Sisällysluettelo. Sisällysluettelo

Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 3 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen 3 1.2 Toimintaympäristökatsaus 5 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 7 1.3.1 Kuntayhtymärakenne 8 1.3.2 Taloudelliset lähtökohdat 9 1.3.3 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 13 1.3.4 Tuloperusteet 13 1.3.5 Menoperusteet 13 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta 15 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 16 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 17 1.4 Henkilöstösuunnitelma 18 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 19 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 20 2.1 Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 20 2.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen strategia 20 2.1.2 Strategiset ohjelmat 23 2.1.2.1 Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma 23 2.1.2.2 Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2015 (2016 2017) 24 2.1.2.3 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma pedagogiikan tukena 2015 2017 26 2.1.2.4 Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle 2015 (2016 2017) 26 2.2 Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 28 2.2.1 Oppimis- ja koulutuspalvelut 28 2.2.1.1 Ammatillisen peruskoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 28 2.2.1.2 Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 30 2.2.1.3 Lukiokoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 32 2.2.1.4 Valmistavan koulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 33 2.2.2 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 34 2.2.2.1 Oppimisen kehittämispalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 34 2.2.2.2 Opiskelijapalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 35 2.2.2.3 Työelämäpalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 36 2.2.3 Oppilaitospalvelut 37 2.2.3.1 Kiinteistöpalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 37 2.2.3.2 Ravintolapalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 39 2.2.3.3 Tietohallintopalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 40 2.2.4 Rehtorintoimisto ja hallinto, toimintasuunnitelma 2015 2017 41 2.2.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma 42 2.2.6 Tuloskortti 44 2.2.7 Taloudelliset lähtökohdat 45 2.2.8 Tuloslaskelma 47 2.2.9 Investoinnit 48 2.2.9.1 Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain 48 2.2.9.2 Irtaimistoinvestoinnit 48 2.2.10 Rahoituslaskelma 51 2.3 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 52 2.3.1 Strategia ja sen toteuttaminen vuosille 2015 2017 53 2.3.2 Tuloskortti 59 2.3.3 Taloudelliset lähtökohdat 59 2.3.4 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 60 2.3.5 Tuloslaskelma 61 2.3.6 Investoinnit 62 2.3.7 Rahoituslaskelma 63 1

Sisällysluettelo 3 Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa 64 3.1 Tuloslaskelma 64 3.2 Tuloslaskelman erittelyt 65 3.2.1 Toimintatuotot ja -kulut 65 3.2.2 Tulorahoituksen kehitys 66 3.2.3 Korkotuotot ja -kulut 66 3.2.4 Vuosikate 66 3.2.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 66 3.2.6 Poistoeron vähennys 66 4 Kuntayhtymätason investointiosa 67 4.1 Investointien yhdistelmä 67 4.2 Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain 67 4.3 Kiinteistöinvestointien perustelut 67 4.3.1 Koulutuskeskus Salpaus 69 4.3.2 Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevat tilat 69 4.3.3 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito 69 5 Kuntayhtymätason rahoitusosa 70 5.1 Rahoituslaskelma 70 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt 70 5.2.1 Vuosikate 70 5.2.2 Investoinnit 71 5.2.3 Lainakannan muutokset 71 5.2.4 Kassavarojen muutos 71 5.2.5 Yhteisten palvelujen ja tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen 72 5.2.6 Leasing-vuokraus 72 6 Liiteosa 73 6.1 Sisäinen tuloslaskelma 73 6.2 Rakennusinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain 74 6.3 Tuloskortti mittarien selitykset ja laskentakaavat 75 6.3.1 Koulutuskeskus Salpaus 75 6.3.2 Tuoterengas 77 6.4 Talousarvion muut taulukot 78 2

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Olemme valmistelleet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutosta, joka muuttaa toimintamme rakenteita ja toimintamalleja juuri, kun kuntayhtymä täyttää 20 vuotta ensi vuoden vaihteessa. Kuluvan vuoden syyskausi on vielä valmistautumisen aikaa, mutta monelta osin uusia työnjakoja ja tehtäviä toteutetaan jo syksyllä 2014. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhtiön toiminnan käynnistyminen 1.1.2015 aiheuttaa muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Uusi organisaatio on valmisteltu osana kevään yhteistoimintaneuvotteluja ja tätä toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Keskeisenä ajatuksena uudessa organisaatiorakenteessa on yhdessä tekeminen ja toimintojen välisten raja-aitojen poistaminen. Aiempaa kiinteämpi yhteistyö aikuisten ja nuorten koulutusten kesken oppimis- ja koulutuspalveluina parantaa osaamisresurssien johtamista sekä tila- ja laiteresurssien optimaalista käyttöä. Uusi toimintamalli antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa perustehtävää ottamalla entistä paremmin huomioon pedagogiset uudistamistarpeet ja erityisesti lähiesimiestyöhön panostamalla. Viestintää, markkinointia ja myyntiä kehitetään ja toteutetaan asiakaslähtöisesti opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Salpauksen brändiä vahvistetaan ja myös ylläpitäjän toiminnot näkyvät asiakkaille tämän kautta. Opiskelija-, kehittämis- ja asiakaspalvelut ovat kiinteä osa koko perustehtävän toteutusta. Osaamisperusteisuus edellyttää kaikilta toimijoilta nykyistä syvällisempää työelämän tuntemista ja uudenlaista palveluosaamista. Opetuksesta ja oppimisesta yhä suurempi osa tulee tapahtumaan muualla kun oppilaitoksessa. Työpaikoilla, omilla työpajoilla ja muissa erilaisissa, myös virtuaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen onnistumiseksi vaaditaan merkittävää muutosta lisäksi myös kiinteistöjen kokonaismäärässä ja jäljelle jäävien kiinteistöjen käytettävyydessä. Samalla kun toiminnallista yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan, parannetaan eri rahoitusmuotojen tuloksellisuuden ja kannattavuuden seurantaa. Tavoitteena on, että kukin toiminto pystyy kattamaan omasta toiminnastaan aiheutuvat kustannukset sekä osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. 3

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Koulutuksen järjestämisessä ja oppilaitoksen toiminnassa tärkeät tukipalvelut, Oppilaitospalvelut, tuotetaan tiiviissä yhteistyössä ydintoiminnan eli koulutuksen kanssa. Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa laadukas ja tehokas toiminta. Toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan kaikilla oppilaitoksen toimialoilla kehittämällä mm. pedagogisen osaamisen, verkko-opetuksen ja hanketoiminnan kokonaisuuksia sekä panostamalla henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin sekä onnistuneeseen henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin. Kuntalain 1.9.2013 voimaan astunut muutos edellyttää Tuoterenkaan työpajatoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 aikana. Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen suoraan kuntien omistamaksi yhtiöksi otetaan huomioon käyttösuunnitelmavaiheessa (1. ennuste) vuodelle 2015 ja talousarviomuutoksena vuodelle 2015, jolloin toiminta poistetaan kuntayhtymän kokonaisuudesta ja suunnitelmista. Toukokuun yhtymäkokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen, joka oli odotetusti toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä. Suurista muutoksista ja tulevaisuuden taloudellisista haasteista huolimatta henkilöstömme on tehnyt merkityksellistä työtä. Olemme joutuneet viime ja tänä vuonna käymissämme yhteistoimintaneuvotteluissa tekemään ikäviä päätöksiä, jotka ovat kuitenkin olleet välttämättömiä tänä vuonna alkaneesta rahoituksen vähentymisestä johtuen. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,74 prosenttia. Rahoitusvaikutus vuodelle 2015 on -5,6 prosenttia eli -3,1 miljoonaa euroa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman luvut osoittavat tilanteen vaikeutta ja asettavat odotuksia uuden strategian valmistelulle ja siinä tehtäville valinnoille ja ratkaisuille. Valtakunnallinen yhteisvalintajärjestelmä muuttui vuonna 2014, eikä sen kokonaisvaikutuksia koulutusalojen kohdentamiseen vielä yhden hakukierroksen perusteella voi varmasti tunnistaa. Tulevat muutokset edellyttävät myös erityistä koulutustarjonnan ja koulutuksen toimipaikkojen sijoittumisen suunnittelua. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Tämä on yksi merkittävä riski tulevassa toiminnassamme. Tämän hetken koelaskelmat näyttävät vähenevää rahoitusta eteläisen Suomen koulutuksenjärjestäjille. Osaamisperusteisuus ja suoritettujen tutkintojen sekä osatutkintojen määrät vaikuttavat tuleviin resursseihimme. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta reilun kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintaamme on sekä kehitettävä että tehostettava. Muutoksen aika on juuri nyt. 4

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Toimintaympäristökatsaus 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät- Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu Päijät-Hämeessä edelleen, ja uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Lisäksi teollisuuden toimintatavat kehittyvät enenevässä määrin palveluliiketoiminnaksi. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen, mutta myös logistiikka-alalla ja ympäristöliiketoiminnassa on mahdollisuuksia kasvuun. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Päijäthämäläisten työllistymiseen vaikuttaa myös aiempaa tiiviimpi kytkeytyminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Uusista työpaikoista lähes puolet syntyy enintään yhdeksän hengen toimipaikkoihin ja noin 90 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Yritysten jälkeen kunnat ovat toinen merkittävä rekrytoija, joskin kuntasektori synnyttää uusia työpaikkoja kaikista työnantajasektoreista niukimmin. Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Sähköisten oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen tulisi nostaa vielä selkeämmin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Ennusteiden mukaan Päijät-Hämeen väkiluvun odotetaan kasvavan tulevina vuosina muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuonna 2013 Päijät-Hämeen muuttovoitto oli 192 henkilöä. Päijät-Hämeessä maassamuutto oli negatiivista (-264), mutta maahanmuutto positiivista (+456). Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä Lahden lisäksi Vantaalla, Espoossa, Jyväskylässä ja Kouvolassa. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät- Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettiin oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 vuoteen 1.1.2015 alkaen. Tämä päätös tulee vaikuttamaan myös Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan. 5

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Toimintaympäristökatsaus Nuorisotakuuseen vastaamiseksi Salpauksen on edelleen tiivistettävä yhteistyötä mm. omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa kohderyhmänä ovat 20 29-vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret. Salpauksen vahva rooli valtakunnallisen läpäisyn tehostamisohjelman ja laajennetun työssäoppimisen kehittämisessä edistää osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee monimuotoinen opiskelijakunta, jonka opintojen etenemiseksi Salpauksen on järjestettävä yksilöllisiä, joustavia opintopolkuja ja niitä tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevia palveluita koko opintopolun ajan. Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Salpauksen henkilöstön osaamisen suunnitelmallista varmistamista. Osaamisen kehittymistä tuetaan ohjauksella, perehdyttämisellä, valmennuksella, koulutuksella ja mentoroinnilla sekä yhteisillä toimintaohjeilla, prosessikuvauksilla ja muulla tukimateriaalilla. Keskeistä on koko henkilöstön yhteisöllinen vastuu opiskelijoiden hyvinvoinnista, ammatillisesta kasvusta ja työllistymisestä. Keskeiset lähteet: Danske Bankin suhdannekatsaus, 5.8.2014 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukunnat Työ- ja elinkeinoministeriön katsaukset 6

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen, kolmevuotisella suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulot kattavat menot. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Kuntayhtymän talousarvio laaditaan tulosalueittain, joita ovat vuoden 2015 talousarviossa Koulutuskeskus Salpaus ja Tuoterengas. Tulosalueiden talousarviot esitetään yhtymäkokoukselle tuloslaskelman ja investointisuunnitelman muodossa. Tulosalueiden taloussuunnitelmaosassa esitettävät tulosalueiden talousarvio- ja taloussuunnitelmat sisältävät seuraavat osiot: Strategia ja sen toteuttaminen vuosille 2015 2017 Tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja 7

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat tuloihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ohjausjärjestelmä Perussopimus Rahoitus Yhteinen strategia Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Konsernitaso: hallitus, yhtymäkokous Tulosaluetaso: johtokunnat Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 ja talousarvio 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Konsernitaso: hallitus 1. TILINPÄÄTÖSENNUSTE (käyttösuunnitelma) Tulosalue: johtokunnat Konsernitaso: hallitus Toimintaja taloussuunnittelu Ohjausprosessi Valmisteluja toimeenpanoprosessi Arviointiprosessi Seuranta ja analysointi Tilinpäätös Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Sisäinen ja ulkoinen arviointi 1.3.1 Kuntayhtymärakenne Kuntayhtymän toimintasuunnitelma ja talousarvio laaditaan uuden rakenteen mukaisesti. Kuntayhtymän talousarvio laaditaan tulosalueittain, joita ovat talousarviossa 2015 Koulutuskeskus Salpaus ja Tuoterengas. Kuntalain 1.9.2013 voimaan astunut muutos edellyttää Tuoterenkaan työpajatoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 aikana ja mahdollisesti Koulutuskeskus Salpauksen kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämistä vuoden 2017 alusta. Lokakuun 2014 yhtymäkokoukseen valmistellaan tarvittavat Tuoterenkaan muutoksiin liittyvät yhtiöittämispäätökset. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisen osalta seurataan valtakunnallisten linjausten etenemistä. Tuoterengas on osa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaa ja talousarviota niin kauan, kun omistajakeskusteluiden perusteella tehdyt päätökset antavat suunnan uudelle mallille. Tuoterenkaan toiminnan osittainen tai yhtiöittäminen kokonaan otetaan huomioon käyttösuunnitelmavaiheessa (1. ennuste) vuodelle 2015 ja talousarviomuutoksena vuodelle 2015. Yhteisten palveluiden toiminta yhdistyy osaksi Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Kuntayhtymä/Salpaus sopii vuodelle 2015 Tuoterenkaan ja Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöille myytävistä tai niiltä ostettavista palveluista palvelusopimuksella. Sopimusten valmistelussa noudatetaan periaatetta, joka on kirjattu omistajakuntien ja kuntayhtymän itsensä päätöksenteossa olevassa yhtiöittämisen aiesopimuksessa. 14. Yhteiset palvelut Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu jatkaa kuntayhtymän ja muiden alueellisten yhteisten palveluiden käyttäjänä ja tässä verkostossa voi oman perustehtäväänsä liittyvissä yhteisissä palveluissa toimia myös palveluiden tuottajana. Perustettava yhtiö ja toiminnoiltaan supistuva kuntayhtymä PHKK kuuluvat kumpikin Lahti-konserniin ja lisäksi kuntayhtymä on perustettavan yhtiön vähemmistöosakas. Hankintalain näkökulmasta yhtiö voi ostaa kuntayhtymän palveluja samalla tavalla kuin silloin, jos yhtiö olisi kuntayhtymän tytäryhtiö ja sitä kautta Lahti-konsernin osa. 8

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpaus jakautuu neljään toimialaan seuraavasti: Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto 1.3.2 Taloudelliset lähtökohdat Kuntayhtymän rakennemuutos vaikuttaa talouteen. Talouden kokonaisuudesta ja tunnusluvuista jää Lahden ammattikorkeakoulun pois. Tuoterengas on vielä osana kuntayhtymän talousarviota, mutta se tullaan Tuoterenkaan yhtiöidyttyä ottamaan pois kuntayhtymän kokonaisuudesta vuodelle 2015 tehtävässä talousarviomuutoksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014 2016 opiskelijamääristä (järjestäjäkohtainen päätös 27.6.2013). Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkoja leikataan erityisesti vuosina 2015 (160 paikan vähennys) ja 2016 (170 paikan vähennys). Vuonna 2014 vähennetään 50 paikkaa. Lisäksi tulevina vuosina tullaan alentamaan koulutuksen suhteellista rahoitusta eli yksikköhintoja. Yksikköhinnan lasku aiheuttaa rahoituksen laskun kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näiden päätösten vaikutus otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2015 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön antama tieto 2. asteen ammatillisen koulutuksen yksikköhinnoista on seuraava: - leikataan 2014 edellisvuoteen (2013) verrattuna -1,50 % - leikataan 2015-2,74 % lisää verrattuna 2013 tasoon - ei muuteta vuonna 2016 suhteessa vuoden 2015 tasoon Vuonna 2016 yksikköhinta on siis 4,2 % pienempi suhteessa vuoden 2013 keskimääräiseen yksikköhintaan. Myös aikuiskoulutuksen talous on haasteellinen ja vaatii osaltaan sopeuttamista ja toimenpiteitä. Lisäksi toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi vastaavalla tavalla kuin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla. Hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä 2014 ja uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuodesta 2017 alkaen. Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että ylläpitäjäverkko tehostuu. Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen. Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen. Lisäksi lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus. 9

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys. Kuntayhtymän vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvä ja siinä näkyvät vuonna 2013 toteutettujen sopeuttamistoimien vaikutukset odotetun mukaisesti. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin erityisesti vuosien 2014 2016 haasteisiin valmistautumiseksi. Vuoden 2014 toiminnan ja talouden toteuttaminen nollatulostasolla ei olisi mahdollista ilman em. sopeuttamistoimia. Kuntayhtymän tuotot alkavat laskea vuodesta 2014 eteenpäin. Vuosien 2015 ja 2016 toiminnan taloudelliset haasteet tulevat olemaan mittavat ja rakennemuutoksen tulee tukea näiden haasteiden voittamista. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen on edelleen vastuullisesti varauduttava tuleviin leikkauksiin, jotka hallitusohjelmassa kohdistuvat opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtiontalouden kehyksien sisältämät 260 miljoonan euron leikkauksen vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen ovat merkittävät ja tarkoittavat sopeuttamistarpeen lisääntymistä verrattuna arvioihin, jotka olivat pohjana vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluille. Vaikutukset eivät ole tiedossa vielä kevään 2014 neuvotteluiden päättyessä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen merkitsee sitä, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnasta noin kolmasosa siirtyy kuntayhtymän ulkopuolelle. Kassavaroista reilu puolet siirtyy 1.1.2015 aloittavalle Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Siirtojen määrät ja arvot tarkentuvat vuoden 2014 tilinpäätöksen ja Lahden ammattikorkeakoulun taseen perusteella. Valtioneuvoston syksyllä 2013 julkaiseman rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset huomioiden ovat tulevien vuosien haasteet vähintään sillä tasolla kuin vuoden 2013 yhteistoimintaneuvotteluja aloitettaessa arvioitiin. Lisäksi rakennepoliittisen ohjelman osalta haaste on todennäköisesti kasvanut. Ohjelman tarkkoja taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Joka tapauksessa kuntayhtymän taloudellinen liikkumavara on huomattavasti aiempaa kapeampi. Lahden kaupungin tarkastustoimi on tehnyt tarkastusmuistion eläkemenoperusteisten maksujen kustannuksista Lahdessa (Tarkastuslautakunta 22.11.2013 62). Tarkastusmuistiossa suositetaan selvittämään ammatillisen koulutuksen luovuttamista koskevista päätöksistä ja sopimuksista, kuuluvatko Lahden kaupungin ammatillisesta koulutuksesta maksamat eläkemenoperusteiset maksut kaupungille vai Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymälle. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Kaupunginhallitus päätti (20.1.2014 27), että Lahden kaupungin eläkemenoperusteisten maksujen kohdistaminen koulutuskonsernille toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti vuodesta 2014 lähtien ja täysimääräisinä vuonna 2018. Maksu jakautuu henkilöpohjaisesti eri tulosalueille ja pääsääntöisesti Koulutuskeskus Salpaukseen. Maksut on otettu huomioon vuoden 2015 talousarviossa. Tämän vaikutus vuodelle 2015 on 640.000 euroa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2014 palkkatasoon 1,0 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvarana. Varaus on riittävä, koska kesäkuussa tiedotettu neuvottelutulos merkitsee sitä, että vuonna 2015 KVTES:ssa ei tule maksuun yleiskorotusta eikä myöskään paikallista erää. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu palkankorotusvara on käytetty keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksina tehdyt henkilöstön sopeuttamistoimet otetaan huomioon henkilöstökulubudjetoinnissa. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kuntayhtymässä vastaavalla lainanotolla kuin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Hallitusohjelman säästötavoitteet ja tulevaisuuden epävarmuus eivät anna mahdollisuutta velkaantua tulevaisuuden kustannuksella. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen 1.1.2015 lähtien jakaa yhtymän omat pääomat ja kassavarat kahdelle oikeushenkilölle. Kuntayhtymän taloussuunnitelma ja maksuvalmius valmistellaan vuosille 2015 2017 siten, että maksuvalmius turvataan. Sisäisten vuokrien ja Oppilaitos- ja hallintopalveluiden palvelutuottojen tulee kattaa käyttökulut, investoinnit ja tuloksen näkökulmasta suunnitelman mukaiset poistot. 10

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Kiinteistöjen poistoaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 20 vuoteen yhtymäkokouksen päätöksellä lokakuussa 2012. Muutos perustui KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston antamaan poistoohjeeseen. Poistoajan lyhentäminen nosti sisäisiä vuokria vuosina 2013 ja 2014. Kiinteistöinvestointien talousarvio ja -suunnitelma perustuu konsernin kiinteistöohjelmaan ja sen päivittämiseen. Investointiohjelmassa otetaan huomioon toimitilavision tilavähennykset. Kuntayhtymässä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa on tavoitteena ollut tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutosja kehittämisprosessissa. Toimenpiteinä ovat organisaatiorakenteen ja palveluiden kehittäminen, opetus- ja työssäoppimisjärjestelyt, opetusteknologian laajempi hyödyntäminen, työskentelytapojen uudistaminen sekä toimintojen ja toimitilojen karsiminen ja käytön tehostaminen sekä muiden kustannusten vähentäminen ja tulojen lisääminen. Päätavoitteena on mahdollistaa laadukas opetus. Merkittävin muiden kuin henkilöstökulujen pienentäminen syntyy kiinteistöjen vähentämisestä. Kiinteistövision 2017 mukaan vähennetään 20 prosenttia (37 000 neliötä) nykyisistä tiloista. Vision toteuttamisen valmistelu on osa toimintasuunnitelman laadintaa. Tuoterenkaan vuosikatteen tulee nousta 350 000 euroon vuonna 2015. Vuosina 2016 ja 2017 tuloksen tulee kehittyä edelleen, jos sisäinen konsernivelka asetetaan tavoitteeksi rahoittaa liiketoiminnan tuloksella. Omistajien kanssa valmisteltu Tuoterenkaan yhtiöittäminen tultaneen toteuttamaan siten, että vanhat velat maksetaan kuntayhtymälle pois, ja uusi suoraan kuntaomisteinen yhtiö, pääsee käynnistämään toimintansa vanhoista rasitteista vapaana. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILAN kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään tulosalueiden tuloslaskelmissa. Kuntayhtymän maksuvalmius pyritään pitämään vähintään 30 päivän tasolla. Tulosalueiden erillistaseissa kassavarojen toteumaa seurataan olemassa olevan menettelyn mukaisesti. Tavoitteena on, että kuntayhtymän tilikauden tulos taloussuunnitelmakaudella olisi lähellä nollatasoa. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut perussopimuksen 18 :n määräys, jonka mukaisesti konsernin toiminta rahoitetaan toiminnasta saaduilla tuloilla, joiksi katsotaan myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu perusrahoitus (64 % tuotoista). Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2015 2017 on 1,5 miljoonaa euroa positiivinen. Toimintatuottojen lasku talousarviossa 2015 on -38,9 miljoonaa euroa, -31,3 prosenttia. Suurin muutos on ammattikorkeakoulun irtautuminen kuntayhtymästä. Koulutuskeskus Salpauksen tuottojen keskeiset muutokset tapahtuvat yksikköhintarahoituksessa, oppisopimuksessa, lukiossa, opetuksen kehittämishankkeissa sekä hanketoiminnassa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. Toimintakulut laskevat 36,6 miljoonaa euroa, -31,9 prosenttia talousarviossa 2015 verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Talousarvion 2015 ja suunnitelmavuosien 2016 ja 2017 tavoitteet ovat linjassa nykyisen taloussuunnitelman perusteiden kanssa. Koulutuskonsernin vuosikatetavoite (8,4 %) nousee vuonna 2015, edellisen vuoden talousarvioon verrattuna (0,8 %). Vuonna 2013 vuosikate oli 10,1 %. Maksuvalmius on budjetoitu hyvälle tasolle, joten katetavoitteiden muutosten ei kaikissa tilanteissa tarvitse pienentyessään vähentää toteutettavia investointeja. Arvioitu maksuvalmius 31.12.2015 on 15,3 miljoonaa euroa, noin 60 pv. Tulorahoituksen epävarmuus suunnitelmaa laadittaessa on korkea, joten toteumapoikkeamiin on syytä myös varautua. Koulutuskonsernin investointitaso vuonna 2015 on 4,4 miljoonaa euroa (9,8 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 9,2 miljoonaa euroa vuonna 2017). Lainataso pysyy ennallaan. Lainaa oli 10 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä 2012. Lainatason odotetaan olevan samalla tasolla vuoden 2016 lopussa. 11

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Opiskelijakohtaiset yksikköhinta-arviot sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen perusrahoitus yksikköhintarahoitteiseen koulutukseen löytyvät liitetiedoista kohdasta 6.4 Talousarvion muut taulukot Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijamäärät on esitetty alla olevassa taulukossa: OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2013 TA 2014 TA 2015 Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä 7 199 7 015 6 781 - ammatillinen 5 595 5 420 5 260 - oppisopimus 1 443 1 432 1 361 - lukio 162 164 160 palvelutoimintana järjestetty koulutus 1 172 1 240 1 240 Yhteensä 8 371 8 255 8 021 15 % Salpaus (yksikköhintarahoittei nen) Palvelutoimintana järjestetty koulutus 85 % 12

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.3 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2015 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Koulutuskeskus Salpaus N 7 132 - Tuoterengas N 350 Yhteensä 7 482 TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Koulutuskeskus Salpaus N -259 - Tuoterengas N -15 Yhteensä -274 INVESTOINTIOSA - Koulutuskeskus Salpaus N -4 281 - Tuoterengas N -110 Yhteensä -4 391 RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset N 2 500 - Lainojen lyhennykset N -1 807 - Oman pääoman muutos (LAMK) K -10 822 Yhteensä -10 129 TALOUSARVION LOPPUSUMMA -7 312 1) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus 1.3.4 Tuloperusteet 1.3.5 Menoperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4 Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä tulosalueille ja toimialoille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Ylläpitoluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle 2015. Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. Henkilöstömenot Talousarviossa 2015 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2014 toteutuneen tason mukaisesti 27,305 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,378 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 21,927 %. Eläkemaksujen osuus on kasvanut lähes 5,5 % vuoden 2013 tasosta. 13

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Palkat on laskettu maaliskuun 2014 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön/toimialan kuin sitovuustasonkin (tulosalue) talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä 18.264.319 euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista. Salpauksen ja Tuoterenkaan välisiä kuntayhtymän sisäisiä eriä talousarviossa on 392.124 euroa. Koko konsernia käsittävät tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat on laadittu ulkoisten tuottojen ja kulujen perusteella. Kiinteistöt Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille, joka siirtyy konsernin organisaatiomuutoksen myötä vuoden 2015 alusta alkaen tiiviimmäksi osaksi Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiota. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Kiinteistöpalvelut säilyvät silti edelleen itsenäisenä ja tulosvastuullisena yksikkönä kuten tähänkin saakka. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja vuoden 2015 alussa on yhteensä noin 154 000 m 2, joista Koulutuskeskus Salpaukselle, Tuoterenkaalle sekä Lahden ammattikorkeakoululle vuokrattuja toimitiloja on laskennallisesti 137 529 m 2. Näistä konsernin omistuksessa olevia tiloja on 131 754 m 2, vuokratiloja 1 920 m 2, ja osaketiloja 3032 m 2. Konsernin ulkopuolelle on vuokrattu toimitiloja noin 6 000 m 2.. Tämän lisäksi omasta käytöstä on tyhjennetty noin 13 000 m 2. Niiden jatkokäyttöä selvitellään ja valmistellaan toimitilastrategian tavoitteiden mukaisesti nk. resurssipankissa. Tyhjien tilojen vuosikustannus on Koulutuskeskus Salpaukselle 543 783 euroa. Tuoterenkaan hallinnassa on noin 10 000 m 2. toimitilat, joiden hoidosta Tuoterengas vastaa itsenäisesti. Toimitilavision 2016 mukaisesti konsernissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kiinteistöjen määrää tullaan vähentämään vuoden 2016 loppuun mennessä 20 % vuoden 2013 alun (188 200 m 2 ) tasoon verrattuna. Laajuudeltaan vähennystavoite on suuruusluokaltaan siis noin 38 000 neliötä. Kiinteistöpalvelut on sitoutunut asetettuun säästötavoitteeseen ja valmistelee kiinteistöistä luopumista sekä niiden myyntiä erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Edellisen lisäksi tilat supistuvat Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä vuonna 2015 noin 23 000 neliötä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntayhtymän kiinteistökannan tavoitetaso on 127 000 neliötä vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen tässä aikataulussa ja markkinatilanteessa on kuitenkin erittäin haasteellista ja se edellyttää vielä lukuisten kiinteistöjen myyntiä. Toimitilastrategian mukaisesti kiinteistöjen määrää pyritään lisäksi vähentämään Koulutuskeskus Salpauksen tarpeiden mukaisesti nostamalla tilojen käyttöasteita, mikä tapahtuu lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä eri yksiköiden välillä. Lisäksi pyritään tiiviimpään yhteistyöhön konsernin ja omistajakuntien kiinteistöjen yhteiskäytössä. 14

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015. Näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lahden ammattikorkeakoululle. Samassa yhteydessä kuntayhtymän omistus Osaamiskiinteistöt Oy:ssä siirtyy perustettavalle yhtiölle. Edellä mainittujen kiinteistöjen osalta Kiinteistöpalvelut tarjoaa Lahden ammattikorkeakoululle jatkossa isännöintipalveluita, joiden sisältö ja laajuus määritellään erikseen. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa toistaiseksi kuitenkin konsernin omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sovitut, päivitettävät palvelukuvaukset määrittelevät Kiinteistöpalveluiden kulloinkin tuottamat palvelut. Kuvauksessa mainitut palvelumaksut koostuvat sisäisistä vuokrista, jotka sisältävät puolestaan kiinteistökohtaisten käyttökulu- ja pääomavuokrien osuudet. Tyhjistä opetus- ja toimitiloista joudutaan maksamaan tilojen välttämättömät ylläpitokustannukset. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Konsernin sopeuttamisohjelman mukaisesti vuosien 2013 2015 kulujen säästötavoite on 10 %, mikä tarkoittaa Kiinteistöpalveluissa yhteensä noin 1,7 miljoonan euron supistusta vuoden 2012 kulutasoon suhteutettuna. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2015 ovat keskimäärin 6,23 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Pääomavuokran määritys perustuu voimassa olevaan konsernisuunnitelmaan sekä investointitarveselvityksen mukaiseen rahoitustarpeeseen ja lainoitettujen erityishankkeiden rahoituskustannuksiin. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2015 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,19 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Tavoitetaso pääomavuokrissa on n. 4,5 /m 2 /kk, minkä turvin voidaan hidastaa kiinteistömassan korjausvelan kasvua. Tavoitteeseen pyritään etenemään 0,20 0,30 /m2/kk vuosittaisella pääomavuokran yleiskorotuksella. 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2015 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo Poistot Poistoaika 1.1.2014 v. 2015 Tietoliikenneohjelmat 3 v. 413 592 112 370 Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v. 90 459 058 7 722 194 Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % 439 683 17 694 Koneet ja kalusto 3-10 v. 8 044 481 1 759 942 Yhteensä 99 356 814 9 612 200 Poistot sitovuustasoittain Salpaus 9 312 200 TR 300 000 Yhteensä 9 612 200 15

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus 82 130 75 448 78 862 4,52 Lahden ammattikorkeakoulu 39 030 35 492 0-100,00 Tuoterengas 6 246 7 217 7 033-2,55 Yhteiset palvelut 36 514 37 425 0-100,00 TUOTOT YHTEENSÄ 163 920 155 582 85 895-44,79 KULUT Koulutuskeskus Salpaus 79 417 75 407 71 730-4,88 Lahden ammattikorkeakoulu 36 723 34 892 0-100,00 Tuoterengas 6 429 6 917 6 683-3,38 Yhteiset palvelut 27 894 28 558 0-100,00 KULUT YHTEENSÄ 150 463 145 775 78 413-46,21 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus 1 009 1 185 9 312 685,57 Lahden ammattikorkeakoulu 562 657 0-100,00 Tuoterengas 281 295 300 1,69 Yhteiset palvelut 8 411 8 533 0-100,00,, SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 10 262 10 670 9 612-9,91 KULUT YHTEENSÄ 160 725 156 445 88 026-43,73 NETTO 3 195-862 -2 131 147,12 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset erät 16

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot 134 812 130 843 80 548-38,44 55 Maksutuotot 219 159 16-90,06 58 Tuet ja avustukset 7 763 3 750 2 376-36,64 63 Vuokratuotot 20 541 20 767 2 953-85,78 67 Muut toimintatuotot 325 63 3-96,05 68 Valmistus omaan käyttöön 261 0 0 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 163 920 155 582 85 895-44,79 KULUT 01 Palkat 65 137 62 268 39 967-35,81 02 Sosiaalivakuutusmaksut 16 042 15 305 10 907-28,73 57 Henkilöstökorvaukset -582-74 0-100,00 06 Muiden palveluiden ostot 29 864 28 674 13 016-54,61 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat 12 457 12 414 10 292-17,09 15 Varastojen muutos 374-645 -571-11,47 18 Avustukset 1 556 1 492 963-35,47 19 Vuokrat 23 950 23 613 2 310-90,22 20 Verot 1 091 1 000 1 015 1,57 27 Muut kulut 575 1 728 514-70,23 KULUT YHTEENSÄ 150 463 145 775 78 413-46,21 NETTO 13 457 9 808 7 482-23,72 16 Suunnitelmapoistot 10 262 10 670 9 612-9,9 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset 17

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa 2.9.2014. Toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita 31.8.2014 on uudessa Koulutuskeskus Salpauksessa 836. Määräaikaisia palvelussuhteita on 11 prosenttia koko henkilöstöstä. Määräaikaisten palvelussuhteiden suhteellisen määrän arvioidaan vähenevän vuonna 2015. Tilinpäätös 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus - - 315,3 300,0 297,5 Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut - - 133,6 131,1 130,2 Lukiokoulutus - - 11,6 11,6 11,6 VALMA-koulutus - - 43,3 36,8 35,8 Yhteensä 503,8 479,4 475,0 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Työelämäpalvelut - - 23,0 24,0 24,0 Opiskelijapalvelut - - 125,6 125,4 126,3 Oppimisen kehittämispalvelut - - 12,3 11,4 11,4 Yhteensä 160,9 160,8 161,7 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut - - 47,5 47,0 45,0 Kiinteistöpalvelut - - 52,3 51,2 49,7 Ravintolapalvelut - - 67,2 68,0 66,0 Yhteensä 167,0 166,2 160,7 Rehtorintoimisto ja hallinto - - 35,9 35,9 35,9 YHTEENSÄ 961,4 1027,8 867,6 842,3 833,3 TUOTERENGAS Tilinpäätös 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valmennus-, tukipalvelu- ja ammattihenkilöstö 44 45 45 41 41 Asiakastyösuhteet 73 84 84 68 68 Yhteensä 117 129 129 109 109 18

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Uudistamisen kohteena on ollut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, jonka konsernihallitus on hyväksynyt 20.1.2014 kokouksessaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa konsernin toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että konsernin toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Konsernihallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernihallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, tulosaluejohtajat, Yhteisten palvelujen johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Konsernihallituksen ja konsernijohdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi konsernihallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Uudistetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kehitetään yksiköissä tehtävää riskienkartoitusta ja sisäisen valvonnan tilan arviointia. Tämän pohjalta toteutetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilan kartoitus johdon ja esimiesten osalta. Tavoitteena kartoituksessa nykytilan arvioinnin lisäksi on lisätä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamista. Keskeisenä riskienhallinnan painopisteenä vuoden 2014 osalta on konsernin rakennemuutos, erityisesti LAMK Oy:n ja Tuoterenkaan muutosten aiheuttamien vaikutusten kautta. 19

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.1 Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 2.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen strategia Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan ensimmäinen yhteinen strategia vuoteen 2017 hyväksyttiin syyskuussa 2011. Strategian yhtenä lähtökohtana on yhteistyön vahvistaminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen tulosalueiden välillä. Strategian pohjalta on laadittu Salpauksen strategia ja toteuttamissuunnitelma 2013 2015 sekä yhteiset toimintaohjelmat, joita ovat Henkilöstöohjelma, Kiinteistöohjelma, Myyntiohjelma, Tieto- ja viestintätekniikkaohjelma sekä Viestintä- ja markkinointiohjelma. Seuraavassa kuviossa on tiivistetty strategian keskeiset elementit: Koulutuskeskus Salpauksen arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uusiutuminen 20

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 Strategiset tavoitteet vuosille 2013 2017 Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aito työelämäkumppanuus luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Toimintamme keskeisiä periaatteita ovat yhdessä kehittäminen sekä asiantuntijuuden uudistaminen ja jakaminen. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä periaatteita toimintamme kehittämisessä. Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen Työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovat pedagogisen toimintamme lähtökohtia. Kehitämme monipuolisia ja työvaltaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Tehostamme osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja pyrimme määrällisestä suorittamisesta osaamisen hankintaan ja sen osoittamiseen. Tuemme henkilöstöä pedagogisessa uudistumisessa. Vahvistamme opetushenkilöstön taitoja yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen, joka huomioi sekä erityislahjakkaat että lisätukea tarvitsevat opiskelijat. Mahdollistamme opiskelijoille aidot ja monipuoliset valinnat henkilökohtaistamisen kautta sekä tuemme opiskelijaa oman oppimispolun suunnittelussa. Luomme mahdollisuuksia koulutuksen ja työn vuorottelulle ja yhdistämiselle sekä joustavalle tutkinnon suorittamiselle. Kokonaisvaltaisen ohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua ja työllistymistä sekä varmistaa opintojen eteneminen. Koko työyhteisömme edistää pedagogiikan uudistamista, hyvien oppimistulosten saavuttamista ja kestävää kehitystä. Kaikilla on vastuu kasvattaa nuoria opiskelijoita sekä ohjata opiskelijoita huolehtimaan omalta osaltaan hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Opiskelijat osallistuvat entistä enemmän pedagogiikan ja toimintatapojen kehittämiseen. b) Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Rakennamme monimuotoisia, työelämälähtöisiä oppimispolkuja. Vahvuutemme ovat joustavat toimintatavat sekä monialainen ja eri koulutusasteille ulottuva tarjonta, joka palvelee sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Tehostamme alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Joustavat oppimispolut perustuvat vahvasti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kehitämme joustavat väylät Salpauksen lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta työelämän tutkintoihin, ammattikorkeakouluun ja muihin korkeakouluihin. Opiskelijan ohjaaminen elinikäisen oppimisen polulla edellyttää myös henkilöstöltä elinikäistä oppimista, itsensä kehittämistä ja ennakoivaa uudistumista. c) Vahvat kumppanuudet Määrittelemme strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet yhdessä kumppaneidemme kanssa. Vahvistamme työelämäyhteistyötä, erityisesti osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia ja analysointia sekä työelämän osaamisvaatimuksiin vastaamista. Yhdessä kumppaneidemme kanssa käynnistämme työelämää ja koulutusta uudistavia toimintamalleja, jotka edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä ja alueen hyvinvointia. Uusissa oppimisympäristöissä Salpauksen eri alojen opiskelijat työskentelevät yhdessä, ja lisäksi luomme oppimisprosesseja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Tuoterenkaan toimijoiden kanssa. Mahdollistamme oppimisen laajasti oman toimintaympäristömme ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuen. Hyödynnämme vertaisarviointia ja kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. 21

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Kukaan ei jää ulkopuolelle Olemme vastuun kantava, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija. Tasa-arvoisuuden edistämiseksi toimimme alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa ja tuomme päätöksentekoon mukaan oppilaitosnäkökulman. Henkilöstömme monipuolinen osaaminen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisääviä elementtejä ovat mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantuntijuuteen perustuva TKI-toiminta. Näiden joustava yhteensovittaminen ja hyödyt konkretisoituvat konsernin eri tulosalueiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. Menestystekijät a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen Alueellisesti vahvana koulutuksenjärjestäjänä suuntaamme koulutustarjontamme ja aloituspaikkamme alueen tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko pohjautuu analysoituun ennakointitietoon. Yhteistyössä kuntien kanssa panostamme perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjaukseen ja räätälöimme uudenlaisia koulutusmalleja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Kehitämme työpajatoimintaa yhdessä verkostokumppaneidemme kanssa ja laajennamme siten oppimisympäristöjä koulutuskonsernissa ja Päijät-Hämeessä. Näin luomme räätälöityjä ja työvaltaisia koulutusmalleja tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutusasteiden ja -organisaatioiden välisellä yhteistyöllä luomme mielekkäitä opiskelujatkumoita, joissa uusi osaaminen rakennetaan yksilöllisesti aiemmin suoritettujen opintojen kautta hankitulle osaamiselle. Vahvistamme aluekehitysrooliamme työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän kautta. b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Työpajayhteistyötä ja työpajatoimintaa kehittämällä tarjoamme turvallisia ja monipuolisia oppimisympäristöjä opiskelijoille. c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Opiskelijoiden ohjauksessa selkiytämme toimijoiden välistä työnjakoa ja edistämme yhteistyötä sekä kehitämme ohjauksen jatkuvuutta. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opinto- ja uraohjauksen laatua sekä välittää hakijoille realistinen kuva eri koulutusaloista ja työllistymismahdollisuuksista. Hyödynnämme uuden teknologian ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen toteuttamisessa. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Menestystekijät a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri 22

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 Toimintakulttuurimme pohjautuu kannustavaan, vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen. Luomme menestystä, joka näkyy oppimisen ja TKI-toiminnan tuloksellisuutena. Edistämme yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuuria, jossa uudet innovaatiot syntyvät. Uskallamme ottaa hallittuja riskejä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja innovatiivista toimintakulttuuria tukeviksi. Johtaminen tukee tarkkaa taloutta, oikeudenmukaista työkuormitusta, sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuunottoa. Teemme jokaisen panoksen läpinäkyväksi ja palkitsemme onnistumisesta ja uudistumisesta. b) Ennakoiva johtaminen Uudistamme toimintatapoja ja rakenteita ydintehtävissä ja niitä tukevissa palveluissa. Tavoitteena on lisätä resurssien yhteiskäyttöä sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, ohjattavuutta ja taloudellisuutta. Johtaminen ja uudistuminen perustuvat ennakointiin, arviointija palautetietoon sekä reaaliaikaisiin tuloksiin ja tietoon toimintamme tilasta ja suunnasta sekä yhteiskunnan muutoksista. Arvioimme päätösten ja ratkaisujen vaikutukset eri näkökulmista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kestävän talouden turvaamiseksi. Toimimme kaikilla koulutusaloilla perustehtävää tukevien yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja puutumme tarvittaessa poikkeamiin. Toimimme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla tulosyksikköihin ja toimipisteisiin kestävän kehityksen ohjelmia. c) Resurssien oikea kohdentaminen Kohdennamme resurssimme koulutusalojen ja toimipisteiden tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme henkilöstön osaamista yli yksikkörajojen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilojen laaja yhteiskäyttö ja uusi pedagogiikka muuttavat oppimistilanteita ja vähentävät tilatarvetta sekä vapauttavat resursseja perustehtävään. Resurssien yhteishankinnat ja -käyttö yksiköiden kesken tukevat oppimisympäristöjen uudistumista. Projektitoiminnassa keskitymme ydintehtävän tukemiseen sekä kestävään taloudellisuuteen. 2.1.2 Strategiset ohjelmat 2.1.2.1 Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Strategisen ohjelman tavoitteena on kannustaa oppimista, toimintakulttuurin vahvistamista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 2015 Ohjaa kehittämistyötä Toimintasuunnitelmat Toimialat ja tulosyksiköt Henkilöstöja koulutussuunnitelma (lakisääteinen) Raportoidaan kokonaisuutta Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Tulokset 2015 23

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 Strateginen painopiste Toimenpidekokonaisuus 2015 1. Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla luodaan aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen ja vahvistetaan oppimisen eri muotoja henkilöstö toteuttaa pedagogiikkaa uudistuvin menetelmin 2. Uudistaa johtamis- ja toimintakulttuuriamme vahvistetaan arvopohjaa ja toimintakulttuuria uuden strategian valmistelu- ja toteuttamisprosessin yhteydessä vahvistetaan vastuullisuutta ja työyhteisötaitoja, itsensä johtamista sekä työskentelytapojen uudistamista. 3. Uudistaa henkilöstösuunnittelua uudistetaan ja vahvistetaan laadullisen ja määrällisen henkilöstösuunnittelun malleja uudistetaan resursointia tukemaan pedagogiikan toteuttamista Toimenpiteet 2015 (vastuuhenkilö/-t) johtoryhmä vararehtori, henkilöstöjohtaja otetaan käyttöön oppimisen hyviä käytänteitä (70-20-10 malli) määritellään Salpauksen pedagogiikka ja kuvataan uudistuvan pedagogiikan menetelmät johtoryhmä henkilöstöjohtaja määritellään arvot yhteistoiminnallisesti tunnistetaan nykyinen toimintakulttuuri ja uudistetaan yhteisesti määritellyn tavoitteen mukaista kulttuuria vahvistetaan johtamisosaamista ja esimiesosaamista luodaan rakenteet oman työhyvinvoinnin johtamiseksi otetaan käyttöön uusia työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehittämistyölle ja uudistumiselle johtoryhmä henkilöstöjohtaja hyödynnetään hr-dw:n, ojo:n ja ags:n mahdollisuudet ennakoivassa ja operatiivisessa henkilöstösuunnittelussa tarkastellaan opetushenkilöstön resursointia ja luodaan uusia malleja tes/ves puitteissa vakiinnutetaan aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä Mittarit Toimialojen ja tulosyksiköiden tulosmittarit Johtamis-, työhyvinvointi- ja viestintämittarit Henkilöstömäärä (läsnäolevat) Henkilöstökulut/ toimintatuotot Sairaspoissaolot / henkilö Sairaspoissaolot kalenteripäivinä Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta 2.2.6 Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2015 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa. 2.1.2.2 Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2015 (2016 2017) Kiinteistöpalvelut tuottaa palvelumaksua vastaan kuntayhtymän kiinteistönpidon kokonaisvaltaisesti tilojen käyttäjille. Palvelukokonaisuuteen sisältyy isännöinnin, rakennuttamisen, kunnossapidon, huollon, siivouksen ja jätehuollon sekä vahtimestaripalveluiden kokonaisuudet. Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun toimipisteiden taloudellinen kiinteistövastuu siirtyy kokonaisuudessaan Lahden 24

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 kaupungille ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle vuonna 2015. Tässä muutostilanteessa pyritään turvaamaan ammattikorkeakoulun toiminta uudessa toimintamallissa siten, että kiinteistönpito uuden vuokranantajan ja ammattikorkeakoulun välillä tulee toteutettavaksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, sujuvalla ja yhdenmukaisella tavalla. Samalla Kiinteistöpalvelut tarjoaa näiden kohteiden osalta jatkossa tarvittavat isännöintipalvelut ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulun toiminnan keskittämistä Niemenkadun kampukselle jatketaan, mutta opetustoiminta jatkuu osittain myös kuntayhtymän tiloissa keskustan kampusalueella, ainakin vuosiin 2016 2017 asti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Edelliseen liittyen Kiinteistöpalvelut on yhteistyössä Haahtela Kehitys Oy:n kanssa toteuttamassa toimitilaselvitystä Koulutuskeskus Salpauksen eri koulutusalojen sijoittamisesta Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusalueille vuosina 2016 2020. Samassa yhteydessä selvitetään koko toimipistekentän toimintaan liittyvät edellytykset tulevina vuosina. Tämän pohjalta täsmennetään toimitilastrategiaa ja siihen pohjautuvaa suunnitelmaa lähivuosien kiinteistöinvestointien tarpeista. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kehittämisen painopisteet 2015 (2016 2017) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), Tiloista luopuminen (Kukonkannus, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttämiseen korjausvelan pienentämiseen energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2015 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta 2.2.6 Kiinteistöjen käyttöaste (%) Tilojen kokonaismäärä (m 2 ) Tyhjien opetustilojen määrä (m 2 ) Tiloista luopumisen toteutumisen seuranta: toimipiste / toimenpide (myynti, vuokraus) / ajankohta (kk/vuosi) Kiinteistöjen tekninen arvo ( ) Korjausvelka ( ) Energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus 25

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 2.1.2.3 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma pedagogiikan tukena 2015 2017 Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Ohjelman onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. Oppimiskeskus Fellmanniassa luotua toimintamallia kehitetään ja levitetään. Oppimispalveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on ohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2015 (2016 2017) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus 2015 Seuranta 2015 Digitaalisuus tukemaan käden taitojen oppimista Tvt yksilöllisten polkujen tukena Virtuaaliympäristöjen ja simuloinnin opetuskäyttö Vertaisoppimisen mahdollistaminen verkossa 3D suunnittelun, kuvantamisen ja tulostuksen hyödyntäminen osana opetusta Mobiiliohjaus otetaan käyttöön kaikissa tutkinnoissa Oppimisprosessin dokumentointi digitaalisesti otetaan käyttöön kaikissa tutkinnoissa Hankintahinta euroina ja vaikutus opetuksen kokonaiskuluihin Digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa Mobiiliohjaus otettu käyttöön kaikissa tutkinnoissa Digitaalisten portfolioiden määrä tutkinnoittain Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja yhteisöllisen työskentelyn kehittämiseen liittyvät painopisteet ja toimenpiteet on kuvattu Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strategisessa ohjelmassa. 2.1.2.4 Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle 2015 (2016 2017) Tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva ja helposti lähestyttävä kumppani. Kehitämme osaamistamme, organisaatiotamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeisenä tavoitteena on sekä kumppaneitamme että meitä hyödyttävä toiminta ja myyntitulostemme parantaminen. Kehittämisen painopisteet 1. Viestinnän kehittäminen Käytämme yhteisesti sovittuja perusviestejä ja viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Strategia- ja esimiesviestintä sekä yhteisöllinen työskentely ovat kehittämisen painopisteitä. 26

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2013 2017 2. Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Uuden Salpaus-brändin kautta teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on lisätä positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 3. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä ja hakumarkkinointia erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän avulla. Hyödynnämme suunnitelmallisesti sosiaalista mediaa ja muita yhteisöllisiä viestintäkanavia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. 4. Myyntiedellytysten ja tuotevalikoimien kehittäminen sekä kannattavan myynnin kasvattaminen Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen, myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen sekä myynnin tehokas johtaminen ovat onnistumisen kulmakiviä. Tunnistetaan asiakasryhmät ja heidän tarpeensa ja suunnitellaan panostukset ja vastuut niiden mukaisesti. Seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta määrällisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopisteet 2015 (2016 2017) Kehittämisen Toimenpidekokonaisuus painopiste 1. Sisäinen viestintä strategia- ja esimiesviestinnän kehittäminen: uuden strategian viestintäsuunnitelma, brändi, perusviestit ja työkalut yhteisöllisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen 2. Sidosryhmäviestintä ja -markkinointi sidosryhmäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot) yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmat 3. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käytön tehostaminen, www, sos.media, uutiskirje 4. Myyntiedellytysten kehittäminen 5. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen 6. Kannattavan myynnin kasvattaminen myynnin uudelleenorganisointi henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen ja myynnin työvälineiden käytön tehostaminen (www, AHA) tuotevalikoiman suunnittelu ja osaamisen tuotteistaminen liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen raportoinnin hyödyntäminen täysimääräisesti myyntitoiminnan arviointi (laatu ja volyymi), asiakasanalyysit myyntitoiminnan tehostaminen Mittari Viestinnän mittarit osana johtamisen ja työhyvinvoinnin kyselyä Strategian toteutumisen seurantakysely Sidosryhmätutkimuksen tulokset Salpauksen vetovoima Positiivisten lehtijuttujen määrä Kävijämäärät: www ja sosiaalinen media Myynnin mittarit (tarjoukset, tilaukset, myyntiennusteet, toimintakate) Asiakastyytyväisyysmittari Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta 2.2.6 27

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2 Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.1 Oppimis- ja koulutuspalvelut Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus (yksikköhintarahoitteinen) 5 260 josta valmistavan koulutuksen osuus 142,5 Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) 13 000 Lukiokoulutus 160 Oppisopimuskoulutus (perustutkinnot, at, eat) 1 361 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 435,6 Henkilöstömäärä (htv), KVTES ja TS 68,2 Toimintatuotot * ) 76 130 473 Toimintakulut * ) 76 876 054 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 2.2.1.1 Ammatillisen peruskoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistaminen ja toimeenpano (osaamisperusteisuus) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen Tutkintojen suorittaminen määräajassa (läpäisyasteen parantaminen) Ammatillista peruskoulutusta koskevien säädösten ja määräysten toimeenpanon varmistaminen Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti yhteistyössä työelämän kanssa Uudistettujen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien toimeenpano 1.8.2015 alkaen Työvaltaisten oppimisympäristöjen ja -menetelmien laajentaminen ja entistä tiiviimpi ja monimuotoisempi työelämäyhteistyö / kumppanuus Erilaisten oppijoiden ohjaus ja tukeminen ja joustavien opintopolkujen mahdollistaminen Opetus- ja ohjausresurssien kohdentamisen uudelleen suunnittelu ja toteutus osaamisperusteisuutta tukien Kaikki tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat linjausten mukaisia ja hyväksytty 15.6.2015 mennessä Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (%) Suoritetut tutkinnot (lkm) Opinnoista eroaminen (%) Läpäisy (%) 28

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun toteutuminen toimialueellamme Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ja aiemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Koulutuksen aloituspaikkojen kohdentaminen Aiempien hankkeiden ja muun kehittämistyön tulosten hyödyntäminen yhtenäisten ohjauspalvelujen kehittämisessä Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Vaille valmistavan tai tutkintotavoitteisen toisen asteen koulutuksen koulutuspaikkaa jääneet toimialueellamme (peruskoulun tai lukion päättäneet, aiemmin ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet) Negatiiviset erot (%), läpäisy (%) Toteutuneet pajajaksot Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano kaikilla aloilla Uudistuvan rahoitusjärjestelmän edellyttämät toimintatapojen muutokset Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Koulutuksen toteutusmallien arviointi ja kehittäminen vaikuttavuus ja taloudellisuus huomioiden Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Uuden rahoitusmallin mittareiden tulosten kehittyminen 29

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.1.2 Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työelämäyhteistyön kehittäminen yrittäjien luottamuksen saamiseksi (win-win-tilanne) Alueellisen yritysyhteistyön ja kumppanuuksien hyödyntäminen oppimisympäristönä Tutkintojen ja työammattien vastaavuuden parantaminen suhteessa työelämän vaatimuksiin Moniammatillinen kehittämiskumppanuus työelämän kanssa Aktiivinen työelämäkumppanien hakeminen ja yhteistyöverkoston vahvistaminen Tutkintokohtainen yhteistyön seuranta Uusien kumppaneiden määrä Työelämän tarpeita vastaavan ja ajanmukaisen opetuslaitteiston hankinta Ajanmukaisen ajoneuvokaluston hankinta Keskustelut yritysten kanssa työssäoppimisen laajentamisesta ja yhteistoiminnan syventämisestä työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen toteutuksessa Virtuaali- ja simulaatiooppimisympäristön käyttöönotto (esim. hitsaussimulaattori) Toteutuneet hankinnat ja niiden käyttöaste Simulaatioiden vaikutus pedagogisiin toteutuksiin Koulutustuotteiden ideointi ja suunnittelu alueen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä koulutustuotteiden myynti ja markkinointi Nykyisen henkilöstön erityisosaamisen ja sen tuotteistamismahdollisuuksien kartoittaminen sekä tuleviin rekrytointitarpeisiin valmistautuminen Yrityksen henkilöstökoulutuksen myyntivolyymi Tutkinnon osien opetuksen tuotteistaminen 30

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nuorten ja aikuisten ohjauspalveluiden toiminnan yhdistäminen ja ohjauspalveluiden monipuolistaminen vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeita Ohjauspalvelujen vaikuttavuuden parantaminen Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeiden huomioon ottaminen Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ja aiemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustoiminnan yhdistäminen eri rahoituskanavien kautta tuleville opiskelijoille kannattavuuden näkökulmasta Eri tutkintojen ja tutkinnon osien valinnaismahdollisuuksien lisääminen Kotoutumiskoulutuksen aseman varmistaminen ns. VOSrahoituksen muutosten yhteydessä Aiempien hankkeiden ja muun kehittämistyön tulosten hyödyntäminen yhtenäisten ohjauspalvelujen kehittämisessä Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Tutkintokohtainen läpäisy (%) Suoritetut tutkinnot (lkm) Maahanmuuttajille tarjottavan suomen kielen koulutuksen volyymi Kotoutumiskoulutuksiin osallistuneiden tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtyminen Negatiiviset erot (%) Läpäisy (%) Toteutuneet pajajaksot Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano kaikilla aloilla Esimiestyön vahvistaminen uudenlaisen oppimis- ja toimintakulttuurin rakentamisessa Henkilöstön vastuu oman työn arvioinnista ja kehittämisestä Uudistuvan rahoitusjärjestelmän edellyttämät toimintatapojen muutokset Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen taloudellisuuden kehittäminen Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Roolit ja tehtävät kaikilla tasoilla määriteltävä asiakkuuksien kautta Strategian mukaisen toiminnan vahvistaminen Ohjausjärjestelmän rakentaminen ja tietoinen toteuttaminen Esimiestyön kehittäminen Selkeä tavoitteiden määrittely kaikille toimijoille Koulutuksen toteutusmallien arviointi ja kehittäminen vaikuttavuus ja taloudellisuus huomioiden Talous- ja myyntiosaamisen lisääminen (koulutusten kannattavuuden varmistaminen) Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Johtamismittari Työhyvinvointimittari Viestintämittari Vuosityösuunnitelmien sekä sähköisen työajanseurannan käyttöönotto koko aikuiskoulutuksessa vuoden 2015 aikana Uuden rahoitusmallin mittareiden tulosten kehittyminen Toteutunut myynti ja kannattavuus 31

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.1.3 Lukiokoulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Yhdistelmätutkintojen valmistuminen kolmessa vuodessa joustavat opintopolut mahdollistaen Kansainvälisen hanketoiminnan kehittäminen Ammatillisten opintojen ja yhdistelmäopintojen modulointijärjestelyt Kansainvälisyystiimin käynnistäminen Aktiivinen hankkeiden hakeminen Yhdistelmätutkinnoista valmistuvien määrä Osallistuneiden opiskelijoiden määrä Yritysyhteistyön lisääminen Yritysesittelyt opiskelijoille Kontaktien määrä Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Opintojen ohjauksen vahvistaminen (opot ja henkilöstö), myös yhdistelmätutkintojen osalta Markkinoinnin kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen Ohjauksellisen otteen kehittäminen Markkinointitiimin perustaminen Markkinoinnin laajentaminen Jatkokoulutukseen sijoittuminen Opiskelijamäärä Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Ylioppilastutkinnon kokeiden sähköistyminen Lukion opetussuunnitelma uudistus, voimaan 2016 Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Sähköiset oppimisalustat käyttöön Opiskelijoiden aktivoiminen hankkimaan omia koneita Uuden opetussuunnitelman laatiminen yhteistoiminnallisesti Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Onnistuneet koejärjestelyt Opetussuunnitelma valmis keväällä 2016 Salpauksen lukion imagon nostaminen Salpauksen www-sivujen päivittäminen Vetovoimaisuus 32

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.1.4 Valmistavan koulutuksen toimintasuunnitelma 2015 2017 Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osaamisperusteisuuden vahvistaminen koulutuksessa Yhteistyön kehittäminen koulutusalojen ja työelämän kanssa Digitaalisten menetelmien ja mobiiliratkaisujen hyödyntäminen opinnoissa Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Valman koulukohtaisen opetussuunnitelman työstäminen, johon haetaan valtionavustusta syksyllä 2014 Uuden koulutuksen käynnistäminen elokuussa 2015 Opiskelijan yksilöllisyyden huomiointi osaamisperusteisuuden mukaisesti Valmistavan koulutuksen ja työpajatoiminnan tunnetuksi tekeminen koulutusaloilla ja sidosryhmien keskuudessa Verkko-opetuksen ja ohjauksen laajentaminen Työvälineiden uudistaminen Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämisryhmien aktivointi Opetussuunnitelma valmis keväällä 2015 Tarvetta vastaavien valmistavan koulutuksen opintopolkujen tarjonnan riittävyys Valmistavan koulutuksen tarjoamat tukimahdollisuudet perustutkinnon opinnoista putoamassa oleville Työpajatoimintaan osallistuvien määrä Uusien menetelmien käyttöönotto Uudet toimintatavat Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet 2015-2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nivelvaiheen ohjauksellisuuden kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen jatkumisen turvaaminen Valma-koulutuksen tunnetuksi tekeminen Pajatoiminnan laajentaminen ja käynnistäminen toiminnallisena Hakijoiden määrä Pajatoimintaan osallistuneiden määrä Suoritusten määrä 33

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet 2015-2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Valma-koulutuksen aseman, imagon ja tehtävän vahvistaminen ja vakiinnuttaminen Salpauksessa Dokumentoinnin kehittäminen Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Valmistavan koulutuksen opiskelijapaikkamäärän vakiinnuttaminen ja toisaalta joustava käyttö perustutkintojen pudokkaiden ohjaamiseksi eteenpäin Ratkaisut koulutuksen toteutuksessa eri paikkakunnilla Opetuksen suunnittelun järjestelmällinen dokumentointi Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Alueen valmistavan koulutuksen tarpeeseen vastaaminen Dokumenttien selkeys ja saavutettavuus 2.2.2 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 2.2.2.1 Oppimisen kehittämispalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Oppimisen kehittämispalveluiden toimintamallista ja palveluista Oppimisen kehittämispalvelut muodostuvat seuraavista palveluista Pedagoginen kehittäminen, oppimisympäristöjen ja oppimismenetelmien kehittäminen (pedagogiset lehtorit ja muu ohjaus- ja tukihenkilöstö) Esimiesten sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisten taitojen varmistaminen Kv-toiminta ammattitaidon kehittämisen tukena Verkko-opetuksen ja -ohjauksen tukipalvelut Yrittäjyyskasvatus Hanketoiminnan ohjaus Kilpailutoiminnan ohjaus Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 4,5 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 7,8 Toimintatuotot * ) 2 407 343 Toimintakulut * ) 2 389 343 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 34

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Henkilöstön tukeminen tutkintojen uudistumisen toimeenpanossa (osaamisperusteisuus) Henkilöstön pedagogisten taitojen varmistaminen Oppimisen kehittämispalveluiden toimintamallin ja toimintatapojen vakiinnuttaminen Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Opetussuunnitelmatyön ohjaus Henkilöstön ohjaus ja perehdytys Ohjeistuksen päivitys ja selkiyttäminen Pedagogisen perehdytyksen toimintamallin vakiinnuttaminen kaikille aloille Henkilöstön tukeminen tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja ohjauskäytössä Opettajien yrittäjyyskasvatusta tukevien pedagogisten taitojen vahvistaminen sekä esimiesten yrittäjyyskasvatuksen johtamisen taitojen tukeminen Näyttötutkintomestarikoulutuksen toteutus Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvän osaamisen vahvistaminen Toimintamallin ja toimintatapojen suunnittelu yhdessä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Kaikki tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytty 15.6.2015 mennessä Toteutunut henkilöstön valmennus, perehdytys ja ohjaus Itsearviointi ja yhteistyökumppaneiden palaute Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute 2.2.2.2 Opiskelijapalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Opiskelijapalveluiden toimintamallista ja palveluista Opiskelijapalvelujen kokonaisuus muodostuu seuraavista palveluista opiskelijahallinto (nuoret) opinto-ohjaus (nuoret) opiskelijahuolto opiskelijatoiminta majoituspalvelut Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 69,8 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 55,8 Toimintatuotot * ) 3 902 360 Toimintakulut * ) 3 902 360 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 35

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nivelvaiheen ohjauksellisuuden kehittäminen Sähköisten oppijan palveluiden käyttöönotto koko laajuudessaan Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten ohjauspalvelujen kehittäminen Uusien tutkinnon perusteiden ja osaamisperusteisuuden huomiointi ohjauksessa ja opiskelijahallinnossa Psykososiaalisten palvelujen toteuttaminen uuden lainsäädännön mukaisesti Opiskelijoiden toiminnallisuuden lisääminen kouluyhteisön hyvinvoinnissa Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Kehittämistyö yhdessä perusopetuksen kanssa eperusteet-palvelun käyttöönotto Valmistautuminen ehopspalvelun käyttöönottoon Kohtaamon toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Avoimien ja joustavien oppimispolkujen kehittäminen Mobiiliohjauksen kehittäminen HOPS-työkalun kehittäminen Ennakkosuunnittelu, kehittämistyö ja toimeenpano yhdessä koulutusalojen kanssa Yhteistyömallin rakentaminen toiselle asteelle Päijät- Hämeessä Tutorfoorumin hyödyntäminen Tutorit uusien opiskelijoiden tukena Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Uudet menetelmät ohjaustyössä Käytön laajuus Ohjauskontaktien määrä ja niiden vaikuttavuus Käyttöönottoaste Arviointi tulosanalyysin yhteydessä Palvelujen riittävyys ja saatavuus Tutorfoorumiin osallistuvien määrä Uudet toimintamuodot Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute 2.2.2.3 Työelämäpalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Työelämäpalveluiden toimintamallista ja palveluista Työelämäpalvelut vastaa seuraavista palveluista Viestintä ja markkinointi Myynti ja asiakkuudenhallinta Oppisopimuspalvelut Työelämäpalvelut toimii ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän välillä kiinteässä kehittämiskumppanuudessa ja tuottaa yhteistyössä asiakkaan kanssa uudistavia toimintamalleja ja tuotteita yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Keskeistä on työelämän todellisista tarpeista lähtevä asiakaslähtöinen toiminta. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä julkisyhteisöjen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Viestinnän ja markkinoinnin tukemana asiakkaamme ja henkilöstömme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Viestintä- ja markkinointipalvelut huolehtii Salpauksen hakumarkkinoinnista, tapahtumamarkkinoinnista, brändinhallinnasta, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä tuottaa sisäisille asiakkaille graafisen suunnittelun, verkkoviestinnän ja muun viestinnän palveluita. 36

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Työelämäpalvelut vastaa myös organisaation asiakkuudenhallinnasta ja sen kehittämisestä sekä myy tätä palvelua myös Lahden ammattikorkeakoululle. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 23,0 Toimintatuotot * ) 1 833 204 Toimintakulut * ) 1 833 204 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työelämäpalvelut toimivat uuden strategian ja organisaatiomallin mukaan asiakaslähtöisesti Johtaminen ja vastuut on määritelty selkeästi. Suorituskyvyn mittarit on määritetty ja toimintaa mitataan, arvioidaan ja parannetaan järjestelmällisesti. Laadunvalvonta tunnistaa poikkeamat ja käynnistää korjaamisen. Asiakkuusstrategian luominen ja täytäntöönpano Työelämäpalvelut on solminut työelämän kumppanuuksia, joissa tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä tehdään pitkäjännitteisesti yritysten ja työyhteisöjen kanssa yhteistyössä. Työelämäpalvelutuotteet vastaavat alueellisella ja valtakunnallisella tasolla toimivien asiakasyritysten ja työyhteisöjen tarpeita jatkuvalla uudistumisella. Verkkoviestinnän kehittäminen Uusi viestinnän, markkinoinnin ja myynnin toimintamalli ja otetaan käyttöön Myyntiosaamisen kehittäminen ja perehdyttäminen Toimintaan liittyvä dokumentaatio, viestintä ja raportointi on määritelty ja käytössä. Palautteiden ja reklamaatioiden käsittelyyn laaditaan yhtenäinen malli. Sidosryhmätutkimus Asiakasanalyysin tekeminen Sidosryhmäsuunnitelma Asiakassuunnitelma ja sen toteuttaminen 20 uutta palvelutuotetta myyty ja toteutettu vuosittain. Valmiuksien ja osaamisen ja kehittäminen (www, sos.media, uutiskirjeet) Asiakaslähtöisten verkkopalvelujen kehittäminen Toiminnan organisointi on tehty ja toiminta aktiivista Seuranta on osa Salpauksen raportointia. Sidosryhmätutkimuksen tulokset 1/2015 Asiakasanalyysi tehty 5/2015 Määrä ja volyymi euroa Tavoitteen mukainen määrä (vähintään 10) yhteistyösopimuksia on voimassa vähintään 3 vuotta eteenpäin. Määrä ja volyymi, euroa Koulutukset netti- ja sisältövastaaville 2.2.3 Oppilaitospalvelut 2.2.3.1 Kiinteistöpalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kiinteistöpalvelut tuottaa palvelumaksua vastaan Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistönpidon kokonaisvaltaisesti tilojen käyttäjille. Palvelukokonaisuuteen sisältyy isännöinnin, rakennuttamisen, kunnossapidon, huollon, siivouksen ja jätehuollon sekä vahtimestaripalveluiden kokonaisuudet. Kiinteistöjen teknisten arvojen päivittämisen ja ajantasaisuuden kautta luodaan perusteet kiinteistöjen peruskorjausten ja kunnossapidon PTS:n laatimiselle. Oikein kohdennettujen 37

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 resurssien ja rakennusteknisesti perusteltujen hankkeiden myötä tavoitellaan kiinteistöjen teknisten arvojen säilyttämistä ja korjausvelan pienentämistä lähivuosien aikana. Oikeiden toimenpiteiden kautta saadaan ylläpidettyä ja parannettua kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen kunto- ja laatutasoa, sekä turvattua kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen. Tavoitteena on, että kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen määrää vähennetään kiinteistöohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja mukaisesti 2016 loppuun mennessä 20 % vuoden 2013 alun tasoon verrattuna. Tämä toteutetaan luopumalla osasta kiinteistöistä joka niiden myynnin tai vuokraamisen kautta. Käynnissä olevan Salpauksen kiinteistöselvityksen perusteella täsmennetään myös lähivuosina opetustoiminnan sijoittumista ja sen toteutusaikatauluja Lahden osalta siten, että opetustoiminta tulee keskittymään tulevaisuudessa pääosin Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusalueille. Edellisen lisäksi tullaan myös kehittämään Jokimaan toimipisteen kiinteistöjä ja tilojen käyttöä tukemaan siellä toteutettavaa Salpauksen opetustoimintaa. Olemassa olevien kiinteistöjen ylläpidossa suurimmat yksittäiset kuluerät kohdistuvat energian- ja vedenkulutukseen, jonka johdosta Kiinteistöpalveluissa on pyritty pitkäjänteisesti kehittämään niiden hallintaa teknisten järjestelmien ja taloautomaation uudistamisen sekä energianseurannan kehittämisen avulla. Edellisen lisäksi tilojen käyttöasteiden nostamisen sekä iltaopetustoiminnan keskittämisen kautta on mahdollista optimoida tilojen energiatehokkuus taloautomaation avulla. Kuluja on mahdollista vähentää toimipisteissä jätemäärien vähentämisen ja oikean lajittelun, samoin kuin puhtaustason tarkastuksen kautta. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 38,8 Henkilöstömäärä (htv), TS 13,6 Toimintatuotot * ) 17 751 521 Toimintakulut * ) 10 302 004 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen Opetuksen toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), Tiloista luopuminen (Kukonkannus, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie 4, Heinämaantie 35, Opintie 2) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttämiseen korjausvelan pienentämiseen Kiinteistöjen käyttöaste (%) Tilojen kokonaismäärä (m2) Kiinteistöjen tekninen arvo ( ) Korjausvelka ( ) 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Energian- ja vedenkulutuksen hallinta sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Käyttökulujen kokonaismäärä ( ) Käyttökulujen osuus PHKK toimintatuotoista Energian ja jätteen kokonaiskulut ( ) Energian kokonaiskulutus (MWh) Jätteiden määrät (kg) 38

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.3.2 Ravintolapalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Ravintolapalveluiden toimintamallista ja palveluista Ravintolapalvelut tuottaa lakisääteisiä opiskelija-aterioita sekä henkilöstöaterioita, kahvilapalveluita ja tilaustarjoiluita sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Palveluita täydennetään välipala- ja juoma-automaateilla. Ravintolapalveluiden toimipisteet toimivat työssäoppimispaikkoina Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille. Ravintolapalveluilla on kansanterveydellinen tehtävä huolehtia Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Ravintolapalvelut tuotetaan myös Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ravitsemissuositukset edellyttävät terveellisiä aterioita ja asennekasvatusta, joilla on kauaskantoiset vaikutukset terveyteen. Hankinnoissa pyrimme myös lähiruoan käytön lisäämiseen. Lähiruoka on ruokatuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa ruoka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Tuotantoprosessien kehittämisellä, toimitilojen keskittämisellä ja henkilöstöresurssien tehokkaammalla suunnittelulla pyritään työvoiman tehokkaampaan käyttöön ja henkilöstökulujen sekä raaka-ainekulujen pienentämiseen. Ruokailijamäärien parempi ennakointi ja tietojen luotettavuus vähentää selvimmin kaikkia kustannuksia. Sen vaikutus näkyy myös ympäristöhaittojen vähenemisenä, mikä on samalla tärkeä osa opetuksen ja konsernin tavoitteita. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 67,2 Toimintatuotot * ) 5 419 101 Toimintakulut * ) 5 319 101 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työssäoppimisen lisääminen Ravintolapalveluiden toimipisteissä Asiakastyytyväisyyden lisääminen Ulkoisten asiakkuuksien kehittäminen Myyntikatteen ja palkkakatteen parantaminen Toimintojen yhdistäminen tietyiltä osin Salpauksen matkailu-, ravitsemis-, ja talousalan kanssa Yhteistyöpalavereiden lisääminen Web-palveluiden kehittäminen Ruokalistasuunnittelun kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi Ilmeen uudistaminen Asiakastoimikunnan toiminnan kehittäminen Markkinoinnin ja myyntipalvelun kehittäminen Yhteistyö tapahtuma- ravintolamyynnissä Ostotoimintojen kehittäminen DW-raportoinnin tehostaminen Henkilöstöresurssien kohdentaminen ja tarkastelu Ruokatuotannonohjausjärjestelmän uusiminen Hankinta-, kilpailutus- ja sopimusasioiden tarkastelu Näyttötutkinnot (kpl) Työssäoppimisen ohjaus (h) Asiakasmäärä kpl Opiskelija-ateriat kpl Ulkoinen myynti Myyntikate % Palkkakate % Henkilöstökulujen osuus myyntituotoista Toimintakulut 39

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.3.3 Tietohallintopalvelujen toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Tietohallintopalveluiden toimintamallista ja palveluista Tietohallintopalvelut tuottaa kilpailukykyisiä tietohallinto- ja tietotekniikkapalveluita Lahden kaupunkiseudun koulutusorganisaatioille sekä toimii merkittävänä toimintahyödyn tuottajana ja kehityksen mahdollistajana asiakkailleen. Tietohallintopalveluiden tavoitteena on toimia Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan strategisen kehittämisen tukena ja tarjota asiakaslähtöisiä ja toiminnan kehittämistä tukevia tietohallinto- ja tietojärjestelmäpalveluita. Toiminnan painopiste tulee olemaan ydintoimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämisessä ja koulutuksen toimialaosaamisessa. Ydintoiminnan tukeminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa sekä toimivaa sopimusyhteistyötä. Asiakassuhteet toimivat strategisella tasolla. Tietohallintopalvelut on proaktiivinen toimija uudistamassa asiakkaidensa toimintaa. Tietojärjestelmäkehitys on laadusta ja kustannustietoista. Tietohallinto pitää yllä IThankesalkku, jonka pohjalta voidaan ylläpitää asiakkaiden tietojärjestelmähankkeiden hallintaa kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti. Tietotekniikkapalveluita tuotetaan kilpailukykyisesti ja tehokkaasti. Palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan läpinäkyvästi. Tukipalveluiden tarve muuttaa muotoaan ja jatkossa panostetaan tukimalleihin, jotka tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista ja työskentelyä. Tietotekniikan tuottamisessa panostetaan uusimpaan teknologiaan ja tehokkaasti automatisoituihin palveluihin. Kilpailukyvyn takaamiseksi tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa tietotekniikkapalveluita yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Osa tietotekniikkapalveluista voidaan antaa yhteistyökumppaneiden tai yritysten hoidettavaksi, mikäli se on palvelun laadun tai kustannusten kannalta on tarpeellista. Palveluiden tuottamisen rakenteita uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden haasteita, mahdollistamalla parempi joustavuus ja nopeampi muuntautumiskyky. Muutos toteutetaan toimintaprosesseja kehittämällä, vaihtoehtoisilla tuotantomalleilla sekä teknologiaan panostamalla. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 47,5 Toimintatuotot * ) 3 724 142 Toimintakulut * ) 3 424 142 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 40

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Tietoteknisten panostusten kohdentaminen perustietotekniikasta ydintoiminnan tukemiseen Opetuksen prosessien tukeminen tietojärjestelmiä kehittämällä Tiedolla johtamisen välineiden kehittäminen reaaliaikaisemmaksi, ennustavammaksi sekä ohjaamaan paremmin rahoitusmallimuutoksen mukaisesti Yksilöllisen työskentelyn tukeminen tietotekniikka hyödyntämällä, yhdessä pedagogisen muutoksen kanssa Toimenpiteet 2015 Perinteisten työasemaluokkien vähentäminen ja monimuoto-opiskelun tukeminen uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla. Pedagogisten mallien tukeminen tietotekniikalla. Olemassa olevien palveluiden ja järjestelmien määrän vähentäminen sekä panostusten siirtäminen välttämättömien palveluiden tuottamiseen Opetuksen suunnitteluvälineiden vaatimusmäärittely mm. AHOT- ja HOPSprosessien välineiden käyttöönotto huomioiden kansalliset ja toimialakohtaiset vaatimukset ja hankkeet DW-ratkaisujen jalkauttaminen osaksi tiedolla johtamista Monimuotoisten työskentelyratkaisujen suunnittelu, käyttöönotto sekä jalkauttaminen osaksi opetusta Mittarit / toteutumisen seuranta Perustietotekniikkakulujen ja kehittämishankkeiden välinen prosenttiosuus Opetuksen prosessin tukemiseen käytettyjen kulujen muutos Raporttin käyttömäärät Raporttien asiakastyytyväisyys Langattomien verkkojen käyttöaste Kiinteiden tietokoneiden määrän väheneminen Tietokoneluokkien (vähenevä) ja monimuotoopetuksen (kasvava) luokkatilojen varausasteen kehittyminen 2.2.4 Rehtorintoimisto ja hallinto, toimintasuunnitelma 2015 2017 Kuvaus Rehtorintoimiston ja hallinnon toimintamallista ja palveluista Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoidaan 1.1.2015 toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskee erityisesti hallinnollista toimintaa, tukipalveluja ja johtamista. Rehtorintoimisto ja hallinto vastaa uudessa rakenteessa Päijät-Hämeen koulutuskonsernikuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpaus -tulosalueen tarvitsemista johtamis- ja hallintopalveluista. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle tuotetaan henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja. Henkilöstöpalvelut tukevat esimiehiä ja henkilöstöä osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä, palvelussuhdeasioissa ja yhteistoiminnassa. Henkilöstöpalvelut tuottavat palkanlaskenta- ja matkalaskupalvelut myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Talouspalvelut tuottavat ja kehittävät yhteistyössä johdon ja esimiesten kanssa korkealaatuisia taloushallinnon palvelukokonaisuuksia Salpauksen talouden tehostamiseksi ja ydintoiminnan parhaaksi. Lisäksi talouspalvelut tuottavat taloushallinnon kirjanpidon, raportoinnin, taloussuunnittelun ja talouden tietojärjestelmiin liittyvät palvelut Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. 41

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 1,0 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 34,9 Toimintatuotot * ) 3 478 468 Toimintakulut * ) 3 468 768 * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille 2015 2017 Kehittämistavoitteet 2015 2017 Salpauksen uuden strategian valmistelu ja strategian toimeenpano Salpauksen uuden organisaation toiminnan käynnistämisen varmistaminen Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Salpauksen toimintajärjestelmän (laadunhallintajärjestelmän) arviointi ja kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjän alueellisen kehittämissuunnitelman (AmKesu) toimeenpano Koulutuksen järjestämisluvan uudistamisen ja haun (2015 2016) käynnistäminen Toimenpiteet 2015 Keväällä 2015 strategian hyväksyminen Strategian ja strategisten ohjelmien sekä toimintakulttuuria tukevien toimenpiteiden edistäminen Vuosittain tarkistettavien tehtävä- ja toimintaketjujen toiminnan varmistaminen ja tarvittaessa selkeyttäminen (priorisoidaan vuosittaiset kohteet) Keskeisten sidosryhmäsuhteiden kehittämis- ja ylläpitovastuiden määrittely Salpauksen laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi tammihelmikuussa 2015 OKM:n ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi joillekin koulutuksenjärjestäjille tehdään ulkoinen arviointi. Syksyllä 2014 laaditun suunnitelman toimeenpano yhteistyössä alueen muiden koulutuksenjärjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Uuden järjestämisluvan valmistelu yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien kanssa Mittarit / toteutumisen seuranta Henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Strategia hyväksytty ja toteutuu kaikilla aloilla Priorisoidut tehtävä- ja toimintaketjut tarkistettu ja ne toimivat Määrittely tehty ja toiminta vastuiden mukaista Arviointi tehty, kehittämissuunnitelma laadittu ja toimeenpantu arvioinnin tulosten pohjalta AmKesu on laadittu ja toimeenpantu. Suunnitelman toteutumisen säännöllinen seuranta ja kehittämistoimenpiteiden tarkentaminen yhteistyössä alueen koulutuksenjärjestäjien ja muiden sidosryhmien kesken 2.2.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa 2.9.2014. Seuraavana ovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015: Opetushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Pedagogisen toimintamallin vakiinnuttaminen kaikille aloille edellyttää muutosta toimintatapoihin Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisoitumista ja mobiiliratkaisuja opetuksessa ja ohjauksessa Muun henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 42

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Oman ammattialan erityisosaamisen vahvistaminen kaikille palvelutoimijoille ja niiden kytkeminen oppimiseen ja opetukseen Kuten opetushenkilöstökin, muu henkilöstö tarvitsee ymmärrystä oppimisen ja opettajuuden muutokseen Kaikille yhteisten tarpeiden lisäksi keskeisiä osaamistarpeita ovat viestintäosaaminen ja asiakaspalvelutaidot. Esimiesten osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Esimiehillä korostuvat johtaminen, lähiesimiestyö, vastuullisuus sekä tulevaisuuden visiointikyky Perustehtävästä ja pedagogisista tavoitteista tulee olla yhteinen käsitys ja on opittava tekemään yhdessä enemmän ja luotava aktiivisesti foorumeja yhdessä tekemiselle myös sidosryhmien kanssa Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Työn ja toimintaympäristön muutosten ymmärtäminen Toimintakulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnallisesti Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisoitumista ja mobiiliratkaisuja omassa työssään Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvän osaamisen vahvistaminen. Näitä ovat myynti- ja asiakaspalveluosaaminen, palvelujen tuotteistaminen ja asiakkaan ydintoiminnon ymmärtäminen oman palvelun näkökulmasta. Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikilta kykyä uudistua ja oppia pois vanhasta. 43

2.2.6 Tuloskortti Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Suoritetut tutkinnot lkm 2 471 2 551 2 572 2 514 2 384 - ammatilliset perustutkinnot lkm 1 459 1 320 1 390 1 340 1 210 - yo-tutkinnot lkm 135 90 95 90 90 - lukion oppimäärä lkm 55 46 47 44 44 - näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm 436 500 500 500 500 - näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm 289 435 320 320 320 - näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm 162 160 220 220 220 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) - 3137/2015=1,5 3371 / 2247=1,5 2183/1605=1,36 2149/1580=1,36 2149/1580=1,36 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 62,2 64,5 63,5 64,5 66,0 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1266/2035 1206/1869 1384/2180 1298/2012 1166/1766 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,2 81,0 80,0 84,0 - suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/50 45/51 47/58 40/50 42/50 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 54,0 47,5 62 64 66 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 108/200 104/220 120/195 127/200 132/200 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 63,0 63,0 63,5 64,0 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) % 3,2 3,5 3,5 3,5 3,5 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 227/61 157/119 220/90 220/90 220/90 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 138/87 103/101 105/80 105/80 105/80 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,1 12,5 11,5 11,0 10,5 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,4/7,7 6,0/6,5 5,5/6,0 6,0/5,0 6,0/4,5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,5 4,0 4,0 4,0 4,0 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,5/0 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 13,1 6,0 6,0 6,0 6,0 - positiivinen/negatiivinen purku % 11,3/1,8 5/1 5,0/1,0 5,0/1,0 5,0/1,0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) % 83,0 75,0 78,0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) % 84,0 75,0 80,0 vuosien 2016-2017 tavoitteet asetetaan uuden VALM A-koulutuksen suorittaneiden sijoittumiselle Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Johtamismittari* Viestintämittari * Työhyvinvointimittari * - - Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 1,7 2,3 2,0 2,3 2,3 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 85,5 86,5 87,0 87,5 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 57,2 59,1 59,8 59,2 58,5 Toimitilakulut 14 780 684 14 841 625 15 204 362 15 000 000 19 800 000 osuus toimintatuotoista % 15,3 16,4 19,3 19,5 25,8 Toimintakate 11 332 940 8 907 781 7 131 636 8 000 000 9 000 000 Tilikauden tulos 2 193 298-1 115 342-2 439 364-1 890 000-631 000 Oma pääoma 84 443 694 83 328 352 69 950 139 68 060 139 67 429 139 Kassavarat 11 871 704 13 145 704 16 430 540 12 429 540 14 405 140 * Otetaan käyttöön vuonna 2014. Perustietomittarit Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm 7 199 7 016 6 780 6 610 6 610 - ammatillinen koulutus (sis. myös valmistava koulutus) ka 7/5 lkm 5 595 5 420 5 260 5090 5090 - lukiokoulutus ka 7/5 lkm 162 164 160 160 160 - oppisopimuskoulutus (pt, at, eat) ka 6/6 lkm 1 443 1 432 1 360 1 360 1 360 Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm 269 695 275 000 275 000 275 000 275 000 Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm 12 743 13 000 13 000 13 000 13 000 Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm 1 172 1 240 1 240 1 240 1 240 Toimintatuotot 96 318 369 90 512 547 78 861 715 76 861 715 76 861 715 Toimintakulut 85 019 542 81 604 766 71 730 079 68 861 715 67 861 715 Irtaimistoinvestoinnit 1 903 548 2 004 000 1 281 000 2 196 000 2 190 000 Kiinteistöinvestoinnit 8 536 000 6 500 000 3 000 000 7 500 000 7 500 000 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) 1 249 030 1 494 300 1 231 481 1 200 000 1 150 000 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) 59 448 197 56 310 252 51 632 960 49 932 960 49 932 960 osuus toimintatuotoista % 72,4 74,6 65,5 65,0 65,0 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) 6 686 812 6 608 664 6 038 488 5 978 103 5 978 103 osuus toimintatuotoista % 8,1 8,8 7,7 7,8 7,8 Koulutuksen myynnin tuotot 11 736 213 10 520 129 10 592 432 10 600 000 10 600 000 osuus toimintatuotoista % 14,3 13,9 13,4 13,8 13,8 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot 2 941 079 1 407 162 1 337 912 1 400 000 1 400 000 osuus toimintatuotoista % 3,6 1,6 1,7 1,8 1,8 Koulutuksen myynnin toimintakate 2 221 426 3 523 276 4 152 878 4 300 000 4 300 000 osuus toimintatuotoista % 18,9 33,5 39,2 40,6 40,6 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate -167 067 56 567 73 054 100 000 100 000 osuus toimintatuotoista % -5,7 4,0 5,5 7,1 7,1 Kiinteistöpalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot % X X 13,1 12 12 Ravintolapalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot % X X 6,7 6 6 Tietohallintopalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuo % X X 4,3 4 4 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä m 2 168 870 159 649 136 649 131 000 126 000 Henkilötyövuodet 961,4 1027,8 867,6 842,3 833,3 Tuloskortti mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 44 *) Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa ensimmäisen kerran syksyllä 2014. --> tavoitteeksi asetetaan positiivinen kehitys vuosille 2015, 2016, 2017

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.7 Taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen talousarvio on laadittu uuden kuntayhtymän rakennemuutoksen mukaisen organisaatiomallin pohjalta. Siinä Koulutuskeskus Salpauksen tulosalue muodostuu Koulutuskeskus Salpauksen lisäksi vuoden 2014 talouden seurannassa Yhteisten palveluiden alla toimineista tulosyksiköistä. Talousarvion valmistelu on muutostilanteessa normaalia haasteellisempaa. Vertailutiedot edellisiltä vuosilta on laskettu samalla rakenteella kuin talousarvio on laadittu. Oppimis- ja koulutuspalveluiden talousarvioraamitus on lähtenyt siitä, että ne kattavat oman toiminnan ja osuudet yhteisistä kustannuksista (opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut sekä oppilaitospalvelut että rehtorintoimisto ja hallinto). Näin koulutusten taloudellisuutta voidaan mitata kaikki kustannukset huomioiden. Koulutuskeskus Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain, tai vähintään taloussuunnitelmakaudella, varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin menoihin sisältäen myös irtaimistoinvestoinnit. Irtaimistoinvestointeihin varataan 1 281 000 euroa ja kiinteistöinvestoinnit 3 milj. euroa toimintakatteen ollessa 7 131 636 euroa. Kokonaisuudessaan toimintatuotot laskevat -12,87 prosenttia (11,6 milj. euroa). Vuoden 2015 talousarviossa koulutusalojen yksikköhintoihin on laskettu 2,74 % leikkaus vuoden 2014 yksikköhintoihin. Koulutusluvan mukaisia koulutuspaikkavähennyksiä (-160 paikkaa) kohdentuu vuodelle 2015. Talousarviossa ei ole arvioitu saatavan tulosrahoitusta, koska sen saamisesta ei ole varmuutta. Kaikkiaan yksikköhintatulot laskevat -3,4 miljoonaa euroa (-6 %). Aikuiskoulutuksen tulokehityksen arvioiminen on vaikeaa. Valtion rahoittamasta työvoimakoulutuksesta osa perustuu kilpailutettuihin päivähintoihin ja osa monivuotisiin optiosopimuksiin. Kilpailutilanne aikuiskoulutuksessa on kova. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat paljon yrityksen koulutustarpeisiin. Opiskelijoiden saamista mm. työvoimakoulutukseen on vaikea arvioida ja toteutuvien opiskelijatyöpäivien määrä vaikuttaa suoraan tulojen kertymiseen. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa kuin nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen tulo-odotuksissa ei ole oleellisia muutoksia vuoden 2014 talousarvion verraten. Projektien tulot on huomioitu talousarviossa pääasiassa vain saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Projektihakuja tehdään avautuvien hakujen mukaan ja toteutuva projektitoiminta tulee olemaan talousarviossa arvioitua volyymia laajempi. Projektitoiminnan laajuuden on arvioitu supistuvan 36 % (-231.000 euroa) verrattuna vuoden 2014 talousarviotasoon. Talousarvion toimintakulut laskevat -12,1 % (-9,9 milj. euroa) vuoden 2014 arviosta. Suurin lasku tapahtuu henkilöstökuluissa -11,9 % verrattuna 2014 talousarvioon. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 59,8 %, kun vuoden 2014 talousarviossa vastaava luku oli 59,1 %. Henkilöstökulut vuonna 2013 toteutui 55,116 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 varaus on 47,142 miljoonaa euroa. Vähennystä vuoteen 2013 verrattuna on -14,47 prosenttia (-7,975 milj.euroa). Toiminnan ja talouden sopeuttamiseen on reagoitu yhteisesti katettavien palveluiden osalta jo aiemmin suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden pohjalta. Sopeuttamistoimet näkyvät vuoden 2015 talousarviossa yhteisten toimintojen kustannusrakenteessa. Vuoden 2015 talousarviossa koulutusaloille kohdistettavia tilakustannuksia 15,4 miljoonaa euroa, kun vuoden 2014 talousarviossa vastaava kulu on 14,8 miljoonaa euroa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista vuonna 2015 on 19,5 %, kun vastaava luku vuoden 2014 talousarviossa oli 16,3 % (muutos 3,2 %, 634.629 euroa). Aloille kohdistettavien tilavuokrien lisäksi 2015 talousarvio sisältää tyhjien tilojen osuutta 543.800 euroa. Aiempina vuosina tulosalueet (Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu) ovat kattaneet kyseisen menoerän sisäisten vuokrien yhteydessä. Tavoitteena on, että uusi kirjauskäytäntö ohjaa koulutusaloja tiivistämään tilaratkaisuissa ja saavuttamaan sitä kautta tilavuokrien osalta säästöjä tulevina vuosina. Tietohallinnon toimintakulut ovat pienentyneet -12,9 % (-483.804 euroa) verrattuna vuoteen 2014. Vertailuvuosien 2014 ja 2015 osalta tietohallinnon kulujen suhteellinen osuus toimintatuotoista on pysynyt samana (4,2 %). Opiskelijaruokailun kustannukset ovat vähentyneet -186.870 eurolla verrattuna vuoden 2014 arvioituun tasoon. Kustannusten laskuun vaikuttaa osaltaan opiskelijapaikkamäärävähennykset. 45

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Hallinnon toimintakulujen laajuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuosien välillä, vaikka hallinnon kustannusten suhteellinen osuus toimintatuotoista kasvaa 0,6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna (3.525.006 euroa v.2014 ja 3.567.041 euroa v.2015). TOIMINTATUOTOT TP TA TA TA 2015 - TA 2014 TA 2015 osuus 2013 2014 2015 muutos muutos % toim.tuotoista Yksikköhintatulot 1000 66 135 62 919 57 671-5 248-8 % 73 % - ammatillinen peruskoulutus 56 552 53 892 50 527-3 365-6 % 64 % - Taitaja 2014 707 1 238-1 238-100 % - tulosrahoitus (amm.peruskoulutus) 1 007 - oppisopimuskoulutus 6 687 6 609 6 038-571 -9 % 8 % - lukiokoulutus 1 182 1 180 1 106-74 -6 % 1 % - ammatillinen lisäkoulutus sis. kohtaan Aik.koulutuksen laajuus Aikuiskoulutuksen laajuus 1000 11 736 10 520 10 592 72 1 % 13 % - OKM:n rahoittama ammatillinen perus- ja lisäkoul. 4 025 3 443 3 489 46 1 % 4 % - työvoimakoulutus 6 194 6 104 6 115 11 0 % 8 % - henkilöstökoulutus 1 189 653 648-5 -1 % 1 % - tietopuolisen oppisopimuskoul.myynti 328 320 340 20 6 % 0 % Projektit 1000 1 905 647 416-231 -36 % 0,5 % - opetuksen kehittämishankkeet (amm.peruskoul.) 676 384 242-142 -37 % 0,3 % - eu-projektit 731 133 61-72 -54 % 0,1 % - maksullisen palv.toim. muut projektit 498 130 113-17 -13 % 0,1 % Muut tulot 16 541 16 426 10 183-6 243-38 % 13 % - työtoiminta (koulutukseen liittyvä) 1 713 1 145 1 164 19 2 % 1,5 % - Ravintolapalvelut 2 817 3 609 2 951-658 -18 % 3,7 % - Kiinteistöpalvelut 6 326 6 122 2 918-3 204-52 % 3,7 % - Tietohallintopalvelut 1 552 1 549 1 427-122 -8 % 1,8 % - Tieto- ja kirjastopalvelut 1 892 2 006-2 006-100 % - Opiskelijapalvelut (2015 kuraattoritoiminta) 3 511 511 0,6 % - Työelämäpalvelut 497 599 104-495 -83 % 0,1 % - Reto ja hallintopalvelut 906 1 018 861-157 -15 % 1,1 % - muut sekalaiset 835 378 247-131 -35 % 0,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 1000 96 318 90 513 78 862-11 651-13 % 100 % Rahoitusrakenne TA 2015 1000 Ravintolapalvelut 2 951 4% Projektit 416 1% Työtoiminta 1 164 1% Kiinteistöpalvelut 2 918 4% Tietohallintopalvelut 1 427 2% Opiskelijapalvelut 511 1% Työelämäpalvelut 104 0% Reto ja hallintopalvelut 861 1% muut sekalaiset 247 0% Aikuiskoulutuksen myynti 10 592 13% Yksikköhintatulot, lukio 1 106 1% Yksikköhintatulot, ammatill.koul. 50 527 64% Yksikköhintatulot, oppisopimusk. 6 038 8 % 46

2.2.8 Tuloslaskelma Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 KOULUTUSKESKUS SALPAUS (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2013 *) TA 2014 **) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 96 318 90 513 78 862 76 862 76 862 - Myyntituotot 95 270 91 154 74 174 - Maksutuotot 80 33 16 - Tuet ja avustukset 2 567 1 158 1 776 - Muut toimintatuotot 20 693 20 528 2 896 - Eliminointi *) -22 292-22 360 Valmistus omaan käyttöön 34 0 0 0 0 Toimintakulut -85 020-81 605-71 730-68 862-67 862 - Henkilöstökulut -55 116-53 524-47 142 - Palvelujen ostot -22 152-20 796-12 216 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 653-9 917-8 092 - Avustukset -1 139-1 007-963 - Vuokrat -16 876-17 093-1 854 - Muut toimintakulut -1 374-1 629-1 465 - Eliminointi *) 22 292 22 360 Toimintakate 11 333 8 908 7 132 8 000 9 000 Rahoitustuotot ja -kulut -126-305 -259-270 -335 - Korkotuotot 81 85 35 35 35 - Muut rahoitustuotot 15 0 0 - Korkokulut -200-390 -278-305 -370 - Muut rahoituskulut -21 0-16 Vuosikate 11 207 8 603 6 873 7 730 8 665 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -9 411-9 718-9 312-9 620-9 296 - Arvonalentumiset -9 0 0 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 406 Tilikauden tulos 2 193-1 115-2 439-1 890-631 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) -488 512 712 712 712 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 1 000 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -14 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 691-603 -1 727-1 177 82 Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 11,8 9,8 9,0 10,4 11,7 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat 10 856 8 504 4 281 9 696 9 090 - Vuosikate / nettoinvestointi, % 103,2 101,2 160,5 79,7 95,3 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat 21 782 21 179 19 452 18 275 18 356 Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä * ) TP 2013 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu 22 291 588 euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. ** ) TA 2014 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu 22 360 290 euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. 47

2.2.9 Investoinnit Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 2.2.9.1 Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain löytyy kohdasta 4.2 2.2.9.2 Irtaimistoinvestoinnit KOULUTUSKESKUS SALPAUS INVESTOINTIOSA (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) 2015 1000 Kohde/ Tul/ Hanke TP TA TA TS TS Hanketavoitteet hanke Men yhteensä 2013 2014 2015 2016 2017 IRTAIMISTOHANKINNAT Hyvinvointitoimiala -80 Katsomomodulit/Svinhu 13, sirkussali Ohjauspajan ja anatomian sekä muiden nuorten ja aikuisten oppimisympäristöjen kehittäminen/vipusenkatu 5, sosiaali- ja terveysala Vipusenkatu 5, sosiaali- ja terveysala Ohjauspajan ja anatomian sekä muiden nuorten ja aikuisten oppimisympäristöjen kehittäminen Opetusvälineistön uusiminen. Ensihoidon, ensiavun ja hoitotyön opetuksen välineistö:esim. ensihoidon potilaspaarit, Annenukke perhesarja, harjotusdefibrillaattori Oppimisympäristön kehittäminen/svinhu 17 ja Svinhu 2, Hius-kauneus ja vaatetus Dialogiluokkien kalustaminen osana pedagogista kehittämistä M -10 M -20 M -10 M -20 Koulutie Orimattila, Musiikkiteknologia Studiolaitteiston uudistaminen, osa 2 M -20 Luonto ja asuminen -195 Hevosalan opetukseen kilpakärryt Hevosalan opetukseen, kärrykaluston uusiminen, 7 kärryä Laboratorioalan testauslaitteisto Laboratorioalan opetuskäyttöön, kaluston uusiminen Luonnonvara-alalle opettusvälineitä Ympäristöala; kaasumittari ja Eläintenhoito; mikroskooppi M -25 M -20 M -20 Pintakäsittelyalan opetusvälineistön uusiminen Pintakäsittelyalan muutto Vip 3:sta Vip 5 B:n tiloihin M -40 Hevosalan ratsastuopetuksen opetusvälineet Hevosalan opetuksen järjestäminen Jokimaalla, maneesiin esteratsastus välineet Talotekniikka-alan opetusvälineistön uusim. Työyksiköt asennusharjoituksien toteuttamiseen (kylmäala) M -60 M -30 48

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Palveluala -90 Stå 4 A, 4 luokkatilan kalustaminen, yhden luokan Uudistuva pedagogiikkaa edellyttää uudistuvia oppimisympäristöjä. Atk-luokkiin pienempiä pöytiä, mahdollisuus useammalle opiskelijapaikalle. Stå 4 A:ssa ei irtaimistoinvestointeja v. 2014 Svi 10, 3 luokkatilan kalustaminen Varautuminen muuton jälkeen havaittaviin puutteisiin, jos 2014 investointeihin varatut rahat eivät riitä / siirry Av-välineiden hankinta Tehokkaammat videotykit ja dokumenttikamerat (Stå 4 A:ssa dokumenttikameroiden uusimistarve) ja näiden edellyttämät ohjelmistot uudistuvan pedagogiikan tarpeisiin. Teknologia Hitsauskone (3 kpl), laajatoiminen nykyaikaisilla Opetuslaitteiden nykyaikaistaminen ja vastaamaan työpaikkojen tehtäviä ja ominaisuuksia (hitsaus (2), asennus (1) Robotiikan ohjelmointiin tarkoitettu ohjelmointiympäristö Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen Liikunnan apuvälineitä (pyörätuoli, sähkömopo) Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen Liikuntarajoitteisen henkilön sähköinen nostoapuväline Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen M -40 M -30 M -20-175 M -25 M -75 M -15 M -10 Kotihoitoon tarkoitettu kommunikointijärjestelmä(ict- Vammaisasumisen oppimisympäristö M -40 Diagnostiikkavälineitä Kotihoidon analysointivälineistö M -10 OPPIMIS- JA KOULUTUSPALVELUT YHTEENSÄ -540-1 268-825 49

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Oppimisen kehittäminen -90 Adusal yhteistyön kehittäminen Opetusteknologian kehittäminen M -50 M -40 Opiskelijapalvelut -20 Pulssi työpajakoulun koneet ja laitteet Pulssi työpajakoulun toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että Pulssi voi tarjota jatkossa aidon toiminnallisen oppimisympäristön opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Laajentaminen aloitetaan tekniikan alojen työpajalla. M -20 Viestintä- markkinointipalvelut -70 Kalustehanke Kori-intranetin kehittäminen M -50 M -20 www.sivujen kehittäminen OPISKELIJA-, KEHITTÄMIS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT -180-422 -275 Kiinteistöpalvelut -15-15 -15 Koneet ja hoitolaitteet Siivouskoneiden ja kiinteistölaitteiden uusinta M -15 Ravintolapalvelut -150-150 -150 Suurkeittiölaitteet M -150 Tietohallintopalvelut -282-261 -295 Tietoliikenneympäristö Opetuksen teknologia kehitys Tietovarasto- ja raportointiratkaisut, integraatioratkaisut Palvelin virtualisointi Tietoturva Tallennusjärjestelmä IDM -käyttäjäoikeushallinnan kehittäminen M -36 M -10 M -40 M -6 M -80 M -50 M -60 Rehtorintoimisto ja hallinto -114-80 -30 Yleis- ja taloushallinnon järjestelmien kehittäminen Raindance: myyntilaskujen sähköinen M -45 lähettäminen, käyttöomaisuuskirjanpito, UDP- Sähköinen arkistointi M -54 Dynasty M -15 IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä -909-1 904-2 004-1 281 1 836 2 444 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Nettomenot -909-1 904-2 004-1 281 1 836 2 444 50

2.2.10 Rahoituslaskelma Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 KOULUTUSKESKUS SALPAUS (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 207 8 603 6 873 8 000 9 000 Satunnaiset erät 406 Tulorahoitukseen korjauserät -322 Investointien rahavirta Investointimenot -10 856-8 504-4 281-9 696-9 090 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 873 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 308 99 2 592-1 696-90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 2 500 3 000 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 525-1 825-1 807-5 305-934 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen *) -1 283 1 274 3 285-4 001 1 976 Rahavarat 31.12. 11 872 13 146 16 431 12 430 14 405 Rahavarat 1.1. 13 154 11 872 13 146 16 431 12 430 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 1 308 1 407 3 999 2 303 2 213 Lainahoitokate 7 4 3 1 7 Kassan riittävyys, pv 36 42 77 55 68 *) TP 2013 sarakkke sisältää -968,7 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 51

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.3 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Kuntalain tuoma velvoite yhtiöittää Tuoterenkaan pajatoiminta 1.1.2015 mennessä tulee muuttamaan suunnittelukauden aikana erityisesti hallintoamme, mutta myös toimintaamme. Omistajien kanssa on käyty omistajaohjauskeskustelua koko vuoden 2014 ajan. Vaikka keskustelu on vienyt suhteellisen kauan, on sen aikana tullut näkyväksi ja dokumentoiduksi Tuoterenkaan palvelujen kustannustehokkuus ja tuotannollisella toiminnalla hankittavan kassavirran arvo ja merkityksellisyys alueemme työllisyyden hoidolle. Talousarvio 2015 on laadittu edelleen siten, että on oletettu Tuoterenkaan olevan osa Päijät- Hämeen koulutuskonsernia, koska omistajilta ei ole talousarvion tekoon mennessä tullut päätöstä tulevaisuuden ohjausmallista. Suunnitelma muuttuu uuden yhtiön suunnitelmaksi syksyn 2014 aikana. Suunnittelujakson aikana maamme talouskasvu tuskin kiihtyy voimakkaasti, mutta uskomme omien tuotteittemme menekin säilyvän hyvänä, ja alihankintapäämiestemme menestyvän kohtalaisesti omilla aloillaan etenkin kansainvälisessä liiketoiminnassa. Toimintaamme tulevat heijastumaan meille asiakkaita lähettävillä tahoilla tapahtuvat muutokset: mm. koko maata koskeva sote-uudistus, joka saanee hahmoa 2014 2015 aikana; työvoiman palvelukeskusuudistus, Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksestä mahdollisesti seuraavat kuntien yhdistymiset, palkkatuen lakimuutokset, sosiaalisia yrityksiä koskevat lakimuutokset. Meidän on aktiivisesti seurattava muutoksia ja huolehdittava siitä, että muutosten kourissa jatkuvuus työllisyyden hoidossa ei kärsi, vaan saamme valmennettavia. Toimintamme tulee helpottaa omistajiemme toimintaa muuttuvassa ympäristössä. Mahdollisuutemme on uudistumalla tasoittaa omistajiemme tietä. Voimme toimia TE-hallinnon ja kuntien sillanrakentajina ja työllistymismahdollisuuksien etsijöinä valmennettavillemme. Omistajien päätösten perusteella määräytyvät myös omistussuhteemme Päijät-Hämeen koulutuskonserniin ja sen yhteisiin palveluihin. Joka tapauksessa on selvää, että yhteistyömme etenkin Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on yksi kilpailuetumme lähde ja siten strategisesti tärkeää. Yhtiömuotomme ja omistuksemme muuttumisen lisäksi Tuoterenkaan toiminnan terveyttämisen ja voimakkaan kehittymisen on jatkuttava. Vuonna 2012 aloitettu terveyttämisohjelma näyttää tuottavan tuloksia, joten on aika siirtyä katsomaan pidemmälle tulevaan, tulevaisuuden palveluihin ja pajatoimintoihin. Kun perusta alkaa olla kunnossa, on aika aloittaa uuden toiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 painopisteemme ovat: Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen - Toiminnan ohjaus ja suunnittelu Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä ja tuotannonsuunnittelu ja ohjausjärjestelmä otettu käyttöön, ja Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Omistajamme ja valtiovalta kiinnittävät suurta huomiota työhönvalmennuksen vaikuttavuuteen. Vaikuttavuuden dokumentointiin Tuoterenkaassa on hyvät työkalut, Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä VAT ja asiakaspalaute/kyselyjärjestelmä valmennusjaksonsa päättäville valmennusasiakkaille. Haasteenamme on vaikuttavuuden arviointi sen jälkeen, kun valmennettava on poistunut meiltä. Työmme on ihminen ihmiselle tehtävää palvelutyötä. Siinä kilpailuetu ja menestys tulevat ihmisistä, henkilöstöstä. Siksi henkilöstön kehittäminen ja johtaminen on tuottavuuden avainelementtejä ja painopisteitämme. 52

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Valmennuksen ja tuotantomme volyymit ovat niin suuria, että toiminnan suunnittelu ja toiminnan ohjaus järjestelmien kautta ja avulla on tarpeellista. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (VAT) on ollut käytössä 2013 alusta, ja järjestelmää on yhdessä järjestelmän toimittajan kanssa sovitettu paremmin vastaamaan meidän tarpeitamme. 2014 lopun ja 2015 aikana järjestelmästä saadaan todellista hyötyä, jonka myös asiakkaat näkevät. Työpajojen tuotannon ohjaukseen on hankittava tuotannon suunnittelun ja ohjauksen järjestelmä, jotta etenkin puupelien valmistuksessa työ ja materiaalivirrat pysyvät hallinnassa. Järjestelmähankinta valmistellaan ja kilpailutetaan syksyn 2014 aikana ja tavoitteenamme on ottaa järjestelmä käyttöön vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana ainakin puupelituotannossa. Edessä on Tuoterenkaan suurin kehitysaskel, yhtiöittäminen, jolloin positiivinen ja faktoihin perustuva johtaminen ja tiedottaminen ovat tarpeen kunkin onnistumiseksi tehtävässään. Positiivinen asenne tulevaan, luo vankan pohjan uudelle yhtiölle. Positiivinen asenne saadaan syntymään johtamisen kautta. 2.3.1 Strategia ja sen toteuttaminen vuosille 2015 2017 1. Suunnittelun lähtötilanne Talousarvio 2015 on tehty siten, että Tuoterengas on osa 2015 alusta jäljellä olevaa Päijät- Hämeen koulutuskonsernia. Tuoterenkaan työpajatoiminta tulee yhtiöittää 2015 alkuun mennessä. Strategian tarkastelu perustuu siis suunnittelun tässä vaiheessa Lahden ammattikorkeakoululle, Koulutuskeskus Salpaukselle ja Tuoterenkaalle syyskuussa 2011 hyväksyttyyn yhteiseen strategiaan ja siitä johdettuun Tuoterenkaan strategiaohjelmaan. Perustettavan Tuoterenkaan yhtiön strategiatyö aloitetaan heti yhtiön perustamisen ja hallituksen valinnan jälkeen. 2. Tavoitetilamme, perustehtävämme ja strategiset linjauksemme Tuoterenkaan visio on: ja perustehtävämme on: Minun Tuoterenkaani Asiantuntevaa valmennusta innostun, opin ja onnistun! Tehtävämme on tarjota tuloksellisia työhönvalmennuspalveluita paikallisissa, ajanmukaisissa, monipuolisten työtehtävien työpajoissamme. Strategiset linjauksemme ovat: Tuloksekas työhönvalmennus osaava ja kehittyvä henkilöstö Paikallisuus työpajamme ovat lähellä ihmistä Monipuoliset oppimisympäristöt vaihtoehtoja ihmisille Haluttu työpaikka valmennettavat, henkilökunta V A L M E N N U S Kierrätys & kuluttajat Julkaisu & palvelu Elintarvike Puu Ilma Metalli 53

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Vuonna 2016 Tuoterengas on haluttu työpaikka. Olemme todennetusti maamme tehokkain työhönvalmentaja, joka toimii kansainvälisessä verkostossa. Valmennamme osaajia työelämään aidoissa töissä sekä johdamme työhönvalmennuksen uudistamista maassamme. 3. Asiakkuudet Omistajakuntien tarve työllisyydenhoidon palveluihin kasvaa, joten Tuoterenkaalla on aktiivisen palvelukehityksen kautta mahdollisuus kasvattaa heiltä saatavaa sekä työ- että rahavirtaa. Alihankintatyön ja tuotteittemme osuus toimintatuotoista tulee kasvamaan myös tällä suunnittelukaudella. Yritysasiakkuuksiemme volyymi ja kannattavuus paranevat talouden elpyessä ja meidän kehittäessämme tuottavuutta. Me lisäämme integroitumistamme päämiestemme arvoketjuun. Yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on kehitettävä erittäin aktiivisesti. Kysyntää työn kautta hankittaville tutkinnoille on entistä enemmän. 4. Markkinassa vaikuttavia tekijöitä 2015 2017 menestyksen lähteitä (Lihavoidulla tekstillä ne, joihin me Tuoterenkaassa voimme vaikuttaa) Liiketoiminnallisia Taloudessa on pieniä elpymisen merkkejä, vaikkakin Suomessa kasvu ei ilmeisesti ala nopeasti ja kiihdy rajusti Liiketoiminta on kansainvälistä/globaalia lähes joka puolella Yritysten arvo tulee osaamisesta rutiinituotanto ulkoistetaan Teollisuuden rakennemuutos jatkuu Teho on todennettava tuloksista ja arvosta maksetaan Verkosto integroituu vähemmän, mutta ammattimaisempia toimijoita Yksityinen kilpailu julkisen rinnalle Myynnin ja markkinoinnin painoarvo kasvaa Kilpailu osaajista myös meidän alallamme ESR-rahoitus kokee mittavan uudistuksen - tehon vaatimus kasvaa Poliittisia Suuri Sote-uudistus etenee Fokus nuorissa ja työttömyyden torjumisessa Työttömyyden hoito on noussut taloutemme elpymisen pääasioiden joukkoon Työvälineitä pitkäaikaistyöttömien pysyvämpään tukemiseen on kehitteillä Samaan aikaan niukkeneva työvoima - työurien pidentäminen kokeneempien uudelleenkoulutus Erilaistuvaa ainesta pystyttävä kouluttamaan ammattilaisiksi kohti yksilöllisiä polkuja työpaikkojen ja työvoiman kohtaamista parannettava Julkinen rahoitus on tiukassa ja niukkaa myös tässä tuottoa odotetaan Näistä seuraa mm., että: Ihmiset on saatava työhön ja pysymään pidempään töissä Koulutusyhteistyö on meille entistä tärkeämpää Viranomaiset on saatava saumattomampaan yhteistyöhön, jolloin Päijät-Häme kiihdyttää yhteistyössä Työttömyyden parissa työskenteleviä tahoja on saatava yhteen ja siten raha tehokkaampaan käyttöön Kuntarakenteesta huolimatta on mentävä yhdessä eteenpäin. On toimittava siten, että kuntarakenne ei vaikuta toimintaamme. 54

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 5. Tuoterenkaan prosessit, organisaatio ja arvot 55

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Tuoterenkaan Arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uudistuminen 6. Tuoterenkaan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteemme tulevat konsernin yhteisestä strategiasta ja muuntuvat Tuoterenkaan toimintaan ja kehitykseen seuraavasti kuljettaessa kohti vuotta 2017: Tuloksekas valmennus Koulutus ja opiskelu Asiakasta kuuleva ja vikkelä myynti Aktiivinen tuote- ja palvelukehitys Dynaaminen kannattava liiketoiminnan tuki Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Tuoterenkaan asiakkaiden valmennusjaksot toteutetaan turvallisissa, työelämävalmiuksia kehittävissä oppimisympäristöissä alansa parhaiden, ammattitaitoisten valmentajien ohjauksessa. Valmennusasiakkaidemme valmennusjakson jälkeinen sijoittumisprosentti on kansallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työvalmennusyksiköissämme hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan oppilaitoksissa ja se on hyväksiluettavissa osaksi opintoja. Olemme aktiivisia kansainvälisissä yhteyksissä. Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta 56

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Ydinprosessien toimivuutta ja tehokkuutta edistävät tukipalvelut Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Meillä on monipuolinen, laadukas ja eri tarpeisiin mukautuva valmennuspalvelutarjotin Valmennamme laadukkaasti ja otamme huomioon erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa olevien asiakasryhmien tarpeet Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Tuoterengas on valtakunnallisesti merkittävä laadukkaiden valmennuspalveluiden tuottaja Kehitämme omaa osaamistamme ja palvelujamme yhdessä asiakkaiden kanssa Strategisiin tavoitteisiin johtavat kriittiset menestystekijämme: Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut, asiakkaan arvoketjuun liittyvä ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta Ydinprosessien toimivuutta ja tehokkuutta edistävät tukipalvelut ja -järjestelmät Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö 7. Strategia toimenpiteiksi - painopisteet Olemme edenneet yllä olevan taulukon polulla vanhasta Tuoterenkaasta uuteen. Vaikka yhtiömuotomme muuttuu, eivät asiakkaittemme tarpeet ja siten meidän kehitystarpeemme ole erilaisia uudessa yhtiömuodossa, tosin ne saattavat laajentua. Vuoden 2015 painopisteemme ovat jatkumo 2014 toimille, ja heijastavat asiakkaittemme/omistajiemme kehittyviä tarpeita. 57

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2015 painopisteemme ovat: Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen - Toiminnan ohjaus ja suunnittelu Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä ja tuotannonsuunnittelu ja ohjausjärjestelmä otettu käyttöön, ja Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin o yhdessä tekeminen, kannustus ja positiivinen ajattelu työkulttuuriksi työhyvinvointi o aktiivinen tiedonjako o parhaiden käytäntöjen dokumentointi ja tiedotusjärjestelmä palkitseminen o kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä o toiminta yhteisöllisyyden vuosikellomme mukaisesti Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan o toimimme päivitettyjen valmennusprosessien (yksilövalmennuksen uudelleenorganisointi) mukaisesti o kehitämme jatkuvasti toimintaamme o tunnustus pelisääntöjen noudattamisesta o suoraselkäinen puuttuminen sääntöjen noudattamatta jättämiseen Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen o VAT-järjestelmä runkona valmennuksen hallinnassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa o asiakaspalautteen tehokas käyttö kehittämistyössä o haetaan ratkaisuja asiakkaiden tilanteen seurantaan valmennusjakson jälkeen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen o Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä o otamme käyttöön sähköisen tuotannonohjausjärjestelmän o tuotannollisen työpajatoiminnan tuottavuuden parantaminen o tulojen lisäys: hintojenkorotukset tuotteiden hinnoittelun ja hinnoittelusääntöjen noudattaminen tilojen antaminen vuokralle lisämyynti nykyisille asiakkaille ja uusmyynti uusillle o kustannusten alentaminen: organisaatiorakenteen kehittäminen edelleen henkilöstökulut ostojen järkevöittäminen ja säästöt ostokustannuksissa vuokrakustannusten pienentäminen o liiketoiminta-alueiden johtamisjärjestelmät toimimaan ennustuksesta toimituksiin Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa o strategian uudistaminen o toiminnan ja tuen organisointi selkeästi ja kustannustehokkaasti o myymme aktiivisesti ja tietoisesti ennustamme työ- ja rahavirtaa o hallitustyö avuksi yhtiön toimintaan o kassa ohjaamaan toimintaa ja ratkaisuja o johtamisjärjestelmän noudattaminen ja johtamistyökalujen käyttäminen o koulutus johtamistyökalujen käyttöön ja kunkin henkilökohtaisen työkalupakin muodostaminen o liiketoimintasuunnitelmat, ennusteet, kuukausiraportit, viikkopalaverit työkalut käyttöön ja tieto jakoon o myyntikoulutus asiakkuudet ja asiakkuuksien hoito 58

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) Vuosien 2016 ja 2017 painopisteet muokkautuvat 2015 aikana ja kohdan 6. tavoitteiden sekä tämän kohdan alussa olevien askeleiden mukaisesti uuteen yhtiöön. 2.3.2 Tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Työelämävalmiuksien kehittyminen (TR) ka 3,98 4,1 4,1 4,2 4,2 Työtehtävien työelämävastaavuus (TR) ka 3,90 4,2 4,0 4,1 4,1 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Elämänhallinnan/työ ja toimintakyvyn ka 3,80 4,2 3,90 4,0 4,0 kohentuminen (TR) Positiivinen sijoittuminen viimeisen % 61,5 65 50 50 50 valmennusjakson jälkeen (TR) uusi laskentaperuste 2015 => Sosiaalisen työllistämisen taso (TR) % 95 86 92 92 92 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Johtamismittari (TR) ka 3,36 3,5 3,6 3,7 Työhyvinvointimittari (TR) ka 3,7 3,8 3,8 3,9 Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille (TR) % -2,8 4,0 3,0 3,5 4,0 Uusia asiakkaita (TR) lkm 162 20 20 25 30 uusi laskentaperuste 2015 Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä/henkilö (TR) pv/hlö 2,1 6 4 5 6 Perustietomittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakate (TR) -183 176 300 000 350 000 400 000 370 000 Toimintatuotot (TR) 6 246 130 7 217 215 7 033 277 7033000 7033000 Työhönvalmennuksen % 27,8 25 24 25 26 ostopalvelusopimusten tuottojen osuus tuotoista (TR) Tuotannollisen työpajatoiminnan % 66 64 70 70 70 tuottojen osuus tuotoista (TR) Keskimääräinen valmentautujien ka 143 170 150 155 160 määrä/päivä (TR) Ostopalvelusopimusten % 96,2 100 100 100 100 toteutumisaste (TR) Valmennukseen osallistuneiden määrä lkm 457 600 470 480 490 (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: ka 4,3 4,6 4,3 4,3 4,4 valmentautujat (TR) Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön pvä/h 9,2 10 9 9 9 sairaspoissaolojen määrä/henkilö (TR) hlö Valmennettavia/valmentaja (TR) ka hlö/pv 5 11 6 7 7 Tuloskortti mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 2.3.3 Taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2015 talouden perustana ovat tappiollinen vuosi 2013 ja vuosi 2014, jolloin 2. ennusteen mukaan näyttäisi toimintakatteemme kasvavan positiiviseksi. Tämä on saatu aikaan terveyttämisohjelman mukaisella kulukehityksellä ja tuloja lisäten siellä, missä lisäys on ollut haastavassa taloustilanteessa mahdollinen. 2014 toisella puoliskolla on havaittavissa pientä alihankintatöiden piristymistä, joten myyntituottojen kasvu ei ole epärealistinen suunnitelma. Terveyttämisohjelmaa jatketaan 2014 ja 2015, jotta saamme kehittämiseen tarvittavan rahoituksen myös tulokseemme. Vuoden 2014 toisen ennusteen toimintakate on 142.000 euroa, mikä on vähemmän kuin TA2014 300.000 euroa, mutta rutkasti parempi kuin vuoden 2013 tulos. 2014 kuuden ensimmäisen kuukauden toimintakatteemme on 134.000 euroa parempi kuin vuoden 2013 vastaavan ajan toimintakate. Kuntien työhönvalmennuksen ostopalvelusopimukset Talousarvio on laadittu vanhan omistuspohjan ja ostopalvelusopimusten periaatteiden mukaan, ja on oletettu, että vuoden 2015 ostopalvelusopimukset pysyvät vuoden 2014 tasolla + 2 %:n inflaatiotarkistus. 59

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.3.4 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tuoterenkaan Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on esitetty kohdassa 1.4 Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Tuoterenkaan toiminnan on oltava tuloksellisempaa, joten toiminnan kehittäminen jatkuu. Koska toimintamme on ihmisten valmennusta ihmisten kautta, on tuloksekkuuden kehittämisen painopiste ihmisten koulutuksessa ja valmentamisessa. Yritysten tapa käyttää alihankintaa kehittyy ja Tuoterenkaan on kehityttävä sen mukana sekä kytkettävä itsensä lujemmin asiakkaiden arvoketjuun ja prosesseihin. Yhtiöittäminen ja sen myötä tuleva osakeyhtiömalli asettaa uusia haasteita sekä valmennusja tukipalveluhenkilöstön osaamiselle että esimiesosaamiselle. Valmennettavien osaaminen ei vastaa työelämän vaatimuksia ja Tuoterenkaan ydintehtävä on valmennettavien yleisten työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstön koulutuksen painopisteet 2015 ovat: Esimiesosaamista, johtamisosaamista ja osakeyhtiön liiketoimintaosaamista on kehitettävä. o taloudellisuuden ja tuottavuuden johtaminen sekä toiminnan systemaattinen suunnittelu o tuotannonsuunnittelu ja toiminnanohjaus o asiantuntijoiden johtaminen ihmisten motivoiminen ja osaamisen kehittäminen o tietokoneohjelmistojen sujuva ja monipuolinen käyttö Valmennuksen vaikuttavuuden lisääminen o valmennusosaamisen kehittäminen jatkuu o valmennuksen järjestelmien käytön hallinta VAT, asiakaspalaute ja sen analysointi ja käyttö Valmennuksen tuotteistamista ja myymistä sekä asiakkuuksienhallintaa on kehitettävä. o myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaaminen o kustannuslaskentaosaaminen o tuote- ja palveluiden kehittämisosaaminen Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöltä vaaditaan entistä enemmän, esim. on oltava ajan tasalla mitä sosiaalisen työllistämisen saralla tapahtuu ja osattava hakea tietoa ja soveltaa sitä. Valmennusosaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen. Valmennusosaamisen lisäksi on keskityttävä yhteisen ymmärryksen, positiivisen asenteen ja valmennusorientaation kehittämiseen. Työvalmentajien tuotannollisen työpajatoiminnan osaamisalueilla tulee tapahtumaan muutoksia, kun tuotantokoneet päivitetään nykyaikaisiksi ohjelmoitaviksi koneiksi. Valmennusosaamisen lisäksi on vahvistettava ammatillista osaamista. Työvalmentajien osaamisvaatimukset kasvavat työvalmennettavien ohjaus- ja työkyvyn arviointialueilla. Työvalmentajien on myös saatava tuntuma avoimen työmarkkinan työntekijälle nykyään asettaviin vaatimuksiin. Organisaatiossa toimimisessa ja yhteistyössä tarvittavien luottamuksen ja alaistaitojen vahvistaminen on tärkeää. Eläköitymisien varalle tehdään suunnitelma, jolla henkilöriskit hallitaan. 60

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.3.5 Tuloslaskelma TUOTERENGAS (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 6 246 7 217 7 033 7 149 7 149 - Myyntituotot 5 604 6 604 6 374 - Maksutuotot 0 0 0 - Tuet ja avustukset 606 545 600 - Muut toimintatuotot 36 68 60 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 Toimintakulut -6 429-6 917-6 683-6 749-6 779 - Henkilöstökulut -3 852-4 257-3 733 - Palvelujen ostot -800-734 -800 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 275-1 397-1 629 - Avustukset -4-1 0 - Vuokrat -470-463 -456 - Muut toimintakulut -29-65 -65 Toimintakate -183 300 350 400 370 Rahoitustuotot ja -kulut -6-24 -15-23 -23 - Korkotuotot 0 - Muut rahoitustuotot 2 - Korkokulut -8-24 -15-23 -23 - Muut rahoituskulut 0 Vuosikate -189 276 335 377 347 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -281-295 -300-328 -296 - Arvonalentumiset Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -470-19 35 49 51 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -470-19 35 49 51 Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % -2,9 4,2 5,0 5,6 5,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat 103 110 110 110 110 - Vuosikate / nettoinvestointi, % -183,3 250,9 304,5 342,7 315,5 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat 394 375 410 459 510 Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 61

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.3.6 Investoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 IRTAIMISTOHANKINNAT Alihankintatyön konekannan ylläpito Alihankintatöiden kannalta tärkeän koneen korvaaminen uudella äkillisen rikkoutumisen sattuessa M -60 Kaluston ylläpito Menot yhteensä -265-25 -60-60 -60-60 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Puuntyöstökoneita pelituotantoon Alihankintatyön kehittäminen, työssäoppimisympäristöjen kehittäminen M -50 Tuotantokalusto Menot yhteensä -278-78 -50-50 -50-50 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä -543-103 -110-110 -110-110 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Nettomenot -543-103 -110-110 -110-110 62

Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 (2016 2017) 2.3.7 Rahoituslaskelma TUOTERENGAS 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate -189 276 335 377 347 Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -103-110 -110-110 -110 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta -292 166 225 267 237 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 248-161 -225-267 -237 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen *) 6 5 0 0 0 Rahavarat 31.12. 9 14 14 14 14 Rahavarat 1.1. 3 9 14 14 14 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -292-126 99 366 603 Lainahoitokate 1 2 1 1 1 Kassan riittävyys, pv 1 1 1 1 1 *) TP 2013 sarakkke sisältää 50 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 63

Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma 3 Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa 3.1 Tuloslaskelma KOKO KONSERNI (ulkoinen) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 131 407 124 374 85 495 83 495 83 495 - Myyntituotot 122 348 118 661 80 264 - Maksutuotot 219 159 16 - Tuet ja avustukset 7 763 3 750 2 376 - Muut toimintatuotot 1 077 1 804 2 839 Valmistus omaan käyttöön 261 0 0 0 0 Toimintakulut -118 210-114 566-78 013-75 095-74 125 - Henkilöstökulut -80 598-77 499-50 874 - Palvelujen ostot -17 741-16 492-12 732 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 757-11 769-9 721 - Avustukset -1 556-1 492-963 - Vuokrat -4 146-4 587-2 194 - Muut toimintakulut -1 413-2 727-1 530 Toimintakate 13 457 9 808 7 482 8 400 9 370 Rahoitustuotot ja -kulut -132-329 -274-293 -358 - Korkotuotot 73 85 35 35 35 - Muut rahoitustuotot 18 - Korkokulut -200-414 -293-328 -393 - Muut rahoituskulut -23-16 Vuosikate 13 325 9 479 7 208 8 107 9 012 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -10 253-10 670-9 612-9 948-9 592 - Arvonalentumiset -9 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 406 Tilikauden tulos 3 469-1 191-2 404-1 841-580 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) -488 512 712 712 712 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 1 000 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -14 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 967-679 -1 692-1 128 132 Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 10,2 7,9 8,8 10,1 11,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat 11 532 9 214 4 391 9 806 9 200 - Vuosikate / nettoinvestointi, % 115,6 102,9 164,2 82,7 98,0 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat 32 947 32 268 30 576 29 448 29 580 Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 64

3.2 Tuloslaskelman erittelyt Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma 3.2.1 Toimintatuotot ja -kulut Kuntayhtymän toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava perusrahoitus eli yksikköhintatulot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 70,24 prosenttia (78,1 prosenttia TA 2014). Toiseksi suurimman tuottoerän muodostaa aikuiskoulutuksen myynti, jonka osuus on 9,8 miljoonaa euroa 11,5 prosenttia. Myyntituottoihin sisältyy työtoiminnasta saadut tuotot, yhteisten palveluiden myynti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle sekä Tuoterenkaan myyntitoiminta. Talousarviossa EU-osarahoitteisista projekteista huomioidaan vain hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneet projektit. Talouden vuosikellon mukaisesti projektivolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteiden yhteydessä. Projektitoiminnan laajuus on 415 969 euroa. EU-projektit 0,1 % Tuoterengas 8,2 % Aikuiskoulutuksen laajuus 11,5 % Tuottorakenne TA 2015 Ulospäin myytävät palvelut Opisk. ja 5,6 % henk.ravintolat 3,5 % Muut tuotot 0,9 % Perus- eli yksikköhintarahoitus Aikuiskoulutuksen laajuus Tuoterengas EU-projektit Opisk. ja henk.ravintolat Ulospäin myytävät palvelut Muut tuotot Perus- eli yksikköhintarahoitus 70,2 % Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin 65 prosenttia (67,6 % TA 2014) toimintakuluista. Palkat on laskettu maaliskuun 2014 tasoon ottaen huomioon 1,0 prosentin varaus arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria 1 357 187 euroa (2 114 742 euroa TA 2014). Toimintakulut TA 2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12% Avustukset 1% Vuokrat 3% Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Palvelujen ostot 16% Henkilöstökulut 65% 65

3.2.2 Tulorahoituksen kehitys Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Tulorahoituksen kehitystavoite on haasteellinen. Tilikauden tulos on tavoitteesta huolimatta alijäämäinen koko suunnitelmakauden. Toiminta- ja vuosikatteen kehitys 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 10,2 % 10,1 % 7,9 % 7,6 % 8,8 % 8,4 % 10,1 % 9,7 % 11,2 % 10,8 % Toimintakate % 4,0 % Vuosikate % 2,0 % 0,0 % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 3.2.3 Korkotuotot ja -kulut Korkotuottojen talousarviovaraus on 35 000 euroa. Lainojen korkokulut on arvioitu -293 000 euroksi. Taloussuunnitelmassa on huomioitu taloussuunnittelukaudella nostettaviksi suunniteltujen lainojen korkokulut. Nostettavat lainat on budjetoitu 10 vuoden laina-ajalle 3 %:n korkotasolla. 3.2.4 Vuosikate Kuntayhtymän vuosikate talousarviossa 2015 on 7 207 836 euroa (8,4 prosenttia). 3.2.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Suunnitelmapoistot on poistosuunnitelman mukaisesti huomioitu täysimääräisesti tulosvaikutteisina. Rakennusten poistoaika on 20 vuotta. Tilikauden tulos muodostuu alijäämäiseksi -2 404 364 euroa. Koulutuskeskus Salpauksen talouden haasteet aiheuttavat tilikauden alijäämän. Tuoterenkaan tilikauden on 35 000 euroa positiivinen. 3.2.6 Poistoeron vähennys Poistoeron vähennyksenä käsitellään puretuista investointivarauksista muodostuneen poistoeron vuosittain suunnitelman mukaisiin poistoihin kirjattava osuus. 66

Kuntayhtymätason investointiosa 4 Kuntayhtymätason investointiosa 4.1 Investointien yhdistelmä Hanke nimiyhdistelmä KIINTEISTÖINVESTOINNIT 1000 Kokonaiskustannusarvio MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ TP TA TA TS TS ilman ALV 2013 2014 2015 2016 2017 ylläpito- ja kehittämishankkeet 33 452 8 952 6 500 3 000 7 500 7 500 IRTAIN OMAISUUS Koulutuskeskus Salpaus 8 049 1 478 1 504 1 281 2 196 1 590 - Oppimis- ja koulutuspalvelut 540 1 268 825 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 180 422 275 - Oppilaitospalvelut 447 426 460 - Rehtorintoimisto ja hallinto 114 80 30 Tuoterengas 543 103 110 110 110 110 Lahden ammattikorkeakoulu 1 173 573 600 Yhteiset palvelut 926 426 500 Irtain osuus yhteensä 10 690 2 579 2 714 1 391 2 306 1 700 INVESTOINTI YHTEENSÄ 44 143 11 532 9 214 4 391 9 806 9 200 4.2 Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain 1000 Hanke nimiyhdistelmä Hanke TP TA TA TS TS Nettomenot yhteensä 2013 2014 2015 2016 2017 Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. 12 676 8 176 4 500 Ståhlberginkatu 8-10, Lahti 8 500 500 4 000 4 000 Svinhyfvudinkatu 13, Lahti 600 600 Paasikivenkatu 7, Lahti 416 416 Vipusenkatu 3, Lahti 200 200 Vipusenkatu 5, Lahti 9 360 360 300 1 700 3 500 3 500 Jokikatu 6, maneesin uudisrakennus, Lahti 1 500 900 600 Laurellintie 55, koulutustilat/sauna, oppilastyö, Asikkal 200 200 KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ 33 452 8 952 6 500 3 000 7 500 7 500 4.3 Kiinteistöinvestointien perustelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöstrategian mukaisesti KT-kauden aikana tarkennetaan kuntayhtymän tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Prosessina etenevän kiinteistöselvityksen, tehtyjen tulosalueiden organisaatiomuutosten, säästötavoitteiden, sekä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n tulevan yhtiöittämisen aiheuttamien muutosten pohjalta on suoritettu eri toimipisteiden uudelleensijoittelua ja sijoittelun vaatimia muutostöitä merkittävissä määrin. Yksikköjen sijoittumisen tarkastelua jatketaan vuosien 2015 2016 aikana. Näiden synergiaetuja ja säästöjä tuovien toimenpiteiden jälkeen tullaan keskittymään rakennusinvestoinneissa tulevina vuosina kiinteistöjen kunnon vaatimiin peruskorjaustöihin kiinteistökannan arvon säilyttämiseksi ja kiinteistöjen elinkaaritalouden turvaamiseksi. Investointimäärärahat pyritään 67

Kuntayhtymätason investointiosa suuntaamaan kiinteistöjen korjausvastuun toteutumisen mukaisesti eri hankkeille. Tämän lisäksi uuden ajan oppimisympäristöjen vaatimukset huomioidaan käytettävissä olevien resurssien oikealla kohdentamisella. Toimitilavision 2017 mukaisesti konsernissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kiinteistöjen määrää tullaan vähentämään vuoden 2016 loppuun mennessä 20 % vuoden 2013 alun (188 200 m 2 ) tasoon verrattuna. Vähennystavoite on suuruusluokaltaan noin 38 000 neliötä. Kiinteistöpalvelut on sitoutunut asetettuun säästötavoitteeseen ja valmistelee kiinteistöistä luopumista sekä niiden myyntiä erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kiinteistöjen määrän vähentämiseen tähtäävä prosessi on jo aloitettu. Osana sopeuttamistoimia Teinintien kiinteistön käytöstä on kokonaisuudessaan luovuttu vuonna 2013. Asetetun tavoitteen mukaisesti Lahden Kujalan ja Kuhmoisissa sijaitsevan Tanhuan toimipisteet myytiin vuoden 2014 aikana. Samoin valmistellaan myös Lahden Teinintien, Orimattilan Heinämaantien, Heinolan Opintie 2:n sekä Hollolan Kukonkoivun toimipisteistä luopumista lähivuosien aikana. Lisäksi on sovittu, että vuosina 2014 2015 tullaan luopumaan asteittain Lahden Sammonkadun kiinteistön käytöstä opetustoimintojen keskittyessä sieltä Ståhlberginkadun kampusalueelle sekä Taideinstituutin toiminnan loppuessa keväällä 2016. Kuntayhtymän omistus Osaamiskiinteistöt Oy:ssä siirtyy perustettavalle yhtiölle vuoden 2015 alussa. Siirto toteutetaan apporttina ja/tai sijoitettuna vapaana pääomana jäsenkuntien ja kuntayhtymän omistusosuuksiin. Tällöin koulutuskonserni luopuu Lahden Kirkkokadulla sijaitsevan Fellmannian kiinteistövastuusta ja kiinteistön vuokrasopimus solmitaan Osaamiskiinteistöt Oy:n ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n kesken. Edellisen lisäksi tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulun käytössä kokonaan tai lähes kokonaan olevien Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 -kiinteistöjen omistus ratkaistaan siten, että kuntayhtymä vapautuu näiden osalta kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta alkaen. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen tarkoittaa noin 23 000 neliön pienennystä nykyiseen kiinteistökantaan verrattuna. Tulevina vuosina keskitytään kiinteistöinvestoinneissa Ståhlberginkadun kampuksella Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n tekniikan alan vapautuvien tilojen uudelleenkäyttöön ja peruskorjauksiin sekä Vipusen kampusalueen peruskorjaus- ja muutostöiden suorittamiseen. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuvat Koulutuskeskus Salpauksen toimitiloihin ja niiden laajuuteen liittyvät selvitykset. Käyttöönotetun Winha -resurssiohjelman avulla pyritään tilojen käyttöasteiden nostamiseen ja tulosalueiden yhteiskäyttöön kiinnittämään erityistä huomiota. Tässä yhteydessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös tulevien vuosien oppilasmäärävaihtelut. KTS-kauden kiinteistöinvestoinnit rahoituskuluineen peritään sisäisillä pääomavuokrilla. Vuokran suuruus perustuu eri kiinteistöjen salkutukseen, jossa rakennukset on jaoteltu neljään ryhmään niiden iän, kunnon ja tilatehokkuuden perusteella. Pääomavastiketta joudutaan vielä tulevina vuosina korottamaan, jotta kunnossapidon korjausvastuu sekä kiinteistöjen järjestelmien jälkeenjääneisyys saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita ja nykyajan vaatimuksia. Pääomavastikkeen turvin hoidetaan myös kuntayhtymän lainanhoitokulut. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Sitovuustasona Kiinteistöpalveluille on rakennusinvestointien kokonaismäärä. Tässä vaiheessa hankkeiden toteutuslistat ovat alustavia ja täsmentyvät vuoden 2015 tarpeiden priorisoinnin yhteydessä. Ennen hankkeiden aloittamista esitetään suunnitelmat ja toteutuskustannusarviot normaalin käytännön mukaisesti hallituksen hyväksyttäväksi. 68

Kuntayhtymätason investointiosa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2015 rakennusinvestointeihin esitetään kaikkiaan 3,0 miljoonan euron määrärahaa. Kiinteistöinvestoinnit käsitellään kuntayhtymätasoisesti. Hankekohtainen investointiohjelma tulosalueittain on seuraava. 4.3.1 Koulutuskeskus Salpaus Vuoden 2015 kiinteistöinvestointeihin varattu määräraha 3,0 miljoonaa euroa kohdistuu kokonaisuudessaan Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteiden peruskorjaus ja muutostöihin. Määräraha sisältää Ståhlberginkatu 8-10 suunnittelun ja tarvittavien tutkimusten tekemisen suuruudeltaan 500.000 euroa. Lisäksi Vipusenkadun kampukselle opetuksen vaatimiin muutostöihin on vuodelle 2015 esitetty yhteensä 1.700.000 euron määräraha. Kampuksen tarkempi peruskorjausaikataulutus vahvistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Hevosalan siirto Jokimaan ravikeskukseen vaatii uuden maneesirakennuksen rakentamista, jonka määrärahaesitys vuodelle 2015 on 600.000 euroa. Asikkalan toimipisteessä sijaitsevan Männikkö-rakennuksen peruskorjaustyöt aloitettiin oppilastyönä vuoden 2013 aikana. Tanhuan kiinteistön myynnin yhteydessä päätettiin keskittää kokous-, leirikoulu ym. toiminnot Asikkalan toimipisteeseen. Männikön peruskorjaustöiden rakennusluvan yhteydessä vuonna 2010 anottiin lupa saunan rakentamiselle, jonka rakennustyöt aloitettiin osittain oppilastyönä syksyllä 2014. Rakennuspuut saunaan kaadettiin Päijät-Hämeen maaseutusäätiön tontilta vuonna 2011. Näiden hankkeiden loppurahoitus 200.000 euroa esitetään vuoden 2015 talousarvioon. 4.3.2 Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevat tilat Lahden ammattikorkeakoulu Oy sijoittuu vielä lähivuosina koulutuskonsernin tiloihin eli tekniikan alan sekä musiikin alan osalta Ståhlberginkadun kampukselle ja Taideinstituutin osalta Sammonkatu 8:n tiloihin. Näihin kohteisiin ei ole esitetty enää rakennusinvestointitarpeita Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnan osalta. Selvitystyö Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n sijoittumisesta pidemmällä aikavälillä kokonaisuudessaan Niemen kampukselle tulee ohjaamaan nykyisten tekniikan laitosten tilojen peruskorjaus- ja muutostöiden aikataulutusta. 4.3.3 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito Lisäksi esitetään varattavaksi vuoden 2015 talousarvioon konsernin laajuisesti 1,0 miljoonan euron määräraha käyttötalouden rakennushankkeisiin, jonka turvin suoritetaan pieniä peruskorjaus- ja muutostöitä. Esitykset näistä kohteista tulee tehdä kiinteistöpalveluille vuoden 2014 loppuun mennessä. Tehtävien töiden luonteesta johtuen käsitellään kustannuksia kiinteistöihin kohdistuvina käyttökuluina. 69

Kuntayhtymätason rahoitusosa 5 Kuntayhtymätason rahoitusosa 5.1 Rahoituslaskelma KOKO KONSERNI 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 325 9 479 7 208 8 377 9 347 Satunnaiset erät 406 0 0 0 0 Tulorahoitukseen korjauserät -404 0 0 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -11 758-9 214-4 391-9 806-9 200 Rahoitusosuudet investointimenoihin 226 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 969 0 0 0 0 luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 765 265 2 817-1 429 147 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -98 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 3 000 2 500 3 000 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 525-1 825-1 807-5 305-934 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0-10 822 Vaikutus maksuvalmiuteen *) 140 1 440-7 312-3 734 2 213 Rahavarat 31.12. 21 151 22 591 15 279 11 545 13 757 Rahavarat 1.1. 21 011 21 151 22 591 15 279 11 545 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 2 765 3 030 5 847 4 418 4 565 Lainahoitokate 8 4 4 2 7 Kassan riittävyys, pv 47 52 66 47 60 *) TP 2013 sarakkke sisältää -1002,687 euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt Rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin konsernin rahoitusasema, kuten rahoituksen menot ja tulot sekä lainojen lyhennykset ja nostot. 5.2.1 Vuosikate Vuosien 2015 2017 investointitaso tulee katettua kertyvällä vuosikatetuotolla. Toiminnan ja investointien kassavirtatavoite taloussuunnitelmakaudella on alijäämäisestä tilikauden tuloksesta huolimatta ylijäämäinen. 70

Kuntayhtymätason rahoitusosa 5.2.2 Investoinnit Investointien kokonaismäärä vuonna 2015 on 4 391 000 euroa. Investoinneista on erilliset hankekohtaiset selvitykset. 5.2.3 Lainakannan muutokset Vuonna 2015 lainoja lyhennetään 1 807 000 euroa. Lainan nostoa on budjetoitu 2 500 000 euroa. Lainamäärä kasvaa siis nettomääräisesti 693 000 euroa vuonna 2015. Vuodelle 2014 budjetoitua 3 000 000 euron lainannostoa ei tulla todennäköisesti nostamaan. Lainaa arvioidaan nostettavan 3 000 000 euroa vuonna 2016, mutta samana vuonna lainoja lyhennetään 5 305 000 euroa sisältäen voimassa olevan 10 vuoden lainan uudelleenrahoittamisen laina-ajan puolivälissä valuutta- ja korkosuojausjakson päätyttyä 4,5 miljoonalla eurolla. Uudet lainat on budjetoitu kymmenen vuoden maksuajalla ja kolmen prosentin korkotasolla. Lainapääoma, korot ja lyhennykset vuosina 2011 2019 Euroa 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Laina po 31.12. 11 553 170 10 028 629 8 504 087 9 679 087 10 372 087 8 067 087 10 133 087 10 399 087 10 515 087 Korot 181 961 294 477 200 453 414 000 293 000 328 000 393 000 370 000 370 000 Lainojen lyhennykset 774 541 1 524 541 1 524 541 1 825 000 1 807 000 5 305 000 934 000 1 234 000 1 384 000 Lainojen nostot 7 500 000 0 0 3 000 000 2 500 000 3 000 000 3 000 000 1 500 000 1 500 000 Lainojen hoito yhteensä 956 502 1 819 018 1 724 994 2 239 000 2 100 000 5 633 000 1 327 000 1 604 000 1 754 000 Vuosikate + korot 8 688 961 11 158 477 13 525 453 9 893 000 7 501 000 8 435 000 9 405 000 9 570 000 9 570 000 Lainojen muutos 6 725 459-1 524 541-1 524 541 1 175 000 693 000-2 305 000 2 066 000 266 000 116 000 Lainanhoitokate 9,1 6,1 7,8 4,4 3,6 1,5 7,1 6,0 5,5 Vuosikatearvio 8 507 000 10 864 000 13 325 000 9 479 000 7 208 000 8 107 000 9 012 000 9 200 000 9 200 000 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Lainapääoman kehitys x 1 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 11 553 10 029 8 504 9 679 10 372 8 067 10 133 10 399 10 515 5.2.4 Kassavarojen muutos Talousarvion vaikutus kassavarojen muutokseen tulee olemaan 3 510 000 euroa. Lisäksi rahoituslaskelmassa on huomioitu arvio Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyvien kassavarojen vaikutuksesta. Siirtyvien kassavarojen määrä on arvioitu tilinpäätöksen 2013 tason mukaisesti. Taloussuunnitelmavuosina kassavarojen taso pyritään kokonaisuutena säilyttämään. Kuntayhtymän maksuvalmius hallitaan kokonaisuutena siten, että Tuoterenkaan kassavarat pyritään turvaamaan ko. toiminnan tulorahoituksella ja sisäistä konsernivelkaa lyhennetään vuosittain. 71

Kuntayhtymätason rahoitusosa Konsernilla on tarvittaessa käytössään 6 000 000 maksuliiketilin limiitti, jolla lyhytaikaiset maksuvalmiuden heilahtelut voidaan tasata. 5.2.5 Yhteisten palvelujen ja tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen 1000 Kassavirtalaskelma TA 2015 Salpaus Tuoterengas LAMK PHKK yhteensä Toimintakate 7 132 350 0 7 482 Rahoituskulut, netto -259-15 0-274 Irtaimistoinvestoinnit -1 281-110 0-1 391 Kiinteistöinvestoinnit -3 000 0 0-3 000 Lainojen lyhennykset 2 500 0 0 2 500 Lainojen lisäykset -1 807 0 0-1 807 Oman pääoman muutos 0 0-10 822-10 822 Kassavaikutus 3 285 225 * -10 822-7 312 *) Tuoterenkaan positiivinen kassavirta käytetään kiinteistölainoituksen konsernivelan lyhentämiseen. 5.2.6 Leasing-vuokraus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin atk-laitteet hankitaan leasingvuokrauksella vuodesta 2005 alkaen. Lisäksi muuta käyttöomaisuutta kuin atk-laitteita (mm. kopiokoneita, autoja) leasing-vuokrataan tarpeen ja harkinnan mukaan. 72

Liiteosa 6 Liiteosa 6.1 Sisäinen tuloslaskelma KOKO KONSERNI (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2013 *) TA 2014 **) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 141 368 133 222 85 895 84 010 84 010 - Myyntituotot 134 812 130 843 80 548 - Maksutuotot 219 159 16 - Tuet ja avustukset 7 763 3 750 2 376 - Muut toimintatuotot 20 866 20 830 2 956 - Eliminointi *) -22 292-22 360 Valmistus omaan käyttöön 261 0 0 0 0 Toimintakulut -128 171-123 414-78 413-75 610-74 640 - Henkilöstökulut -80 598-77 499-50 874 - Palvelujen ostot -29 864-28 674-13 016 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 830-11 769-9 721 - Avustukset -1 556-1 492-963 - Vuokrat -23 950-23 613-2 310 - Muut toimintakulut -1 666-2 727-1 530 - Eliminointi *) 22 292 22 360 Toimintakate 13 457 9 808 7 482 8 400 9 370 Rahoitustuotot ja -kulut -132-329 -274-293 -358 - Korkotuotot 81 85 35 35 35 - Muut rahoitustuotot 18 - Korkokulut -208-414 -293-328 -393 - Muut rahoituskulut -23-16 Vuosikate 13 325 9 479 7 208 8 107 9 012 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -10 253-10 670-9 612-9 948-9 592 - Arvonalentumiset -9 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 406 Tilikauden tulos 3 469-1 191-2 404-1 841-580 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) -488 512 712 712 712 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 1 000 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -14 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 967-679 -1 692-1 128 132 Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 9,5 7,4 8,7 10,0 11,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat 11 532 9 214 4 391 9 806 9 200 - Vuosikate / nettoinvestointi, % 115,6 102,9 164,2 82,7 98,0 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat 32 947 32 268 30 576 29 447 29 580 Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä * ) TP 2013 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu 22 291 588 euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. ** ) TA 2014 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu 22 360 290 euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. 73

Liiteosa 6.2 Rakennusinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Kiinteistö Stå. 2-6 rakennus VIII muutostyöt M -5 285-5 285 rakennus II muutostyöt M -7 391-2 891-4 500 Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Menot yhteensä -12 676-8 176-4 500 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Kiinteistö Stå. 8-10 kiinteistön muutos- ja pk.työt M -8 500-500 -4 000-4 000 Ståhlberginkatu 8-10, Lahti Menot yhteensä -8 500 0 0-500 -4 000-4 000 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Svinhyfvudinkatu 13, Lahti kiinteistön muutos- ja pk.työt M -600-600 Ståhlberginkatu 8-10, Lahti Menot yhteensä -600 0-600 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Kiinteistö Vipusenkatu 3 kiinteistön peruskorjaus M -200-200 Vipusenkatu 3, Lahti Menot yhteensä -200 0-200 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Kiinteistö Vipusenkatu 5 kiinteistöjen muutos- ja pk.työt M -9 360-360 -300-1 700-3 500-3 500 Vipusenkatu 5, Lahti Menot yhteensä -9 360-360 -300-1 700-3 500-3 500 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Kiinteistö Jokikatu 6 tallin uudisrakennus M -900-900 maneesin uudisrakennus M -600 Jokikatu 6, Lahti Menot yhteensä -900 0-900 -600 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Paasikivenkatu 7 Vesikaton uusiminen M -416-416 Paasikivenkatu 7, Lahti Menot yhteensä -416-416 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Laurellintie 55, Asikkala koulutustilat/sauna, oppilastyö M -200-200 Laurellintie 55, Asikkala Menot yhteensä -200 0 0-200 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot yhteensä -33 452-8 952-6 500-3 000-7 500-7 500 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Nettomenot -33 452-8 952-6 500-3 000-7 500-7 500 74

Liiteosa 6.3 Tuloskortti mittarien selitykset ja laskentakaavat 1. Koulutuskeskus Salpauksen tuloskortti, kohta 2.2.6 2. Tuoterenkaan tuloskortti, kohta 2.3.2 6.3.1 Koulutuskeskus Salpaus Suoritetut tutkinnot Suoritettujen tutkintojen määrä rahoitustavasta riippumatta Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat Ensisijaiset hakijat / valinnan aloituspaikat yhteis- ja erillishaussa (ammatillinen peruskoulutus) Läpäisy Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2015: vuonna 2012 koulutuksen aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2012 2015 tutkinnon suorittaneet Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2015: Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2012 aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2012 2015 tutkinnon suorittaneet Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) Työllistyneiden osuus (%) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, jotka kuvaavat toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tietyllä aikavälillä suorittaneiden pääasiallista toimintaa valitun vuoden lopussa. Tilastokeskuksen tilastot saadaan n. 1½ vuoden viiveellä. Jatko-opintoihin sijoittuminen (pohjautuu tulosrahoituksen vaikuttavuusmittariin) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin, joissa tavoitteena amk- tai yliopistotutkinto. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarissa arviointi perustuu siihen, miten 20.9. laskentapäivänä läsnä oleviksi ilmoitetut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat jakautuvat reilun kolmen vuoden tarkastelujakson lopussa viiteen ryhmään 1) läpäissyt, työllinen, 2) läpäissyt, jatko-opiskelija, 3) läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija, 4) ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija ja 5) keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija. Perusjoukkoon sisältyvät myös kalenterivuonna näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä on vaikuttavuusmittarin ryhmän 2) läpäissyt, jatko-opiskelija osuus (%) kaikista perusjoukon opiskelijoista. KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat Vähintään kahden viikon mittaiset vaihdot (= matkapäivineen 14 pv) Alle kahden viikon mittaiset vaihdot (opintomatkat, lyhyet työssäoppimisjaksot ja muut opiskelujaksot, kilpailut yms.) ilmoitetaan mittarin summatietona; päivien määrä lasketaan yhteen matkapäivät mukaan lukien ja saatu summa muutetaan viikkomääräksi (2 viikkoa = 1 opiskelija) KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat ja asiantuntijat Summa sisältää: työelämäjaksot (väh. 2 viikkoa), opettajavaihto (väh. 2 viikkoa), lyhyet vaihdot (alle 2 viikkoa, kuten opintomatkat, oppilaiden ohjaus jne.) Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opinnoista eroaminen Vuoden aikana opinnoista eronneiden ammatillisen peruskoulutuksen / lukion opiskelijoiden määrä suhteutettuna tilastointipäivien (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärään. Eronneisiin ei lasketa lukukauden alussa opiskelunsa aloittaneita, mutta ennen tilastointipäivää keskeyttäneitä, eikä myöskään armeijassa tai äitiyslomalla olevia. Eronneet, positiiviset syyt Siirtynyt yliopistoon Siirtynyt ammattikorkeakouluun Siirtynyt toiseen ammatilliseen oppilaitokseen Siirtynyt muuhun oppilaitokseen Siirtynyt ulkomaille opiskelemaan Työhön meno, on ammatillinen tutkinto Muu syy / perusteltu syy Siirtynyt toiseen Salpauksen tutkintoon Siirtynyt oppisopimuskoulutukseen Eronneet, negatiiviset syyt Motivaation puute Terveydellinen syy Katsotaan eronneeksi Exitus Taloudellinen syy Työhön meno, ei ammatillista tutkinto Ero keskeytyksen jälkeen Muu syy, eron syy ei tiedossa 75

Liiteosa Oppisopimuskoulutuksen purku Salpauksen hallinnoimien oppisopimusten purkautuminen. Lasketaan raportointivuoden aikana purkautuneiden sopimusten määrä suhteessa raportointivuoden aikana voimassa olleisiin sopimuksiin. Purku, positiiviset syyt Yrityksen muutto toiselle paikkakunnalle Muutokset yrityksessä Tyytymättömyys työssäoppimiseen Työpaikan vaihto Opiskelun aloittaminen muualla Asuinpaikkakunnan vaihto Alan vaihto Perhesyyt Muut henkilökohtaiset syyt Purku, negatiiviset syyt Tyytymättömyys työssäoppimiseen (jos johtuu Salpauksen toiminnasta) Tyytymättömyys tietopuoliseen opetukseen Terveydelliset syyt Taloudelliset syyt Exitus Muu syy, purun syy ei tiedossa Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) AVA-koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen ammatilliseen peruskoulutukseen opintoja seuraavana syksynä Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) Ammattistartin suorittaneiden sijoittuminen ammatilliseen peruskoulutukseen opintoja seuraavana syksynä Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Johtamismittari Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen kysymysten keskiarvo (ka). Johtamista ja esimiestyötä kuvaava mittari otetaan käyttöön Salpauksessa vuonna 2014 ja tavoitetasot vuodelle 2015 määritellään joulukuussa 2014. Viestintämittari Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen kysymysten keskiarvo (ka). Johtamista ja esimiestyötä kuvaava mittari otetaan käyttöön Salpauksessa vuonna 2014 ja tavoitetasot vuodelle 2015 määritellään joulukuussa 2014. Työhyvinvointimittari Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen kysymysten keskiarvo (ka). Johtamista ja esimiestyötä kuvaava mittari otetaan käyttöön Salpauksessa vuonna 2014 ja tavoitetasot vuodelle 2015 määritellään joulukuussa 2014. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista (Tulosrahoitusmittari) Henkilöstön kehittämismenoihin lasketaan: a) koulutushakemuksen perusteella hyväksytyt koulutukset, b) henkilöstölle tai suurelle osalle henkilöstöä järjestetyt yhdenmukaiset koulutukset (kaikki koulutuksen aiheuttamat kustannukset, myös palkkaus- ja muut henkilöstökulut), c) työelämäjaksot, jos ne ovat omalla alalla tehtyjä, vähintään viikon mittaisia ja koulutuksen järjestäjän maksamia (henkilöstömenot, matka- ja majoituskustannukset, päivärahat ja muut välittömästi näihin liittyvät kustannukset). Mukaan ei lasketa virkistäytymispäivä, TYKY-päiviä, liikuntapäiviä ja työssäoppimisjaksojen suunnittelua ja ohjausta. Opetushenkilöstön kelpoisuus (Tulosrahoitusmittari) Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus työhön (asetus 986/1998). Muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus päätoimisista opettajista. Mukaan ei oteta luennoitsijoita ja yksittäisiä tunteja pitäviä. Opetushenkilöstö = vakinaiset ja määräaikaiset, päätoimiset opettajat, jotka opettavat toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden viimeisenä päivänä mukaan lukien virkavapaalla olevat, 4 kuukautta viransijaisena toimineet, opetusvelvolliset rehtorit, johtajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat. Henkilöstökulut toimintatuotoista Sisältää kaikki henkilöstömenot: palkat sivukuluineen / toimintatuotot x 100 Toimitilakulut ja osuus toimintatuotoista Toimintakate Toimintatuotot toimintakulut Tilikauden tulos Toimintakate +/ rahoitustuotot ja -kulut poistot ja arvonalentumiset Oma pääoma Peruspääoma + edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Kassavarat Rahavarat 1.1. + toiminnan ja investointien nettokassavirta + rahoituksen nettorahavirta = Rahavarat 31.12. Ks. tarkemmin rahoituslaskelmasta. Perustiedot Opiskelijamäärä yksikköhintarahoitteinen koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiossa tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. opiskelijamäärien painotettu keskiarvo 7/5 Oppisopimuskoulutuksessa em. tilastointipäivien opiskelijamäärien keskiarvo 6/6 (pt, at, eat) Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen) opiskelijatyöpäivät Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) vuodessa Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi Opiskelijatyöpäivät jaetaan perustutkinnoissa ja OKM:n lisäkoulutuksessa 190 pv:llä ja muissa koulutuksissa 252 pv:llä (Salpauksen teoriakoulutus) Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Kiinteistöinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) Perusrahoitustuotot / yksikköhintarahoitus, ammatillinen peruskoulutus ja lukio sekä osuus toimintatuotoista 76

Liiteosa Perusrahoitustuotot / yksikköhintarahoitus, oppisopimuskoulutus ja osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin tuotot ja osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin tuotot (toiminnot 2020 2029) / kaikki toimintatuotot x 100 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot ja osuus toimintatuotoista Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot (toiminnot 3030-3039) / kaikki toimintatuotot x 100 Koulutuksen myynnin toimintakate ja osuus toimintatuotoista Toimintojen 2020 2029 toimintatuotot toimintakulut / ko. toimintojen toimintatuotot x 100 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate ja osuus toimintatuotoista Toimintojen 3030 3039 toimintatuotot toimintakulut / ko. toimintojen toimintatuotot x 100 Kiinteistöpalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot Ravintolapalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot Tietohallintopalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä Henkilötyövuodet Päätoimiset henkilöt, joilla voimassaoleva palvelussuhde 31.12. 6.3.2 Tuoterengas Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Työelämävalmiuksien kehittyminen Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1-5 Työtehtävien työelämävastaavuus Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1-5 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Elämänhallinnan/työ- ja toimintakyvyn kohentuminen Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1-5 Positiivinen sijoittuminen Valmentautujien (pl. oppilaitosten opiskelijat, muu, mikä) sijoittuminen viimeisen valmennusjakson jälkeen (Tuoterenkaalta pois lähtiessä) positiiviset sijoittumiset Työpaikka palkkatuella Tuoterenkaan ulkopuolella Muu työpaikka Tuoterenkaalla (ei valmennustyöpaikka) Muu työpaikka Tuoterenkaan ulkopuolella Tutkintoon tähtäävä koulutus Muu koulutus Eläke Muu jatkosuunnitelman mukainen toimenpide negatiiviset sijoittumiset Työttömyys Sosiaalisen työllistymisen taso Tuoterenkaan perustehtävän mukaisessa valmennuksessa olevien henkilöiden työpäivien määrä (ei sisällä ammattityöntekijöitä, kiireapulaisia, palkkatuen päättymisen jälkeen työsuhteessa olevia) suhde koko tuotantohenkilöstön työpäiviin. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari Lasketaan keskiarvo asteikolla 1 5 työolobarometrin osa-alueiden pohjalta. Työhyvinvointimittari Lasketaan keskiarvo asteikolla 1 5 työolobarometrin osa-alueiden pohjalta Myynti: Vanhojen asiakkaiden myynnin kasvu Myynnin kasvu % laskenta-ajanjaksossa AHA järjestelmästä. Vanhaksi asiakkaaksi lasketaan TR:lta kahden edellisen vuoden aikana toistuvasti ostanut laskutusasiakas. Uusia asiakkaita Uusia asiakkaita AHA järjestelmässä, joille ei ole ollut myyntiä vähintään kahteen vuoteen ja joka ostaa vähintään kahdesti laskenta-ajassa, ei sisällä kuluttaja-asiakkaita. Valmennus- ja tukipalveluhenkilöiden koulutuspäivien määrä Keskimääräinen luku saadaan henkilöstöraporteista (AGS) pv/hlö PERUSTIETOMITTARIEN LASKUKAAVAT / SELITYKSET Toimintakate TANE raportoinnista Konsernivelka sisäinen konsernilaina Toimintatuotot Euromääräiset yhteenlasketut toimintatuotot tuloslaskelmasta Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten tuottojen osuus tuotoista Kuntien kanssa tehtävien ns. ostopalvelusopimusten perusteella saadut tuotot kokonaistoimintatuotoista 77

Liiteosa Tuotannollisen työpajatoiminnan tuottojen osuus tuotoista Tuotannollisen työpajatoiminnan tuottojen osuus kokonaistuotoista, (pl. tuet ja avustukset, vuokratuotot ja muut toimintatuotot) Keskimääräinen valmentautujien määrä Kaikkien valmentautujien keskimääräinen lukumäärä laskettuna valmennuspäivät/kalenterinjakson työpäivät Ostopalvelusopimusten toteutusaste Kuntien ostopalvelusopimuksiin laskettavat toteutuneet valmennuspäivät/sopimuksissa sovitut yhteenlasketut valmennuspäivät Valmennukseen osallistuneiden määrä Henkilömäärä valmentautujista Tuoterenkaalla VAT järjestelmästä. Kokonaistyytyväisyys palveluihin: valmentautujat Valmentautuja-asiakkaiden asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1 5 Webropol -kyselystä Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön sairauspoissaolojen määrä Keskimääräinen luku saadaan henkilöstöraporteista (AGS) pv/hlö Valmennettavia/valmentaja Keskimääräinen valmentautujien vahvuus jaetaan työ- ja yksilövalmentajien määrällä 6.4 Talousarvion muut taulukot Yksikköhintarahoitteisten opiskelijoiden kotikuntajakauma (tilanteen 20.9.2013 perusteella arvioitu) KUNTA Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus (peruskoulutus*) Lukiokoulutus YHTEENSÄ Jäsenkuntien 16-18 - vuotiaiden määrä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenkunnat: Asikkala 162 14 176 104 Hartola 36 5 42 28 Heinola 440 29 469 282 Hollola 440 45 485 312 Hämeenkoski 40 9 49 27 Kuhmoinen 1 1 Kärkölä 51 26 77 47 Lahti 2 523 204 16 2 743 1 186 Nastola 340 24 119 483 348 Orimattila 328 29 3 360 206 Padasjoki 53 6 60 37 Pertunmaa 10 10 5 Sysmä 55 9 1 65 50 Jäsenkunnat yhteensä 4 480 400 139 5 019 2 632 Muut kunnat 780 88 9 877 Kaikki yhteensä 5 260 488 148 5 896 78

Liiteosa Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain Koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen koulutus: Valtion päätös 2013 Arvio toteutuvasta 2014 TA 2015 Opisk.- Opisk.- Opisk.- Opisk. koht. Opisk. koht. Opisk. koht. määrä yksikköhinthinta määrä yksikkö- määrä yksikköhinta Nuorten ammatillinen ja lukiokoulutus 4976 9 488 47 210 964 4 763 9 784 46 601 205 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Salpaus-palvelut 444 14 775 6 560 060 497 3 926 003 Tuote-Salpaus 2 828 9 559 27 033 307 Palvelu-Salpaus 2 165 7 303 15 810 318 Salpauksen areena 122 9 696 668 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 480 8 362 4 011 380 Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) 1 007 293 1 220 045 Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä 706 988 751 029 Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 595 10 415 58 265 954 5 420 10 285 55 742 098 5 260 9 606 50 527 208 Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 1 443 4 636 6 686 812 1 408 4 614 6 493 526 1 361 4 437 6 038 488 Lukiokoulutus 162 7 316 1 182 243 161 7 107 1 142 824 160 6 911 1 105 752 Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 497 7 358 3 656 215 334 7 638 2 551 086 334 7 117 2 377 176 SALPAUS YHTEENSÄ 7 696 9 069 69 791 224 7 322 9 004 65 929 534 7 115 8 440 60 048 624 79

Liiteosa Yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain TA 2015 lyhenteet: pt. = perustutkinto, ko. = koulutusohjelma Koulutusohjelma muuttuu uusien tutkinnon perusteiden myötä osaamisalaksi 1.8.2015 alkaen. tutkinto/ammattinimike kursivoituna Humanistinen ja kasvatusala *Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt. - nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ko./nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja 76 Kulttuuriala 435 *Audiovisuaalisen viestinnän pt. - audiovisuaalisen viestinnän ko./media-assistentti *Kuvallisen ilmaisun pt. - graafisen suunnittelun ko./kuva-artesaani - kuva- ja mediataiteen ko./kuva-artesaani *Käsi- ja taideteollisuusalan pt. - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen ko./artesaani - ympäristön suunnittelun ja rakentamisen ko./artesaani *Musiikkialan pt. - musiikkiteknologin ko./musiikkiteknologi - muusikon ko.(kaarisilta)/muusikko *Sirkusalan pt. - sirkusalan ko./sirkusartisti Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala *Liiketalouden pt. - asiakaspalvelun ja myynnin ko./merkonomi - tieto- ja kirjastopalvelujen ko./merkonomi - talous- ja toimistopalvelujen ko./merkonomi 602 Luonnontieteiden ala *Tieto- ja viestintätekniikan pt. - käytön tuen ko./datanomi 93 Tekniikan ja liikenteen ala 2 048 *Autoalan pt. - autotekniikan ko./ajoneuvoasentaja *Logistiikan pt. - kuljetuspalvelujen ko./autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja - varastopalvelujen ko./varastonhoitaja *Elintarvikealan pt. - leipomoalan ko./leipuri-kondiittori *Kiinteistöpalvelujen pt. - kiinteistönhoidon ko./kiinteistönhoitaja - toimitilapalvelujen ko./toimitilahuoltaja *Kone- ja metallialan pt. - valmistustekniikan ko./koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja - automaatiotekniikan ja kunnossapidon ko./kunnossapitoasentaja *Laboratorioalan pt. - laboratorioalan ko./laborantti *Muovi- ja kumitekniikan pt. - muovitekniikan ko./muovituotevalmistaja *Pintakäsittelyalan pt. - rakennusten pintakäsittelyn ko./maalari - puutuotteiden pintakäsittelyn ko. /pintakäsittelijä *Puualan pt. - teollisuuspuusepän ko./puuseppä *Rakennusalan pt. - talonrakennuksen ko./talonrakentaja - kivialan ko./kivirakentaja *Suunnitteluassistentin pt. - teknisen suunnittelun ko./suunnitteluassistentti *Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. - sähkö- ja automaatiotekniikan ko./sähköasentaja, automaatioasentaja 80

Liiteosa *Talotekniikan pt. - ilmanvaihtoasennuksen ko./ilmanvaihtoasentaja - putkiasennuksen ko./putkiasentaja *Tekstiili- ja vaatetusalan pt. - vaatetuksen ko./vaatetusompelija *Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt. - tieto- ja tietoliikennetekniikan ko./elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja, hyvinvointiteknologia-asentaja *Turvallisuusalan pt. - turvallisuusalan ko./turvallisuusvalvoja *Veneenrakennuksen pt. - veneenrakennuksen ko./veneenrakentaja *Verhoilu- ja sisustusalan pt. - verhoilun ko./verhoilija - sisustuksen ko./sisustaja Luonnonvara- ja ympäristöala 312 *Hevostalouden pt. - hevostalouden ko./hevostenhoitaja *Kalatalouden pt. - kalatalouden ko./kalastuksenohjaaja, kalanjalostaja *Luonto- ja ympäristöalan pt. - luontoalan ko./luonto-ohjaaja - ympäristöalan ko./ympäristönhoitaja *Maatalousalan pt. - eläintenhoidon ko./eläintenhoitaja - maatilatalouden ko./maaseutuyrittäjä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 959 *Hiusalan pt. - parturi-kampaajan ko./parturi-kampaaja *Kauneudenhoitoalan pt. - kosmetologin ko./kosmetologi - kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan ko./kosmetiikkaneuvoja *Sosiaali- ja terveysalan pt. - ensihoidon ko./lähihoitaja - kuntoutuksen ko./lähihoitaja - lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ko./lähihoitaja - mielenterveys- ja päihdetyön ko./lähihoitaja - sairaanhoidon ja huolenpidon ko./lähihoitaja - vammaistyön ko./lähihoitaja - vanhustyön ko./lähihoitaja Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 600 *Hotelli- ravintola- ja catering-alan pt. - kokin ko./kokki - asiakaspalvelun ko./tarjoilija - hotellipalvelun ko./vastaanottovirkalija *Kotityö- ja pudistuspalvelujen pt. - kotityöpalvelujen ko./kodinhuoltaja *Matkailualan pt. - matkailupalvelujen ko./matkailupalvelujen tuottaja - matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen ko./matkailuvirkailija Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (VALKO-koulutus) 32 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AVA-koulutus) 41 Ammattistartti 45 Kotitalousopetus (Talouskoulu) 18 Lukiokoulutus 160 Oppisopimuskoulutus 1 361 Opiskelijoita yksikköhintarahoituksella TA 2015 6 781 81

Liiteosa Tuoterenkaan ostopalvelusopimusten työhönvalmennuspäivät Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten henkilötyökuukaudet TP 2013 TA 2014 SOP 2014 TA 2015 Lahti 636 675 726 726 0 % Asikkala 197 252 252 252 0 % Hollola 110 108 60 60 0 % Padasjoki 95 80 86 86 0 % P-H Sotey/Aava 180 229 Muutos TA 2015 vs. SOP 2014 Nastola 100 100 0 % Orimattila 60 60 0 % yhteensä 1 218 1 344 1 284 1 284 0 % 82

83

Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio 1.1.2015