Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003
Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia mutta monopolisti ei pysty ryhmittelemään kuluttajia ulkoisen signaalin perusteella Mahdollisia erottimia olisivat: ikä, asema, sijainti, olemassa oleva asiakassuhde
Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Monopolisti tuo markkinoille saman tuotteen useassa eri muodossa Tarjotun valikoiman sisällä eroja hinnan suhteessa määrään, laatuun tai johonkin muuhun ominaisuuteen Kukin vaihtoehto on tarkoitettu tietylle erilliselle kuluttajaryhmälle. Esimerkkejä: murot ruokakaupassa, automallit, kännykkäliittymät.
Seuraus Vaatimus kannustimien yhteensopivuudelle: Kuluttaja toimii monopolistin haluamalla tavalla vain jos hän saa suurimman hyödyn ostamalla juuri hänelle tarkoitetun tuotteen. Kysynnän siirtyminen
Kaksiosainen hinnoittelu T T=A+p Taksi Puhelut Valokuvat : Kamera + kuvat
Kaksiosainen hinnoittelu Määrittelyjä Kuluttajan hyötyfunktio U i θ iv = ( ) T ( ), > 0 0, = 0 V() : tuotteen kuluttajasta riippumaton arvo V(0)=0, V () > 0, V () < 0 : Kuluttajan i yleinen hyötykerroin θ i V() Tietyin oletuksin pätee θ i ~1/Û i (I) eli hyötykerroin voidaan johtaa kuluttajan tuloista I.
Kaksiosainen hinnoittelu Oletukset markkinoista Vakiotuotantokustannukset c Kaksi kuluttajatyyppiä 1 ja 2. Hyötykertoimet θ 1 < θ 2 Osuus kuluttajista 1: λ, 2: (1-λ) Yksinkertainen arvofunktio 2 V ( ) = 2 Näistä saadaan kysyntäkäyrät p Di ( p) = arg max( U (, p, A) = i θ ja kuluttajien nettoylijäämät Markkinat kokonaisuutena: i i θ 2 θ 1 p m c S ( p) = p S 2 (p m ) S 1 (p m ) ( θ p) i 2θ 1 i 2 ( p) + ( 1 λ) D ( ) D( p) = λd p 2, 1 2 λ 1 λ θ = + θ θ
Optimaalinen kaksiosainen hinnoittelu T = A + p k rajoitus: A S 1 (p) ( S 1 (p) < S 2 (p) kaikilla p) T Monopolin voitot A+p k U 2 = C 2 >0 max S 1 (p) + (p-c)d(p) tulos: p k c = 2 θ / θ θ1 A = 1 ( c 2θ 1 + θ ) 2( θ 2θ ) 2 1 2 A D 1 (p) D 2 (p) U 1 = 0 c
Vertailuratkaisuja Täydellinen hintadiskriminaatio: p t =c, A i = S i (p t ) Ei hintadiskriminaatiota p L =(c+θ)/2 Tavallinen monopolihinnoittelu on kaksiosaisen hinnoittelun erikoistapaus ehdolla A=0. П t П k П L c = p t p k p L Taustalla oletus: monopolisti palvelee molempia kuluttajatyyppejä
Kytkykaupat Kaksiosainen tuote: perusosa ja sen täydennykset Auto ja alkuperäiset varaosat Kännykkä ja liittymä Keski-Euroopassa IBM:n tietokone ja reikäkortit Täydennykset on kytketty perustuotteeseen eli ne on ostettava perustuotteen valmistaneelta monopolistilta.
Kytkykaupat Vaihtoehtojen vertailu: Kytketty hinnoittelu: Vastaa yhden tuotteen kaksiosaista hinnoittelua. Ei kytkentää: Perustuotteella normaali monopolihinta, täydennykset vapaasti kilpailluilta markkinoilta. Seuraukset: Perustuote kytkykaupassa halvempi, täydennystuote kalliimpi. Huomioitavaa: Aiheuttaa hyvinvointitappioita kytketyn täydennystuotteen hintavääristymän kautta. Oletus: monopoli palvelee kaikkia kuluttajaryhmiä.
Epälineaarinen hinnoittelu Tilanteessa, jossa monopolistin tuotteilla ei ole jälleenmyyntimarkkinoita hintadiskriminaation vaarana on vain kysynnän siirtyminen. Malliesimerkki: elintarvikkeet Monopolisti voi saavuttaa kaksiosaista hinnoittelua paremman tuloksen epälineaarisella hinnoittelulla. Graafisena esimerkkinä edellä kuvattu kahden kuluttajaryhmän tapaus.
Epälineaarinen hinnoittelu T T=A+p k E 2 θ 2 V()-T()= C 2_2 θ 2 V()-T()= C 2_1 T()-c= C m1 L 2 L 1 θ 1 V()-T()= 0 D 1 (p) D 2 (p) D 2 (c*)
Epälineaarinen hinnoittelu jatkuvin parametrein Hyötykerrointen jakauma kuluttajajoukossa: Kuluttajan hyötykerroin, kysyntä ja hinta: Monopolistin voitot ovat tällöin: Optimoinnin rajoitukset: Kuluttajien rationaalisuus Ehto pienimmän θ:n osalta riittää Kysynnän siirtymisen estäminen f θ, ( θ ), θ [ θ, θ ] ( θ ), T ( ( θ )) θ ( θ )[ T ( ( θ )) c( θ )] Π = f θv θv θ ( ( θ )) T ( ( θ )) dθ ( ( θ )) T ( ( θ )) = max[ θv ( ( ϕ) ) T ( ( ϕ) )], θ 0 [ θ, θ ], ϕ [ θ, θ ] ϕ
Epälineaarinen hinnoittelu jatkuvin parametrein Ratkaisu on esitetty kirjassa s.154-156 max{ f ( θ )[ θv ( ( θ )) c( θ )] V ( ( θ ))[ i F( θ )]} θ [ θ, θ ] ( θ ) Seurauksia: vähiten tuotetta arvostavan kuluttajan ylijäämä = 0 Ylijäämä kasvaa arvostusparametrin myötä Vain korkeimman hyötykertoimen kuluttajat ovat sosiaalisessa optimitilassa: vääristymän puuttuminen huipulta [ θ ( θ ) = D () c, ( θ ) < D ( c) θ θ ) θ θ, Yksikköhinta pienenee hyötykertoimen kasvaessa T() on konkaavi => Epäl. hinnoittelu voidaan muodostaa joukosta lineaarisia kaksiosaisia hintoja. (T():n tangentit )
Laatu vs. määrä Edellä esitetyissä malleissa hintadifferentiaatio tapahtui hinta-määrä suhteen perusteella Usein erottavana tekijänä on tuotteen tai palvelun laatu Luokat lentokoneissa ja junissa, vakuutusten kattavuus, ravintolan oma jono vip-asiakkaille Tarvitaanko uudet mallit?
Laatu vs. määrä Merkitään seuraavasti: Kuluttajan hyötyfunktio: U = θs-p(s) edellisessä s = Laatu vastaten luvun 2 määritelmiä. Laadun tuotantokustannukset: = c(s) missä on kasvava ja konveksi funktio kustannuksia vastaava laatu: s = V() = c -1 () Kuluttajan hyötyfunktio U = θ V() -p(v()) Monopolistin kustannukset ovat suoraan verrannolliset muuttujaan => Mallit ovat muodollisesti yhtenevät.
Mallien laajennukset Edellisissä esityksissä oletettiin 1. monopolistin palvelevan aina koko asiakaskuntaa. Tämä ei ole välttämättä monopolistin kannalta optimaalista varsinkaan jos palvelun tasolle asetetaan ulkopuolisia ehtoja. Monopolistin kiinnostus eri asiakasryhmiä kohtaan riippuu luonnollisesti niiden suuruudesta suhteessa koko kuluttajajoukkoon. 2. hintadiskriminaation tapahtuvan aina vain yhden muuttujan (määrä, laatu) suhteen kerrallaan Todellisuudessa tarjontaa monipuolistetaan usein useamman parametrin suhteen. 3. tuotteen arvon olevan vain määrän funktio V(). Mallit voidaan laajentaa myös tapauksiin, joissa V(θ,) kunhan V/ θ>0 ja 2 V/ θ > 0
Kylkiäistuotteet ja pakettitarjoukset Hintadiskriminaatio johtaa määräalennuksiin Optimiratkaisu voi sisältää useamman yksittäistuotteen myymisen niputettuna Meno-paluu liput Mahdollista on myös eri tyyppisten tuotteiden yhdistäminen eli kylkiäistuotteiden myynti. Perusteita: Suurtuotannon edut tuotannossa tai jakelussa Monopolisti voi valita kohderyhmäkseen vain suuremman kysynnän omaavan osan kuluttajista.
Kotitehtävä Ravintolassa myydään pihvejä sekä perunoita. Asiakaskunta koostuu kahdesta yhtä suuresta ryhmästä, joiden mieltymykset poikkeavat toisistaan. Pihvit Perunat Työssä käyvät 4 1 Opiskelijat 2 3 Mieltymyslukuihin sisältyy sekä nälkäisyyden aste että makutottumukset. Millaisen ruokalistan saisit eteesi tässä ravintolassa jos oletetaan ravintoloitsija rationaaliseksi. Olisitko hintadiskriminaation kohteena? Perustelut.