Tasekirja 1.1.2012-31.12.2012 Kaupunginvaltuusto 10.6.2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 4 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 6 1.1.5 Kaupungin henkilöstö 9 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 9 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.3.2 Toiminnan rahoitus 14 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 15 1.5. Kokonaistulot ja menot 16 1.6. Imatra-konsernin toiminta ja talous 17 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 17 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 18 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 18 1.6.4 Konsernin henkilöstömäärä 18 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 19 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 23 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 24 2.1. Kaupunginvaltuuston asettamien avaintavoitteiden toteutuminen 24 2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 26 2.3. Rahoitusosan toteutuminen 29 2.4. Henkilöstölinjausten toteutuminen 30 2.5. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoittain 30 2.6. Investointiosan toteutuminen 88 2.7. Imatran Tilat Liikelaitos 92 2.8. Konserniyhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 95 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 102 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 110 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 128 6. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 129 7. MUUT LIITTEET 130 Luottamushenkilöluettelo 130 Tilinpäätöksen tunnuslukujen kehitys ja niiden selitykset 135 8. IMATRAN TILAT LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 138 Kannen kuva: Talviaamu Imatrankosken partaalla Kuvaaja: Merja Hirvonen
3 VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 syyskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian vuosille 2010-2020. Tulevaisuuden toiminta-ajatuksena on elinvoimaisen Imatran ylläpitäminen ja Imatran visioksi on määritelty yrittämisen ja luovuuden rajakaupungin imagon ja toiminnan aikaan saaminen. Strategiassa edellytetään kaupungin päätöksenteossa päätösten vaikutusten arviointi yrityksille, asukkaille ja ympäristölle. Tätä prosessia on edelleen syytä kehittää päätösten valmistelun yhteydessä. Valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia on ollut erittäin toimiva ja sen määrittelemiä tavoitteita ja suuntia on myös keskeisiltä osin saavutettu. Tästä syystä uutta kaupunkistrategiaa vuodelle 2030 laadittaessa nyt voimassa olevaa strategiaa voidaan käyttää vankkana pohjana. Uusien työpaikkojen luonti ja sitä kautta koko yhdyskuntatalouden vahvistaminen kaupungissamme on oltava myös tulevassa kaupunkistrategiassa keskeisessä asemassa. Suurin kaupungin ja koko seudun kuntatalouteen kohdistuva uhka onkin kasvava työttömyys ja siitä johtuva verotulojen kasvun tyrehtyminen tai jopa alentuminen. Yhteinen elinkeinopoliittinen tarkastelu ja työskentely seutumme kuntien kesken, on tästä syystä välttämätöntä. Kunnallisten palvelujen turvaamiseksi myös tulevina vuosina joudumme varmasti arvioimaan ja tarkastelemaan myös seutumme kuntarakennetta uudelta pohjalta lähivuosien aikana. Vuoden 2012 tilinpäätöksen tuloksen kannalta tarkasteltuna kaupungin talous on vankalla, tulevaisuutta turvaavalla pohjalla. Suuntaviivat tälle vankalle talouden hallinnalle luotiin kaupunginvaltuustossa jo vuonna 2007. Vuosikate oli viidentenä peräkkäisenä vuonna yli tilinpäätöksen poistotason. Sekä käyttö- että investointimenoissa onnistuttiin ylläpitämään kohtuullisen kurinlaista menojen hallintaa. Kaupunki on myös pystynyt kolmena viime vuotena lyhentämään pitkäaikaisten lainojen määrää. Näin ollen kaupungin tase on myös vahvistunut ja viime vuosilta kertyneitä ylijäämiä on taseessa n. 37 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi kirjautui noin 11,6 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvu oli 5,8 % ja verorahoituksen kasvu 2,8 %. Kaupungin lainamäärää pystyttiin vähentämään. Kaupungin lainamäärä vuoden 2012 lopussa oli 1.712 euroa /asukas. Kaupungin tuloveroprosentti on 19,50. Tulevina vuosina erityistä huomiota tulee kiinnittää toimintakatteen kasvun hillintään, jotta kaupungin talous jatkaa viimevuosien vankkaa kehitystä. Vain tällä tapaa parhaiten turvataan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevien vuosien kasvavan palvelutarpeen rahoitus. Vuoden 2012 aikana päätettiin ja merkittävin osin käynnistettiinkin laajat ja kauaskantoiset uudistukset kaupungin hallinto- ja päätöksentekoorganisaatiossa. Jo useamman vuoden aikana valmisteltu ja kehitelty sopimusohjausmallin säännöstö ja organisaatiot sekä kaupungin hallinnassa olevien rakennusten uudet omistusjärjestelyt saatiin vuoden 2012 aikana perusteiltaan valmiiksi. Tulevien vuosien aikana em. uudistusten kehittämistä ja kriittisen analyyttistä tarkastelua tulee väsymättä jatkaa yhdessä henkilöstön ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Kumppanuussopimuksilla tavoitellaan entistä parempaa palvelujen tuotannon ohjausta ja hallintaa niin palvelujen määrän, laadun kuin määrärahaja henkilöstöresurssien riittävyyden näkökulmasta. Erityisen tärkeätä on kehittää asiakaspalautejärjestelmiä sekä muitakin kaupunkilaisten osallistumisjärjestelmiä, jotta päätöksentekijöillä ja palveluorganisaatioilla on riittävästi tietoa palvelujen kehittämistarpeista. Valmisteilla olevalla palvelustrategialla vuoteen 2030 ohjataan kaupungin palvelujen tuotantotapojen ja kaupungin palveluorganisaatioiden tulevien vuosien kehittämistä sekä määritellään palvelutuotannon tärkeimmät painopisteet. Pertti Lintunen Kaupunginjohtaja Kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös ja taloudellinen tulos on kaupunginvaltuuston talouden tasapainolle asettaminen tavoitteiden mukainen.
4 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Imatran kaupungin organisaatio 31.12.2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA Konsernijaosto Sisäinen tarkastus KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA TILINTARKASTAJAT Kaupungin yhteistyötoimikunta KESKUSHALLINTO Kaupunginkanslia Taloushallinto Imatran seudun ympäristölautakunta Toimialakohtaiset yhteistyötoimikunnat SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Tekninen lautakunta TEKNINEN TOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto - Esikunta - Sosiaalipalvelut - Vanhuspalvelut - Terveyspalvelut - Mielenterveyspalvelut TEKNINEN TOIMI - Kaupunkirakenne ja kunnallistekn. - Toimitilat - Aluekunnossapito - Hallintopalvelut - Tietotekniikka - Ruokapalvelut LIIKETOIMINTA - Imatran Lämpö - Imatran Vesi IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖ- TOIMI - Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto - Imatran seudun ympäristönsuojelu - Esikunta - Kasvatus- ja opetuspalvelut - Lukiokoulutus - Kulttuuripalvelut - Teatteri - Liikunta- ja nuorisopalvelut RAKENNUS- VALVONTA JA YMPÄRISTÖ- PALVELUT - Rakennusvalvonta - Ympäristöja mittausyksikkö Kaupungin toimitilajärjestelyjen yhteydessä perustettiin Imatran Tilat -liikelaitos, joka aloitti varsinaisen toimintansa 1.5.2012. Liikelaitoksella on oma johtokunta ja sen laskentatoimi hoidetaan kaupungin tytäryhtiössä. Kaupungin toimielimet Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet SDP 17 SDP 5 KOK 12 KOK 3 KESK 5 KESK 1 PS 5 PS 1 KD 2 KD 1 VIHR 1 VAS 1 YHT. 43 YHT. 11
5 Valtuuston puheenjohtajana toimi Tiina Wilen- Jäppinen (SDP), 1. varapuheenjohtajana Ismo Pöllänen (KOK) ja 2. varapuheenjohtajana Heikki Luukkanen (SDP). Hallituksen puheenjohtajana toimi Anu Urpalainen (KOK), 1. varapuheenjohtajana Heikki Tanninen (SDP) ja 2. varapuheenjohtajana Arto Siitonen (PS). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. Luettelo luottamushenkilöistä on tilinpäätöksen liitteenä. Kaupungin tilintarkastajana toimii Audiator Oy:n nimeämä JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Talousarvion käyttöohjeissa määriteltiin tilivelvollisiksi kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät, toimialajohtajat ja tuotantojohtajat. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu oli hidasta ja sen odotetaan jatkuvan vielä. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahalaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan joka oikenee hitaaksi kasvuksi. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakuutustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Suomen talouskehityksen lähiajan suunta määräytyy pitkälti kansainvälisen talouden mukaan. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkista velkaa kasvattavat valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot, jotka kirjataan takauksia myöntäneiden euromaiden julkiseen velkaan. Kuntien alijäämä syvenee verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Kuntien veroprosenttikorotukset kompensoivat osittain veropohjien kasvun hidastumista ja valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät puolestaan valtionosuuksien kasvua. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut heinäkuun alusta lukien ennätyksellisen alhaalla 0,75 %. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Tuloveroprosenttia korotti 91 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 19,24 %. Toimintakate kasvoi edellisestä vuodesta 6,2 %. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi, että vuosikate jää negatiiviseksi. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Lainaa kunnilla on keskimäärin 2.282 euroa asukasta kohden. Edellisvuonna lainaa oli 2.038 euroa asukasta kohden. Vuonna 2000 lainaa oli 746 euroa asukasta kohti. Seutukunnan kehitys Imatran seutukunnan väestömäärä on vähentynyt edelleen ja väestö ikääntyy. Työikäisen väestön poismuutto heikentää seudun ikärakennetta ja osaltaan myös asettaa paineita kuntien palvelutuotannolle. Imatran seudun (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ympäristötoimen hallinnosta ja toiminnasta vastaa isäntäkuntana. Seutukunnan yhteistyötä tehdään "Seutukuntaparlamentissa", jossa keskitytään seutukunnan elinkeinopolitiikan ja kuntien tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin kehitys Imatran asukasluku väheni edelleen ja vuoden lopussa asukkaita oli 28.294. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 178 henkilöä edellisen vuoden aleneman ollessa 68 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos (syntyneet - kuolleet) oli heikommalla tasolla kuin koskaan aiemmin, sillä ennakkotietojen mukaan kuolleiden määrä oli 180 suurempi kuin syntyneiden määrä. Syntyvyys oli laskenut edellisvuodesta 48 henkilöl-
6 lä, mutta kuolleisuus oli lähes edellisvuoden tasolla. Muuttovoitto ulkomailta oli 88 henkilöä positiivinen kuten edellisvuonnakin, mutta kuntien välinen nettomuutto 91 henkilöä negatiivinen. Muuttotase oli 58 henkilöä heikompi kuin vuonna 2011. Imatran työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 13,9 % kun se edellisvuonna oli 13,4 %. Imatralla oli työttömiä työnhakijoita vuoden 2012 lopussa 1.968 henkeä, mikä on 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työttömien määrä oli lisääntynyt 10,5 %. Osa työttömyyden kasvusta on lomautusten lisääntymistä. Imatran seudulla myös nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet, kuten koko maassakin. Vuoden 2012 tilinpäätöksen jälkeen kaupungin (ml. liikelaitos) taseessa oleva yhteen laskettu ylijäämä on 36,9 M. Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuuston valtuustokaudelle asettama 10 miljoonan euron vuosikatetavoite saavutettiin jo viidennen kerran peräkkäin. Kun otetaan huomioon kuluvan vuoden vuosikate 11,6 M, niin voidaan jo sanoa, että kaupungin talous on tällä hetkellä tasapainossa. Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 7,5 M. Terveessä kuntataloudessa vuosikatteen tulisi reilusti riittää kattamaan ainakin suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen kehitykseen on vaikuttanut verorahoituksen kasvu. Toimintakatteen kasvu oli 5,8 % ja koko maan kasvuarvio on 6,5 %. Kaupungin lainakanta on laskenut kahtena edellisenä vuonna ja lasku jatkui. Uutta lainaa nostettiin 14,6 M ja lyhennettiin 16,7 M. Lainakanta aleni 2,1 M, ollen vuoden lopussa 48,4 M. Asukasta kohti lainaa oli 1.712 euroa. Kaupungin omavaraisuusaste parani edellisen vuoden 57,4 %:sta 57,5 %:iin. Lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku, suhteellinen velkaantuneisuus, parani edellisvuoden 44,3 %:sta 43,9 %:iin. Vuonna 2002 tunnusluku oli 23,9 %. Konsernin omavaraisuusaste heikkeni edellisestä vuodesta ollen 34,5 % kun se edellisenä vuonna oli 36,3 %. Koko konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 155,2 M. Konsernin lainakanta lisääntyi vuoden aikana 5,0 M. Asukasta kohti lainaa oli 5.486 euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden lopussa 65,6 %.
7 Talouden tunnuslukujen kehitys (ml. liikelaitos) 1 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintakate -106 052-111 213-114 817-117 419-119 004-128 070-135 461 Vuosikate 764 4 448 12 394 12 688 19 368 14 249 11 611 Tulovero-% 18,00 18,00 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 Verotulot Kunnan tulovero 71 000 74 250 82 293 82 804 84 368 85 178 88 517 Kiinteistövero 4 354 4 482 4 576 4 867 6 382 6 464 6 310 Yhteisövero 4 843 6 414 6 682 5 308 6 336 6 946 5 175 Yhteensä 80 197 85 145 93 551 92 979 97 086 98 588 100 002 Valtionosuudet 27 714 32 276 36 278 39 201 42 620 44 831 47 437 Verorahoitus 107 911 117 421 129 830 132 181 139 707 143 419 147 439 Lainakanta 58 928 62 006 62 893 63 440 61 984 50 527 48 440 Asukasluku 29 385 29 155 28 899 28 676 28 540 28 472 28 294 Vuosikate, /asukas 800 679 600 400 429 442 500 410 200 0 26 153-200 -400-120 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintakate, /asukas 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-3 540-3 609-3 815-3 973-4 095-4 170-4 498-4 788-6 000
8 Verotulot, /asukas 4 000 3 000 2 000 1 000 156 130 2361 165 148 2416 220 154 2547 231 185 158 170 2848 2888 22 2 24 4 22 4 22 7 2956 2992 18 3 22 3 3128 Yhteisövero Kiinteistövero Kunnan tulovero 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verorahoitus, /asukas 6 000 5 000 4 000 3 000 794 943 1107 1255 1367 1493 1575 1677 Valtionosuudet Verotulot 2 000 1 000 2648 2729 2920 3237 3242 3402 3463 3534 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lainakanta, /asukas 2 500 2 000 1 720 2 005 2 127 2 176 2 212 2 172 1 775 1 712 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
9 1.1.5 Kaupungin henkilöstö 31.12.2012 Tarkasteluajankohtana kaupungin palveluksessa 1.847 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia palvelussuhteita näistä oli 1.484 kpl. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 363 kpl. Kaupungin vakituinen henkilökunta vähentyi 44 henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö vähentyi 115 henkilöllä, joten kokonaishenkilöstö vähentyi 159 henkilöä. Ensihoidon henkilökunta (17 ensihoitajaa ja yksi esimies) siirtyivät 1.1.2012 alkaen Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymälle. Järjestämisvastuu ensihoitopalveluista siirtyy lain nojalla sairaanhoitopiireille 1.1.2013 alkaen. Teknisen toimen toimitilojen henkilökunta siirtyi osittain (24 henkilöä) kaupungin omistamien Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n ja YH- Kiinteistöpalvelu Oy:n palvelukseen 1.5.2012 alkaen. Kaupunki laatii erillisen henkilöstökertomuksen. Yhteensä Kokoaikaiset 2012 Osaaikaiset Kokoaikaiset 2011 Osaaikaiset Yhteensä Keskushallinto ja ruokapalvelut 123 26 149 124 27 151 Sosiaali- ja terveystoimi 739 76 815 753 86 839 Si vistystoimi 597 93 690 606 190 796 Tekninen toimi 180 13 193 202 18 220 Yhteensä 1639 208 1 847 1685 321 2 006 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunki on käyttänyt vahinko- ja keskeytymisvakuutuksiin 76.874 euroa. Vahingot korvataan vahinkorahastosta, jonka pääoma oli vuoden lopussa 2.908.441,43 euroa. Imatran kaupungin strategiassa v. 2010-2020 määritellyt avaintavoitteet ovat - toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille - laadukkaat kuntapalvelut järjestetään asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen - myönteinen Imatra-kuva - taloudellinen, ekologinen sekä asukas- ja elinkeinolähtöinen maankäyttö - ympäristöä vaaliva ja energiaa säästävä toimintatapa osaksi kaupunki-konsernin toimintaa - vahvistetaan maakunnallista ja seudullista edunvalvontaa ja yhteistyötä Yleisellä tasolla avaintavoitteet on saavutettu ja toiminta on ollut tavoitteiden mukaista vuoden 2012 aikana. Merkittäviä poikkeamia ei ole havaittu. Imatran kaupungin kehittymiseen, kasvamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa merkittävästi matkailijoiden määrän kasvun jatkuminen ja matkailijoiden alueelle tuomat tulot. Matkailijoiden määrän kannalta Imatran kaupungin maine ja siihen vaikuttavat tapahtumat muodostavat merkittävän riskin. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet sekä sähkön saanti ovat erityisen merkittäviä kaupunkikonsernin johtamisen kannalta. Niiden ylläpitäminen ja häiriöttömyys on varmistettava riittävillä varautumistoimenpiteillä. Vuoden 2013 aikana luodaan konsernin palvelustrategia sekä uusitaan henkilöstöstrategia. Uusien strategioiden laatiminen, käyttöönotto ja jalkauttaminen sisältävät merkittäviä strategisia riskejä. Muita strategisia riskejä tulevaisuudessa ovat matkailijamäärän kasvu ja sen hyödyntäminen sekä kilpailukyvyn ja hyvän maineen ylläpitäminen. Lisäksi epävarmuutta kohdistuu kaavoituksen onnistumiseen. Tulevaisuuden strategisia ratkaisuja ovat myös Imatran Lämmön yhtiöittäminen sekä valinta eri lämmöntuotantovaihtoehtojen kesken tehtyyn selvitykseen perustuen.
10 Kaupunkikonsernin henkilöstö on merkittävä toiminnallinen riski. Suurin epävarmuus kohdistuu henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta työkykyyn, työssä jaksamiseen sekä motivaatioon. Mahdollisuuksiin työhyvinvoinnin parantamiseksi tulee panostaa laadukkaiden palveluiden tuottamisen varmistamiseksi. Myös henkilöstön osaaminen ja Imatran kaupungin houkuttelevuus työantajana sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia ja uhkia. Merkittävimpiä yksittäisiä uhkia ovat työpaikoilla lisääntyneet uhkaja väkivaltatilanteet. Niiden hallitsemiseksi ohjeistusta ja suunnitelmia on kehitetty sekä järjestetty koulutusta. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä on kiinteistöjen kuntoon ja sisäilmaan liittyviä sekä taloudellisia että terveydellisiä riskejä. Nämä vaikuttavat henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin, motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Sisäilmaongelmien hallintaa konsernissa kehitetään jatkuvasti. Imatran kaupungin toimialoilta saatujen selontekojen perusteella toimialat kokevat riskinä organisaatiomuutoksen ja sopimusohjausmallin toimivuuden. Epävarmuustekijöinä ovat mm. vastuiden määrittely, prosessien selkeys, tiedon ja ohjeistuksen hajanaisuus sekä tehtävien vaativuuden arviointi. Merkittävimmät uhat nähdään talouden epävarmuudessa, joka heijastuu myös kuntatalouteen. Imatran kaupungin toimintakulut ovat kasvaneet 6,0 % viimeisen kahden vuoden aikana. Verotulorahoituksen kehitys ei kuitenkaan ole ollut kulujen kehitystä vastaavaa. Toimialat näkevät riskinä lisäksi henkilöstön ikääntymisen ja sen mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. Avainhenkilöihin nähdään myös kohdistuvan kohtalaisen merkittäviä riskejä. Kuntarakenne- ja sote-uudistusten vaikutuksia ei vielä lakien valmisteluvaiheessa voida tarkemmin arvioida, mutta yleisesti voidaan todeta, että ne ovat kaupungin kannalta hyvin merkittäviä riskejä. Molempiin uudistuksiin sisältyy sekä suuria mahdollisuuksia että uhkia. 1.2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa selkoa miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita päättyneellä tilikaudella miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Imatran kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2012 perustuu toimialojen antamaan toimialakohtaiseen selontekoon sekä erilliseen johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiin. Arvioinnit johtamisesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on toteutettu toimialojen itsearviointina. Lautakuntakäsittelyä selonteoissa ei ole tehty, johtuen valtuustokauden vaihtumisesta sekä Imatran kaupungin luottamuselinmuutoksista. Vuoden 2013 selonteossa tullaan noudattamaan normaalia lautakuntakäsittelykäytäntöä. Imatran kaupungin hallintosäännön 24 on määritelty Imatran kaupungin sisäisen valvonnan tarkoitus ja tavoitteet. "Sisäisellä valvonnalla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvonnan riittävyydestä vastaavat konserni- ja toimialajohto. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta." Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Imatran kaupungin hankintaohjeistusta ja - prosesseja parannettiin vuoden 2012 aikana ja hankintapäätöksiin liittyvät oikaisuvaatimukset vähenivät vuodesta 2011. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli v. 2012 aikana 23 oikaisuvaatimusta, joista ei tehty muutospäätöstä jaoston käsittelyssä. Viidestä oikaisuvaatimuksesta on tehty valitus hallinto-oikeuteen, joista ei ole tullut toimintakertomuksen laadinta-ajankohtaan mennessä ratkaisua. Yksilöjaostolle osoitettujen oikaisuvaatimusten määrä väheni 15:llä (39,5 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012.
11 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelutakuusäädöksien toteutumisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Terveydenhuollossa seurataan ja raportoidaan hoitotakuun toteutumista kolmesti vuodessa terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaisten palvelutakuusäädösten toteutumista arvioidaan vähintään osavuosikatsauksissa. Toimialaa ja sen asiakkaita palvelee sekä potilas- että sosiaaliasiamies, jotka mm. valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista kunnassa. Sosiaaliasiamiehellä on lakisääteinen velvollisuus raportoida toiminnastaan ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta maaliskuun loppuun mennessä kaupunginhallitukselle. Sivistystoimessa asiakaspalautteet ja - valitukset kohdistuivat lähinnä koulukuljetuksiin. Koulukuljetuskriteeristö on yksiselitteinen ja tehdyistä valituksista vain yksi johti muutospäätökseen. Teknisessä toimessa ei ole tiedossa lakien, säännösten eikä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista olisi seurannut merkittäviä kanne tai muu sellainen vaatimus tai oikeusseuraamus. Toimialalla on havaittu hallinnon järjestämisessä joitakin epätarkkuuksia, joita on tarkennettu ja tarkennetaan kuluvana vuonna. Tuotantopalvelukeskuksessa tehtyjen erillisten selvitysten yhteydessä on havaittu sisäisen valvonnan puutteita mm. tuntipalkkauskäytännöissä huomioiden työehtosopimukset sekä ylitöiden että työajan seurannassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja talousarvion seuranta on toimialoilla systemaattista ja säännöllistä (kuukausi- ja osavuosiraportointi). Kuukausiraportit käsitellään ao. lautakunnissa ja osavuosiraportointi kaupunginhallitukselle laaditaan kolme kertaa vuodessa. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta 2012 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä. Rahallisten avustusten maksatusten sisäinen valvonta on hoidettu asianmukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteuttamisen yleiset periaatteet Riskienhallinta on toteutettu kaupungin riskienhallintaohjeiden ja muiden riskienhallintaa määrittelevien ohjeiden mukaisesti, mutta ohjeet ovat puutteelliset ja päivittämättä. Riskienhallinnasta puuttuu vielä riittävä systemaattisuus ja järjestelmällisyys sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan näkemys. Riski on perinteisesti käsitetty vain uhkana, mutta riski on nähtävä myös mahdollisuutena ja riskienhallinta mahdollisuuksia tukevana toimintona. Riskienhallinta on osaltaan kytketty osaksi johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointiprosesseja, mutta sitä on kehitettävä edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Riskienhallinnan vastuut on määritelty koko konsernin osalta konserniohjeessa ja hallintosäännössä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseksi on vuoden 2012 aikana laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisohjelma, joka sisältää kolme päätavoitetta 1) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät määriteltävä konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia; vastuiden ja tehtävien selkeä jako että määrittely 2) Kokonaisvaltainen sisäisen valvonta ja riskienhallinta osaksi kaupunkikonsernin normaaleja suunnittelu- ja toimintaprosesseja 3) Seurannan ja raportoinnin kehittäminen Kehittämisohjelman päätavoitteet sisältävät useita toimenpiteitä, joilla riskienhallinta kehitetään vaatimusten mukaiselle ja hyväksyttävälle tasolle. Tavoitetasona on, että riskienhallinta on järjestetty vähintään SFS-ISO 31000 standardin sekä COSO ERM -mallin vaatimukset täyttäen. Suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana. Kehittämisohjelma käsiteltiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa 10.12.2012 ja se on tarkoitus käsitellä uudelleen kaupunginhallituksessa keväällä 2013. Käteisvarojen valvontaa suoritetaan kassatarkastuksin annettujen ohjeiden mukaisesti eikä tarkastuksissa ole ilmennyt huomautettavaa.
12 Riskien tunnistaminen ja arviointi Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai eri toiminnoissa arvioidaan tapauskohtaisesti ja satunnaisesti. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ja tavoitteisiin liittyvät uudet mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan osana suunnitteluprosessia, mutta ei riittävän järjestelmällisesti ja dokumentoidusti. Myös keskeisten toimintaprosessien, hankkeiden, sopimusten ja projektien riskejä kyllä tunnistetaan ja riskien vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi vaikutusten arvioinnilla, mutta toiminta ei ole kaikilta osin säännöllistä, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Sopimusriskeihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevaisuudessa. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ei ole saatu parasta mahdollista hyötyä irti. Esimerkiksi sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä vuodesta 2009, mutta sen käyttö on ollut hankalaa, epätarkoituksenmukaista ja tavoitteetonta. Myös muuta tukimateriaalia riskienhallinnan tueksi tullaan kehittämään. Riskeihin vastaaminen Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi luodaan konsernitasolla laadittavan riskiprofiilin kautta menettely, jolla määritellään ja hyväksytään soveltuvat valvontatoimenpiteet sekä mahdolliset aikataulutetut hankkeet ja vastuutahot. Strategisten ja taloudellisten riskien hallintaan luodaan selkeämmät menettely- ja raportointitavat. Kaikilla kaupungin tasoilla riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla tarvittavat suunnitelmat etukäteen. Tavoitteena on, että jokainen toimiala ja työyksikkö on varautunut erilaisiin talouden ja toiminnan häiriötilanteisiin, niiden ennakointiin, niissä toimimiseen sekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle. Erityisesti kiinnitetään huomiota kaupungin johtamisyhteyksien sekä sähkönjakelun varmistamiseen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa on noudatettu hankinta ohjeita. Omaisuuden luovutuksesta ei ole aiheutunut taseen alaskirjauksia eikä muita menetyksiä. Imatran kaupungin omistamia kiinteistöjä on siirretty apporttina eri konserniyhtiöille ja 1.5.2012 perustetulle Imatran Tilat Liikelaitokselle. Näistä omaisuuden järjestelyistä on raportoitu toimintakertomuksen liitetiedoissa (4. Tilinpäätöksen liitetiedot). Rakentajaksi Imatralle -projektissa (päättynyt v. 2009) on tonttien luovutukseen yhteydessä kaupunki sitoutunut kustantamaan tontin arvosta riippuen rahallisen avustuksen pihatöiden suunnitteluun ja tekemiseen. Projektista aiheutuneita vastuita on kaupungilla vielä 0,2 M. Taloudellinen vastuu on kirjattu kirjanpitoon pakollisena varauksena. Sopimustoiminta Imatran kaupungille on laadittu yhtenäiset sopimushallinnan ohjeet ja menettelytavat. Sopimusehtojen valvonnassa on havaittu puutteita vuoden 2012 aikana. Sisäistä valvontaa on tehostettava sopimusten osalta sekä vastuut määriteltävä tarkemmin. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynastyasianhallintaohjelmassa. Sopimusrekisteri on todettu osittain puutteelliseksi, sillä kaikkia sopimuksia ei ole tallennettu järjestelmään. Sopimushallintajärjestelmän tulee toimia johtamista palvelevana sekä sopimusehtojen toteutumisen valvonnan mahdollistavana rekisterinä. Kaupungin ostopalvelujen määrän lisääntyessä ja siirryttäessä sopimusohjausmalliin korostuu entisestään toimivan sopimushallinnan ja -rekisterin merkitys. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen taloussuunnittelukaudella Kuntalain muutos edellyttää jatkossa kaupunginvaltuuston hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita kaupungille ja kaupunkikonsernille. Lisäksi Imatran kaupungin sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toiminta- ja menettelytavat sekä toteuttaminen nykymuodossaan tarvitsevat kehittämistä ja päivittämistä sopimusohjausorganisaation soveltuvaksi. Sisäinen tarkastus on turvallisuuspäällikön kanssa yhteistyössä laatinut sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisohjelman huomioiden em. kuntalain muutokset. Syyskuussa 2013 tullaan järjestämään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta luottamushenkilöille ja esimiehille.
13 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin johtamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolliset (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Sen tarkoituksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastaja. Heidän työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv tarkastuslautakunnan tehtäviin. Sisäisen tarkastuksen työohjelman mukaisesti arvioitiin vuonna 2012 Imatran seudullisen ympäristötoimen sekä kaupungin ympäristöpalveluiden hallintoa ja toimintaa. Lisäksi työohjelma sisälsi mm. seuraavia tarkastuksia: tuotantopalvelukeskuksen tuntipalkkajärjestelmä, luottokorttien käyttö ja edustuskulut sekä varikon koneiden ja kaluston käyttö. 1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Imatran kaupungin tuloslaskelma (ml. liikelaitos) Ulkoinen 2012 2011 Muutos 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 45 411 41 562 3 849 Toimintakulut -180 873-169 632-11 241 TOIMINTAKATE -135 461-128 070-7 391 Verotulot 100 002 98 588 1 414 Valtionosuudet 47 437 44 831 2 Rahoitustuotot ja -kulut -366-1 100 606 733 Korkotuotot 493 648-156 Muut rahoitustuotot 780 595 185 Korkokulut -1 621-2 030 409 Muut rahoituskulut -18-313 295 VUOSIKATE 11 611 14 249-2 638 Poistot ja arvonalentumiset -7 499-8 426 927 TILIKAUDEN TULOS 4 112 5 823-1 711 siirrot -218-185 -33 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 3 894 5 638-1 744 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,1 24,5 Vuosikate/Poistot, % 154,8 169,1 Vuosikate, euroa/asukas 410 500 Asukasmäärä 28 294 28 472 Imatran kaupungin toimintakate heikkeni 7,4 M (5,6 %). Toimintakuluista 25,1 % katettiin toimintatuloilla. Verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet) jäi toimintakuluista rahoitettavaksi siten 74,9 %. Verotulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,4 M. Kunnallisverot kasvoivat 3,3 M. Yhteisöverot vähenivät 1,8 M ja kiinteistöverot 0,2 M edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet nousivat yhteensä 2,6 M. Vuosikate laski edellisestä vuodesta 2,6 M ollen 11,6 M. Vuosikatteen heikkeneminen aiheutui toimintakatteen kasvusta. Imatran Toimitilat -liikelaitos vaikeuttaa vertailua edelliseen vuoteen. Liikelaitoksen paransi vuosikatetta 1,2 M.
14 1.3.2 Toiminnan rahoitus Imatran kaupungin rahoituslaskelma (ml. liikelaitos) Ulkoinen 2012 2011 Muutos 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 611 14 249-2 638 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot -2 586 180-2 766 Pakollisten varausten muutos 165 0 165 Investointien rahavirta Investointimenot -61 372-16 309-45 062 Rahoitusosuudet investointimenoihin 305 1 319-1 014 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 49 210 656 48 554 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 667 95-2 761 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -2 087-11 458 9 371 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 600 0 14 600 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16 687-11 458-5 229 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 619 2 193 1 425 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3-578 Vaihto-omaisuuden muutos 87-27 Saamisten muutos -1 611 720-2 331 Korottomien velkojen muutos 5 140 2 077 3 062 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 532-9 265 10 797 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 135-9 170 8 035 Rahavarat 31.12. 12 595 13 730-1 135 Rahavarat 1.1. 13 730 22 899-9 170 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 19,0 95,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,9 53,9 Lainanhoitokate 0,7 1,2 Kassan riittävyys, pv 18 25 581 114 Tulorahoitus oli 11,6 M euroa, mikä on 2,6 M heikompi kuin edellisenä vuonna. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittoja ja -tappioita 2,6 M ja pakollisten varaus muutos -0,2 M. Investointimenot olivat yhteensä 15,3 M. Investointien rahoitusosuudet olivat 0,3 M ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3,1 M, joka sisältää tulorahoituksen korjauseränä pysyvien vastaavien luovutusvoittoja ja -tappioita 2,6 M. Investointeja jouduttiin rahoittamaan lainalla ja kassavaroilla. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 2,7 M. Investointimenoihin ja tuloihin sisältyy kiinteistöjen apporttiluovutus (an rakennusten myynti per osakkeet) kaupungin omistamille yhtiöille ja liikelaitokselle yhteensä 46 M. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 16,7 M. Uutta lainaa nostettiin 14,6 M. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat 3,6 M. Kassavarat olivat vuoden lopussa 12,6 M.
15 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Imatran kaupungin tase (ml. liikelaitos) VASTAAVAA 2012 2011 Muutos 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 175 524 168 581 6 943 Aineettomat hyödykkeet 493 622-129 Aineettomat oikeudet 267 278-11 Muut pitkävaikutteiset menot 226 344-118 Aineelliset hyödykkeet 108 723 137 257-28 535 Maa- ja vesialueet 23 464 22 893 571 Rakennukset 20 988 52 958-31 970 Kiinteät rakenteet ja laitteet 56 849 56 253 596 Koneet ja kalusto 2 528 2 499 29 Muut aineelliset hyödykkeet 631 622 9 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 262 2 032 2 230 Sijoitukset 66 309 30 702 35 607 Osakkeet ja osuudet 66 243 30 635 35 607 Muut saamiset 66 66 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 37 56-20 Valtion toimeksiannot 17 37-20 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 20 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT 24 195 24 029 166 Vaihto-omaisuus 1 010 1 097-87 Aineet ja tarvikkeet 662 659 3 Valmiit tuotteet/tavarat 348 438-90 VASTATTAVAA 2012 2011 Muutos 1 000 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 114 786 110 674 4 112 Peruspääoma 74 863 74 863 0 Muut omat rahastot 2 908 2 690 218 Edellisten tilikausien ylijäämä (alij.) 33 120 27 482 5 638 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 894 5 638-1 744 PAKOLLISET VARAUKSET 165 0 165 Muut pakolliset varaukset 165 0 165 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 88 105-17 Valtion toimeksiannot 62 85-23 Lahjoitusrahastojen pääomat 20 20 0 Muut toimeksiantojen pääomat 6 0 6 VIERAS PÄÄOMA 84 718 81 888 2 830 Pitkäaikainen 42 084 44 932-2 848 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 37 109 40 296-3 187 Lainat julkisyhteisöiltä 133 144-11 Muut velat 4 842 4 492 351 Lyhytaikainen 42 634 36 956 5 678 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 11 187 10 076 1 111 Lainat julkisyhteisöiltä 11 10 1 Saadut ennakot 12 16-4 Ostovelat 11 344 10 234 1 110 Muut velat 1 373 1 231 141 Siirtovelat 18 706 15 388 3 318 Saamiset 10 590 9 203 1 388 Pitkäaikaiset saamiset 1 624 1 701-77 Lainasaamiset 1 624 1 701-77 Lyhytaikaiset saamiset 8 966 7 502 1 465 Myyntisaamiset 7 116 5 035 2 080 Lainasaamiset 2 40-38 Muut saamiset 618 834-216 Siirtosaamiset 1 231 1 593-361 Rahat ja pankkisaamiset 12 595 13 730-1 135 VASTAAVAA YHTEENSÄ 199 756 192 667 7 090 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 199 756 192 667 7 090 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 57,5 57,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,9 44,3 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 37 014 33 120 Kertynyt yli/alijäämä, /asukas 1 308 1 163 Lainakanta 31.12., 1000 48 440 50 527 Lainakanta, /asukas 1 712 1 775 Lainasaamiset, 1000 66 66 Asukasmäärä 28 294 28 472
16 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma (ulkoiset, ml. liikelaitos) TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 45 411 17,8 Toimintakulut -180 873 69,5 Verotulot 100 002 39,1 Korkokulut -1 621 0,6 Valtionosuudet 47 437 18,6 Muut rahoituskulut -18 0,0 Korkotuotot 493 0,2 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 780 0,3 +/- Pakollisten varausten muutos 165-0,1 Tulorahoituksen korjauserät - Pys. vast. hyödykk. luovutustappiot 7 0,0 - Pys. vast. hyödykk. luovutusvoitot -2 593-1,0 Investoinnit Investoinnit Investointimenot -61 372 23,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 305 0,1 Rahoitustoiminta Pys. vast. hyödykk. luovutustulot 49 210 19,2 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16 687 6,4 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 600 5,7 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 255 646 100 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ -260 399 100 Laskelma kokoaa yhteen taulukkoon kaupungin tilivuoden menot ja tulot tuloslaskelmasta, investointiosasta sekä rahoituslaskelman menoista ja tuloista. Menojen ja tulojen erotus kuvaa kassan ja muun maksuvalmiuden muutosta tilivuoden aikana.
17 1.6. IMATRA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä IMATRA-KONSERNI IMATRAN KAUPUNKI Imatran Tilat Liikelaitos Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Osakkuusyhteisöt Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy KiOy Imatran Keskusasema AsOy Ahomansikka Imatran Energia Oy Imatran Ajoharjoitteluratasäätiö Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun säätiö Tietomaakunta ekarjala Oy Imatran vuokraasunnot Oy Imatran Seudun Yritystilat Oy/ alakonserni Imatran Toimitilat Oy Imatran YH- Rakennuttaja Oy/ alakonserni YH-Kiinteistöpalvelu Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/ alakonserni Kuntayhtymät Etelä-Karjalan koulutus ky/ alakonserni Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Etelä-Karjalan liitto ky Itä-Suomen päihdehuollon ky Tytärkiinteistö- ja asunto Oy:t KiOy Hentun-Liisa KiOy Kerhomäki AsOy Mansikkakumpu AsOy Mansikkahaka KiOy Villakarelia KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN YHDISTELLYT YHTEISÖT Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt 28 Kiinteistöyhtiöt 14 Muut yhtiöt 8 Asunto-osakeyhtiöt 6 Ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 8 YHTEENSÄ 32 8
18 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 68 a :n mukaan kuntakonsernin tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojenhankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkikonsernin omistajapolitiikka sisältää konserniohjeet sekä kuntayhteisön toimintamallin. Konserniohjeiden tarkoituksena on luoda puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään tytäryhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen sekä kaupungin ja tytäryhteisöjen välisen tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeiden tarkoituksena on tukea kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että konsernia voidaan johtaa ja ohjata yhtenäisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla. Konserniohjeet koskevat kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeiden periaatteita noudattaen. Konserniseurantaan kuuluvat yhteisöt raportoivat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteidensa toteutumista osavuosikatsausten yhteydessä kolmannesvuosittain kaupunginhallitukselle voimassa olevien konserniohjeiden mukaisti. 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Imatran Seudun Yritystilat Oy muodostaa alakonsernin, johon edellä mainitun lisäksi kuuluivat 31.12.2012: KiOy Imatran Seudun Tietotalo, KiOy Imatran Koskenlinkki, KiOy Imatran Kanavakatu 9, KiOy Imatran Koskikeskus, KiOy Imatran Alakatu 18, KiOy Nauhakuusenkatu 8 ja KiOy Muovikuja 3, KiOy Karhumäenkatu 71, KiOy Imatran Piikatu 14, KiOy Mansikkalan Yritystalo ja KiOy Imatran Tiilitehtaankatu 28. Imatran YH-Rakennuttaja Oy muodostaa alakonsernin, johon kuuluu edellä mainitun lisäksi 31.12.2012: Ukonranta Oy, As.Oy Imatran Lemmikki, As.Oy Imatran Marioninpolku, As.Oy Imatran Omenatarha ja As.Oy Torinkulma. Imatran YH-Rakennuttaja Oy on perustanut joulukuussa 2011 kaksi osakeyhtiötä; Imatran Toimitilat Oy ja YH-Kiinteistöpalvelu Oy. Imatran kaupungin toimitiloja siirrettiin apporttiluovutuksena Imatran Toimitilat Oy:lle, Imatran Seudun Yritystilat Oy:lle sekä Imatran Vuokraasunnot Oy:lle yhteensä 31,4 M 1.5.2012 alkaen. YH-Kiinteistöpalvelu Oy huolehtii toimitilojen kiinteistöhuollosta, kunnossapidosta ja rakentamisesta. Yhtiölle siirrettiin apporttiluovuksena irtaimistoa 0,1 M. Imatran Seudun Kehitysyhtiö muodostaa alakonsernin, johon edellä mainitun lisäksi kuuluu 31.12.2012: Imatran Seudun Aluekehitys Oy. 1.6.4 Konsernin henkilöstömäärä 2012 2011 Kokoaikaiset Osaaikaiset Yhteensä Kokoaikaiset Osaaikaiset Kaupunki 1639 208 1 847 1685 321 Tytäryhteisöt 57 1 58 31 5 Konserni yhteensä 1 696 209 1 905 1 716 326 Yhteensä 2 006 36 2 042
19 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernilla tulee olla kuntalain mukaan toimintaansa nähden riittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismit. Kuntalain muutos (1.7.2012) edellyttää, että kaupunginvaltuuston tulee päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet konsernitasolla. Kaupunginhallitus puolestaan ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Imatran kaupungille on laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisohjelman, jossa on huomioitu kuntalain muutokset. Kehittämisohjelman toimenpiteet käynnistetään vuoden 2013 aikana. Imatran kaupungin konserniohjeessa on määritelty, että konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginjohtaja ja konsernin esikunta. Valvonnan kohteena on tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Konsernijohto voi määritellä yhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia varten tunnuslukuja ja mittareita, joilla tytäryhteisöjen toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa voidaan arvioida. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa konserniohjauksena ohjeet kaupunkia tytäryhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksen nimeämien edustajien tehtävänä on arvioida asiakaskohtaisesti konserniohjauksen ja toimintaohjeiden tarvetta. Kaupunginhallituksen toimintaohje tulee edustajan pyytää kuitenkin aina, kun käsiteltävänä on merkittäviä taloudellisia riskejä koskeva tai periaatteellisesti merkittävä asia. Konserniohjeen mukaan tulee tytäryhteisöjen pyytää kaupunginhallitukselta ennakkokannanotto mm. merkittävistä investoinneista ja lainanotoista, toiminta-ajatuksen muuttamisesta, yhtiöjärjestyksen tai -sääntöjen muuttamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginjohtajaa konsernivalvonnan toteuttamisessa ja sillä on oikeus saada tehtävänsä toteuttamista varten tytäryhteisöiltä tarvittavat tiedot. Sisäisellä tarkastuksella on oikeus tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa haluamassaan laajuudessa. Tarkastuslautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu koko kaupunkikonsernin valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi. Yhtiöt ovat velvollisia antamaan tarkastuslautakunnalle, kaupungin sisäiselle tarkastukselle ja kaupungin tilintarkastajalle tarpeelliset tiedot ja avustamaan niiden saamisessa. Tytäryhteisöjen tilintarkastajana toimii kaupungin tilintarkastaja/ tilintarkastusyhteisö konserniohjeen mukaisesti.
20 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuus TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet 2012 2011 1 000 1 000 167 334 158 648-294 859-279 967 yhteisöjen voitosta (tappiosta) -20-23 -127 545-121 341 99 950 98 588 47 437 44 831 Rahoitustuotot ja -kulut -2 616-3 410 Korkotuotot 644 702 Muut rahoitus Korkokulut tuotot 809 897-4 054-4 676 Muut rahoituskulut -15-333 VUOSIKATE 17 226 18 668 Poistot ja arvonalentumiset -17 968-15 111 Suunnitelman mukaiset poistot -17 968-15 110 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-1 Satunnaiset erät 0-868 TILIKAUDEN TULOS -742 2 689 siirrot -1 827-888 Vähemmistöosuudet -47-83 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -2 616 1 718 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 56,8 56,7 Vuosikate/Poistot, % 95,9 123,5 Vuosikate, euroa/asukas 609 656 Asukasmäärä 28 294 28 472
21 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 1 000 2011 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 17 226 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 298 Investointien rahavirta Investointimenot -81 746 - Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 240 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 50 102 7 867 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -14 476-11 262 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 250 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 577 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 903 - Lyhytaikaisten lainojen muutos -4 Oman pääoman muutokset 6 672 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4 Vaihto-omaisuuden muutos 109 Saamisten muutos -2 014 Korottomien velkojen muutos 6 353 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 14 536 RAHAVAROJEN MUUTOS 60-11 672 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 18 668-868 38 38 375 1 407 0 36 619 40 643-139 2 894-618 -63 213 1 328-410 Rahavarat 31.12. 17 303 17 243 Rahavarat 1.1. 17 243 28 915 60-11 672 Investointien tulorahoitus, % 21,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 16,5 Lainanhoitokate 0,7 50,5 24,1 0,5 Kassan riittävyys, pv 15 17
22 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 281 114 273 276 OMA PÄÄOMA 102 352 104 852 Aineettomat hyödykkeet 3 632 3 576 Peruspääoma 74 863 74 863 Aineettomat oikeudet 2 804 2 775 Arvonkorotusrahasto 718 718 Muut pitkävaikutteiset menot 508 344 Muut omat rahastot 7 994 7 153 Ennakkomaksut 321 457 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 21 393 20 401 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 616 1 718 Aineelliset hyödykkeet 271 127 265 056 Maa- ja vesialueet 30 153 29 593 VÄHEMMISTÖOSUUDET 888 1 029 Rakennukset 168 812 165 315 Kiinteät rakenteet ja laitteet 57 445 56 757 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto 7 090 6 834 VARAUKSET 10 731 9 111 Muut aineelliset hyödykkeet 3 155 2 621 Poistoero 5 199 4 753 Ennakkomaksut ja Vapaaehtoiset varaukset 5 531 4 358 keskeneräiset hankinnat 4 472 3 936 PAKOLLISET VARAUKSET 1 151 883 Sijoitukset 6 356 4 644 Eläkevaraukset 130 147 Osakkuusyhteisöosuudet 1 852 1 836 Muut pakolliset varaukset 1 021 736 Osakkeet ja osuudet 3 194 2 754 Muut lainasaamiset 1 250 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9 042 4 737 Muut saamiset 60 54 VIERAS PÄÄOMA 207 146 196 586 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 8 742 4 433 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 140 822 137 247 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 4 613 4 741 VAIHTUVAT VASTAAVAT 41 454 39 489 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 14 402 12 982 Vaihto-omaisuus 2 148 2 258 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 47 309 41 617 Saamiset 22 002 19 988 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 331 310 317 198 Pitkäaikaiset saamiset 4 100 4 146 Lyhytaikaiset saamiset 17 902 15 841 TASEEN TUNNUSLUVUT Rahoitusarvopaperit 536 206 Omavaraisuusaste, % 34,5 36,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,6 64,8 Rahat ja pankkisaamiset 16 768 17 038 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 18 777 22 119 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 664 777 VASTAAVAA YHTEENSÄ 331 310 317 198 Konsernin lainat, /asukas 5 486 5 276 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 155 223 150 228 Asukasmäärä 28 294 28 472