OPETUSSUUNNITELMA Typistetty versio

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA, TIIMIAKATEMIA Opintojen laajuus: 210 op Opintojen kestoaika: 3,5 4 vuotta OPETUSSUUNNITELMA Typistetty versio

OPETUSSUUNNITELMA 1(12) Sisältö 0 Johdanto... 2 1 Opetussuunnitelmatyön perusteet... 2 2 Koulutuksen suunnittelu ja vastuuhenkilöt... 3 2.1 Koulutuksen suunnittelu... 3 2.2 Vastuuhenkilöt... 3 3 Koulutusohjelman osaamistavoitteet... 4 3.1 Koulutusohjelman kokonaisosaamistavoite... 4 3.2 Koulutusohjelman kolme kompetenssia... 5 3.2.1 Osaamistavoite oppimaan oppimisen osalta... 6 3.2.2 Osaamistavoite johtamisen osalta... 7 3.2.3 Osaamistavoite käytännön yrittäjyyden osalta... 7 3.3 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana... 8 3.3.1 Ammatillisen identiteetin kehittyminen... 8 3.3.2 Kompetenssien kehittyminen... 9 4 Opetussuunnitelman painopistealueet... 9 5 Osaamisen kehittymisen arviointi... 11 6 Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen... 11 7 Erilliset opetussuunnitelmaan liittyvät dokumentit... 11

OPETUSSUUNNITELMA 2(12) 0 JOHDANTO Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön osaamis- ja oppimisperustaisen opetussuunnitelman koulutusohjelmissaan. Keskiössä on opiskelijan oppimisprosessi ja osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat tiiviisti opintojen ohjaus ja osaamisen kehittymisen arviointi. Painopistealueina koulutuksen kehittämisessä ovat työelämäyhteyksien systematisointi, opetuksen ja t&k-hankkeiden yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja kansainvälisyys. Tähän koulutusohjelman kuvaukseen on koottu opetussuunnitelmatyön perusteet, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. a koskevat tarkemmat opetussuunnitelman kehityskohteet julkaistaan n tulevassa opetussuunnitelmassa viimeistään elokuussa 2008. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnittelutyön pohjana ovat: - Koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan - Bolognan julistus - European Qualification Framework - Hallitusohjelma - Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma - Koulutustarpeen alueellinen ennakointi Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaiset linjaukset, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty 21.8.2007, lopullinen versio 20.9.2007). n opetussuunnitelmaan vaikuttaneiden taustatekijöiden tarkempi selvitys julkaistaan n opetussuunnitelmassa viimeistään elokuussa 2008.

OPETUSSUUNNITELMA 3(12) 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT 2.1 Koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelman sisältöjä on esitelty n tiimiyrittäjille (opiskelijoille) eri tilanteissa syyskuun 2005 maaliskuun 2006 aikana. Esittelyjen aikana heiltä on pyydetty kommentteja ja parannusehdotuksia opetussuunnitelman sisältöihin, rakenteisiin ja käyttökelpoisuuteen. Laajimmat esittelyt toteutettiin syyskuussa 2005 (Nuoresta Johtajasta Liideriksi - valmennusohjelma), tammikuussa 2006 (n strategiapäivät) ja maaliskuussa 2006 (n kuulemispäivä). Osallistujina niissä olivat n kokeneet (2.- 3. vuoden) tiimiyrittäjät. Tämä opetussuunnitelma on ollut käytössä syksystä 2006 alkaen. Kokemukset ovat olleet hyviä. Opintojen merkitseminen ja opetustyön ohjaus ovat parantuneet merkittävällä tavalla. Lisäksi opetussuunnitelma on auttanut n valmentajia viestimään toiminnan sisällöistä paremmin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisällä. Opetussuunnitelma uudistettiin keväällä 2008 seuraavilta osin: 1. Osaamistavoitteiden muuttaminen opintokokonaisuusnäkökulmasta kolmeen ammatilliseen asiantuntijarooliin (oppimaan oppiminen, johtaminen ja yrittäjyys) käyttäen tukena European Quality Framework kehystä (EQF) ja siitä johdettua Jyväskylän ammattikorkeakoulun syksyn 2007 opetussuunnitelmanohjeistusta. Uudistustyö näkyy jo tässä dokumentissa. 2. n kompetenssimallin, Taitoprofiilin, integrointi osaksi opetussuunnitelmaa (hyödyntäen tässäkin EQF kehystä). 3. Uuden monialaisen opintokokonaisuuden (kaksi opintojaksoa) lisääminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun esihautomotoiminnan käynnistämiseksi. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota JAMK:in muille yksiköille malli yrittäjyysvalmennuksen integroimiseksi osaksi eri koulutusohjelmia. 4. Lyhyt kuvaus n strategioista (työelämäyhteyksien systematisointi, opetuksen ja t&k hankkeiden yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen sekä kansainvälisyys) ja niihin vaikuttavista makrotason linjauksista (mm. Bolognan julistus, EQF ja Suomen hallitusohjelma). Toisin sanoen strategian ja opetussuunnitelman välistä yhteyttä pyritään kirjoittamaan auki selkeämmän viestinnän toteuttamiseksi JAMK:in sisällä ja sen sidosryhmille. Kuvaustyö näkyy jo tässä dokumentissa. Uudistustyötä onkin toteutettu jo monelta osin (mm. kompetenssimalli). Suurin osa em. kehitysalueista on testauksen alla. n tammikuussa 2008 julistettu uusi visio monialaisesta korkeakouluyksiköstä toimii tämän kehitystyön innoittajana. 2.2 Vastuuhenkilöt Johannes Partanen on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori. Hänellä on yli 30 vuoden työkokemus niin toisen kuin korkeakouluasteen opetustyöstä, yrittäjien ja johtajien

OPETUSSUUNNITELMA 4(12) aikuiskoulutuksesta, opettajien valmentamisesta uusiin pedagogisiin menetelmiin sekä organisaatiokohtaisesta konsultointi- ja koulutustyöstä. lla hän on valmentanut yli 20 tiimiä (3,5-4 vuotta per tiimi). Partanen on n perustaja ja siellä käytettävien oppimismallien kehittäjä. Hän toimii tällä hetkellä n päävalmentajana. Partaselle on myönnetty Keskuskauppakamarin Rautainen ansioristi hänen pitkäkestoisesta työstään yrittäjyyden edistämisessä ja uraa uurtavien yrittäjyyttä lisäävien menetelmien kehittämisestä. Timo Lehtonen on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori. Hänellä on pitkäaikainen kokemus yrittäjyydestä vähittäiskaupan alalta. Lehtonen toimii tällä hetkellä n valmentajana sekä näyttömestarina yrittäjien ammatillisten näyttötutkintojen koulutuskentällä. Hän on toiminut n koulutuspäällikkönä ja toimii muun muassa n erikoisjohtamisohjelma Markkinoijan tien vetäjänä. Ulla Luukas on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori. Hänellä on takanaan usean vuoden mittainen kansainvälinen ura Nokia Oyj:ltä, jossa hän toimi projektijohtajana eri tyyppisissä projekteissa. Tällä hetkellä hän toimii n valmentajana sekä toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyysryhmän vetäjänä. Jukka Hassinen on liikkeenjohdon asiantuntija ja valmentaja. Hän on kouluttautunut lla tradenomiksi ja on valmistumisensa jälkeen jatkanut uraansa asiantuntijayrittäjänä yli 10 vuotta niin korkeakouluasteen kuin aikuiskoulutuksen puolella (mm. MBA-ohjelma, yrittäjän ammatilliset tutkinnot ja johtamisen erikoisammattitutkinto). Hassinen on kirjoittanut ja toimittanut useita valmentamista ja oppivia organisaatioita käsitteleviä kirjoja nuorisotyösektorille. Hänet on palkittu mm. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen laatupalkinnolla. Hassinen toimii tällä hetkellä niin aikuiskoulutusvalmentajana kuin n valmentajana. Näiden tehtävien lisäksi hän on vastuussa lla kehitettyjen menetelmien mallintamisesta ja opetussuunnittelutyön toimittamisesta. Heikki Toivanen on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori. Hänellä on usein vuoden työkokemus Metso Paperin eri tehtävistä. Tällä hetkellä hän toimii n valmentajana. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITTEET 3.1 Koulutusohjelman kokonaisosaamistavoite Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden ja hallinnon koulutusalan n yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelmasta valmistuneella opiskelijalla on kyvykkyydet toimia yrittäjänä tiimiyrityksessä tai itsenäisenä toimijana. Hänellä on myös kyvykkyydet toimia yritysten ja julkishallinnon palveluksessa. Opiskelija omaa asiantuntijatehtävien edellyttämät tiedot, taidot, kokemuksen, kontaktit ja asenteet. Hän kykenee kehittämään yritystään, toimintaympäristöään, ammattialaansa ja itseään ammatillisesti aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

OPETUSSUUNNITELMA 5(12) 3.2 Koulutusohjelman kolme kompetenssia lla opittavat kyvykkyydet on jaettu kolmeen pääalueeseen: (1) oppimiseen, (2) johtamiseen ja (3) yrittäjyyteen. Näitä kaikkia tarvitaan niin yrittäjänä kuin toisen palveluksessa toimiessa. Alla oleva taulukko kuvaa kompetenssien sisällöt suhteessa EQF viitekehykseen: Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma Oppimaan oppimisen osaaminen Johtamisosaaminen Osaamisalueen kuvaus Tradenomi (vastaa Bachelor tasoa (level 6) European Quality Frameworkissa) Omaa käytännön taidot tiedon etsimisessä ja tietotekniikan käytössä. Osaa etsiä oma-aloitteisesti informaatiota eri tietolähteistä sekä yhdistellä sitä yritystoiminnassa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Tietokone on luonteva työkalu asiantuntijatöiden suorittamisessa. Osaa oppia yhdessä muiden kanssa keskustelemalla (dialogi, yhteisöllinen oppiminen reflektoimalla ja vuorovaikuttamalla) ja käyttää muiden osaamista apuna omassa työssään. Tuntee omat vahvuutensa oppijana ja osaa kehittää itseään läpi työelämän. Osaa käyttää luovuuttaan ongelmien ratkaisemisessa. Omaa kokemuksia vieraista kulttuureista. Osaa rohkeasti lähestyä vieraista kulttuuripiireistä peräisin olevia ihmisiä sekä ymmärtää oman kulttuuritaustansa vahvuudet ja rajoitteet. Omaa käytännön yritystoiminnan ja liike-elämän edellyttämät vuorovaikutustaidot. Osaa ja uskaltaa esiintyä yleisölle käyttäen omaa persoonaansa sekä osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Osaa johtaa itseään ja tunnistaa omat vahvuutensa ja rajoitteensa sekä tietää itselle luontevat työskentelytavat. Omaa kokemuksia työelämässä esiintyvästä paineesta ja osaa käsitellä sitä. Osaa suunnitella ja johtaa käytännön projekteja. Omaa kokemusta useiden projektien toteuttamisesta alusta loppuun saakka projektiryhmän jäsenenä ja projektipäällikkönä. Hallitsee myös tiimien rakentamisen ja johtamisen perusteet. Omaa työelämän edellyttämät perustason suunnittelu- ja analysointitaidot. Osaa suunnitella työyhteisönsä toimintaa ja laatia yrittäjyydessä tarvittavia strategioita. Omaa perustaidot valmentamisesta.

OPETUSSUUNNITELMA 6(12) Tiimiyrittäjän käytännön osaaminen Osaa kehittää oman tiimiyrityksen toimintaa sekä hahmottaa ja ratkaista yrityksen ongelmia. On oma-aloitteinen, rohkea, asiakaslähtöinen ja itseohjautuva. Omaa ymmärryksen itselle tärkeistä arvoista ja eettisistä periaatteista. Osaa toimia eri tyyppisten sidosryhmien kanssa asiantuntijana, myyjänä ja asiakaspalvelijana. Osaa markkinoida, eli tuotteistaa asiantuntijapalveluja, viestiä niistä käyttäen eri viestintäkanavia sekä hinnoitella tuotteita ja palveluja. Omaa ymmärryksen yrityksen taloudellisista asioista ja osaa toimia yhteistyössä taloushallinnon ammattilaisten kanssa. Omaa tiedot ja taidot tehdä käytännöllistä, yritystoimintaa hyödyntävää (soveltavaa) tutkimustyötä sekä ratkaista tutkimusongelmia. Omaa omien tarpeidensa mukaisen, pienimuotoisen kontaktiverkoston elinkeinoelämän toimijoista. Ymmärtää, kuinka verkostoidutaan ja osaa oma-aloitteisesti olla aktiivisena tahoina valitsemissaan verkostoissa. 3.2.1 Osaamistavoite oppimaan oppimisen osalta Työelämässä menestyminen edellyttää hyviä oppimaan oppimisen kyvykkyyksiä. Niillä tarkoitetaan tietoja ja taitoja kehittää itseään, oppia uusia asioita, tutustua itselle vieraisiin kulttuuripiireihin, viestiä itseään suullisesti ja kirjallisesti sekä kykyä oppia yhdessä muiden kanssa. Näitä kykyjä tarvitaan kaikkialla, työympäristöstä riippumatta. Tästä syystä jokainen rakentaa lla oman yliopiston korviensa väliin. lta valmistuneella opiskelijalla on hyvät, käytännönläheiset taidot tiedon etsimisessä ja tietotekniikan käytössä. Hän osaa etsiä oma-aloitteisesti informaatiota eri tietolähteistä sekä yhdistellä sitä yritystoiminnassa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Tietokone on hänelle luonteva työkalu asiantuntijatöiden suorittamisessa. Hän osaa oppia yhdessä muiden kanssa keskustelemalla ja käyttää muiden osaamista apuna omassa työssään. Opiskelija tuntee myös omat vahvuutensa oppijana ja osaa kehittää itseään läpi työelämän. Hän ymmärtää oman luovan puolensa ja osaa käyttää luovuuttaan ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija omaa asenteen ja kokemuksia hänelle vieraista kulttuureista, olivatpa ne sitten alakulttuureja tai kansallisia kulttuureja. Hän osaa rohkeasti lähestyä vieraista kulttuuripiireistä peräisin olevia ihmisiä sekä ymmärtää oman kulttuuritaustansa vahvuudet ja rajoitteet.

OPETUSSUUNNITELMA 7(12) Opiskelija omaa hyvät, käytännönläheiset vuorovaikutustaidot. Hän osaa ja uskaltaa esiintyä yleisölle käyttäen omaa persoonaansa sekä osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Lisätietoja oppimisen taidoista löytyy n Taitoprofiilista. 3.2.2 Osaamistavoite johtamisen osalta Johtamista voi oppia vain johtamalla, ei istumalla luokkahuoneessa. tarjoaa paljon johtamispelipaikkoja. Harjoittelemme jatkuvasti johtamistaitoja käytännössä. Meillä opitaan tiimityötä sekä rakentamaan ja johtamaan joukkueita. Jokainen tekee käytännön projekteja tiimiyrityksensä kautta. Opimme siis projektien johtamista käytännössä ison linjan johtamista, eli strategiaa, unohtamatta. Päteville johtajille on aina kysyntää. lta valmistunut opiskelija osaa johtaa itseään. Hän tunnistaa omat vahvuutensa ja rajoitteensa sekä tietää hänelle luontevat työskentelytavat. Opiskelijalla on kokemuksia myös työelämässä esiintyvästä paineesta ja hän osaa käsitellä sitä. Opiskelija osaa suunnitella ja johtaa käytännön projekteja. Hänellä on kokemusta useiden projektien toteuttamisesta alusta loppuun saakka projektiryhmän jäsenenä ja projektipäällikkönä. Opiskelija hallitsee myös tiimien rakentamisen ja johtamisen perusteet hän pystyy siis luotsaamaan joukkueita pitkälläkin tähtäimellä. Opiskelijalla on työelämän edellyttämät perustason suunnittelu- ja analysointitaidot. Hän osaa suunnitella työyhteisönsä toimintaa ja laatia yrittäjyydessä tarvittavia strategioita. Opiskelija omaa myös perustaidot valmentamisesta hän pystyy sparraamaan ja valmentamaan työyhteisönsä jäseniä. Lisätietoja johtamisen taidoista löytyy n Taitoprofiilista. 3.2.3 Osaamistavoite käytännön yrittäjyyden osalta ssa opitaan tiimiyrittäjäksi oman tiimiyrityksen ja asiakkaiden avulla. Meiltä kasvaa rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat toimia. Tee aloita, älä odota ohjeita. Tee virheitä ja opi niistä. Kohdista energiasi ratkaisuihin ja tee parhaasi. Hymyile ja pidä hauskaa. Ole nöyrä, kunnioita kanssaihmisiä ja pidä huoli ympäristöstämme. Näin luot menestyksesi uudelleen. Yrittäjyys on kaikkea tätä! lta valmistuva opiskelija osaa kehittää oman tiimiyrityksen toimintaa sekä hahmottaa ja ratkaista yrityksen ongelmia. Hän on oma-aloitteinen, rohkea, asiakaslähtöinen ja itseohjautuva. Opiskelija osaa toimia eri tyyppisten sidosryhmien kanssa asiantuntijana, myyjänä ja asiakaspalvelijana. Hän osaa markkinoida, eli tuotteistaa asiantuntijapalveluja, viestiä niistä käyttäen eri viestintäkanavia sekä hinnoitella tuotteita ja palveluja. Hän omaa ymmärryksen yrityksen taloudellisista asioista ja osaa toimia yhteistyössä taloushallinnon ammattilaisten kanssa.

OPETUSSUUNNITELMA 8(12) Opiskelija omaa tiedot ja taidot tehdä käytännöllistä, yritystoimintaa hyödyntävää (soveltavaa) tutkimustyötä sekä ratkaista tutkimusongelmia. Opiskelija omaa omien tarpeidensa mukaisen, pienimuotoisen kontaktiverkoston elinkeinoelämän toimijoista. Hän ymmärtää, kuinka verkostoidutaan ja osaa oma-aloitteisesti olla aktiivisena tahoina valitsemissaan verkostoissa. Lisätietoja käytännön yrittäjän taidoista löytyy n Taitoprofiilista. 3.3 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana 3.3.1 Ammatillisen identiteetin kehittyminen n tradenomin tutkintoon johtavien opintojen aikana oppija käy läpi opinpolun, jonka aikana hän hankkii tietoja, taitoja ja käytännön kokemuksia, kehittää omaan persoonaansa istuvia asenteita sekä rakentaa itselleen henkilökohtaista kontaktiverkostoa. Tätä opinpolkua voidaan luonnehtia ammatillisen identiteetin ja kyvykkyyksien kehittymisen poluksi. Jokainen tiimiakatemialainen liittyy heti lle tullessaan osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Se toimii toiminnan välineenä ja omana harjoittelukohteena yrittäjyyden oppimiseksi käytännössä. Kyseessä on ns. käytäväperiaate, jossa ideana on, että yrittäjyys syntyy kävelemällä käytävässä jossa on useita mahdollisuuksia tuovia ovia. Oma osuuskuntayritys on yksi näistä ovista se on päänavaus yrittäjyydelle. lla oppiminen on niin toiminnallista (learning by doing) kuin yhteisöllistä (dialogi ja sosiokonstruktivismi). Oppijan opinpolku on tästä syystä tiiviisti yhteydessä hänen tiiminsä kehitysvaiheisiin. Lisäksi valmentajan rooli vaihtuu niin yksilön kehitysvaiheiden kuin tiimin kehityksen mukana. Alla oleva taulukko tiivistää kehityspolun neljään vaiheeseen: Opinpolun vuosi (opintovuosi) Teema Oppijan rooli Valmentajan rooli Tiimin kehitysvaihe 1. vuosi Perustojen luonti Havainnoija Ohjaaja Muodostuminen 2. vuosi Kokeilujen tekeminen Tekijä Kysyjä Myrskyily ja normien rakentuminen 3. vuosi Erikoistuminen Erikoistuja Resurssien luoja Korkea suoritustaso 4. vuosi Yrittäjyys Osaava yrittäjä Asiantuntija (sparraaja) Korkea suoritustaso ja tiimin hajoaminen Kehityspolku on luonnollisesti yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta. Kunkin yksilön kohdalla polku on erilainen, sillä niin lähtökohdat kuin ammatillinen kypsyysaste ovat erilaisia. Myös tiimit kehittyvät eri tavoin riippuen mm. tiimin koosta, jäsenten persoonista ja organisatorisista taustavaikuttimista. Vaiheessa I (1. vuosi) oppija on havainnoijan roolissa. Hän ryhtyy jäsentämään omia ammatillisia tavoitteitaan ja tekemään pienimuotoisia kokeiluja tiimiyrityksensä kautta. Tyypillisiä aktiviteetteja tässä vaiheessa ovat mm. ensimmäisten teoriakirjojen lukeminen ja

OPETUSSUUNNITELMA 9(12) henkilökohtaisen lukutyylin jäsentäminen, tiimiyrityksen perustaminen, alustavien tiimiroolien hahmottaminen muiden tiimin jäsenten kanssa, tutustuminen Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja an yhteisönä, ensimmäisten asiakaskäyntien tekeminen projektien saamiseksi ja kontaktiverkoston rakentamiseksi sekä yrittäjyyden perusteiden sisäistämisen aloittaminen. Valmentaja toimii ohjaavassa roolissa auktoriteettina ja motivoijana. Vaiheissa II ja III (2. ja 3. vuosi) ammatillinen identiteetti on kasvanut. Oppija on siirtynyt havainnoijasta aktiivisemmaksi toimijaksi muun muassa ottamalla vastuulleen isompia projekteja ja toimeksiantoja. Hänelle on tässä vaiheessa muodostunut alkeisymmärrys keskeisistä liikkeenjohdon teorioista sekä niiden sovellutuksista käytäntöön. Oppijan tiimi on ollut ns. myrskyilyvaiheessa (storming) ja sen jäsenet ovat normittaneet pelisääntöjään ja arvojaan tehokkaamman toiminnan aikaansaamiseksi. Oppija on myös ottanut itselleen johtamishaasteen, eli on toiminut projektin päällikkönä. Tätä kautta johtamisosaamisen alkeet käytännössä ovat alkaneet hahmottua. Myös oma erikoistumisala on alkanut saada suuntaa ja oppija on suunnannut opintojaan kohti sitä. Tyypillisiä aktiviteetteja tässä vaiheessa ovat mm. konfliktien käsitteleminen ja ratkaiseminen tiimiyrityksessä, erikoistumisalueeseen liittyvien projektien toteuttaminen ja siihen liittyvän kirjallisuuden lukeminen sekä tiimiyrityksen tuotteiden kehittäminen. Valmentaja toimii näissä vaiheissa kysyvässä roolissa (fasilitaattorina) sekä resurssien luojana (esim. ohjaamalla oppijan hänelle soveltuvaan erikoisvalmennusohjelmaan). Vaiheessa IV (4. vuosi) ammatillinen identiteetti on saanut selkeästi tunnistettavan muodon. Oppija on optimitilanteessa saavuttanut koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä ylittänyt ne valitsemiensa osaamisalueiden (esim. projektijohtaminen tai mainossuunnittelu) osalta. Hänen tiiminsä on läpikäynyt tiimin kehityskaaren edessä on vääjäämätön tiimin hajoaminen ja uusi alku. Tyypillisiä aktiviteetteja tässä vaiheessa ovat mm. opinnäytetyön tekeminen, uuden yrityksen perustaminen sekä olemassa olevien verkostokontaktien vahvistaminen. Valmentaja on opinpolun loppuvaiheessa asiantuntijan roolissa. Hän neuvoo tarvittaessa uuden yrityksen perustamisessa, konsultoi liikeidean kehittämisessä sekä kannustaa oppijaa kokeilemaan siipiään. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset ja kompetenssit ovat opinto-oppaassa. 3.3.2 Kompetenssien kehittyminen Kompetenssien kehittyminen opintojaksojen näkökulmasta löytyy erillisestä Excel taulukosta. 4 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Jyväskylän ammattikorkeakoulu on asettanut opetussuunnitelmien painopistealueiksi neljä linjausta: (1) työelämäyhteyksien systematisointi, (2) opetuksen ja t&k-hankkeiden yhteyden tiivistäminen, (3) yrittäjyyden kehittäminen ja (4) kansainvälisyys. lla on laadittu strategiat kunkin painopistealueeseen keskittymiseksi. Strategiat näkyvät myös näin opetussuunnitelmassa.

OPETUSSUUNNITELMA 10(12) Alla oleva taulukko tiivistää yhteen painopistealueet, strategiset linjaukset sekä näiden vaikutukset opetussuunnitelmaan: Painopistealue Työelämäyhteyksien systematisointi Opetuksen ja t&k hankkeiden yhteyden tiivistäminen Yrittäjyyden kehittäminen Kansainvälisyys n strategialinjaukset ja tavoitteet lyhyesti 200 projektia (yht. n. 20 000 hlö h) elinkeinoelämälle vuonna 2008 Verkostojen aktivointi (mm. Y4, EduCluster ja FinPin) Itse synnytettyjen verkostofoorumien kehittäminen (peitto vuonna 2007 n. 900 hlö) 200 projektia (yht. n. 20 000 hlö h) elinkeinoelämälle vuonna 2008 T&K toiminnan dokumentointijärjestelmien kehittäminen Korkea yrittäjyysprosentti, vähintään 30% vuonna 2010 (todennäköisesti korkeampikin) Aikuiskoulutuksen laajentaminen, tavoitteena olla suurin yrittäjien ammatillisten tutkintojen tuottaja vuonna 2010 Tiimiyrittäjyyttä synnyttävien menetelmien siirto (useita kohteita) JAMK:in esihautomon kehittäminen ja käynnistäminen syksyllä 2008 tai keväällä 2009 Kansainvälisen SoL verkoston aktivointi ja oman fraktaalin perustaminen Kansainvälisen tiimiyrittäjyyden opintokokonaisuuden aloittaminen syksyllä 2008 (mm. Team Entrepreneurs Leadership Program ) Kansainvälisten yhteistyökumppanuuksien vahvistaminen Vaikutus opetussuunnitelmaan Kaikissa n omissa opintojaksoissa opintoja toteutetaan tekemällä projekteja Erikoisopintojaksoja verkostoitumiseen ja foorumien kehittämiseen Taitoprofiilin kompetensseissa verkostoitumistaidot Kaikissa n omissa opintojaksoissa opintoja toteutetaan tekemällä projekteja Tehdyistä projekteista laaditaan raportit ja ne siirretään Intranet järjestelmään Opinnot lla suoritetaan tiimeissä -> matalampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi Opinnot lla suoritetaan käyttämällä omaa tiimiyritystä -> välitön yrittäjyysprosentti Opetussuunnitelman sisältöjä voidaan käyttää sovelletusti JAMK:in esihautomossa Kmpetensseissa kansainvälisyystaidot Opintojaksoissa paljon vaihtoehtoja kansainvälisten projektien toteuttamiseksi Opiskelijat ovat suoraan yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin n strategiat löytyvät erillisestä dokumentista, Rajoja rikkova tiimiyrittäjyys n strategiat 2008-2010.

OPETUSSUUNNITELMA 11(12) 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Lähtökohtana on opiskelijan osaaminen opintojen alussa suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Opiskelija arvioi itse osaamisensa opintojen alussa ja hakee halutessaan hyväksi lukemista aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu henkilökohtaisista opintovalinnoista opintojen alkuvaiheessa. lla tätä tuetaan laatimalla oppimissopimus, eli henkilökohtainen osaamisen kehityssuunnitelma. Sitä päivitetään puolivuosittain. Lisäksi kunkin oppijan kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu valmentajan toimesta (pääasiassa joka lukukausi). Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä ja tämän pohjalta päivitetään oppimissopimusta. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia. Osaamisen kehittymisen arvioinnin mahdollistamiseksi kunkin opintojakson/osaamisalueen osalta on määritelty kriteeristö seuraaville osaamisen tasoille (suluissa käytetyt arvosanat): 1. Aloitteleva osaaja (1-2) 2. Kehittynyt osaaja (3-4) 3. Asiantuntija-osaaja (5) lla kehitetty Taitoprofiili tukee osaamisen arviointia ja noudattaa em. arvioinnin mallia. Lisätietoa siitä löydät erillisestä dokumentista: n Taitoprofiili. 6 AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksi lukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä. Aiemmin hankitun osaamisen toteennäyttämistavat sovitaan koulutuspäällikön sekä asianomaisen osaamisalueen, opintojakson vastuuhenkilön tai vastuuhenkilöiden kanssa. Prosessi on kuvattu selkeästi toiminnanohjausjärjestelmässä. 7 ERILLISET OPETUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄT DOKUMEN- TIT 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaohjeistus 2. n Taitoprofiili, työversio 3. n opetussuunnitelma, laaja versio, työversio 4. n kompetenssitaulukko (Excel taulukko) 5. n strategia Rajoja rikkova tiimiyrittäjyys (esitysaineisto) 6. Yrittäjyyden synnytysprosessi, Rakettimalli (teoriamalli opinpolusta)

OPETUSSUUNNITELMA 12(12) 7. Team Entrepreneurs Leadership Program (opintokokonaisuuden sisällöt, pedagogiikka, opintojaksokuvaus ja osallistumisvaatimukset)