TOIMINTAKERTOMUS Hirvikosken koulu Lukuvuosi 2013 2014 1. JOHDANTO Hirvikosken koulun henkilöstö muodostuu kahdesta luokanopettajasta, kahdesta koulunkäyntiavustajasta sekä keittäjä-siivoojasta. Talonmies käy tarvittaessa, koska osan huoltotöistä hoitaa Hirvikosken koulun kannatusyhdistys ry. Oppilasryhmiä on kaksi; ensimmäinen - kolmas luokka. Toinen opetusryhmä muodostuu neljännen kuudennen luokan oppilaista. Kolmas luokka on osittain myös neljännen - kuudennen luokan yhteydessä. Iltapäivätoimintaa ei koulullamme ole vähäisen kysynnän vuoksi. Koulukuljetuksista huolehtii Jyrkilä Oy ja Pyhtään Palvelutaksi Ky Koulunkäyntiavustajaresurssi pyritään jakamaan tasan ryhmien kesken. Opetustoimintaa suunnitellaan yhteistyössä, jolloin koulunkäyntiavustajat ovat takaamassa opettajien kanssa laadukasta ja opetussuunnitelman mukaista opetusta. Koulunkäyntiavustajat valvovat myös tarvittaessa pienryhmissä oppilaiden itsenäistä työskentelyä opettajien antamien ohjeiden mukaisesti. Heidän toimenkuvaansa kuuluu myös kuljetusoppilaiden valvonta, sekä opettajien kanssa suunnitellun toiminnan toteuttaminen. Lukujärjestysteknisesti pyritään saamaan koulunkäyntiavustajien tuki mahdollisimman kattavaksi palvelemaan myös tehostetun ja erityisen tuen oppilaita. Esiopetuksessa olevia oppilaita ei tänä vuonna ole. Tulevana lukuvuotena oppilaita on alaluokassa 17 ja yläluokassa 11. Paitsi kolmen opetusryhmän opettaminen, niin oman työsaran tuo mukanaan oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai ongelmia keskittymisen kanssa. JOHDANTO TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2013 2014 Lukuvuosi sujui opetus- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Oppilasmäärät pysyivät muuttumattomina. Yhteensä Hirvikosken koulussa oli siis 28 oppilasta. Alaluokassa toimi syyslukukauden ajan sijainen vakinaisen luokanopettajan hoitovapaan ajan. Onnistuimme saamaan pätevän luokanopettajan hoitamaan sijaisuutta. Koulunkäyntiavustajaresurssia jaettiin tarpeiden mukaan opetusryhmien kesken, kuitenkin niin, että pääpaino oli alaluokassa. 1.-3. luokkien ryhmä oli haasteellinen ja vaati paljon erilaisia tukitoimia, kuten opetusteknisiä järjestelyjä. 4.- 6. luokkien ryhmässä erityisen tuen päätöksellä oleville oppilaille, varsinkin matematiikan ja äidinkielen tunneilla, koulunkäyntiavustajan tuesta oli suuri apu. Lisäksi välituntivalvonnoissa koulunkäyntiavustaja toimi opettajan työparina. Koulukuljetukset sujuivat moitteettomasti. Kesän aikana selvisi, että iltapäiväkuljetuksen järjestäjä tulisi muuttumaan. Kuljetukset hoiti Pyhtään Tilaustaksi Oy Erkka Meriläinen 2. LUKUVUODEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oppilaille annetaan tarvittaessa tukea kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti. Varhaisen puuttumisen tarkoituksena on vähentää erityisen tuen tarvetta. Ensisijaisesti pyritään käyttämään mahdollisemman laaja-alaisesti yleisen tuen tukitoimia ja suorittamaan jatkuvaa ja dynaamista arviointia.
Yleisen tuen pääasiallinen tukitoimi on eriyttäminen. Eriyttämisen apukeinoina käytetään mm. Opit-opetusohjelmaa, konkretiamateriaalia, pelejä ja erityisiä opetusjärjestelyjä, yksilöllisiä ratkaisuja mm. kokeiden toteuttamisessa. Tukiopetustunteja pidetään tarvittaessa yleisenä ja tehostettuna tukena. Lukujärjestykseen on laitettu kaksi erityisopetustuntia, jolloin laki riittävästä tuesta (642/2010) toteutuu. Opetussuunnitelman asettamat tavoitteet pyritään toteuttamaan mahdollisimman monipuolisin ja oppilaiden toimintaa aktivoivin opetusmenetelmin mm. hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa. (Kts. LIITE 6) Kunnan talousarviossa on perusopetuksen sitovaksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu lukuvuodelle 2013 2014 yleisteema Tulevaisuuden koulu. Koululla otetaan käyttöön kunnan tvt-strategiaan liittyen Oppilaan tvt-opinpolku, jota työryhmä työstää syyslukukaudella. Lisäksi Opit- opetusohjelman käyttö pyritään pitämään opetuksen tukena. Alkuopetuksessa siirrytään asteittain toiminnallisempaan oppimiseen, koska vanhat opetusmetodit eivät enää palvele tämän päivän oppijaa. Tarkoituksena on muuttaa alkuopetusta joustavammaksi. Tulevaisuuden koulu yleisteemaan sisällytetään edelleen Turvallinen koulu edellisen lukuvuoden tapaan. Hirvikosken koululla tämä tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä. Kiusaamista ehkäistään KiVa Koulu toimintamallin avulla. Koulun säännöt ja rajat tehdään oppilaille ja huoltajille selväksi heti lukuvuoden alkaessa. Koulussa otetaan käyttöön Pyhtään kunnan päivitetty kriisisuunnitelma. KEKE-suunnitelma päivitetään oppilaiden kanssa syyslukukauden alkaessa, jolloin valitaan tulevan lukuvuoden painopistealueet. Kestävän kehityksen merkitystä painotetaan entistä enemmän arjen toiminnoissa. Oppilaat laittavat syksyllä tulevan talven polttopuut puuvarastoon sekä nostavat pellolta talven perunat. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulun toimintaan. Kannatusyhdistys yhdessä oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa järjestää yrittäjyyskasvatuksen mukaista myyntitoimintaa leirikoulukassan kartuttamiseksi. Ensimmäinen tapahtuma on ollut Lossinrannan kesätapahtuma 3.8. Toiminta jatkuu syksyllä haravointi- ja pihansiivoustalkoilla ja huipentuu joulukuussa järjestettäviin myyjäisiin. Vanhemmat tekevät koulun pienet remontit ja hoitavat lipunnoston koulun henkilökunnan kanssa yhteistyössä. Koululla otetaan käyttöön hallinto-ohjelman www-liittymä Wilma, joka pääasiassa toimii sähköisenä yhteydenpitovälineenä kodin ja koulun välillä. Lisäksi Wilmasta löytyy kolmiportaisen tuen lomakkeet. Vanhemmille pidetään vanhempainilta sekä syksyllä että keväällä. Vanhempainvartit pidetään syys- lokakuussa, samoin hojks-palaverit. Laajennettu oppilashuoltotyöryhmä (koulun opettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulukuraattori) kokoontuu lähes kuukausittain, pienimuotoisemmin tarvittaessa. Oppilashuoltotyötä teemme koulun sisäisesti tarpeen mukaan. Erityisopetus puheopetuksineen hoituu koulun sisällä. Seurakunta käy pitämässä päivänavauksia kerran kuussa, sekä pitää lasten päiväkerhoa viikoittain koulun taideluokassa. Lisäksi seurakunta järjestää liikuntakerhoa Hirvikoskella. Kirjastoauto käy joka toinen perjantai koulun pihalla. Koululla toimii myös pienimuotoinen kirjasto. Koulun kerhotoiminta pyritään pitämään entisellään. Tulevan lukuvuoden painopistealueena on kädentaidot, koska oppilaat ovat saaneet vaikuttaa kerhovalikoimaan. Perusopetuksen laatukriteereihin liittyvät koulukohtaiset pohdinnat ovat suunnitelman liitteenä. (Kts. LIITE 7.) Laatukriteeripohdintojen lisäksi zef-kyselyn pohjalta esiin nousseet kehityskohteet säilytetään vielä tulevan lukuvuoden ajan. Näitä ovat mm. yhteistyö huoltajien kanssa, tietotaidon ylläpitäminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Lisäksi jokainen työntekijä pohtii syksyllä omat henkilökohtaiset kehitystavoitteet, joita käydään läpi kehityskeskusteluiden yhteydessä.
TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Oppilaat ovat saaneet tukea kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti ja varhaisen puuttumisen periaatetta on noudatettu. Hyvän henkilökunnan ansiosta joustavat opetusjärjestelyt ovat toimineet. Yhdysluokkaopetus on mahdollistanut monipuolisen eriyttämisen, joka on ollut ensisijainen yleisen tuen tukitoimi. Muita käytettyjä tukitoimia ovat olleen mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä avustajan tuki, kokeen täydentäminen suullisesti tai korvaaminen projektityöllä. Opetusta on eriytetty myös ylöspäin mm. opetussisällön, -materiaalien ja menetelmien avulla. Lisäksi erityisopettaja on antanut puheopetusta toisen luokan oppilaille. Erityisopetuksen hoituminen (2h/vk) koulun sisäisesti on ollut toimiva systeemi. Erityisopettaja on testannut oppilaat ensimmäisestä kuudenteen luokkaan äidinkielessä ja matematiikassa. Opetuksessa on käytetty ahkerasti olemassa olevaa tvt välineistöä, Opit -opetusohjelmaa (nyk. Sanoma Pro) on käytetty lähes päivittäin. Ongelmia aiheutti syyspuolella vanhentuneet koneet, jotka eivät pyörittäneet kaikkia ohjelmia. Loppukeväästä saadut uudet koneet helpottivat tilannetta. Alkuopetuksessa on lisätty toiminnallista oppimista. Kestävän kehityksen ohjelma on jalkautunut koulumme arkipäivään; yhteistyö keittäjän kanssa, kompostointi, puilla lämmittäminen, sekä muu energian ja rahan säästö. Myös jätteen määrään on kiinnitetty huomiota ja esimerkiksi käsipaperia on pyritty käyttämään säästeliäästi. Oppilaat saivat vaikuttaa Kestävän kehityksen suunnitelman sisältöön ja suunnitelma päivitettiin syksyllä. Oppilailla oli erilaisia vastuu- ja työtehtäviä kouluvuoden aikana; he auttelivat puiden haussa, haravoinnissa, jätepaperin laitossa, nostivat talven perunat, huolehtivat kompostista sekä hoitivat järjestäjän tehtävät. Lisäksi tyhjensimme koko koulun voimin kompostorin ja laitoimme talven polttopuut puuvarastoon. Kiva Koulu toimintamallin oppituntien lisäksi, sosiaalista osallistumista ja kasvatusta on opeteltu luokkakokouksilla. Kiusaamiseen on otettu erityisen tiukka linja, jotta pystymme takaamaan turvallisen koulutien kaikille oppilaille. Alaluokan haasteellisiin tilanteisiin pyrittiin löytämään ratkaisua Muksuopin metodein; oppilaita palkittiin onnistumisista kun yleensä rangaistaan sääntöjen rikkomuksista. Työjärjestykseen merkityt kuukausittaiset tapahtumat toteutettiin pääsääntöisesti. Kulttuuripolun tapahtumat otettiin suurella ilolla vastaan. Mukava viikon kestävä projekti oli myös valmistaa kaksi animaatiofilmin pätkää. Videovankkuri lähestyi meitä tarjoamalla ilmaista ohjausta ja upeat kuvausja äänityslaitteet. Tuotokset on nähtävinä netissä www.kelaamo.fi tai hankkimalla DVD:n. Hirvikosken koulun kannatusyhdistys on kerännyt leirikoulua varten varoja myyjäistapahtumilla ja muulla varainhankinnalla. Vanhemmille järjestettiin lukuvuoden aikana kaksi vanhempainiltaa, sekä puurojuhla. Lisäksi vanhempainvartteja ja HOJKS-palavereja on pidetty sekä syksyllä että keväällä. Kevätlukukausi päätettiin yhteiseen ohjelmalliseen kevätjuhlaan. Laajennettuun oppilashuoltotyöryhmään kuului opettajien lisäksi kouluterveydenhoitaja sekä koulukuraattori. Se kokoontui kuusi kertaa lukuvuoden aikana. Pienemmällä kokoonpanolla kokoonnuttiin tarpeen mukaan. Psyykkari vieraili koulullamme pienen jakson ajan.
Kirjastoauto kävi joka toinen perjantai. Oppilaiden mielestä loistava vierailija oli Simo Saharin Rytmirekka. Koulun kerhot; puuhastelukerho, sekä poikien sählykerho että tyttöjen luovanliikunnankerho olivat suosittuja. Kerhoihin osallistui 10-13 oppilasta/kerta, sählykerhoon jopa enemmän! Lisäksi seurakunta piti Hirvikoskella liikuntakerhoa joka toinen viikko keskiviikkoiltaisin. Wilman käyttö lähti vähän kangerrellen liikkeelle. Osa vanhemmista ei monista kehotuksista huolimatta ollut lukuvuoden loppuun mennessä vielä kirjautunut Wilmaan. Osa kävi lukemassa kuukausitiedotteita todella harvoin. Moni haikaili paperiversion perään. Opettajien näkemys Wilmasta on kuitenkin muuttunut positiivisempaan suuntaan, sillä sen kautta tavoittaa huoltajat näppärästi ja periaatteessa nopeasti. 3. ARVIOINTI Koulun oppilaat osallistuvat itsearviointiin sekä syksyllä että keväällä. Lisäksi he asettavat tavoitteet opiskelulleen ja omalle toiminnalleen koulussa. Oppilaat käyvät opettajan kanssa kehityskeskustelut ja arvioivat edistymistään. Koulu osallistuu kunnan sisäisiin ja mahdollisesti myös opetushallituksen arviointeihin. Kouluviihtyvyyttä arvioidaan KiVa Koulu toimintamallin tilannekartoituksella. Kuudennen luokan oppilaat osallistuvat keväällä matematiikan ja englannin valtakunnallisiin kokeisiin. Vanhempainvarteissa keskustellaan opetuksesta ja oppilaiden oppimisesta. Välitodistuksessa ja lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaiden osaamista opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaisesti. Henkilökuntapalavereissa arvioimme viikoittain omaa työskentelyä. Henkilökunnan kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskustelut. Henkilökunta osallistuu täydennyskoulutuksiin, jotka vastaavat työssä nouseviin tarpeisiin. Kouluttautuminen jatkuu myös vapaa-ajalla. ARVIOINNIN TOTEUTUMINEN, KESKEISET TULOKSET SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET / TOIMENPITEET Kunnassa otettiin käyttöön uusi kehityskeskustelulomake. Talousarvion tavoitteisiin pohjaavia asiakasvaikuttavuuteen, prosesseihin ja rakenteisiin, resursseihin ja talousvaikuttavuuteen sekä osaamiseen ja johtajuuteen liittyviä tavoitteita pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti. Hirvikosken koulun osalta kirjattuja tavoitteita olivat seuraavat kohdat: 1. Oppilaiden osallisuuden lisääminen Oppilaat saivat itse päättää yökoulun ohjelman, sekä keväällä toteutetun leirikoulukohteen äänestämällä. Keke -suunnitelma päivitettiin oppilaiden kanssa ja he saivat päättää vuoden
kehityskohteet. Kolme oppilasta kouluttautui Välkkäriliikuttajiksi ja he vastasivat koko koulun oppilaiden ruokavälituntiohjelmasta. Kaikki luokat ovat suorittaneet itsearvioinnin, lasten kanssa keskusteltiin kiusaamiseen liittyvistä kohdista. Itsearvioinnin yhteydessä 2.-6. luokkalaisten kanssa käytiin kehityskeskustelut ja oppilaat asettivat itselleen tavoitteita, joita he arvioivat tavoitejakson jälkeen. Lisäksi yläluokan oppilaiden kanssa käytiin arviointikeskustelut. 2. Perheiden osallisuuden lisääminen Vanhempainvartit pidettiin suunnitelman mukaisesti. Hirvikosken koulun kannatusyhdistys on edelleen lisännyt talkootyön määrää, jotta koulun yleiskustannukset on saatu pienemmiksi. Kuluneen lukuvuoden aikana koulun ja huoltajien yhteistyö on ollut entistäkin tiiviimpää, nimenomaan yhteisten pelisääntöjen ja kasvatustavoitteiden osalta. Hirvikosken koulun perheiden kesken on onnistuttu luomaan ilmapiiri Koko kylä kasvattaa. Myös kannatusyhdistyksen Sepra-projekti on lisännyt koulun ja perheiden yhteistyötä. Toukokuussa huoltajat osallistuivat uusien järjestyssääntöjen laatimiseen. 3. Kolmiportaisen tukimallin ja nivelvaiheiden tiedonsiirron toteutus Oppilashuoltopalaverien määrää on pysynyt kutakuinkin samana. Lisäksi psyykkarin palvelut on saatu tarvittaessa koululle. Yhteistyökumppaneilta on pyydetty tukea hyvinkin haasteellisissa tilanteissa. Kolmiportainen tukimalli on osa koulun arkipäivää ja tärkeä työväline arvioinnissa ja eriyttämisessä. 4. Työhyvinvoinnin lisääminen Työhyvinvointia on pyritty lisäämään avoimuudella ja kannustamalla henkilökuntaa pitämään itsestään huolta mm. liikunnan avulla. Henkilökuntapalaverit pidettiin viikoittain. Kehityskeskustelut käytiin luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Päivitimme zef-kyselyssä esiin tulleet haasteelliset kohdat. Toimenpidesuunnitelman tavoitteet koskivat lähinnä melun vähentämistä siirtymätilanteissa, sekä kiireisen päivärytmin rauhoittamista ja hektisyyden kääntämistä voimavaraksi. Koululla tehtiin kevään aikana laaja Kymijoen Työterveyden työssä jaksamiseen liittyvä kartoitus. Oppilaat ovat tehneet kevätlukukaudella sähköisesti koulukiusaamista koskevan Kivakoulu-toimintamalliin liittyvän tilannekartoituksen, jonka tulokset käydään syksyn vanhempainillassa (9.9.2014) läpi. Arvioinneissa huomioitiin yksilöllistetyt opetussuunnitelmat. Kuudennen luokan oppilaat osallistuivat valtakunnalliseen matematiikan ja englannin kokeeseen. Oppilaita oli vain kolme, joten heidän keskiarvo ei anna ihan todellista kuvaa. Lukuvuoden aikana päivitettiin Hirvikosken koulun turvallisuus- ja pelastautumissuunnitelma. Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti työnantajan tarjoamiin koulutuksiin, joista OPS 2016 tällä hetkellä merkittävin.
LIITE 1 Tunnusluvut 2013 2014 TOIMINTAKERTOMUKSEN KÄSITTELY Käsitelty henkilökuntapalaverissa 11.8.2014 Koulunjohtaja Anu Weckman Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto 20.8.2014 LIITE 1 TUNNUSLUVUT TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2013-2014 HIRVIKOSKEN KOULU 1-6.lk Työsuunnitelma Toimintakertomus 2013-2014 2013-2014 OPPILASMÄÄRÄ 13.8. Tytöt 11 Pojat 17 Yhteensä 28 31.5. Tytöt 11 Pojat 17 Yhteensä 28 HENKILÖSTÖ luokanopettaja t 2 2 tuntiopettajat aineopettajat
erityisopettajat koul.sis. koul.sis. avustajat 2 2 muut 1 1 TUNTIKEHYS tunnit / vko 52 52 sis. erityisopetuksen tunteja tunnit / vko 2 2 TUKIOPETUSTUNNIT lkm/sl 11 lkm/kl 16 TUKIOPETUSTA SAANEET lkm/sl 5 OPPILAAT lkm/kl 7 OSA-AIKAISEN ERITYIS- lkm/sl 36 34 OPETUKSEN TUNNIT lkm/kl 40 44 TEHOSTETTUA TUKEA SAANEET OPPILAAT lkm/lv. yht. 1 ERITYISEN TUEN OPPILAAT lkm/lv. yht. 1 2 ERITYISOPETUSTA SAANEET OPPILAAT lkm/lv 5 OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄN lkm/sl 3 3 KOKOUKSET lkm/kl 4 3 yht. 7 6