvalliseen työskentelyyn. Jatkoin kuvataiteellisiaopintojaniensinvapaantaidekoulunvärinhahmotuksenopinnoissajamyöhemminvärinhahmotus-maalausryhmässä. Kuvalliseen työskentelyyn keskittyminen suuntasi taidekäsitystäni ilmaisulliseensuuntaan,jakuvallistentöidenintensiivinenkäsittely opiskeluryhmässäsaihuomionikiinnittymäänmyösniidenkommunikatiiviseenulottuvuuteen.opinnotsaivatminutnäkemäänkuvataiteenilmaisuna,jokakommunikoijajonkakeinojatutkitaanjokaisen kuvallisentyönmyötä.työskentelyvälineenjamateriaalintutkiminen toimikommunikaationvälineenä.kuvallinentyöskentelyeiollutvain traditioidenjatkamistajaedelleenvälittämistä,kutenaiemminolin ajatellut.töitäryhmässätarkasteltaessaeianalysoituniitäformalististen periaatteiden mukaisesti vaan pyrittiin avaamaan keskustelu niidenkanssa.työnkohtaaminenjatulkintatarkastelutilanteessaoli yhtä tärkeää kuin sen tuottaminen. Lähtökohtana ei ollut se, miten kuvat tulee tehdä, vaan kunkin yksilöllisen näkökulman ja työskentelyprosessinhavainnoiminen.pidintaideopintojaoleellisenaosana omanammattikuvanisyvenemistä.maalaaminenantoiaineksiaammattikuvanitarkastelemiseenuudestanäkökulmasta. Kouluttajanapidinkuvataidekasvatuksenopinnoissamerkityksel- lisenäopiskelijoideninnostamistajatyöskentelynilmaisullisiaulot- Ks.Kuosmanen98,986;Eskelä-Tuomisto98,988;Kuusivuotiaidenlastenesiopetussuunnitelma98; Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma986; Salminen988. RyhmänopettajanatoimitaidemaalariPekkaHepoluhtavuosina99 997.

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen opistostaakateemiseenkoulutukseen tuvuuksia.tärkeäosaopintojaolimateriaalejajatekniikkojatutkiva työskentelyesimerkiksigrafiikkaajakolmiulotteisiatyöskentelymenetelmiäopiskeltaessa. LastentarhanopettajienopistotasoinenkoulutussiirtyiHelsinginyliopistonyhteyteenvuonna995,mikätoiuusiavaatimuksialastentarhanopettajienkouluttajanammattikuvaan.Opetuksenlähtökohdaksituliakateemisenkoulutuksenluonteenmukaisestiperiaate,ettäsentulisiperustua tutkimukselle. Roolini opetussuunnitelman uudistajana ja opetuksen kehittäjänäkorostuikoulutuksensiirtymävaiheessa.opetussuunnitelma määritti kuvataidekasvatuksen varhaiskasvatuksen didaktisina opintoina.ainelehtorinjakuvataidekasvattajanroolinimuuttuikuvaamataidon jamyöhemminkuvataiteendidaktiikanlehtorinrooliksi. Koulutuksenakateeminenuudistaminenmuokkasisuurestikuvataidekasvatuksen, sittemmin kuvataiteen didaktiikan opintoja. Opetussuunnitelmien kehittämisen avulla pyrittiin saamaan koulutuksessaaikaansekäsisällöllinenettärakenteellinenmuutos.opintoihin tulihierarkkinenrakenne:pääaineenaolikasvatustiedejasitätukivat muiden aineiden perusopinnot sekä valinnaiset ja sivuaineopinnot. Opintojen nimikkeet muuttuivat, ohjatun opetuksen määrä väheni ja itsenäisen opiskelun osuus lisääntyi. Opiskelijoiden perusopetus taito- ja taideaineissa järjestettiin tiiviinä ja lyhyenä ajanjaksona. Perusopetuksen luonne muuttui projektimaiseksi. Se ei ollut enää pitkäkestoista,kokoopintojenajanjatkuvaaammatillisenkasvunja kehittymisenseurantaajasiihenvaikuttamistakutenopistokoulutuksessa.myösopintojenvalinnaisuuslisääntyi.koulutuksessapyrittiin välittämäänsuppeaperusopetuskaikissataito-jataideaineissa.myöhemminopiskelijatvalitsivat,mihintaito-jataideaineisiinheperehtyivätlaajemminvalinnais-taisivuaineopinnoissaan. Taideaineiden opetuksen kannalta oli merkityksellistä, että koulutuksen yhteyteen perustettiin taito- ja taideaineiden didaktiikan professuurijaviidentoistaopintoviikonlaajuinenuusisivuaineopintokokonaisuus:taito-jataideaineidensivuaineopinnot.uudenopintokokonaisuuden sisällöllinen luominen tiivisti taito- ja taideaineidenopettajienyhteistyötä.yliopistollisenkoulutuksenalkuvaiheessa (995)koulutuksenpainopistealueeksioliHelsingissänimettytaito-ja taideaineet.vuonna00tästäpainopistealueestaluovuttiin.

tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 5 Omatutkivanopettajanroolinisaialkunsa,kuntäydensinkoulutuksensiirtymävaiheessakuvaamataidonopettajantutkintonitaiteen maisterintutkinnoksi.toteutinlopputyöni(ks.virkkala996)toimintatutkimuksena,jokaolipäiväkodissajärjestettykokeilu.havainnoin siinä, miten kuvataiteen vastaanottamiseen liittyvää toimintaa oli mahdollista toteuttaa esikouluikäisten ryhmässä. Kokeilun aikana esikoululaistenvalmiudetkuvataiteentarkastelemiseenmuseoissaja näyttelyissävahvistuivat.tutkimusosoitti,ettävastaanottavatoiminta kuuluuoleellisenaosanavarhaiskasvatuksentaidekasvatukseen. Tutkimusopintojenlisäksisisällytintäydentäviinopintoihinimaalaustyöpajan puolentoista vuoden ajan. Työpajassa paneuduimme työskentelyprosessiendokumentointiinjareflektointiin.niidenavulla olimahdollistajäsentääjapurkaaprosessiajasiihenliittyviäpäätöksentekotilanteita. Töiden arviointi oli tärkeä kokemus, samoin sen näkeminen, että kukin tekee kuvia omista henkilökohtaisista lähtökohdistaankäsin.kuntekijänäsanallistinteostenilähtökohtiajaniidentuottamisprosessiasekäkuulinvastaanottajiennäkemyksiä,sain kokemuksenteoksistanikommunikaatioprosessinosana.palauteja vuorovaikutteinenkeskustelulisäsikuvallisenoppimis-jatyöskentelyprosessinkiinnostavuuttajalaajensisiihenavautuvianäkökulmia.pitkäjänteinentyöskentelytietynkuvallisenilmaisumuodonkanssamyös itsenäistiminuakuvantekijänäjaauttoihahmottamaanomaarooliani itsenäisenä kuvantekijänä. Kuvataiteellinen työskentely syvensi ammatillisiataitojanitaidekasvattajana,muttaseeivienytminuakuvataiteilijanammatilliseenrooliinsiinämielessä,ettäolisinjärjestänyt töistäni näyttelyn. En siten astunut tekijänä taiteen ammatilliseen maailmaan. Toisaalta en myöskään kokenut olevani taiteen harrastaja.rooliniammattilaisenasijoittuivälimaastoontaidekasvatuksen maailmanjataidemaailmantoisiinsalimittyvälläalueella.kuvallista työskentelyäpidinkuitenkinammatillisenkehittymisenolennaisena osa-alueena.opettajanrooliinisevaikuttisiten,ettävakuutuinsiitä, ettäomaankokemukseenpohjautuvakuvataiteellinentyöskentelyon taidekasvattajanammatillisenidentiteetinperusta. Tutkijanroolinisailisäulottuvuuksia,kunaloitintaiteentohtorinjat- 5 Opiskelin Taideteollisen korkeakoulun syventävässä maalaustyöpajassa maisterin täydennysopintojen aikana lukuvuoden995 996 ja syyslukukauden996. Jatkoin opiskelua kevätlukukaudella999osanataiteentohtorinopintoja.opettajanatoimitaidemaalarihelga Reinikainen.

6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen 6 7 ko-opinnottaideteollisessakorkeakoulussavuonna998.työssänioli tapahtunutsuurimuutos,jahalusinymmärtääsitämuttamyösviedä muutosprosessiaeteenpäin.väitöstutkimuksenavullahalusinhahmottaa,mistävarhaiskasvatuksentaidekasvatuksessaonkysymys.tarkoitukseniolimyöslöytäätutkimuksenavullaperusteluitajavaihtoehtoja taidekasvatuksenopetuskäytännöille,jotkakoulutuksenakateemistuminenoliasettanutkyseenalaisiksi.näkökulmianitutkijanasuuntasi se,ettäliityinmukaantaideteollisenkorkeakouluntaidekasvatuksen osastontutkimusprojektiin Kuvat,kasvatusjaidentiteetit.Tutkimusryhmämmetoimialoittelevienjakokeneempientutkijoidenkollegiaalisenayhteisönä. Ryhmämmetavoitteenaoliselvittäätaidekasvattajuutta osanataiteenjakasvatuksenerialojenammatti-identiteettejäsekätutkiataidekasvattajanlaajentunuttaammattikuvaajaerikoulutusalojen taidekasvatukselle asettamia erityisvaatimuksia. Tutkijan roolini oli aluksi ulkoinen haaste, koulutuksen akateemisen muutoksen myötä kouluttajantehtäviintullutlisävaatimus.vähitellensenäyttäytyimyös mahdollisuutenaymmärtääkoulutuksenjataidekasvatuksenkehittämistäuudellatavallajaollamyötävaikuttamassasensuuntaamiseen. Kehittelin tutkimusnäkökulmaa vuosina998 ja999 kahdessa esitutkimuksessa, jotka olivat yhteistoiminnallisia opetuskokeiluja. Oletin alkuvaiheessa, että alle kouluikäisten lasten taidekasvatuksen kehittäminenedellyttäänimenomaaneritaiteenalojenvälisenyhteistyönulottuvuuksienpohtimista.ensimmäisenjaksontausta-ajatuksena olikahdentaideaineen,kuvallisenjakirjallisenilmaisun,sekäkahden opiskelijaryhmänyhteisopetusjaajatuslapsuudenmuistelunmerkityk- Tutkimusryhmäämmekuuluikaksipost-doc-tutkijaajaviisijatko-opiskelijaa,jasekokoontui säännöllisestivuosina998 00.Perehdyimmetutkimushankkeeseenliittyneeseenkirjallisuuteen, kehitimme tutkimussuunnitelmia ja raportoimme tutkimuksen etenemisestä. TutkimusryhmämmejärjestiOpetusministeriönhankerahoituksenturvinkolmeseminaaria yliopistoissaopettajankoulutustehtävissätoimivillekuvataideopettajillevuosina000,00 ja00. Ensimmäisessä seminaarissa tutkimusryhmämme esitteli hankkeemme projektit.vuoden00 teemanaolivattaide-jaoppimiskäsityksetsekämoniroolisuuttatukevat opiskelijaprojektit. Kolmannessa seminaarissa teemana olivat luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusten kuvataiteen ja kuvataiteen didaktiikan opetussuunnitelmat. Näissä seminaareissa käyty keskustelu auttoi näkemään taidekasvattajuutta laajemmassa kentässä kuin omassa työyhteisössä. Vuoden00 seminaarin keskusteluiden pohjalta koottumonikko-julkaisuvalottitaidekasvattajanmoninaisiatyörooleja.(ks.sava&räsänen 000, ;Räsänen00,.)Ryhmänviimeinenyhteinenhankeolityöpajataidekasvattajan moniroolisuudestainsea:n(theinternationalsocietyforeducationthroughart)kongressissahelsingissä5.8.00. ToteutimmeopetuksenkehittämisjaksotkolleganiäidinkielenlehtoriMarjaSuojalankanssa.

tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 7 sellisyydestäopettajaksikasvamisessa.kuvataidekasvatuksenopintojen kannalta tärkein piirre oli se, että opiskelijoiden kuvallisten töiden temaattinen tarkastelu toi uutta tietoa opetuksen painopistealueista. Opiskelijoidentöissätulimerkityksellisenäesiinlastenomakulttuuri korkeakulttuuristenilmiöidensijaan(ks.suojala&virkkala999). Toinenkuvallisenjakirjallisenilmaisunyhteisopetuksenkehittämisjakso jatkoi edellisenä vuonna aloittamamme lapsuusteemaa ja pyrki syventämään sitä. Myös tässä jaksossa opiskelijoiden töissä korostui lastenomakulttuuri,jalapsuusteemankäsittelykäynnistiopiskelijoissa tulevaanammattikuvaanjalastenkulttuuriinkohdistuvaapohdintaa(ks. Rusanen000).Tuleviintutkimuksellisiinratkaisuihinvaikuttimyösse, ettäolinottanutkuvataiteenperusopinnoissakäyttöönoppimispäiväkirjat,joidenvälitykselläsainkokonaiskuvanopiskelijoidenoppimisprosessista.opetuksessaoliniidenperusteellarunsaastiparannettavaa.tämä saiminutnäkemään,ettäopetuksenkehittämisenpainopisteeiollutkaan ensisijaisesti yhteistyön luomisessa taito- ja taideaineiden välille vaan kuvataiteenperusopintojensisällöllisessäkehittämisessä. kuvataidekasvatuksenkouluttajastaomaa työtänikehittäväksiopettajankouluttajaksi Jatkointutkimustaopetuksenkehittämishankkeenasyksyllä000.Esitutkimukset osoittivat, että minun oli kouluttajana ja työn ohessa mahdollistatarkastellaopintojajaopiskelijoidenoppimistatutkivasta näkökulmasta. Uudessa vaiheessa otin tarkastelun kohteeksi, miten kuvataiteenperusopinnotrakentavattaidekasvattajuuttalastentarhanopettajanammattikuvassa.ymmärsintutkivanopettajanroolinisiten, että pyrin luomaan kuvataiteen opintojaksosta oppimisympäristön, jossa olisi mahdollista dokumentoida ja reflektoida oppimista. Tuin opiskelijoidenoppimistasensuuntaisesti,ettäopiskelijoidenkäsitykset taiteesta, kulttuurista, lapsuudesta ja oppimisesta tulisivat opintojen aikanamahdollisimmanautenttisinaesille.arvioinvoivanitehdäniidenperusteellapäätelmiätulevanlastentarhanopettajanidentiteetistä taidekasvattajana.pyysintutkimusryhmänijäsenetsekätyöniohjaajat toteuttamaniopintojaksonhavainnoijiksijareflektoijiksi. Esitutkimukset olivat suppeita, ja osallistuvan havainnoijan roolini mahtuihyvinkouluttajantyönkäytäntöihin.uudessatutkimusvaiheessa osoittautuihaasteelliseksijaristiriitaiseksikinprosessiksiasettuatutkijan rooliin, joka oli osa kouluttajan rooliani. Uudistin samanaikaisesti

8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen opetustasisällöllisesti,havainnoinjadokumentoinopiskelijoidenoppimistajareflektointapahtunuttatutkijana.kunkehittäjänroolissahain opintojaksonkeskeisiäkysymyksiä,olinkokonaisvaltaisessamuutos-ja kehitysprosessissa,jossaolivaikeahavaita,mikäolioleellista.muutostilanteessahainuuttasuhdettaopettamiseenjaopiskelijoihin.minunei ollutajallisestimahdollistavastatatutkimukselliseenhaasteeseenkäytäntöjenmuuttamisesta:enehtinytperehtyäriittävästitaustakirjallisuuteen voidaksenihahmottaatoimimattomiatilanteitauudellatavalla. Opetuksentiivisdokumentointijaomantyönreflektointitutkijana oli yllättävän raskas työskentelyvaihe, jota en ollut ennakoinut. Minullaolitutkijanasuunta,muttaeiselväämielikuvaa,mitenetenisin. Toimintatapani sitoutui alustavaan käsitykseeni lastentarhanopettajan identiteetistä taidekasvattajana, mutta tutkijana halusin pitää tilanteenavoimena,koskaenpystynytrajaamaansitä,mikäammattikuvantutkimisessaolioleellista.olintekemisissäsamanaikaisesti niinmonenelementinkanssa,ettäminuneiollutmahdollistanähdä selkeästiasioidenvälisiäkeskinäisiäsuhteita.kohtasinkonkreettisestisenkompleksisuuden,jostamonetopetuksentutkijatpuhuvat. Reflektoijanaolityölästäehtiäkirjaamaanhavaintojamuistiin,ja muistiinpanoni jäivät usein lyhyiksi. Pyrin sanallistamaan tunnilla opittua paljon keskusteluissa, vaikka se ei aina ollutkaan luontevaa kokoryhmänkanssa.opetuksenrajaamattomuustoimukanaankiireen,mistäopiskelijatantoivatkriittistäpalautetta. Vaikkakohteenaniolivainyhdenopiskelijaryhmänopetus,oman toiminnan havainnointi ja muutoksen hakeminen ulottuivat myös muuhuntyöhön.aikaisempikokemukseniasiantuntijuudestaeienää toiminut. Ennen käyttämäni strategiat eivät ratkaisseet ristiriitaisia tilanteita, eikä minulla ollut aikaa kehittää uusia toimintatapoja. Tämä kuormitti opetustilanteita ja niiden suunnittelua sekä ilmeni uupumisena ja väsymisenä, osittain myös turhautumisena. Samoin seherättiepävarmuuden,osaamattomuudenjakykenemättömyyden tunteita.opetuksentoimimattomuustuntuikyseenalaistavanminut itsenitoimijana.tutkijanajatutkittavanaoleminen,havainnointija monikerroksisenmuutosprosessinkäynnistyminenkuluttirunsaasti henkisiä ja fyysisiä voimia. Tutkimusvaiheelle oli luonteenomaista hämärässäkulkeminen jasensietäminen. Syksyllä00 keräsin tutkimustani varten kaksi pienempää lisäaineistoa.koskaedellisenävuonnakeräämäniaineistoolisuurimmalta osinreflektoimatta,halusinrajatauudenaineistonkokoamista.ennen

tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 9 jäämistänikahdeksankuukaudentutkimusvapaalleopetinyhdelleopetusryhmällekuvataiteenperusopinnotkoulutuksenuudenopetussuunnitelmanmukaan.kiinnitinerityistähuomiotakurssinrakenteelliseen suunnitteluunjaopetussisältöihin.yritintuodaedellisenvuodenopetuksesta saamani palautteen perusteella opetukseen enemmän kokemuksellistanäkökulmaajapainotinprosessiasekäaktivoinopiskelijoidenyhteistoiminnallisuutta.yritinmyöskytkeäitsenäisentyöskentelyn kiinteämminohjattuunopetukseen.pyysinopiskelijoitapalautteessaan arvioimaanopinnottulevanammattikuvansakannalta.lisäksipyysin opiskelijoita,jotkaolivatosallistuneettutkimusjaksoonvuonna000, reflektoimaanlastenkanssatoteuttamaansakuvataiteellistatoimintaa neljänviikonpäiväkotiharjoittelunajan. Syksyllä00 halusin paneutua siihen, miten saan luontevalla tavallatutkijanroolinmahtumaankouluttajanroolinrinnalle.keskityin opetuksen havainnointiin reflektointipäiväkirjan avulla: tein havaintojaviidenperusopetusryhmänopintojentoteutumisestakunkin opetuskerran rakenteen, opiskelijoiden ja opettajan toiminnan sekä tutkimuksellisten teemojen näkökulmasta. Kirjasin havainnot ylös opetuskertojenjälkeen.suuntasinopetuksensisältöjäaikaisempienaineistojenanalyysienpohjalta:pyrinparantamaanopetuksessaopiskelijoidenaktiivistarooliajavuorovaikutuksellisuuttasekäkäynnistämään ammatillista kehittymistä enemmän taidekasvattajuuden suuntaan. Omatreflektointipäiväkirjaninäyttivätopetuskäytäntöjenjatyönkokonaisuudenkirjoaopetuksensuunnittelijana,toteuttajana,kehittäjänä jaarvioijanayhdenlukukaudenaikanakaikessaopetuksessa,eiainoastaanyhdessäopiskelijaryhmässäkutenvuonna000ja00. Roolinitutkivanaopettajanaalkoiselkiytyä.Kehitinopetustasekä opiskelijoilta että vertaishavainnoijilta tulleen palautteen pohjalta, japyrinmuuttamaantoimintatapojaniopettajanaaktiivisempaanja läsnäolevampaansuuntaan.myösreflektointialkoitoimiaparemmin, jaseantoimuistiinkirjaamisenlisäksimahdollisuudenmyöspysähtyä pohtimaankohtaamianiongelmia.suhtauduintutkivanaopettajana kaikkeenopetukseenijareflektoinkaikkienryhmienopetustasyksyn ajalta. En enää joutunut hajottamaan itseäni tutkijan ja kouluttajan rooliin, vaan ne limittyivät toisiinsa. Sain reflektoinnin mahtumaan myösajallisestitehtäviini.opetuksessaesiintulleidenongelmienkirjaaminensuuntasimyösniidenratkaisunetsimistä.ohjaajanroolisai enemmäntilaa,japyrinmyösvuorovaikutuksenparantamiseen.roolinimuuttuioppimisentarkkailijastaaktiivisemmaksiosallistujaksi.

0 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen 2Tutkimuksenlähtökohdatjatoteutus

tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus tutkimuksentausta 8 Tutkimukseni tavoitteena on jäsentää taidekasvattajuutta lastentarhanopettajienkoulutuksessajavarhaiskasvatuksessa.tutkimukseni kuuluulaadullisentutkimuksenpiiriin.tutkimuksentiedonhankinta perustuu toimintatutkimukselliseen otteeseen, ja nojaudun aineistonreflektoinnissatulkinnalliseenlähestymistapaan.tulkinnallinen lähestymistapani liittyy hermeneuttiseen traditioon. Pyrin työssäni ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkimaani ilmiötä ja sen merkityssisältöjä. Jäsennän, mitä merkityksiä opiskelijat ja minä opettajana annamme taiteelle, taidekasvatukselle ja taidekasvattajan roolille varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni liittyy varhaiskasvatuksen taidekasvatusta koskevaan tutkimukseen, ja sen näkökulma kohdistuu taidekasvatuksen tiedonalan piiriin. Työlleni antaa taustan taidekasvatuksen tutkimus siinä muodossa kuin se jäsentyy Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla. Osastolla on980-luvulta alkaen luotu perustaa kuvallisen taidekasvatuksen tutkimukselle (Mantere99, 89),jaammattitaidonsiirtämisestäonvähitellensiirryttytiedonalan tutkimiseenjaammattikuvanrakentamiseentutkimustiedonkautta (Varto00,8).Taidekasvatuksentutkimustaontehtypääosinjatkoopinnäytetöinä.Useimmatopinnäytetyöttaidekasvatuksenosastolla ovat tarkastelleet joko peruskoulun ja lukion yleissivistävää kuvataideopetusta tai yleissivistävää koulutusta edeltävää kuvataidekasva- VastaavallatavallaLapinyliopistonTaiteidentiedekunnantaidekasvatuksenlaitos,jokaon toiminut.8.990alkaen,määritteleetutkimuksenkeskeisiksialueiksitaidekasvatuksenja kuvataidekasvatuksenteoreettisetkysymykset,kuvataiteellisenopetuksenjaoppimisen,opetusalanhistorianjatraditiot,yhteiskunnanjaympäristönsekätaidekasvatuksenopetusalan erityisalueet.(tulostettu..005http://www.ulapland.fi/?deptid=778.)

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen tusta. Ne ovat pyrkineet niin jäsentämään, käsitteellistämään kuin kehittämäänkuvataiteenopetuksenjakuvataidekasvatuksenkäytäntöjäjaopetussuunnitelmia. YksitutkimussuuntautuiTaideteollisen korkeakouluntaideopetuksenkehittämiseen. 0 Kaksiväitöstutkimusta käsitteli taidekasvattajina ja taiteilijoina toimineiden tekijöiden omaa taiteellista tuotantoa, ja kahden väitöstutkimuksen aiheena olikuvataiteentutkiminendialogissatekijöidenkanssa.tutkimukset ovatkäsitelleetmyöstaideterapiaa,lastenkirjojenkuvituksiasekävalokuvausta. Tutkimustenkohdejalähestymistapaovatsijoittuneet hyvinlaajallealueelle.yhtenäniitäyhdistävänäpiirteenäonse,että useimmattutkijatovathahmottaneettutkimiaanilmiöitäreflektiivisestiomantoimintansakauttataidekasvattajinataikuvataiteentekijöinäjavastaanottajina.taidekasvatustakoskevaatutkimustaontehty myösyksittäisinätutkimuksinaeritieteenaloilla,erityisestijyväskylän yliopistontaidekasvatuksenoppiaineenpiirissä. Suomessa on varhaiskasvatuksen taidekasvatusta koskevaa tutkimustaniukasti.mirjaovaska-airasmaan(99)jasinikkakuosmasen (99) lisensiaatintyöt pyrkivät ensimmäisinä alan tutkimuksina syventämään alaa koskevaa tietämystä ja kehittämään sitä käytännön 9 UllaHosian(988),PirkkoSeitamaa-Oravalan(990),MarjoRäsäsen(99),AcciForsmanin (997),RaijaMiettisen(997),PirkkoPohjakallion(999)jaInariGrönholmin(999)lisensiaattityöt sekä Marjo Räsäsen (997), Rita Apuli-Suurosen (999), Sirkka Laitisen (00), Anna-MaijaIssakaisen(00),TarjaKankkusen(00)jaPirkkoPohjakallion(005)väitöstyöt suuntautuivatperuskoulunjalukionkuvataideopetuksenjäsentämiseen,kehittämiseenja taustayhteyksienpohtimiseen.mirjaovaska-airasmaan(99)jaliisapiirosen(998)lisensiaattityötkäsittelivätvarhaiskasvatuksentaidekasvatusta. 0 MarttiRaevaaran(999)lisensiaattityökäsittelitaidekritiikkitilanteidenkehittämistä. RiittaNelimarkan(000)jaJoukoPullisen(00)väitöstöidenkohteenaolitekijöidenoma taiteellinentoimintajasenkäsitteellistäminen. PäiviGranö(999,000)tarkastelisekälisensiaatti-ettäväitöstyössäänkolmenkuvataiteilijan lapsuudenaikaistakuvallistaaineistoajasuhteuttisitäheidäntaiteeseensa.marikrappalan (000)väitöstyöavasinäkökulmannykytaiteeseenfiktionjafaktanrajojapurkaen. Meri-Helga Mantereen (990) lisensiaattityö käsitteli kuvailmaisua terapeuttisessa kontekstissa.martinapaatela-nieminen(996,000)tutkisekälisensiaatti-ettäväitöstyössään lastenkirjojen kuvituksia intertekstuaalisesta näkökulmasta. Tarja Trygg (999) tarkasteli lisensiaattityössäänvalokuvauksenlumoa. EsimerkiksisosiologiKatiRantalan(00a)tutkimuskäsittelisuomalaistenkuvataidekoulujenopetusta.TarjaPääjoenlisensiaattityö(998)javäitöskirja(00)pohtivatsuomalaista taidekasvatusta laajemmin kuin yleissivistävässä koululaitoksessa, ja Helena Sederholmin (998)väitöskirjatoikeskustelunpiiriinpostmoderninlähestymistavantaidekasvatuksessa. 5 KäynnissäonmyösSinikkaKuosmasenvarhaiskasvatuksentaidekasvatustakoskevaväitöstutkimus.

tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus suosituksin.kuosmanenhalusityössäänkehitelläelävänopetussuunnitelman ajatusta varhaislapsuuden taidekasvatuksessa, ja Ovaska- Airasmaan työhön sisältyi teoriataustaa ja käytännön johtopäätöksiä lapsen kuvantekemisestä ja sen ohjaamisesta. Tutkimukset antoivat alustavannäkemyksensiitä,mitäsuomalaisenvarhaiskasvatuksentaidekasvatukseen sisältyy, mutta ne herättivät myös useita kysymyksiä alan luonteesta ja kehittämisestä. Liisa Piirosen (998) lisensiaattityö lähestyyvarhaiskasvatuksentaidekasvatustaomaatyötänilaajemmasta näkökulmasta.hänpohtiileikinjataiteenyhteyksiätaidekasvatuksen kontekstissayleensä.näidenlisäksivarhaiskasvatuksentaidekasvatuksentutkimukselleovatluoneetperustaauseatprogradu-tasoisetsyventävät opinnäytetyöt. Ne näyttävät konkreettisesti alaa koskevan tutkimustiedontarpeen.lapsenkuvallistailmaisuajasenkehitystäkoskevia tutkimuksiaontehtyrunsaasti,erityisestitaideteollisenkorkeakoulun taidekasvatuksenosastolla970-luvultaalkaenmuttamyösjyväskylän yliopistontaidekasvatuksenlaitoksella980-luvultaalkaen.taideteollisessakorkeakoulussaonmyöstoteutettuuseitatutkimuksellisiaprojektejapäivähoidontaidekasvatuksellisentoiminnankehittämiseksi. Varhaiskasvatuksenpiirissäontutkittupäivähoidossatoteutuvaataidekasvatustajasekätulevienettätyössätoimivienlastentarhanopettajien käsityksiätaiteestajataidekasvatuksesta. Kansainvälisessä taidekasvatuksen tutkimuksessa on havaittavissa, että suurin kiinnostus on kohdistunut alle kouluikäisen lapsen kuvallisen ilmaisun tutkimukseen. Kuitenkin yhdysvaltalaiset Liora Bresler ja Christine Thompson sekä kanadalaiset Anna Kindler ja 6970-luvulla Heta Boman (977) kartoitti lopputyössään kuvaamataidon opetusta lasten- tarhanopettajienkoulutuksessajaesittijoitakinkoulutuksenkehittämisehdotuksia.980- luvulla Ulla Vaartio ja Martti Raevaara (980) toteuttivat lopputyönään päivähoidon kuvataidekasvatuksen kehittämiskokeilun, ja Sirkka Laitinen selvitti (986) varhaiskasvattajien näkemyksiäallekouluikäistenlastentaidekasvatuksenkehittämisestä.kehittämisprojekteja ovattoteuttaneetmyöskaisatorkki(99),jaanakoskelin(995),tessamontonenjaanni Taskinen(995)sekäAnna-KaisaYlönen(00).PäiviGranö(99)tutkiesikoululaisiataiteenjataidekuvienvastaanottajina,jajatkoinsamaateemaaomassalopputyössäni(Virkkala 996).MyösMariaVänskä(00)Jyväskylänyliopistontaidekasvatuksenlaitokseltaonpohtinutlastataiteentarkastelijana. 7 Aila Taskinen (995) Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta on tutkinutallekolmevuotiaidenkuvallistakasvatusta.kirsilaitinen-jokela(999)jyväskylän yliopistostaonpaneutunutlastentarhanopettajientaidekäsityksiin.riikkamännistö(997) Tampereen yliopistosta, Mirkka Putkinen (998) Jyväskylän yliopistosta ja Kirsi Saarinen (00)Helsinginyliopistostaovattutkineetlastentarhanopettajientaiopettajaksiopiskeleviensuhtautumistataidekasvatukseen.

taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen PatriciaTarrovatuseissajulkaisuissaankäsitelleetallekouluikäisten lastentaidekasvatuksentutkimuspohjaistakehittämistä.heidännäkemyksensä suuntasivat tarkastelemaan suomalaisia varhaiskasvatuksen taidekasvatuksen ilmiöitä laajemmassa mittakaavassa. Myös italialaisenreggioemiliankaupunginpäivähoidonkehittämistyössä ontuotettuuseitaprojektejataidekasvatuksenedistämiseksi.vaikka projektien raportointeja voi luonnehtia pikemminkin huolellisesti reflektoiduiksi ja dokumentoiduiksi projektikuvauksiksi kuin tutkimuksiksi (ks. esim. Edwards, Gandini & Forman998; Ceppi & Zini 998;Vecchi&Giudici00),neauttoivathahmottamaanmyössuomalaisentaidekasvatuksenkehittämisenmahdollisuuksia.Ruotsissaalle kouluikäistenlastentaidekasvatuksentutkimusonollutsuhteellisen aktiivista.mariebendrothkarlssonin väitöstyö(996)esikoulunja alkuopetuksen taidekasvatuksesta, Ulla Löfstedtin väitöstyö (00) esikoulun taidekasvatuksesta sekä Ingrid Lindahlin (00) väitöstyö kasvattajien ja lasten ongelmanratkaisusta taidekasvatuksessa seurailevatpäivähoidonyhteydessätoteutettuakuvataidekasvatuksellista toimintaajasuhteuttavatsitätaidekasvatuksentaustallaoleviinesteettisiinteorioihin.kukinväitöstyöesittäämyöstulkinnanruotsalaisesta taidekasvatuksesta historiallisena ilmiönä. Tämä näkökulma auttoi ymmärtämään alle kouluikäisten lasten taidekasvatuksen toimintatapoja. Suomalaisessa varhaiskasvatuksen tutkimuksessa on tarkasteltuvarhaiskasvatuksenhistoriaayleisesti(ks.hänninen&valli986; Salminen&Salminen986;Välimäki998)muttaeitaidekasvatuksen näkökulmasta. Työniteemanmerkityksellisyyttäperustelensillä,ettätaidekasvatusjavarhaiskasvatusovatuusiatiedonaloja,jotkaovatvakiinnuttamassapaikkaansajaluomassaomaaidentiteettiään.Tällöinjokainen alaa koskeva tutkimus on luomassa perustaa niiden tietämykselle tiedonaloina. Tutkimukseni raportti rakentuu siten, että johdattelin lukijan aluksi tutkimukseeni tarinan muodossa. Toisessa luvussa kuvailen tutkimuksenitaustan,tutkimustehtävän,tutkimuksentoteuttamisen vaiheetsekäaineistonanalysoinnin,tulkinnanjareflektoinninperiaatteet. Tarkastelen myös toimintatutkimuksellista ja tulkinnallista 8 BendrothKarlssoninväitöstyönpohjaltajulkaistuteos Bildskapandeiförskolaochskola (998)olikuvataiteendidaktiikantenttikirjallisuutenalastentarhanopettajienkoulutuksessa vuosina999 00.

tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 5 lähestymistapaa oman opettajan työni tutkimiseen. Kolmannessa luvussa perehdytän lukijan siihen, miten lähestyn taidekasvattajan ammatillisenidentiteetinrakentumistajataidekasvatuksentraditioita. Neljännessä luvussa tarkastelen opiskelijoiden tulevaa toimintakontekstia. Pyrin tunnistamaan niitä käytäntöjä ja traditioita, jotka koulutuksenlisäksisuuntaavatheidäntulevaatoimintaansataidekasvattajina.viidennessäluvussatarkastelenopiskelijoitataidekasvattajina.kuudennessaluvussasyvennännäkemystätaidekasvattajuudesta keskittymälläsiihen,mitenkäsityksettaiteestasuuntaavatjarakentavattaidekasvattajanroolia.seitsemännessäluvussapohdinjaarvioin opetuksen kehittämistä merkityksellisiksi kokemieni tapahtumien janäkökulmienkautta.tutkimukseniviimeisessä,kahdeksannessa, luvussakokoantutkimuksenituloksiajaarvioinniitä. tutkimustehtävä Tutkimuksellanionkäytännöllinenkehys.Seonammatillinentutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää taidekasvattajuuttatuottaviakoulutuksellisiakäytäntöjälastentarhanopettajien koulutuksessa. Tutkimustehtäväni on jäsentää taidekasvattajuutta osanalastentarhanopettajanammatillistaidentiteettiäsekätarkastellaomaataidekasvattajanammattikuvaanisuhteessavarhaiskasvatuksentaidekasvatuksellisiinerityisvaatimuksiin.lähestyntaidekasvattajuuttataidekasvattajanroolina.tutkimuskysymyksiäonkolme: ) Mitenomakäsityksenitaidekasvattajuudestamuuttuijatarkentui tutkimuksenaikana? ) Mitentaidekasvattajuusjäsentyiopiskelijoidenkokemana? ) Mitentoimintatutkimuksellinenopetuksenkehittämishankeauttoi kehittämään taidekasvattajuutta tuottavia koulutuskäytäntöjä sekäjäsentämäänvarhaiskasvatuksentaidekasvatuksenerityispiirteitä? Työni nimeää, jäsentää ja käsitteellistää taidekasvattajuuteen liittyväätietämystäjaluositenperustaatutkimuspohjaiselleopetukselle. Tutkimusaihe on mielekäs sekä oman asiantuntijuuteni syventämisenettäopiskelijoidenammatillisenasiantuntijuudenkehittämisen näkökulmasta.opetuksenjatutkimuksenkehittämisenlisäksityöni käsitteleelaajemminnähtynämyösallekouluikäistenlastentaidekas-

6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen kuvio. tutkimuksen kulku Toimintavaiheet opettajana vuosina 00: a, c, e, h, i, k Toimintavaiheet reflektoijana vuosina 00: B, D, F, G, J, L, M z y x w B D a c Opiskelijoiden ja opettajan elämänhistorialliset vaiheet 0-luvulta 000-luvulle: z (lapsuus), y (yleissivistävä koulutus), x (koulutus), w (työkokemus) M L J G F e h i k tutkimusvaiheet vatuksenkehittämistäpäivähoidossajaesiopetuksessa,sillälastentarhanopettajien taidekasvatuksellisen asiantuntijuuden jäsentäminen jakehittäminenvaikuttaapitkälläaikavälillätoiminnanlaadunparantamiseenmyösvarhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessanionkarkeastijaoteltunakaksipäävaihetta,joissamolemmissaonuseitapienempiäosasyklejä.Tutkimuksenkulkuvuosina 998 006näkyykuviossa. Ensimmäinenvaihemuodostuusykleistäa,c,e,h,ijak.Tällöin tuotin tutkivana opettajana tutkimustehtävää koskevaa tietoa. Opettajan ja toimintatutkijan käytännöllinen näkökulma ohjasi vahvasti tätävaihetta. Toisessavaiheessa,jokakoostuusykleistäB,D,F,G,J,LjaMsekä sykleistä w, x, y ja z, reflektoin aineiston tuottamaa tietoa. Käytän reflektointi-käsitettä kahdessa mielessä: ensinnäkin toimintatavan kuvauksena,kunopiskelijatjaminäopettajanroolissakirjasimmeja arvioimmekokemaamme,jatoiseksitutkimuksellisentoimintastra-

tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 7 tegian kuvaamisen välineenä, kun analysoin ja tulkitsen ilmiöitä ja tapahtumiasekäarvioinniitä.toiseenvaiheeseenkuuluumyöstutkimukseniraportointi. Esitutkimukset ja vuoden 2000 tutkimussykli Esitutkimukset muodostavat omat toiminnalliset syklinsä: sykli a vuonna998jasyklicvuonna999.molempinavuosinahavaintojeni kohteenaoliopiskelijoidentuottamakuvallinenaineisto,jokakuvasi heidän visuaalisia lapsuudenmuistojaan. Tutkimusaineistoni sisälsi valokuvaamaniopiskelijoidenkuvallisettyötsekätekemänimuistiinpanot.reflektointi(syklitbjad)toteutuiesitutkimuksissayhteisinä keskusteluina kollegan kanssa heti toimintatilanteiden jälkeen ja kokeiluistakirjoittamissaniartikkeleissa.opetuksenyhteistoiminnallinenkehittäminentarjosimahdollisuudenopetuksestatekemiemme havaintojenvertaisarviointiin. Vuoden000 opetuksen kehittämisjakso muodostaa syklien kokonaisuudene.opetinneljälleryhmällekuvataiteenaineenhallinnan opinnot. Valitsinyhdenryhmän,jonkakuvataiteenopintojenaikana tallensinopiskelijoidenesiintuomatkäsityksettaiteesta,kulttuurista, lapsenmaailmastajaoppimisesta.pidänkutakinopetuskertaaerillisenätoiminnallisenasyklinä:eteninsuunnitelmienteostatoimintaan, jota havainnoin yhdessä vertaishavainnoijien kanssa ja jota muutin saatujenkokemustenperusteella.senlisäksi,ettäpidinreflektointipäiväkirjaa, tallensin opiskelijoiden kuvalliset ja kirjalliset työt sekä dokumentoin opetusta videoimalla kahdella eri tavalla. Neljän opetustilanteen ajan, jolloin luokassa ei ollut havainnoijaa, paikallaan seisovavideokameratallensiliikkumatontayleiskuvaakokoluokasta ja taltioiyleisäänet.kunsainyleiskuvaanauhoittavankameranpyörimään,pystyintoimimaanopettajana.kuudelleopetuskerralleosallistuihavainnoija,jakäytössäolistimulatedrecall-menetelmänmukainenvideointi. 0 Käytinmenetelmästäseuraavanlaistasovellutusta. 9 Opintojaksonlaajuusoliopintoviikkoa.Ohjattuopetustoteutui0 tunninjaksonaja opiskelijoidenitsenäisentyönosuusoli0tuntia. 0 Olinperehtynytstimulatedrecall-menetelmäänlaitoksemmekouluttajienammatillisessa täydennyskoulutuksessalukuvuonna999 000.Setuntuikokemuksenipohjaltatoimivalta opetustilanteitakoskevantiedontuottamisenmenetelmältä,jasovelsintätätyöympäristössä saatuakokemustatutkimusympäristöön.lähestymistapanivastasiammatillisenkehittämisprojektin näkökulmaa, jossa käytössä ei välttämättä ole teoreettista pohjaa vaan liikkeelle

8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Havainnoijavideoiopetustilanteessasekäminunettäopiskelijoitteni toimintaa.dokumentoijanahänrajasiopetustilanteestanäkyviinsitä, minkätulkitsitutkimustehtävänkannaltaoleelliseksijatallensisen videoimalla.opetustilanteenjälkeenkatsoimmevideonauhan.sanallistinjaperustelintoimintaanihavainnoijalle,jaarvioimmetilanteita siltäkannalta,mitämerkityksellistätuliesiinalustavientutkimusteemojen taiteen,kulttuurin,lapsuudenjaoppimisen kannalta.tallensin havainnoijien ja opettajan välisistä reflektointikeskusteluista (reflektointisykli F) yhden audionauhalle ja muut videonauhoille. Valitsin video- ja audionauhoilta litteroitavaksi materiaaliksi tutkimustehtävän kannalta merkityksellisiksi analysoimani tilanteet ja litteroinnetarpeellisiltaosinsanasanaltatekstiksi. Joidenkinteemojenosaltateinhavaintojataipäätelmiäkatselutilanteissasuoraan videoaineistostajamerkitsinniitätutkijanpäiväkirjaan. Opiskelijatreflektoivatopetustajaoppimistaankahdessavaiheessa:hekirjoittivatmuistiinpanojavihkoonkultakinopetuskerraltaja kokosivat niistä yhteenvedoksi oppimispäiväkirjan kurssin jälkeen. Kopioinopiskelijoidenkirjallisettyötarvioinninjälkeenjapalautinne heille.opiskelijoidenkirjallisistatöistämuodostuikolmeosa-aineistoa. Ensimmäinen osa-aineisto, opiskelijoiden oppimispäiväkirjat, koostuikahdestaosasta.vihkomuistiinpanoissaopiskelijatkuvailivat ja kommentoivat opetusta ja henkilökohtaisia tuntemuksiaan yksitlähdetääntuntemuksesta,ettätoimintamallionhyvä(ks.hämäläinen&piekkari998,). Tutkimuskirjallisuudessaolilisäksiesimerkkejä,joissamenetelmäoliolluttoimivaopettajan toimintaareflektoitaessa(ks.esimerkiksipatrikainen999)jakehittävässätyöntutkimuksessa(ks.esimerkiksiengeström999). Videoaineistoakertyi5nauhoitusta.Nauhoitustenkestooliyhteensä6tuntiakymmenestä opetustilanteistaja9tuntiaviidestävertaisreflektointitilanteesta.nauhoitustenkestovaihteli puolestatoistatunnistalähesneljääntuntiin.audionauhalletallentuneenvertaisreflektointilanteenkestooli,5tuntia. Käytän opetustilanteiden litteroinnista lyhennettä lot000 sekä minun ja havainnoijien välistenreflektointikeskustelujenlitteroinnistalyhennettähav000. SirkkaHirsjärvi&HelenaHurme(000)korostavat,ettätutkimusaineistoononperehdyttävä kokonaisuutenajauseaankertaan.vaintällöinsyntyyriittäväymmärrysanalyysintekoon. Kuitenkinhejättävättutkijanvalittavaksi,litteroidaankoaineistoosittaintaikokonaanvai tehdäänköpäätelmiätaiteemojenkoodaamistasuoraantallennetustaaineistosta.hesuosittelevat,ettämikäliaineistoaeipuretasanatarkasti,senparhainjatkokäsittelijäontutkija, koskahäntunteeaineistonsahyvin.(mts.8.)myössarahpinkin(00,)mukaan videomateriaaliavoidaantyöstäätapauskohtaisesti:joskusontarpeentyöskennelläpelkästäänkuvallisenmateriaalinkanssailmansisältöjendokumentoimistaverbaalisesti,joskus tilanteetvaativatlitterointiataiaikakoodattuataulukointia. Käytänoppimispäiväkirjoistalyhennettäopk000.

tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 9 täisillä tunneilla. Oppimispäiväkirjoissa (ks. liiteb) he arvioivat ja jäsensivätopetustajaomaaoppimistaanopintojaksonaikana.toinen osa-aineistokoostuiopiskelijoidenesseistä (ks.liiteb).opiskelijat esittivättenttikirjallisuuden,kirstihakkolan,sirkkalaitisenjamirja Ovaska-Airasmaanteoksen Lastentaidekasvatus,pohjaltakeskeisiä periaatteita, jotka auttoivat heitä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan alle kouluikäisten lasten kuvallista työskentelyä. Oletan, ettäopiskelijatnostivatteoksestaesillesitä,minkähekokivatmerkitykselliseksiallekouluikäistenlastentaidekasvatuksessajataidekasvattajanroolissa. Kolmasosa-aineistooliopiskelijoidenlapsellesuunnittelemaopetusmateriaali (ks.liiteb),johonkuuluikaksiosaa.opiskelijatvalitsivat suomalaisesta kuvataiteesta itselleen merkityksellisen viiden teoksen sarjan ja kuvailivat valintansa elämyksellisiä ja tiedollisia perusteluja.hevalitsivatsarjastayhdentaiteilijanjatekiväthänestä sekä hänen tuotannostaan lapselle tarkoitetun kuvallisen opetusmateriaalin.tämänaineistonperusteellateenpäätelmiäopiskelijan suhteestataiteeseenjataidekasvattajanrooliin.tämäaineistoonsiinä mielessätärkeä,ettäopiskelijatottavatitsenäisestikantaataiteeseen ja taidekasvattajan rooliin suunnitelmallaan ja kuvallisella työllään. Muukirjallinenosuusonohjatuntyöskentelyntailuetunkirjallisuudenreflektointia. Dokumentoin opiskelijoiden kurssin aikana tuottamat kuvalliset työtdiakuvinataidigitaalisinakuvina.useimpientöidenkuvallisettekoprosessitovattaltioituneetepisodeinavideonauhoituksiin.viittaan tarvittaessakuvallisiintöihinvideonauhoitustennäyttämientekoprosessientaitöidenarviointiprosessienosaltasekäoppimispäiväkirjojen jatutkijanpäiväkirjankommentointienjahavaintojenperusteella. Vuosien 2001 ja 2002 tutkimussyklit Tutkimuksentiedontuottamisvaihejatkuikolmenapienempänäsyklinä.Vuonna00muodostuikaksisykliä:syklih,kunkeräsinopiskelijoiltapalautteetkuvataiteendidaktiikka-opintojaksosta (ks.liite 5 Käytänesseistälyhennettäe000. 6 Käytänopiskelijoidenlapsillesuunnittelemistaopetusmateriaaleistalyhennettäoml000. 7 Opintojaksonsisältöjalaajuusvastasiaikaisempaakuvataiteenaineenhallinnanopintojaksoa.