Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 1 / 42 Kokoustiedot Aika 18.06.2014 keskiviikko klo 17:00-19:25 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos, poistui klo 19.15 / 69 Fred Granberg Heidi Juslin-Sandin Isto Havu Tiina Hofström Jari Ihonen Pirkko Kuusela Jaakko Mauriala Marketta Ruutiainen Tea Saarniala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Topi Haarlaa Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Tuomas Frösén Taija Rönnberg Markus Avonius Tero Vainio Timo Virtanen kaupungininsinööri kaupungingeodeetti lakimies nuorisovaltuuston edustaja projektijohtaja, poistui klo 17.40 / 61 hallintopäällikkö, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 2 / 42 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa, 19. päivänä kesäkuuta 2014 Pirkko Kuusela pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen keskuksen asiakaspalvelussa torstaina 26.6.2014 osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 3 / 42 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 58 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 59 Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 6 teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 60 Espoon sairaala -hankkeen esittely 8 61 1-3 Karvasmäentien katusuunnitelman hyväksyminen 9 62 4-8 Eestiläistentien ja LP-alueen sekä Martinsyrjän 12 katusuunnitelmien hyväksyminen 63 9-15 Nummitien, Nummikujan, Kalkkikujan, Pitkäjärvenrannan, 15 Lehtitien, Ensimmäisen - Kahdeksannen Järvikujan, Lehtipolun Ja Nummipolun katusuunnitelmien hyväksyminen 64 16 Teknisen lautakunnan talousarvioesityksen ja 20 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2015-2017 65 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 27 66 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi 29 Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle 67 17 Teknisen lautakunnan opintomatka Turkuun 14.-15.8.2014 33 68 Teknisen lautakunnan vuoden 2014 kokousaikataulun 35 tarkistaminen 69 Tiedoksi merkittävää 36
Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 4 / 42 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan 12.6.2014 päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 5 / 42 58 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirkko Kuusela.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 6 / 42 59 Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Valmistelija / lisätietoja: Satu Lindholm, puh. 046 9772 824 Päätösehdotus Esittelijä: kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 1. Katupäällikön päätöspöytäkirja 21.5.2014 Katu- ja puistoasiat 37. 2. Katupäällikön päätöspöytäkirja 21.5.2014 Katu- ja puistoasiat 38. 3. Rakennuttajapäällikön päätöspöytäkirja 28.5.2014 Hankinta-asiat 5. 4. Katupäällikön päätöspöytäkirja 28.5.2014 Hankinta-asiat 2. 5. Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja 3.6.2014 Hankinta-asiat 6. 6. Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja 2.6.2014 Hankinta-asiat 15. 7. Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja 2.6.2014 Hankinta-asiat 16. 8. Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja 6.6.2014 Henkilöstöasiat 1. 9. Investointipäällikön päätöspöytäkirja 10.6.2014 Hankinta-asiat 2. 10. Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja 5.6.2014 Hankinta-asiat 13. 11. Katupäällikön päätöspöytäkirja 12.6.2014 Katu- ja puistoasiat 44. 12. Hallintopäällikön päätöspöytäkirja 16.6.2014 Hankinta-asiat 1. 13. Katupäällikön päätöspöytäkirja 13.6.2014 Katu- ja puistoasiat 45. 14. Katupäällikön päätöspöytäkirja 13.6.2014 Katu- ja puistoasiat 46. 15. Katupäällikön päätöspöytäkirja 13.6.2014 Katu- ja puistoasiat 47. 16. Katupäällikön päätöspöytäkirja 13.6.2014 Katu- ja puistoasiat 48. 17. Katupäällikön päätöspöytäkirja 16.6.2014 Katu- ja puistoasiat 49.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 7 / 42 Käsittely Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen päätökset 10 17. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 8 / 42 60 Espoon sairaala -hankkeen esittely Ehdotus Esittelijä: kaupungininsinööri Harri Tanska: Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi Espoon sairaala -hankkeen esittelyn. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon sairaala on Espoon kaupungin kaikkien aikojen suurin talonrakennushanke. Sairaala valmistuu keväällä 2016. Projektijohtaja Tero Vainio esittelee hanketta kokouksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 9 / 42 5267/10.03.01/2013 Tekninen lautakunta 52 21.5.2014 61 Karvasmäentien katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Karvasmäki / Karvasmäentie 6686/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 1.1.2013, 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Suunnitelmaselostus 2 Pienennös katusuunnitelmasta 3 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Nähtävillä (7.4.- 23.4.2014) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma koskee Karvasmäki -asemakaava-alueella sijaitsevaa Karvasmäentie-kadun (Karvasbackavägen) parantamista uuden Espoon sairaalan liikenteen toimivuuden takia. Suunnitelmasta ei jätetty yhtään muistutusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 10 / 42 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Karvasmäentie toimii alueellisena kokoojakatuna ja Jorvin sairaala-alueen sisääntuloväylänä. Katua parannetaan uuden Espoon sairaalan liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Katua levennetään Turuntien päässä ryhmittymiskaistoin ja kadun keskelle tulee ajoramppi sairaalan pysäköintilaitokseen. Karvasmäentien parantamisen rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä noin 1 500 000 euroa, josta vesihuollon osuus on noin 95 000 euroa. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin 8 100 euroa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2015. Karvasmäentien rakentaminen toteutetaan osana Espoon sairaala - hanketta. Hanke vastaa pääosin toteuttamiskustannuksista. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteenä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Suunnittelu on aloitettu syksyllä 2013 ja suunnitelmaluonnosta esiteltiin asianosaisille 12.12.2013. Tilaisuuteen saapui yhden kiinteistön asukkaat. Heillä ei ollut suunnitelmaan kommentoitavaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 11 / 42 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä 7.4.- 23.4.2014. Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 2.4.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmasta ei jätetty yhtään muistutusta. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 21.5.2014 52 Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Karvasmäki / Karvasmäentie 6686/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 1.1.2013, 9 1 mom. Käsittely Keskustelun kuluessa Tiina Hofström ehdotti Helena Paimelan kannattamana, että lautakunta jättäisi asian pöydälle. Lautakunta hyväksyi pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 12 / 42 782/10.03.01/2014 62 Eestiläistentien ja LP-alueen sekä Martinsyrjän katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Miikka Hakari, puh. 043 824 9075 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Eestiläistentie ja LP-alue 6733/001 Martinsyrjä 6733/002 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehdystä muistutuksesta liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 1.1.2013, 9 1 mom. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 4 Suunnitelmaselostus 5 Katusuunnitelma 6733/001 6 Katusuunnitelma 6733/002 7 Muistutuksen lyhennelmä ja vastine 8 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio, Martinsyrjä - Kustannusarvio, Eestiläistentie - Kustannusarvio, LP- alue - Muistutus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 13 / 42 Selostus Nähtävillä (12. 26.5.2014) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Eestiläistentie ja LP-alue (Estländarvägen och LP-området) sekä Martinsyrjän (Mårtensliden) katusuunnitelmaehdotukset koskevat katujen saneerausta ja uudistamista Nöykkiössä. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Eestiläistentie ja Martinsyrjä ovat pientaloalueen olemassa olevia tonttikatuja, jotka palvelevat alueen asukkaita. Eestiläistentie ja LP-alueen kustannusarvio (alv. 0 %) on noin 660 000, josta vesihuollon osuus on noin 55 000. Kadun vuosittainen ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin 3000 /vuosi. Martinsyrjän kustannusarvio (alv. 0 %) on noin 106 000, josta vesihuollon osuus on noin 12 000. Kadun vuosittainen ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin 200 /vuosi. Edellä mainittujen katujen kustannusarviot (alv. 0 %) ovat yhteensä 766 000, josta vesihuollon osuus on 67 000. Ylläpitokustannusten muutos yhteensä on noin 3200 /vuosi. Tavoitteena on aloittaa katujen rakentaminen vuoden 2014 aikana. Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty vuosien 2013 2014 aikana ja katu on tavoitteena rakentaa vuosien 2014 2015 aikana. Suunnitelmaluonnosten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 14 / 42 Tiedoksi esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille 25.2.2014. Luonnostilaisuudessa ja sen jälkeen annettu palaute koski lähinnä kadun turvallisuutta, joka on suunnitelmassa huomioitu uudella korotetulla risteysalueella. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä 12.5. 26.5.2014. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, jonka vastine on esitetty liiteaineistossa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 15 / 42 4742/10.03.01/2013 63 Nummitien, Nummikujan, Kalkkikujan, Pitkäjärvenrannan, Lehtitien, Ensimmäisen - Kahdeksannen Järvikujan, Lehtipolun Ja Nummipolun katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Maiju Kivioja-Korhonen, puh. 043 825 3080 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Laaksolahti IV/ Nummitie välillä Pitkäjärventie - Kalkkikuja 6277/ 002 Nummitie välillä Kalkkikuja - Lehtitie 6277/ 003 Nummikuja 6277/ 004 Kalkkikuja 6277/ 005 Pitkäjärvenranta välillä Pitkäjärventie 4. järvikuja 6620/ 002 Pitkäjärvenranta välillä Pitkäjärventie Jupperinranta 6620/ 003 Lehtitie välillä Pitkäjärventie 4. järvikuja 6620/ 004 Lehtitie välillä 4. järvikuja - Nummitie 6620/ 005 1. järvikuja 6620/ 006 2. järvikuja 6620/ 007 3. järvikuja 6620/ 008 4. järvikuja 6620/ 009 5. järvikuja 6620/ 010 6. järvikuja 6620/ 011 7. järvikuja 6620/ 012 8. järvikuja 6620/ 013 Nummipolku 6620/ 014 Lehtipolku 6620/ 015 2) antaa vastauksen suunnitelmista tehtyihin muistutuksiin liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 16 / 42 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 1.1.2013, 9 1 mom. Käsittely Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti, että lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Pitkäjärvenrannan kadun osalta tutkitaan mahdollisuuksia kavennusten tekemiseen sekä kivituhkapinnoitteen käyttöön. Tiina Hofström ja Kirsi Åkerlund kannattivat Ihosen ehdotusta. Isto Havu, Christian Ekroos ja Jaakko Mauriala puolestaan ilmoittivat kannattavansa esittelijän ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää asiasta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ihosen palautusehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotus (jaa) sai neljä ääntä ja Ihosen ehdotus (ei) sai yhdeksän ääntä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Ihosen ehdotuksen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Tekninen lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Pitkäjärvenrannan kadun osalta tutkitaan mahdollisuuksia kavennusten tekemiseen sekä kivituhkapinnoitteen käyttöön. 9 Suunnitelmaselostus / Pitkäjärvenranta ja Lehtitie poikkikatuineen 10 Suunnitelmaselostus / Nummitie, Nummikuja ja Kalkkikuja 11 Pienennökset katusuunnitelmista 6620/001-6620/015 12 Pienennökset katusuunnitelmista 6277/002-6277/005 13 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 14 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet / Nummitie, Nummikuja ja Kalkkikuja 15 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutukset - Kustannusarvio / Pitkäjärvenranta ja Lehtitie poikkikatuineen - Kustannusarvio / Nummitie, Nummikuja ja Kalkkikuja Nähtävillä (8.2.2010 22.02.2010 ja 10.2.2014-24.2.2014) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Laaksolahti IV kaava-alueen katusuunnitelmaehdotukset koskevat Nummitien; Nummikujan; Kalkkikujan; Pitkäjärvenrannan; Lehtitien; Ensimmäisen -; Toisen -; Kolmannen -; Neljännen -; Viidennen -; Kuudennen -; Seitsemännen -; Kahdeksannen järvikujan; Lehtipolun ja Nummipolun rakentamista Espoon Laaksolahdessa (Movägen; Mogränden; Kalkgränden; Lövvägen;
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 17 / 42 Långträskstranden; Första -; Andra-; Tredje -; Fjärde -; Femte -; Sjätte -; Sjunde -; Åttande träskgränden; Lövstigen och Mostigen). Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin yhteensä 23 muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Lehtipolku, Pitkäjärvenranta välillä Neljäs Järvikuja- Jupperinranta, Kahdeksas Järvikuja ja Nummipolku ovat kevyen liikenteen raitteja. Muut kadut ovat pientaloalueen tonttikatuja. Katujen alustavat rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat: katu / vesihuolto - Pitkäjärvenranta 1 051 000 / 198 000 - Lehtitie 771 000 / 152 000 - Ensimmäinen järvikuja 95 000 / 13 000 - Toinen järvikuja 75 000 / 0 - Kolmas järvikuja 68 000 / 5 000 - Neljäs järvikuja 59 000 / 17 000 - Viides järvikuja 44 000 / 7 000 - Kuudes järvikuja 30 000 / 4 000 - Seitsemäs järvikuja 28 000 / 0 - Kahdeksas järvikuja 61 000 / 17 000 - Lehtipolku 28 000 / 3 000
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 18 / 42 - Nummipolku 73 000 / 4 000 Nummitien rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 570 000 euroa. Nummikujan rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 170 000 euroa. Kalkkikujan rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 110 000 euroa. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin 7300. Katusuunnitelmien suunnitelmaselostukset ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuosien 2010-2014 aikana. Nummitien, Nummikujan ja Kalkkikujan luonnosesittelytilaisuus on ollut 19.11.2009, mukana oli 8 henkilöä ja keskustelua syntyi jalkakäytävistä ja hidasteista. Nummitielle toivottiin jalkakäytävää, mutta katualueen kapeuden vuoksi sille ei ole tilaa. Muiden katujen suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuudet pidettiin kahdessa osassa asianosaisille 13.11.2013 ja 14.11.2013. Esittelytilaisuuksissa kävi 45 asukasta. Keskustelua syntyi jalkakäytävistä ja hidasteista. Lehtitielle toivottiin jalkakäytävää, mutta katualueen kapeuden vuoksi sille ei ole tilaa. Pitkäjärvenrantaan jalkakäytävä mahtuu. Osa yleisötilaisuudessa kannatti jalkakäytävää, osa vastusti. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä 8.2.2010 22.2.2010 ja 10.2.2014-24.2.2014. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.2.2010 ja 5.2.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Nummitien, Nummikujan ja Kalkkikujan katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 5 muistutusta. Muista katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 18 muistutusta. Muistutusten lyhenteet ja vastineet ovat liitteenä. Espoon kaupunginmuseo on laatinut mielipiteenään teknisen keskuksen pyynnöstä lausunnon koskien Pitkäjärvenrannan katusuunnitelmaa, joka on osa historiallista Suurta Rantatietä. Mielipiteessä todetaan, että kaikilla kaavatasoilla on huolehdittava siitä, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Mielipiteen mukaan korotettu jalkakäytävä, reunakivat, pollarit ja kestopäällyste heikentävät kohteen erityispiirteitä, ja niiden osalta suunnitelmia on tarkistettava. Mielipiteeseen todetaan seuraavaa:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 19 / 42 Tiedoksi - Vahvistetussa lainvoimaisessa 8.12.1994 Laaksolahti IV asemakaavassa ei ole merkitty erityisiä määräyksiä koskien Pitkäjärvenrannan katua. Pitkäjärvenrannan kadun rakennussuunnitteluvaiheessa on päädytty poistamaan suunnitelmasta pollarit, sekä korvata paaluvälillä 562 646 (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu) asfalttipäällyste kivituhkapinnoitteeksi. Ajoradan asfalttipäällysteen korvaamista asfalttipohjaisella sirotepintauksella tutkitaan rakennussuunnitelmia laadittaessa. - Pitkäjärvenranta on osa Espoon sisäistä ulkoilureittiverkostoa (Espoonjokilaakson esiselvitys II, Pohjoinen, 20.10.2011), jossa Pitkäjärvenrannan katu määritellään kunnostettavaksi palvelemaan ulkoiluverkostoa kevyen liikenteen ehdoilla (suunnittelu ja toteutus 2011-2016). Teknisen lautakunnan käsittelemien Espoonjoen esiselvitysten mukaisesti ko. jalkakäytävä on osa Espoon ulkoilureittikokonaisuutta. - Jalkakäytävää on toivottu niin Pitkäjärvenrannan, Nummitien, kuin Lehtitien asukastilaisuuksissa. Jalkakäytäviä ei mahdu Laaksolahti IV alueen muille kaduille asemakaavan katualueiden kapeuden takia; vain Pitkäjärvenrannan katualueelle mahtuu yhtenäinen jatkuva jalkakäytävä. Pitkäjärvenrannan jalkakäytävän puolesta on toimitettu myös adressi, jonka on allekirjoittanut 40 alueen asukasta (liitteenä muistutuksessa 8). Asukastilaisuuden jälkeen tekniselle keskukselle on lisäksi toimitettu adressi, joka puoltaa suunnitelmassa Pitkäjärvenrantaan esitettyä korotettua jalkakäytävää. Listassa on 40 alueen asukkaan allekirjoitus (liitteenä muistutuksessa 8).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 20 / 42 1775/02.02.00/2014 64 Teknisen lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2015 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille 2015-2017 ja merkitsee tiedoksi toimintaympäristöä koskevan aineiston. Päätös Tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi toimintaympäristöä koskevan aineiston. Liite Oheismateriaali Selostus 16 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti, tammikuu 2014 (Espoo- Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys) - Teknisen ja ympäristötoimen tarina Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan kokonaiskuva toimintaympäristöstä talousarviokehyksen ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvitystyön pohjaksi on tammikuussa 2014 valmistunut kattava Toimintaympäristön tila ja kehitysraportti. Raportissa on kuvattu selvityksen kohteena olevien kuntien toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaa kehitystä vuoteen 2030 saakka. Selvityksessä on kuvattu väestönkehitystä, palvelutuotannon laajuutta ja kustannuksia, maankäytön rakennetta ja suunnitelmia, työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa, asunto- ja rakennustuotantoa sekä kestävän kehityksen ja kuntatalouden tilaa. Talousarviovalmistelua varten päivitetään myös Espoon omaa aineistoa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten osalta. Seudullisena yhteistyönä päivitetään laajaa Helsingin seudun 14 kunnan toimintaympäristöaineistoa, joka löytyy www.helsinginseutu.fi -sivustolta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 21 / 42 Lautakunta käy keskustelun toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksesta teknisen keskuksen toimintaan vuosina 2015-2017 oheisaineiston pohjalta. Taloussuunnitelman valmistelun aikataulua Vuoden 2015 talouskehys käyttötalouden osalta valmistellaan vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 muutetun talousarvion ja sen käytettävissä olevien toteumatietojen pohjalta. Investointikehyksenä käytetään valtuuston 4.12.2013 hyväksymää vuosien 2014-2018 taloussuunnitelman investointiosaa. Investointien kokonaismenot määritellään investointitarpeiden, voimassa olevan suunnitelman sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien ja -rakenteen pohjalta. Valtuusto päätti maaliskuussa TATU -asian käsittelyn yhteydessä kaupungin taseeseen toteutettavien hankkeiden nettoinvestoinneille 180 milj. euron vuosittaisen investointikaton (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuosina 2016-2020. Pitkän aikavälin investointiohjelmaa ja sen tasoa tarkastellaan kehysohjeen ja kehysvalmistelun yhteydessä. Kaupunginjohtaja antaa kehysohjeen 16.6.2014. Investointiohjelman valmistelua nopeutetaan, jotta valtuuston kehyspäätöksessä syyskuussa voidaan aiempaa tarkemmin määritellä myös investointiohjelman suuruutta ja sisältöä. Tekninen lautakunta käsittelee investointeja koskevaa talousarvioesitystä 18.6.2014 ja asia jätetään tuolloin pöydälle. Investointeja koskeva talousarvioesitys vuosille 2015-2019 on jätettävä kaupunginhallitukselle 22.8.2014. Lautakunta päättää asiasta 27.8.2014. Talousarvioesityksen valmistelu käynnistyy konserniesikunnassa lautakunnassa kesäkuussa pöydälle jätetyn esityksen pohjalta. Elokuussa tehty lautakunnan päätös otetaan huomioon asian jatkovalmistelussa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus käsittelee kehysesitystä ja veroprosentteja 25.8.2014. Valtuusto päättää tulostavoitteista, kehyksestä sekä veroprosenteista 8.9.2014. Tekninen lautakunta käsittelee talousarvioesitystä käyttötalouden osalta 24.9.2014. Talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle 30.9.2014. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 3.11.2014 ja 24.11.2014. Valtuustossa asiasta päätetään 3.12.2014. Toimintaympäristön analyysi Toimintaympäristön tila ja kehitys-raportti julkaistiin tammikuussa 2014 Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvitystyön pohjaksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 22 / 42 Raportissa on kuvattu laajasti toimintaympäristön tilaa ja kehityksen suuntaa. Tarkastelun kohteena on kunnan väestörakenne ja -kehitys, väestön hyvinvointi, palveluiden käyttö ja kustannukset, työpaikka- ja elinkeinorakenne, työllisyys, asuntorakentaminen, liikenne ja maankäytön suunnittelu, kestävä kehitys sekä kuntatalous. Aineisto löytyy Espoon kaupungin päätöksentekoon ja kuntauudistukseen liittyviltä sivuilta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2013 -tutkimus valmistui helmikuussa 2014. Tutkimuksen mukaan espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt hieman vuodesta 2012. Kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö päivittävät Espoon omaa toimintaympäristön tilaa koskevaa aineistoa. Eetvartti I neljännes 2014 Espoon toimintaympäristökatsaus on ilmestynyt 22.5.2014. Eetvarttijulkaisussa on neljännesvuosittain ilmestyviä tietoja väestönmuutoksista, työllisyydestä ja työttömyydestä, rakennustuotannosta sekä asuntojen hinnoista. Seudullisena yhteistyönä päivitetään laajaa Helsingin seudun 14 kunnan toimintaympäristöä koskevaa aineistoa www.helsinginseutu.fi -sivustolle. Toimintaympäristön tila käsittelevää esittelyaineistoa löytyy Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset verkkosivujen kautta. Espoo-tarinan toimeenpano ja tulostavoitteiden laadinta Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017 ja pohjana kaupungin kehittämiselle. Strategiaperusta sisältää myös vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Espoon visio on Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan kaupungin keskeisiin haasteisiin: elinvoimaa ikääntyville kestävä kehitys kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys nuorten elinvoimaisuus osallistuva Espoo. Vuoden 2015 projekti- ja toimenpideluonnokset laaditaan syyskuun loppuun mennessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 23 / 42 Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion laadinnan aikataulua ja niiden tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tarina Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteena on luoda viihtyisä ja toimiva ympäristö espoolaisille, varmistaa hyvä maankäyttö ja asuminen, kehittää kaupunkikeskusten vahvuuksia, tehostaa joukkoliikennettä, huolehtia kaupunkiympäristöstä sekä tuottaa palvelut yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Toimiala luo edellytyksiä kaupungin kasvulle ja palveluille. Toimiala vastaa toimitiloista, katuverkosta ja monipuolisista virkistysalueista. Suurin talonrakennushanke Espoon sairaala valmistuu vuonna 2016. Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Kaupunkikeskusten vahvuuksia kehitetään. Voimakas väestönkasvu on merkinnyt jatkuvaa rakentamista ja investointeja liikenneväyliin, asuntoihin, työpaikkoihin, palvelurakenteisiin ja viheralueisiin. Kaupunkirakennetta eheytetään tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin ja luomalla edellytykset Raide- Jokerille. Tavoitteena on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Palvelut kootaan keskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Tuottavuutta haetaan palveluja ja tilaajatehtäviä kehittämällä, sähköisiä palveluja lisäämällä sekä oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella. Maanhankintaa tehostetaan, kaavoitusta ja rakentamista lisätään asuntotuotantoa koskevien sitoumusten täyttämiseksi. Toimiala on aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä, koordinoi kaupungin ilmastotyötä, huolehtii ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Tavoitteena on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Teknisen ja ympäristötoimen tarina ja teknisen keskuksen tarina on oheismateriaalina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 24 / 42 Teknisen keskuksen tuottamat palvelut ja toiminnan kehittäminen Teknisen keskuksen muodostavat kolme palvelualuetta: katu- ja viherpalvelut, kaupunkimittaus- ja geotekniikka sekä hallinto. Tekninen lautakunta turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön rakentamisesta, kunnossapidosta ja viihtyisyydestä sekä hoitaa maanmittausalan palvelutehtävät kaupungin alueella. Vuonna 2013 kunnossapidettäviä katuja oli 1 760 km, kevyen liikenteen väyliä 1 270 km, viherhoitoala 13,7 milj. m 2. Teknisellä keskuksella on laaja yhteistyö ympäristökuntien ja valtion kanssa erilaisissa liikenneverkon rakentamishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä - ja ympäristöasioissa. Toiminta yhteistyökumppanien kanssa perustuu keskinäisiin puite- ja vuosisopimuksiin. Katu- ja vihertoimen tuottavuusvaatimus suunnataan ostettavien palvelujen yksikköhintoihin. Kaupungin itse tuottamien palvelujen rinnalle on hankittu uusia tuottajia markkinoilta ja yksityisten palvelutuottajien käyttöä ylläpidossa lisätään. Tuottavuus ei kuitenkaan kasva siinä määrin, että sillä voitaisiin ylläpitää aiempaa laatutasoa. Laatutasoa joudutaankin tarkistamaan harkitusti alaspäin. Katu- ja viheromaisuuden hallintaa tehostetaan kehittämällä toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena on investointien taloudellisuuden ja palvelu sekä ylläpitotoiminnan tuottavuuden parantaminen. Investointien määrän pysyminen korkealla tasolla vaikuttaa ohjelmointi-, suunnittelu-, rakennuttamis- ja ylläpito-organisaatioiden resurssitarpeeseen. Tekninen kehitys ja lainsäädännön muutokset edellyttävät henkilöstön osaamistason kehittämistä, mm. hankintaosaaminen korostuu. Ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä huolehditaan. Henkilöstömäärän arvioidaan maltillisesti kasvavan tilaajatoimintojen vahvistamisen ja korkean investointitason vuoksi. Teknisen lautakunnan TATU -linjaukset Tekninen lautakunta on 23.4.2014 antanut lausunnon kaupunginhallitukselle TATU -ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tekninen keskus toteuttaa valtuuston hyväksymiä TATU -linjauksia seuraavin toimenpitein: Teknisen keskuksen maksujen ja taksojen ajantasaisuus tarkistetaan jatkossa vuosittain.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 25 / 42 Kaupunki panostaa johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Espoolainen johtaminen (ESJO) -projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Sähköisiä työskentelytapoja lisätään. Ylläpidettävät pinta-alat kasvavat vuosittain 3-5 prosentilla, mikä edellyttää noin 1,0 milj. euron vuosittaista määrärahalisäystä käyttömenoihin, jotta laatutaso voitaisiin säilyttää nykyisellään. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Ylläpidon toimintatapoja tehostetaan ja kustannuksia alennetaan yhteistyössä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa. Ylläpidon yksityistämistä jatketaan ja toimintavuoden aikana kilpailutetaan kolmas alueurakka yksityisillä toimijoilla siten, että urakka alkaa kesällä 2015. Alueurakoiden yksityistämisen jatko ja sen aikataulu on riippuvainen Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitoksen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Sähköisiä itsepalveluja kehitetään. Tekninen keskus edistää omalta osaltaan työpaikkojen sijoittumista Espooseen tarkoittavien hankkeiden vaatimien kaavojen ja lupien ja muiden toteutumisedellytysten oikea-aikaista toteutumista. Lisäksi lautakunta edellytti että, teknisen keskuksen tulee pyrkiä kehittämään konkreettisia tuottavuuden tavoitteita ja mittareita. Teknisen lautakunnan talousarvion valmistelun lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Kunnallisen järjestelmän perusteita ollaan muuttamassa. Kuntiin ja kuntatalouteen vaikuttavia isoja asioita ovat mm. Sote -uudistus, vuonna 2015 toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä kehysriihessä tehty päätös kiinteistöveron ala- ja ylärajan korottamisesta. Eriasteisia ja suuruisia vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen on siten tullut runsaasti. Kuntatalous tulee pysymään edelleen kireänä. Taloudellisen tasapainotuksen ja tuottavuuden lisäystarve koskee koko kuntakenttää. Kaupungin talousnäkymät ovat heikommat kuin vuoden 2014 talousarviosta ja -suunnitelmasta päätettäessä arvioitiin. Kaupungin rahoitusmahdollisuudet ovat kiristyneet olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Talousarviokehys tullaan valmistelemaan siten, että siinä otetaan huomioon valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen ja kaupungin rahoitusaseman säilyminen vakaana myös pitkällä aikavälillä. TATU -ohjelmalla vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin, joita ovat mm. väestörakenteen muutos, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvu sekä talouskasvun niukkuus, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 26 / 42 TATU -ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Teknisen lautakunnan määrärahakehys vuosille 2015-2017 Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. Vuoden 2014 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat muutetun talousarvion mukaan 19,2 milj. euroa ja toimintamenot 46,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön on 2,4 milj. euroa. Tekninen lautakunta on käsitellyt huhtikuun seurantaraportin 21.5.2014. Tulojen arvioidaan ylittyvän maankäyttö- ja kehittämiskorvausten osalta noin 8,0 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tuloarvioita on esitetty korotettavaksi vastaavasti. Menojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Teknisen lautakunnan 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet -investointeja koskeva menoennuste on 109,9 milj. euroa. Määrärahaa esitetään lisättäväksi 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen (HA) osalta 8,0 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteutumiseen. Investointitulojen 0,45 milj. euroa arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Kaupunginjohtaja antaa kehysohjeen 16.6.2014. Toimiala jakaa alustavan kehyksen tulosyksiköille elokuussa. Yksiköt käynnistävät taloussuunnitelmaesityksen laadinnan varsinaisesti tämän jälkeen. Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi vuosille 2015-2019 investointien osalta on valmisteltu erillisenä asiana lautakunnan kesäkuun kokoukseen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 27 / 42 357/00.01.03/2014 65 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) merkitsee tiedokseen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. 2) toteaa, että tilaaja-tuottaja -toiminnassa tekninen keskus on ollut edelläkävijä ja toimintatapa on ollut käytössä jo vuodesta 2005 alkaen. Aluksi tilaaja ja tuottaja olivat teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelujen sisäisiä yksiköitä, mutta vuoden 2011 alussa tuottaja siirtyi palveluliikelaitosten toimialalle ja nimettiin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseksi. Toiminnan kehittämisen suuntaviivat ja yhteiset tavoitteet on kuvattu kumppanuus- ja vuosisopimuksissa. Niiden mukaisesti on toimittu mahdollisimman samankaltaisesti, kuin yksityisten urakoitsijoiden kanssa toimitaan. Kaikista rakentamisen- ja ylläpidon urakoista on pyydetty ja saatu tarjous sekä tehty sopimus. Laskutus on perustunut ennalta sovittuun maksuaikatauluun tai työmaakokouksissa todettuun urakan etenemiseen. Liikelaitos ei ole joutunut kilpailemaan urakoista, mutta tilaajalla on ollut mahdollisuus jättää urakka tilaamatta liikelaitokselta, jos hinta on katsottu lian korkeaksi ja kilpailuttaa urakka yksityisillä. Yhtenä tavoitteena on ollut selvittää kaupungin oman liikelaitoksen hintatason kilpailukyky yksityisiin verrattuna. Liikelaitoksen selvityksen perusteella heidän kadunrakentaminen on 21 49 % kalliimpaa kuin yksityisten urakoitsijoiden rakentaminen. Liikelaitokselta tilatun kadunrakennuksen vuotuinen volyymi on noin 13 milj. euroa. Teknisen keskuksen kilpailuttamien ylläpidon alueurakoiden tarjousten perusteella liikelaitoksen katuylläpito on noin 142 % kalliimpaa kuin yksityisten urakoitsijoiden. Liikelaitokselta tilatun katuylläpidon vuosittainen volyymi on ollut noin 12 milj. euroa. Viherrakentamisessa ja -ylläpidossa liikelaitoksen kilpailukyky on edellä mainittuja parempi. Lautakunta pitää tärkeänä, että liikelaitosten tulevaisuudelle määritellään selkeä visio ja kehittämisen aikataulu mahdollisimman nopeasti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 28 / 42 3) pitää tärkeänä, että kaupunginhallitus käynnistäisi riittävän tavoitteellisen esteettömyysohjelman laatimisen kaikkien toimialojen yhteistyönä. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 Tarkastuslautakunta on laatinut vuoden 2013 arviointikertomuksen. Kertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi mm. sitä, missä määrin valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valtuusto on kokouksessaan 19.5.2014 velvoittanut kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 29 / 42 1932/11.01.03/2014 66 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle Valmistelijat / lisätiedot: Laura Yli-Jama, puh. 046 877 2220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Ulf Johansson ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet 14.4.2014 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kaupunginhallitus teettää suunnitelman pienelle säännöstelyaltaalle/ järvelle Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle. Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Kirkkojärvi oli alkujaan matala tulvajärvi, jota kuivatettiin jo ennen Turunväylän rakentamista. Tien rakentamisen yhteydessä Kirkkojärvi kuitenkin kuivui nykyiseen muotoonsa, kun Espoonjokea ruopattiin ja uoman linjausta muutettiin Turunväylän alituksen kohdalla. Kirkkojärven palauttaminen on ollut esillä jo 1990-luvulta saakka. Vuonna 2002 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun yhtenä tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaakson vesiaihe alueen keskeiseksi maisemaelementiksi. Tekninen keskus teetti v. 2011 Kirkkojärven teknistaloudellisen selvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy). Selvityksen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan maltillinen vaihtoehto, jossa Turunväylän alapuolisella alueella nykyisellään joutomaana oleva jokivarsi saataisiin toiminnalliseksi virkistysalueeksi ja vanha Kirkkojärvi palautettua ainakin maisemallisena elementtinä alkuperäiselle paikalleen Turunväylän pohjoispuolelle tai Turunväylän alapuoliselle tulva-alueelle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 30 / 42 Kirkkojärvenpuiston asemakaava Turunväylän eteläpuolelle tuli vireille vuonna 2012. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueelle uusi vesiaihe. Valmistelun tueksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti vuonna 2013 Kirkkojärvenpuiston alustavan yleissuunnitelman (LOCI Maisema-arkkitehdit Oy). Espoonjoen tulvimisen hallinta nousi suunnitteluprosessin aikana voimakkaasti esiin. Teknisessä keskuksessa teetettiin selvitykset: Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä sekä Espoonjoen tulvanhallinnan jatkotarkastelut (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 2013 ja 2014). Näissä selvityksissä tulvanhallinnan keinoina tutkittiin Turunväylän yläpuolelle toteutettavia tulva-alueita sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliselle alueelle tarvittavia tulvasuojausrakenteita. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on vuosina 2012 14 selvittänyt Espoonjoen perkaamisen vaikutuksia Kirkkojärven alueen vedenkorkeuksiin (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, v. 2012). Perkauksen vaikutus Turunväylän kohdalla on vähäinen. Laajamittaisen, joen alajuoksulle ulottuvan perkauksen laskennallinen vaikutus Kirkkojärven alueen tulvavedenkorkeuksiin on huomattava, noin yhden metrin luokkaa. Laskennan perusteella voidaan arvioida, että raskailla perkaustoimenpiteillä olisi mahdollista vähentää oleellisesti Kirkkojärven alueen tulvariskiä. Espoonjoen perkauksen mahdollinen tarkempi suunnittelu vaatii kuitenkin useiden reunaehtojen huomioimista ja tarkempaa selvittämistä. Huomioitavia luontoarvoja ovat ainakin taimen, vuollejokisimpukka sekä meriuposkuoriaiset. Lisäksi perkauksilla voi olla vaikutusta Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueeseen. Virtaamaselvitykset Virtaama- ja vedenkorkeustarkastelujen perusteella Espoonjoen pinta nousee keskimääräisessä ylivirtaamatilanteessa, yleensä keväisin, tasolle +4.24 mpy (N2000), jolloin suuri osa Kirkkojärvenpuistosta on veden alla. Kesäaikana puistoalue on suurimmaksi osaksi kuivana. Kirkkojärven rakennusten lattiatasojen ja Turunväylän korkojen vuoksi tulvaveden pinta ei saa nousta yli +5.24 mpy (N2000). Espoonjoen vuotuiset virtaamavaihtelut ovat suuria, mikä tulvanhallinta huomioiden estää tasaisena pysyvän vesipinnan muodostaminen. Turunväylän yläpuolisen tulva-altaan tarkastelu Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä -raportissa tarkasteltiin mahdollisuutta toteuttaa Espoonjoen pääuoman yhteyteen Turunväylän pohjoispuolelle tulva-alue, jolla pyrittäisiin viivyttämään tulvahuippua. Tulva-alueen tarkastelu perustuu ajatukseen, jossa Turunväylää korotettaisiin, ja sen yhteyteen toteutettaisiin patorakenne, joka yhdessä Turunväylän uuden penkereen kanssa mahdollistaisi Espoonjoen tulvahuipun viivyttämisen Turunväylän yläpuolella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 31 / 42 Tarkasteltavassa vaihtoehdossa Turunväylän alittava Espoonjoen virtaama säädettäisiin tien yläpuolella olevalla patorakenteella tulvahaittaa aiheuttamattomaan tasoon, joksi arvioitiin 6 m 3 /s. Sallitun tason ylittävä virtaama varastoitaisiin väliaikaisesti tulva-alueelle Espoonjoen varteen Turunväylän pohjoispuolella. Laskelmissa käytettiin DI Lauri Harilaisen diplomityön yhteydessä simuloituja virtaamakäyriä ilmastonmuutoksen ennakoitu muutos huomioiden. Tarvittava tulva-alueen tilavuus laskettiin virtaamakäyrien ja sallitun purkuvirtaaman erotuksen ja kuluneen ajan perusteella ja sitä verrattiin käytettävissä olevaan tilavuuteen nykyisten maanpinnan tasojen yläpuolella. Turunväylän pohjoispuoleisesta alueesta tehtiin maanmittauslaitoksen 2 x 2 metrin korkeusmallin perusteella laskelmat eri korkeustasojen ja nykyisen maanpinnan väliin jäävästä tilavuudesta, joka siis toimisi tulvavarastona vedenpinnan noustessa. Nykyisillä maanpinnanmuodoilla mahdollista tulvatilavuutta ensimmäisenä rajoittava tekijä on Turunväylän tasaus, jonka alimmat kohdat ovat noin tasossa +5.0 mpy (N2000) ja tasossa +5.25 mpy (N2000) kaikki kaistat ovat veden alla. Korkeusasemalla +5.0 Turunväylän pohjoispuolella on mahdollista tulvatilavuutta vain noin 0.26 milj. m3, mikä on aivan liian vähän ylivirtaamien rajoittamista ajatellen. Allas täyttyisi jo kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla (joen virtaama 14,3 m 3 /s) muutamassa tunnissa. Turunväylän korottaminen ELY-keskuksen suunnitelman mukaan nykyisestä korosta n. 1 metrillä jää myös niin alhaiseksi, että tien pohjoispuolelle jäävä mahdollinen tulvatilavuus on merkityksetön harvinaisten ylivirtaamien hallitsemiseksi. Koska Turunväylän kupeessa ei ollut riittävää tilavuutta ylivirtaamien viivyttämiseksi, tarkasteltiin lyhyesti mahdollisuuksia käyttää Espoonjoen yläjuoksun Bodom- ja Pitkäjärveä nykyistä tehokkaammin puskuroimaan ylivirtaamia. Molempien järvien ranta-alueilla esiintyy kuitenkin jo nykyään tulvahaittaa ylivirtaamakausilla, jolloin niihin ei voida varastoida enempää vettä. Viivytystilavuuden kasvattaminen ei siis tule kysymykseen järvissäkään. Edellä esitetyin perustein Turunväylän yläpuolelta ei ole osoitettavissa riittävää tai edes osittain harvinaisia ylivirtaamia pienentävää tulvatilavuutta. Keinotekoinen tulva-alue ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu. Erittäin kokeneiden vesistöasiantuntijoiden toimesta tehtyjen useiden, laajojen selvitysten perusteella ei ole perusteltua toteuttaa tai palauttaa Kirkkojärveä Turunväylän kummallekaan puolelle. Rakenteellinen tulvasuojaus Kirkkojärvenpuistossa Koska tulvatilavuutta ylivirtaamien riittäväksi viivyttämiseksi ei ole Turunväylän pohjoispuolelta osoitettavissa eikä ELY-keskuksen Espoonjoen perkaamista koskevissa selvityksissä todettu vähäisellä perkaamisella olevan riittävän suurta vaikutusta tulvakorkeuksissa,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 32 / 42 Tiedoksi tarvitaan em. toimenpiteiden tueksi todennäköisesti rakenteellisia suojauksia Kirkkojärvenpuistossa. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 33 / 42 762/00.00.01/2014 67 Teknisen lautakunnan opintomatka Turkuun 14. 15.8.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta nimeää lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen, nuorisovaltuuston ja henkilöstön lautakuntaan nimeämät edustajat osallistumaan opintomatkalle Turkuun 14. 15.8.2014. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt voi jäsenen henkilökohtainen varajäsen osallistua matkalle hänen sijastaan. Osanottajille voidaan maksaa korvauksia luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 17 Teknisen lautakunnan opintomatka Turkuun, ohjelmaluonnos Tekninen lautakunta tekee opinto- ja tutustumismatkan Turkuun elokuun puolivälissä. Matkan keskeisin tavoite on tutustua Turun kaupungin sekä eräiden muiden kuntien ratkaisuihin teknisen sektorin palvelutuotannon järjestämisestä. Opintomatkan teemoja ovat mm. tilaaja-tuottaja -malliin liittyvät kysymykset, tuotanto-organisaation järjestäminen osakeyhtiömuotoisesti sekä tuotannon tilaaminen kattavasti markkinoilta. Turun kaupunki on ollut viime vuosina eturivin toimija em. kysymyksissä. Matkan aikana pidettävässä seminaarissa kuullaan myös muiden kaupunkien, mm. Lahden kaupungin, kokemuksista järjestää tekninen palvelutuotanto uudella tavalla. Opintomatkan tarkoituksena on hankkia lisätietoa palvelutuotannon kehittämisestä. Palvelujen järjestämiseen liittyvät kysymykset olivat keskeisesti esillä, kun lautakunta käsitteli 23.4.2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteitä. Matkan aikana tutustutaan myös Turun kaupungin ajankohtaisiin hankkeisiin sekä tavataan Turun kaupungin teknisen sektorin luottamushenkilöitä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 34 / 42 Matkan yhteydessä 15.8.2014 pidetään myös lautakunnan kokous, jossa käsitellään lautakunnan investointiesitystä vuodelle 2015. Matkan kustannukset maksetaan teknisen lautakunnan määrärahoista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Tekninen lautakunta 18.06.2014 Sivu 35 / 42 408/00.01.02/2013 68 Teknisen lautakunnan vuoden 2014 kokousaikataulun tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta pitää kokouksen perjantaina 15.8.2014 klo 8.30 Turun opintomatkan yhteydessä. Kokouspaikka ilmoitetaan kokouskutsussa. Sovelletut oikeusohjeet: Espoon kaupungin hallintosääntö Päätös Selostus Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen lautakunnan investointiesitystä vuodelle 2015 ei ollut valmisteluteknisistä syistä mahdollista käsitellä kesäkuun kokouksessa. Tästä syystä esitetään kokouksen pitämistä lautakunnan Turkuun suuntautuvan opintomatkan yhteydessä. Tiedoksi