Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2015 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY
Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 22 Työterveyshuolto 22 Koulutus ja kehittäminen 24 Henkilöstöetuudet 26 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 27 6 Yhteistoiminta 28 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 28 7 Henkilöstöjaosto 32 8 Henkilöstöviestintä 33 Liitteet 34 Kansilehden kuva: Satu Kungsbacka 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
1 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston sekä henkilöstökyselyllä kerättyjen tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Henkilöstökertomukseen on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen osalta tiedot perustuvat toimialojen itse antamiin tietoihin. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnonalan toiminnasta. Vuoden henkilöstöä koskeva merkittävä päätös oli, että Kokkolan kaupungin terveyskeskuksessa oleva teknisen huollon henkilöstö (kolme henkilöä) siirtyy vuoden 2015 alusta lukin Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palvelukseen. Kokkolan Sataman henkilöstö (28 henkilöä) ja liiketoiminta siirretään vuoden 2015 alusta lukien Kokkolan Satama Oy:lle ja Kokkolan Energian henkilöstö (65 henkilöä) liiketoiminta siirretään vuoden 2015 alusta Kokkolan Energia Oy:lle. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 3 923, joista vakinaisia oli 3 046 (41 enemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 877, joka on 111 vähemmän kuin vuonna. Luvuissa näkyy siirtymä määräaikaista palvelussuhteista vakituisiin, jota on tapahtunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilötyövuosien määrä oli 2 908. Palkkamenot olivat 137,2 milj. euroa. Miesten keski-ikä oli 47 v 1 kk. Se oli laskenut kymmenellä kuukaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten keski-ikä oli 47 v 3 kk. Se oli laskenut kahdeksalla kuukaudella. Vakituisesta henkilöstöstä oli naisia 78,9 % ja miehiä 21,1 %. Henkilöstön sairauspäivien määrä jatkoi laskuaan edelleen vuonna. Sairauspäiviä oli 56 499 kalenteripäivää, joka on 3 728 päivää vähemmän kuin vuonna. Henkilöä kohti sairauspäiviä oli 14,4 kalenteripäivää, vuonna vastaava luku oli 15,0. Kokkola-päivänä 7.9. pidetyssä työmerkkipäiväjuhlassa muistettiin lahjoilla pitkän työuran tehneitä henkilöitä. Lahjojen saajina oli 18 henkilöä, joilla oli 40 vuotta kunnallista palvelua, 58 henkilöä, joilla oli 30 vuotta kunnallista palvelua sekä 56 henkilöä, joilla oli 20 vuotta kunnallista palvelua. Kaupunginhallitus päätti 13.1. aloittaa koko kaupunkiorganisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut päättyivät 3.3.. Kokkolan kaupungin henkilöstö lomautettiin tietyin rajauksin vuonna enintään 14 päiväksi ja tuntipalkkaiset 10 päiväksi. Lomautus oli mahdollista korvata vapaaehtoisella palkattomalla vapaalla. Virassa olevan henkilöstöjohtajan siirtyessä hoitamaan erityisasiantuntijan tehtäviä, aloitti syyskuussa henkilöstöjohtajan virkaan valittu Patrik Lindholm työt. Henkilöstökertomuksen tilastotiedot ovat koonneet palkkasihteeri Risto Kaustinen ja palvelussuhdepäällikkö Sirpa Hannula, joka on myös kirjoittanut oman vastuualueensa tekstiosuuden. Tilastot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Muut kirjoittajat ovat henkilöstöpäällikkö Elina Riippa, työsuojelupäälliköt Riitta Sarantila ja Sinikka Tuomaala, uudelleensijoituksen henkilöstösuunnittelija Sirkka Uschakoff, henkilöstöjohtaja Patrik Lindholm sekä työterveyshuolto Työplus. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3
2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä 31.12. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä 3 923. Henkilöstömäärä on vähentynyt 2,1 % edellisestä vuodesta. Vakinainen henkilöstö on lisääntynyt 1.1.2009 toteutuneesta kuntaliitoksesta 11,2 %. Vuoden aikana valmisteltiin terveyskeskuksen materiaalipalvelujen ja teknisen henkilöstön siirtoa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun ylläpidettäväksi siten, että henkilöstö (neljä henkilöä) siirtyy Kiurun palvelukseen 1.1.2015 alkaen. Samoin valmisteltiin Kokkolan Sataman ja Kokkolan Energian henkilöstön ja liiketoiminnan siirto perustetuille yhtiöille Kokkolan Satama Oy:lle ja Kokkolan Energia Oy:lle. Sataman siirtyvän henkilöstön määrä on 28 henkilöä ja energian 65 henkilöä. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä 2010 - määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset Sosiaali- ja terveyspalveluiden määräaikaisia ns. ketjuuntuneita palvelussuhteita vakinaistettiin vanhus- ja terveyspalveluihin. Kaupungin henkilöstöstä 77,6 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (22,4 %) laski hieman edellisestä vuodesta (25,0 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (noin 20,7 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne). 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2010 2011 2012 työllistetyt 58 51 34 23 7 määräaikaiset 998 1 072 1 044 981 870 vakinaiset 2 764 2 809 2 948 3 005 3 046 Taulukko 21, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Määräaikainen Määräaikainen Työllistetyt Työllistetyt Yhteensä Yhteensä Keskushallinto 208 205 66 60 11 5 285 270 Ympäristöterveydenhuolto 27 27 10 9 0 0 37 36 Sosiaali- ja terveystoimi 1 044 1 098 435 381 3 2 1 482 1 481 Sivistystoimi 1 026 1 023 364 356 4 0 1 394 1 379 Tekninen toimiala 389 398 66 39 5 0 460 437 Liikelaitokset 201 198 21 16 0 0 222 214 Aluepelastuslaitos 110 97 19 9 0 0 129 106 Yhteensä 3 005 3 046 981 870 23 7 4 009 3 923 Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 sivutoimiset osa-aikaiset kokoaikaiset Henkilöstöstä oli vuoden lopulla: Kokoaikaisia 3 225 henkilöä (v. 3 271, vähennystä 1,4 %) Osa-aikaisia 698 henkilöä (v. 738 henkilöä, vähennystä 5,4 %) Sivutoimisia 618 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia 74,9 %, sivutoimisia opettajia 22,7 % ja muita 2,4 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto 217 80,1 54 19,9 0 0,0 271 Ympäristöterveydenhuolto 26 70,3 11 29,7 0 0,0 37 Sosiaali- ja terveystoimi 1 162 77,2 334 22,2 9 0,6 1 505 Sivistystoimi 1 155 76,5 215 14,2 140 9,3 1 510 Tekninen toimiala 379 88,1 49 11,4 2 0,5 430 Liikelaitokset 183 83,6 32 14,6 4 1,8 219 Aluepelastuslaitos 103 18,1 3 0,5 463 81,4 569 Yhteensä 3 225 71,0 698 15,4 618 13,6 4 541 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5
Ikärakenne Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä on 50-59 vuotiaat. Heitä on 34,2 % koko henkilöstöstä. Toiseksi suurin ikäryhmä on 40-49 vuotiaat, joita on 27,6 %. Alle 30-vuotiaiden osuus on 5,2 % ja yli 65 vuotiaiden 1,5 %. Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset 0 200 400 600 800 1000 1200 Taulukko 3: Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Lukumäärä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Lukumäärä naiset Keskushallinto 50 v 49 v 35 51 v 5 kk 52 v 8 kk 170 Ympäristöterveydenhuolto 50 v 2 kk 48 v 5 kk 5 42 v 1 kk 43 v 8 kk 22 Sosiaali- ja 47 v 8 kk 47 v 3 kk 72 47 v 6 kk 47 v 11 kk 1 023 terveystoimi Sivistystoimi 45 v 9 kk 45 v 2 kk 148 47 v 8 kk 47 v 876 Tekninen toimiala 51 v 2 kk 50 v 1 kk 200 51 v 3 kk 51 v 11 kk 200 Liikelaitokset 46 v 6 kk 46 v 8 kk 94 44 v 1 kk 44 v 4 kk 104 Aluepelastuslaitos 45 v 3 kk 45 v 4 kk 89 36 v 1 kk 38 v 1 kk 8 Koko kaupunki 47 v 11 kk 47 v 1 kk 643 47 v 11 kk 47 v 3 kk 2 403 Henkilöstön keski-ikä vuonna oli vuoden lopussa 47 v 3 kk (vuonna 47 vuotta 11 kk). miesten osalta 47 v 1 kk (v. 47 v 11 kk) naisten osalta 47 v 3 kk (v. 47 v 11 kk) Kokkolassa henkilöstön keski-ikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 (tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-ikä). 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sukupuolijakauma Kaavio 5: Sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstömäärästä on 78,9 % naisia ja 21,1 % miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Naisvaltaisin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi, jossa miesten osuus on vain 6,6 % koko toimialan henkilöstöstä. Toimialat, joissa miehiä on enemmän kuin naisia, ovat tekninen toimiala ja aluepelastuslaitos. Teknisellä toimialalla miesten osuus on 50,1 % ja aluepelastuslaitoksella 91,8 %. 0 200 400 600 800 1000 1200 Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 35 17,1 170 82,9 Ympäristöterveydenhuolto 5 18,5 22 81,5 Sosiaali- ja terveystoimi 72 6,6 1025 93,4 Sivistystoimi 148 14,5 875 85,5 Tekninen toimiala 200 50,1 199 49,9 Liikelaitokset 94 47,5 104 52,5 Aluepelastuslaitos 89 91,8 8 8,2 Yhteensä 643 21,1 2 403 78,9 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7
Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla on yleistyöaika, johon kuuluu 29 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä on vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevät, joita on 22 % koko henkilöstöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä on opetustyöaikaa tekevät, joiden osuus on 15 %. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyön säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk 1 171 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 879 Opetustyö 583 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 485 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 408 37 h/vk (KVTES III luku 10 ) 116 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 100 Päivätyö, keskimäärin 38,25 h/vk 71 Palomiehet 70 Perhepäivähoitajat 46 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 13 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 10 Sivuviran tai -toimen työaika 10 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv 6 Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 523. Näistä noin 276 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet ovat lähihoitaja (286 henkilöä), sairaanhoitaja (167 henkilöä), luokanopettaja (127 henkilöä) ja lastenhoitaja (115 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lähihoitaja 286 Sairaanhoitaja 167 Luokanopettaja 127 Lastenhoitaja 115 Perushoitaja 103 Lastentarhanopettaja 96 Siivooja 90 Koulunkäyntiavustaja 62 Peruskoulun lehtori 57 Terveydenhoitaja 48 Laitosapulainen 45 Kodinhoitaja 43 Perhepäivähoitaja 36 Työterveyshoitaja 36 Päivähoitaja 36 Tuntiopettaja (päätoiminen) 35 Laitosmies 33 Erityisopettaja, peruskoulussa 31 Luokanopettaja 30 Toimistosihteeri 30 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Henkilötyövuodet Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin Henkilötyöv. 2011 Keskushallinto 243,6 Henkilötyöv. 2012 Henkilötyöv. Henkilötyöv. 199,8 243,6 226,5 214,0 199,8 Keskushallinto 136,6 120,9 111,8 104,4 Ruokapalvelut 107,1 105,6 102,2 95,4 Ympäristöterveydenhuolto 20,6 23,2 22,7 23,1 Eläinlääkintä 10,8 13,9 12,7 13,3 Terveysolojen valvonta 9,8 9,3 10,0 9,8 Sosiaali- ja terveystoimi 1 000,3 1 003,5 1 013,6 1 035,3 Hallinto 12,3 9,2 8,7 8,7 Terveyskeskus 335,0 340,0 337,0 335,8 Vanhuspalvelut 494,4 496,5 511,9 525,5 Sosiaali- ja vammaispalvelut 158,7 157,8 156,0 165,3 Sivistystoimi 1 085,4 1 105,0 1 109,5 1 052,6 Hallinto 22,2 24,0 22,4 15,9 Opetustoimi 598,8 613,9 621,9 581,8 Varhaiskasvatus 366,1 375,2 366,9 361,1 Muu sivistystoimi 98,4 91,9 98,3 93,8 Tekninen toimiala 401,0 386,7 374,5 349,1 Tekninen palvelukeskus 260,5 247,8 236,0 217,6 Siivouspalvelut 140,4 138,9 138,5 131,5 Liikelaitokset 156,9 171,1 168,2 159,5 Kokkolan Energia 56,1 53,2 52,7 50,5 Kokkolan Satama 27,0 27,7 26,5 24,3 Kokkolan Vesi 32,9 33,6 32,6 29,5 Työplus 40,9 56,6 56,4 55,2 Aluepelastuslaitos 98,6 97,5 106,0 88,5 Koko kaupunki 3 006,4 3 013,5 3 008,3 2 907,9 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosilaskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet vähenivät 3,3 % verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9
Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyy pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat 128 891 pv (vuonna 132 784 pv, vuonna 2012 121 894 pv). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja säästövapaaohje keväällä, joilla on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana 2 754 pv (vuonna yhteensä 2 287 pv). Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto 1 620 119 264 92 535 184 1 340 11 087 418 Ympäristöterveydenhuolto 1 100 19 181 92 1 16 217 1 095 106 Sosiaali- ja terveystoimi 22 963 930 3 304 2 460 3 334 444 5 774 55 627 5 940 Sivistystoimi 21 059 1 127 2 336 2 653 6 498 397 7 255 29 861 4 113 Tekninen toimiala 2 208 145 197 212 1 552 377 2 502 18 148 1 360 Liikelaitokset 3 684 157 421 394 0 204 637 8 454 985 Aluepelastuslaitos 380 24 236 283 579 83 351 4 619 261 Yhteensä 53 014 2 521 6 939 6 186 12 499 1 705 18 076 128 891 13 183 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 22, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 2. 10 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 sairauspäivät sairauspäivät Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen vuosittain 1 pv/hlö/v. Tähän keinona on vuoden aikana ollut varhaisen tuen toimintamallin käytön tehostaminen sekä työtapaturmien selvittämisen toimintamalli sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 56 499 kpv (6,2 %) vähemmän kuin vuonna, vähennys oli 0,62 pv/hlö/v. Koko organisaatiossa sairauspäiviä kertyi vuonna henkilöä kohti 14,40 kalenteripäivää (v. 15,02). Yhden sairauspoissaolopäivän hinta on arvioitu maksavan 396 euroa (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen käyttämä keskimääräinen hinta). Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä *) Kuntoutustukipäivät **) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ***) Keskushallinto 3 475 413 12,87 Ympäristöterveydenhuolto 460 0 12,78 Sosiaali- ja terveystoimi 22 165 2 714 14,97 Sivistystoimi 16 776 1 540 12,17 Tekninen toimiala 8 575 1 359 19,62 Liikelaitokset 4 099 735 19,15 Aluepelastuslaitos 949 15 8,95 Yhteensä 56 499 6 776 14,40 *) Määräaikaisten sairauspäivät olivat 9 528 kpv, tapaturmapäivät 235 kpv = 9 763 kpv **) Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ***) Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspoissaolopäivät, ei kuntoutustukipäiviä Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Taulukko 23, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain 2012, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11
Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä (kalenteripäiviä) 66 000 64 000 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 2010 2011 2012 Sairauspäivät 65 011 62 877 61 965 60 227 56 499 Kaavio 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv % Työpv % Keskushallinto 3 197 2 596 Keskushallinto 1 359 3,6 1 135 3,2 Ruokapalvelut 1 838 5,1 1 461 4,2 Ympäristöterveydenhuolto 209 329 Eläinlääkintä 77 1,6 195 4,2 Terveysolojen valvonta 132 3,2 134 3,1 Sosiaali- ja terveystoimi 16 988 16 216 Hallinto 75 2,3 67 2,1 Terveyskeskus 5 358 4,4 5 529 4,5 Vanhuspalvelut 8 419 4,6 8 005 4,2 Sosiaali- ja vammaispalvelut 3 136 5,6 2 615 4,5 Sivistystoimi 12 483 12 634 Hallinto 160 1,8 171 3,0 Opetustoimi 4 583 3,0 5 143 3,2 Varhaiskasvatus 6 993 5,4 6 665 5,1 Muu sivistystoimi 747 2,2 655 2,1 Tekninen toimiala 6 914 6 334 Tekninen palvelukeskus 4 217 5,4 3 646 4,9 Siivouspalvelut 2 697 5,7 2 688 5,8 Liikelaitokset 2 670 3 048 Kokkolan Energia 759 4,4 827 5,0 Kokkolan Satama 212 2,7 175 2,4 Kokkolan Vesi 685 6,5 846 8,4 Työplus 1 014 4,5 1 200 5,5 Aluepelastuslaitos 998 3,0 713 2,6 Koko kaupunki 43 459 4,6 41 870 4,5 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv 30-60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181-365 pv Keskushallinto 107 674 1 496 533 455 92 273 Ympäristöterveydenhuolto 18 42 117 102 79 120 0 Sosiaali- ja terveystoimi 449 4 837 10 253 4 377 1 213 998 426 Sivistystoimi 537 3 940 7 397 2 907 759 905 806 Tekninen toimiala 199 1 179 3 863 1 815 440 1 126 0 Liikelaitokset 61 561 1 493 1 264 469 121 218 Aluepelastuslaitos 49 221 449 267 0 0 0 Yhteensä 1 420 11 454 25 068 11 265 3 415 3 362 1 723 Kesäkuussa 2012 voimaan tullut lakiuudistus velvoittaa työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut kuukauden (30 pv) ajan joko yhtäjaksoisesti tai osiossa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jos sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 5 132 päivää eli 9,1 % kaikista sairauspoissaoloista (v. 4 544 päivää eli 5,8 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattin 1 698 henkilölle yhteensä 18 179 pv (v. yhteensä 1 698 henkilölle yhteensä 21 986 pv). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4-29 päivän mittaisia (44,5 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 42,4 %. Taulukko 24, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13
Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Sairauspoissaolo pv:t (kpl) Sairauspoissaolo pv:t (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Taulukko 12: Työtapaturmat If-tilaston mukaan Korvatut tapaturmat Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat Sattuneet tapaturmat Korvauspäivät Korvauspäivät Ohimenevät korvaukset Ohimenevät korvaukset Tapaturmat työpaikalla 145 201 182 193 1 339 1 178 165 270 170 948 Tapaturmat työmatkalla 25 44 42 31 533 211 62 908 29 817 Ammattitaudit 0 1 2 3 0 0 106 5 344 Yhteensä 170 246 226 227 1 872 1 389 228 284 206 109 Korvattavien tapaturmien määrä on merkittävästi kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Tapaturmia on sattunut saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta ne ovat aiheuttaneet vähemmän poissaoloja työstä, sillä korvattavien päivien määrä ja korvaussummat ovat laskeneet huomattavasti edellisvuodesta. 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If-tilaston mukaan Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 Ammattitauti 1 0 1 0 3 Työmatkalla 19 57 37 47 31 Työpaikalla 164 186 154 185 193 3 000 2 500 Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan (If-tilasto) Työpaikalla Työmatkalla Ammattitauti 2 000 1 500 1 000 500 0 2010 2011 2012 Ammattitauti 44 0 0 0 0 Työmatkalla 151 793 322 536 143 Työpaikalla 1 488 1 697 1 274 1 401 990 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15
3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 173,9 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 176,3 milj. euroa. Henkilöstömenojen vähenemistä edellisvuodesta selittää henkilöstön lomautukset ja ns. lamavapaat. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi vuoden aikana toteutettujen lomautusten ja lamavapaiden seurauksena noin 1,8 milj. euroa. Henkilöstömenojen vähenemistä selittää myös ensihoidon henkilöstön (11 henkilöä) siirtyminen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palvelukseen 1.1. alkaen. Taulukko 13: Työvoimakustannukset Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä josta 1. Palkat yhteensä 137 183 224-1,1 josta Vuosiloma-ajan palkat 10 552 218-3,8 Sairauspoissaolojen palkat, 3 712 169-6,1 brutto Perhevapaiden palkat, 936 243 14,9 brutto Muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat 489 944 25,5 - Kela-korvaukset 1 980 527 2,2 - Tapaturmakorvaukset 133 637-26,0 2. Työnantajan eläke- ja muut 36 790 981-2,1 sosiaalivakuutusmaksut 3. Muut Rekrytointikustannukset Vuokratyövoiman kustannukset 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto 1 175 337 38,1 Koulutus 729 130 3,6 Kuntoutus, palkallinen 41 585 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalle solmittiin uusi virka- ja työehtosopimus, jonka ensimmäinen jakso on voimassa 1.3. - 31.12.2015 ja toinen jakso 1.1. 31.1.2017. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Sopimusten KVTES ja TS tehtäväkohtaisia kuukausipalkkoja korotettiin 1.7. yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 /kk. Lääkärisopimuksen mukaan eläinlääkäreiden tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin yleiskorotuksella 0,62 % 1.7. alkaen. Muille lääkäriryhmille ei tullut korotuksia. OVTES:iin kuuluvat saivat 20 euroa vastaavan 0,68 % palkantarkistuksen. Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 92,3 76,4 87,1 91,2 87,0 Palveluaikaan sidotut lisät 5,0 13,7 6,5 3,8 10,1 Henkilökohtainen lisä 1,7 0,0 5,8 4,2 2,9 Muut säännöllisen työajan lisät 1,0 9,9 0,6 0,8 0,0 Yhteensä % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2 462,24 3 743,00 2 775,00 5 718,00 13,14 Miesten keskiansio /kk 3 078,97 3 958,00 2 749,64 5 397,00 13,16 Naisten keskiansio /kk 2 412,54 3 660,00 2 935,00 5 829,00 13,01 Taulukko 15: Henkilökunta sopimusaloittain Yhteensä KVTES 2 747 OVTES 583 TS 355 LS 100 TTES 92 PERHEPV 46 Yhteensä 3 923 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17
4 Eläköityminen Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 17: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae 2010 66 19 15 11 5 15 116 2011 65 10 16 10 0 21 101 2012 75 9 15 15 0 13 114 90 10 14 19 0 20 133 64 4 13 16 0 11 97 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit 2010 63,7 57,7 47,9 54,3 60,6 59,6 2011 63,4 59,9 51,4 55,6-60,4 2012 63,8 56,1 49,9 56,4-60,5 63,9 57,2 48,6 54,1-60,4 64,1 60,5 50,9 56,8-61,0 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpana työkyvyttömyyttä aiheuttavana tautiluokkana ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 33 henkilöstä oli 14 henkilöllä tuki- ja liikuntaelinsairaus ja kuudella kasvain. Muita tautiryhmiä on niin vähän, että niitä ei ole mahdollista esittää tilastoissa yksitellen. Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetuista työntekijöistä siirtyi eläkkeelle 17 henkilöä. Kaikki olivat vanhuuseläkkeitä, joiden keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli 60,8 vuotta. VaEL-osa-aikaeläkkeen aloittaneita ei Kevan tilastorekisteristä löytynyt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukioiden opettajista ja rehtoreista kuuluu yhä valtion eläkelain eli VaEL:n piiriin. Vuodesta 1999 lähtien VaEL:n piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät asteittain KuEL:n piiriin. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 18: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut 2015 henkilöä 2016 henkilöä 2017 henkilöä 2018 henkilöä 2018 yhteensä henkilöä 44 Keskushallinto 5 6 7 14 9 44 Keskushallinto 2 6 4 8 2 22 Ruokapalvelut 3 0 3 6 7 22 Ympäristöterveydenhuolto 2 1 1 0 0 4 Eläinlääkintä 1 1 0 0 0 2 Terveysolojen valvonta 1 0 1 0 0 2 Sosiaali- ja terveystoimi toimi 27 32 26 30 32 149 Hallinto 0 0 0 1 1 2 Terveyspalvelut 10 12 8 15 9 55 Vanhuspalvelut 13 15 14 11 14 68 Sosiaali- ja vammaispalvelut 4 5 4 3 8 24 Sivistystoimi 29 36 32 34 22 154 Hallinto 1 0 0 1 3 5 Opetustoimi 21 26 19 12 9 87 Varhaiskasvatus 7 8 12 19 8 55 Muu sivistystoimi 0 2 1 2 2 7 Tekninen toimiala 17 23 13 26 12 92 Tekninen palvelukeskus 8 15 7 11 6 47 Siivouspalvelut 9 8 6 15 6 45 Liikelaitokset 2 2 1 5 3 13 Kokkolan Vesi 1 2 1 2 1 7 Työplus 1 0 0 3 2 6 Aluepelastuslaitoslaitos 2 0 1 2 2 7 Yhteensä 84 100 81 111 80 463 Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19
Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut %-osuus palkkakustannuksista 2010 1 281 034 1,2 % 2011 1 021 024 0,8 % 2012 1 062 554 0,8 % 915 458 (ennuste) 0,7 % 802 245 (ennuste) 0,6 % Eläkemenoperusteinen maksu 6 411 539 5 823 273 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
5 Työhyvinvointi Työsuojelu Kokkolan kaupungin työpaikoilla työsuojelutoimintaa toteutettiin työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Jaoston työnantajajäseniin kuului kaksi työsuojelupäällikköä, kaupungininsinööri ja sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö. Työntekijöiden edustajiin kuului kuusi työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies. Sivistystoimen ja pelastustoimen työpaikat ilmoittivat parikymmentä haastavaa tilannetta, joissa työntekijä oli lähellä loukkaantua vakavasti vaikean väkivaltatilanteen selvittelyn johdosta. Työyhteisöjä ja esimiehiä on neuvottu ja ohjattu työsuojeluasiantuntijuutta tarjoten työsuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Työpaikoille on käyty esittelemässä kaupungin eri toimintaohjeita/malleja ja tykypäivillä on pidetty luentoja. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä Aluehallintoviraston (Avi) työsuojelun vastuualueen tarkastajan, terveysvalvonnan ja työterveyshuollon kanssa. Työplussan henkilökunnan kanssa jatkettiin perustyöpaikkaselvitysten tekemistä. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty tarpeen mukaan. Sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa, terveyskeskuksessa, terveysasemilla, kaupungintalolla ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Työsuojeluhenkilöt ovat osallistuneet sisäilmaongelmista johtuviin monniammatillisiin terveysvaaran arviointeihin koskien kaupungintaloa, terveyskeskusta sekä Alavetelin ja Lohtajan terveysasemia. Työtapaturmien tutkimista on jatkettu ja niistä on laadittu dokumentti erilliselle tutkintalomakkeelle. If:n tapaturmatilaston mukaan korvattuja työtapaturmia on sattunut 193 ja niistä korvauspäiviä 1 133, korvattavia työmatkatapaturmia oli 31, joista korvauspäivä 143 ja 3 ammattitautia, josta 0 korvauspäivää. Ensiavun täydennyskoulutusta, alkusammutuskoulutusta, varautumista uhka- ja vaaratilanteisiin järjestettiin. Ulkopuolinen kouluttaja piti työhyvinvointikorttikoulutuksen sekä kaksi eri tilaisuutta järjestettiin työyhteisön ristiriitojen käsittelyä koskien. Työsuojeluasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin intraa, sosiaali- ja terveystoimen viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehteä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21
Panostukset työhyvinvointiin Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa kaupungin liikelaitos Työplus, joka toimii Kokkolan, Pietarsaaren ja Kruunupyyn alueilla. Kaupunki hankkii työterveyspalveluita myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelupalvelukuntayhtymän työterveyshuollolta, joka palvelee aluepelastuslaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä. Työplus tarjoaa työterveyslääkäreiden ja hoitajien palveluiden lisäksi myös työterveysfysioterapeutin ja psykologin palveluita, saatavana tarpeen mukaan on myös puheterapeutin ja ravitsemusterapeutin palveluita. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen. Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy sekä lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto että yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Toteutettavan toiminnan viitekehyksenä toimii toimintasuunnitelma, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että toimialoille/liikelaitoksille ja se päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Ennaltaehkäisevä työterveyshuoltotoiminta Terveystarkastukset Terveystarkastuksia toteutetaan työhöntulotarkastuksina, erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1 3 vuoden välein sekä työpaikkakohtaisesti työpaikkaselvitysten yhteydessä. Terveystarkastus alkaa työterveyshoitajan tarkastuksena, josta henkilö ohjautuu tarvittaessa muiden ammattiryhmien terveystarkastuksiin. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota terveydentilan lisäksi töiden sujumiseen, työhyvinvointiin ja kuntoutustarpeisiin. Työpaikkaselvitykset Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto suorittaa perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä, joita on tehty eniten ergonomisista syistä ja työpaikkojen sisäilmaongelmien vuoksi. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveysneuvottelut Työterveysneuvotteluja on pidetty varhaisen tuen mallin jatkotoimenpiteenä, neuvottelun tarkoituksena on työntekijän työhön paluun suunnittelu ja työssä jatkamisen tukeminen. Työterveysneuvottelujen määrä on lisääntynyt huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, syynä tähän on sairausvakuutuslain muutos, jonka perusteella työterveysneuvottelu on pidettävä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Työpaikkojen sisäilmaongelmat ovat myös aiheuttaneet työterveysneuvottelujen lisääntymistä. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Ryhmämuotoinen toiminta Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, niska- ja selkäryhmiä sekä rentoutus- ja äänenhuoltoryhmiä, joihin on osallistunut kaupungin henkilöstöä. Yhteistyö kuntoutuksessa Työterveyshuolto on aktiivisena yhteistyökumppanina ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä yhdessä kaupungin uudelleensijoitustoiminnan ja Kevan kanssa. Kelan järjestämään ryhmäja yksilökuntoutukseen anotaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Yhteistoiminta Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmässä, joka toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Työterveyslääkäri osallistuu sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Työterveyshuollon ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisissä tapaamisissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja kehitetään yhteistoimintamuotoja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sairaanhoito Yleislääkäritasoinen sairaanhoito sisältää laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia työterveyshuoltosuunnitelman mukaisesti sekä erikoislääkärin konsultoinnin. Taulukko 19: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset 662 1 003 225 152 Työterveysneuvottelut 131 117 17 8 Työpaikkaselvitykset 15 62 43 14 Tietojen anto, neuvonta ja 17 598 824 321 ohjaus Sairaanhoitokäynnit 6 329 4 347 - - Työ- ja työmatkatapaturmat 201 197 - - Palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin ryhmiteltyinä Lähde on Työplussan raportointijärjestelmä, luvut eivät sisällä Jyta-alueen tuottamia palveluja KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23
Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset muodostuvat pääosin palvelujentuottajille maksettavista korvauksista sekä ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Kela korvaa työnantajalle hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. Kelan korvauksessa on työtekijäkohtainen enimmäismäärä. Taulukko 20: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä 745 949 170,23 429 085 97,92 316 864 72,31 * 891 892 197,19 449 405 99,36 442 487 97,83 Sairaanhoito (korvausluokka II) 1 119 305 278,64 491 882 122,45 627 423 156,19 * 1 164 950 293,73 492 776 124,25 672 174 169,48 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä 1 865 254 944 287 * 2 056 843 1 114 661 *Vuoden kustannus- ja korvaustiedot ovat ennakkoarvioita Koulutus ja kehittäminen Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muulta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja yms. Henkilöstöpalvelut järjestää kaupungin koko henkilöstön erilaisille kohderyhmille suunnattua koulutusta. Koulutuksen hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämä koulutus ja sen kautta ilmoittaudutaan näihin koulutuksiin. Sähköisessä järjestelmässä seurataan toteutunutta koulutusta, sekä sisäistä että ulkoista. Esimiesvalmiuksien kehittäminen JEAT valmennus Vuonna 2010 aloitettu JEAT valmennuksen kuudes ryhmä aloitti ja on valmistumassa vuoden 2015 puolella. Ryhmään kuuluu sivistystoimen esimiehiä opetustoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Ryhmän valmistuttua n. 120 esimiestä on suorittanut JEAT tutkinnon. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
JEAT valmennus järjestetään oppisopimuskoulutuksena, joten opetuskustannuksista vastaa Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, opetuksen järjestämisestä vastaa kuudennen ryhmän osalta Rastor/Oulu. Kaksi esimiesryhmää aloitti toimintansa syksyllä. Ryhmät ovat työnohjauksellisia, niiden tavoitteena on tukea esimiestyötä pohtimalla työn haasteita muiden esimiesten kanssa ja näin löytää uutta näkökulmaa esimiehenä toimimiseen. Esimiesfoorumi on kaikille esimiehille avoin tilaisuus, jossa käsiteltiin uusia henkilöstöjohtamisen työkaluja sosiaalisen median monikanavia ja niiden käyttöä työssä. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen koulutuksessa käytiin läpi epäammatillisen käyttäytymisen, epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen selvittämisen periaatteita ja selvittämistä. Valmentava johtaminen koulutuspäivässä käsiteltiin valmentava johtamisen työkaluja ja käytäntöjä, erilaisia ihmisiä ryhmässä ja ryhmän kehitysvaiheissa esimiestyön kannalta. Etäkoulutuksena järjestettiin kaksi yhteistoimintamenettelyä ja lomauttamista käsittelevää tilaisuutta. Koko henkilöstölle järjestettiin kaksi Vastuullisen vaikuttamisen koulutustilaisuutta, joiden tavoitteena on avoimen vuorovaikutuksen, keskinäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden lisääminen ja näin työhyvinvoinnin parantaminen. Toimialojen järjestämä koulutus Toimialoilla/liikelaitoksissa järjestetään jatkuvaa, ammatillista täydennyskoulutusta työssä oppimisena, sisäisinä ja ulkoisina koulutustilaisuuksina. Toimialoilla yhteisiä teemoina ovat olleet mm. ammatillinen tieto- ja viestintätekniikka työturvallisuus, ensiapu. Toimialojen ammatillisen täydennyskoulutuksen painopistealueita ovat olleet opetustoimi: matematiikan opetuksen menetelmät, musiikkikasvatus, työrauhalla työniloon ja monikulttuurisuus varhaiskasvatus: päiväkodin pedagoginen johtaminen, varhaiskasvatustyön kirkastaminen ja leikkikulttuuri sosiaali- ja terveystoimi: lääkehoito, potilastiedon arkisto, valmiuskoulutus, mielenterveyden ensiapu, kunnon hoitaja koulutus, itsearviointi koulutus ja tiimityöskentely. Koulukseen osallistuminen ja koulutuskustannukset Koko kaupungin tasolla koulutukseen käytettiin 668 717, summa ei sisällä osallistujien palkkoja eikä mahdollisia matkustamiskustannuksia. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25
Vuoden ammatillisen täydennyskoulutuksen kustannuksia koskee koulutuskorvauslaki, jonka tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää henkilöstölleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti. Kunnalliselle työnantajalle tuki annetaan myöntämällä alennusta työttömyysvakuutusmaksuun. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui 1 968 henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,7 päivää/henkilö. Opintovapaalla oli 65 henkilöä, opintovapaan keskimääräinen pituus oli 95 päivää. Kaupungin tuki henkilöstön omaehtoiseen koulutukseen Kaupunki työnantajana tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukena vuonna maksettiin kahdeksalle henkilölle yhteensä 2 820 euroa tukena opiskelukustannuksiin. Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki siirtyi 1.5. henkilöstöetuuksien sähköisen maksupalvelujärjestelmän käyttöön. Jokaiselle järjestelmän käyttäjäksi ilmoittautuneella on henkilökohtainen sähköinen arvoseteli, jolla voi hankkia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Setelin arvo 60, määrä suhteutetaan palvelussuhteen pituuteen ja käytetään palvelussuhteen aikana. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa 2 412 eli n. 60 % kaupungin henkilöstöstä, mikä on tavanomainen käyttäjämäärä. Henkilöstöetuuden käytöstä 80,9 % suuntautui liikuntaan ja 19,1 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja oli eri kuntosaleilla (28,8 %) ja kaupungin liikuntapalveluilla (26,5 %). Sähköisen henkilöstöetusetelin lisäksi kaupungilla on joitakin jumppa-, vesijumppa- ja vesijuoksuryhmiä. Kaupungin henkilöstö on osallistunut erilaisiin liikuntakampanjoihin ja tapahtumiin. Henkilöstöpalvelut tukee työpaikkojen tyhy-päiviä enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-päivien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja työntekijöiden terveyden edistäminen. Toimialat järjestävät tyhy-toimintaa henkilöstölleen, terveyskeskuksessa, teknisessä palvelukeskuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimii yksi tai useampia tyhy-ryhmiä, jotka koordinoivat ja järjestävät tyhytoimintaa omalla alueellaan. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Tupakasta vieroittaminen Kaupunki kannustaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa henkilöstöä luopumaan tupakasta. Lopettamisen tueksi maksetaan kuukauden nikotiinikorvaushoito työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Mökit Rukalla Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin henkilöstön virkistyskäyttöön. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle, myös muille varaustilanteen salliessa. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Vuoden aikana on uudelleensijoituksen asiakkaana ollut 144 henkilöä. Heistä vuoden vaihteessa 45 henkilöä on pitkällä sairauslomalla, kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai henkilö on muuten organisaation ulkopuolella. Henkilöstöstä 89 on sijoittunut osittain tai kokonaan uusiin tehtäviin, on työkokeilussa tai uuteen työhön perehtymässä eläkevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai organisaation järjestämänä ammatillisena kuntoutuksena. Vaihtoehtoisesti hän opiskelee työn ohella ammatillisen kuntoutuksen uudelleenkoulutusta tai henkilö voi olla osittain työssä jonkun osa-aikamuodon rinnalla, kuten osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke tai on suoritettu muita järjestelyjä. Omaehtoisia uraohjausasiakkaita on ollut neljä. He miettivät alan vaihtoa, koulutusta, palaavat pitkältä poissaololta tai miettivät muita muutosvaihtoehtoja uralleen. Kuusi asiakasta on ollut kaupungin organisaatioon läheisesti liittyvien työnantajien palveluksesta tai määräaikaisesti työnantajalla työskennelleenä. Tärkeimpiä ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat Keva julkisten alojen eläkepalvelija, jonka toimialueelle myös VaEL-vakuutetut kuuluvat, työterveyshuolto sekä erikoissairaanhoito, vakuutusyhtiöt, Kela, TEtoimisto, koulutusyhtymät ja oppisopimustoimisto. Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva tarjosi vuonna suurimmille työnantajille mahdollisuuden osallistua 150 sairauspäivän kohdalla tehtävään kuntoutusselvittelyyn. Kokkolan kaupunki osallistui tähän. Kuntoutusaloitteita on Keva vastaanottanut 74 kappaletta. Määrä kasvoi merkittävästi edellisvuoden 49:stä. Tavoitteena oli ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittäminen hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden päättymistä sekä madaltaa työhön paluun kynnystä pitkittyvän sairauspoissaolon jälkeen. Koulunkäyntiavustajille pyritään tarjoamaan valmiuksien mukaan työmahdollisuuksia, kun varsinaisesta työstä on lomautus koulujen kesäloman aikaan. Työpaikat sijoittuvat sijaisuuksiin työvoimavaltaisille aloille, joissa toiminta pyörii ympäri vuoden. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27
6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä jaostoineen sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaorganisaatio Yhteistoimintaryhmän kokoonpanon periaatteena on, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajina toimivat kuusi työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, joka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustaa kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajattua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana, lisäksi ammattijärjestöjen edustajilla laajennetulle ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvioista käsittelyn eri vaiheissa, joulukuun kokouksessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2015 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuodelle sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmä käsitteli seuraavia työsuojelun aihepiiriin kuuluvia asioita: työsuojeluvaalin tulos, työsuojeluvaltuutetut ja valtuutettujen toimialueet 2017 työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen vuosille 2017 työsuojelun edustus suunnittelu- ja rakennustoimikuntiin työsuojeluhenkilöstön koulutussuunnittelu kaupunginhallituksen vastine Vaasan lääninhallitukselle kaupungintalon D-siiven sulkemisesta kaupungintalon henkilöstölle tehdyn sisäilmastokyselyn tulokset. Muita yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita olivat: kehityskeskustelut 2015 aloitetoiminnan kehittäminen korvaava työ 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
henkilöstön tiedotuslehden kehittäminen lakisääteinen koulutuskorvaus ja koulutussuunnitelma henkilöstömenoihin kohdistuvien säästöjen toteutuminen henkilöstöetuuksien määräraha 2015 Kokkolan kaupungin sähköpostiohje työhön palaaminen enintään 10 päivän sairauslomalta Torkinmäen koulun ja päiväkodin elinkaarihanke henkilöstöetuuksien maksaminen sähköisellä järjestelmällä kaupungin henkilöstö kuvaavia tilastotietoja vuodelta Kehittämisryhmät Keskushallinto ja konsernipalvelut Keskushallinnon ja konsernipalvelujen kehittämisryhmässä on seitsemän työnantajan ja kuusi työntekijöiden edustajaa. Kokouksia pidettiin kaksi. Merkittävimpiä käsiteltyjä asioita olivat lomautuksen ja kaupungin taloudellinen tilanne kokonaisuudessaan. Sivistystoimi Sivistystoimen kehittämisryhmään kuuluu yhdeksän henkilöstön edustajaa ja seitsemän työnantajan edustajaa, puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja. Ryhmään kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Kokouksia oli kaksi. Käsiteltyjä asioita olivat mm. talousarvioesitys 2015 sivistystoimen kehittämissuunnitelmat - 2017. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen yhteisessä kehittämisryhmässä on 11 henkilöstön edustajaa ja 12 työnantajan edustajaa, määrään sisältyvät puheenjohtaja ja sihteeri. Kehittämisryhmä on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa. Soten yhteinen kehittämisryhmä totesi maaliskuussa, että terveyskeskuksen johtoryhmä on käsitellyt terveyskeskuksen kehittämisryhmän lakkauttamista, koska on olemassa yhteinen soten kehittämisryhmä, jossa käsitellään samoja asioita. Kehittämisryhmän kokouksissa käsiteltiin vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä ja ajankohtaisia asioita, mm: toimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat (käyttösuunnitelma, tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvioesitys 2015, talouden toteuma ) ajankohtaiset työsuojeluasiat (mm. toimintakertomus, toimintasuunnitelma, sisäilmaongelmat, sairauspoissaolot, kaupungin työntekijöille sattuneet työtapaturmat, koulutuksia) sote uudistus vuonna toteutuneet lomautukset, palkattomat lomat jne. kaupungin henkilöstöohjelman valmistelu kaupungin strategiaan perustuva toimenpideohjelma kaupungin uusia kehityskeskusteluohjeita soten toimintasäännön päivittäminen vuosilomaohjeen tarkennus työmatkakysely kaupungin henkilökunnalle KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 29