Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

2 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset poissaolot... 4 Työterveyshuolto... 5 Henkilöstön vaihtuvuus... 5 Eläköityminen... 7 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet... 7 Eläkemaksut... 7 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 8 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 8 Palkitseminen... 9 Palkkaus... 9 Henkilöstöetuudet... 9

3 Johdanto Henkilöstötilinpäätös KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvotteleman uuden suosituksen mukaisesti henkilöstöraportointia on kehitettävä niin että henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut ovat vertailtavissa valtakunnallisesti. Tämä edellyttää sitä, että tunnusluvut kerätään ja raportoidaan yhdenmukaisesti. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat joilla palvelut järjestetään. Kuhmon kaupungissa henkilöstöraportoinnin välineenä on henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätös auttaa henkilöstösuunnittelua ja se on tarkoitettu työyhteisön, johdon sekä poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön laadukkaan kunnallisen palvelun tuottamiseksi. Henkilöstösuunnitelma Kuhmon kaupungin henkilöstösuunnitelma on tehty vuosiksi Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on ohjata ja ennakoida henkilöstömäärien kehitystä vuosina siten että palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin. Joulukuussa 2013 alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen kaupungille on tehtävä henkilöstöstrategian mukainen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen avulla voi arvioida onko henkilöstösuunnitelma toteutunut.

4 Henkilöstömäärä Kuhmon kaupunkiin oli palvelussuhteessa 394 henkilöä joista vakituisessa palvelussuhteessa 298 henkilöä ja määräaikaisia 96 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli edelliseen vuoteen verrattuna 21 % vähemmän. Määräaikaisten työsuhteiden pääasialliset syyt ovat sijaisuus tai avoimen tehtävän hoito. Osa määräaikaisista työsuhteista johtuu myös projekteista. Taulukko 1 Henkilöstön määrä Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset % Määräaikaiset % - joista työllistettyjä % Yhteensä % Työllistettyjen työntekijöiden määrä on pysynyt samana. 3 Kaupunginhallituksen toimialoilla määräaikaiset palvelussuhteet ovat pääasiassa kuntakokeilun sekä Woodpoliksen projektityöntekijöiden työsuhteita. Sivistyspalvelujen toimialalla palvelussuhteen määräaikaisuus johtuu osittain pätevien työntekijöiden puutteesta. Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan kausiluonteisten töiden hoitamiseen. Viheralueiden hoito, kadunrakennustyöt sekä kiinteistöjen korjausrakentaminen ovat pääasiassa kesäaikana tehtäviä töitä joihin tarvitaan määräaikaista työvoimaa. Henkilötyövuodet Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2013 yhteensä 416,46 ja vuonna 2012 yhteensä 405 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät vuodesta 2012 kaupunginhallituksen toimialoilla -2,48 henkilötyövuotta mutta lisääntyivät tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla 3,91 ja sivistyspalvelujen toimialalla 10,03 henkilötyövuotta. Taulukko 2 Henkilötyövuodet 2013 toimialoittain palvelussuhteen mukaan Kaupunginhallituksen toimialat Sivistyspalvelujen toimiala Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen Kaikki toimialat yhteensä toimiala Toistaiseksi voimassaoleva 15,60 193,46 82,69 291,75 Määräaikainen 8,18 74,76 20,91 103,85 Palkkatuettu työ 0,04 16,31 4,51 20,86 Yhteensä 23,82 284,53 108,11 416,46 Muutos edellisestä vuodesta -2,48 10,03 3,91 11,46

5 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakenne on kuvattu taulukossa 3 ja kuviossa 2. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 50,35 vuotta. Ikätietojen pohjalta on hyvä asettaa henkilöstösuunnittelussa painopisteitä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin koska 62,41 % vakituisesta henkilöstöstä on yli 50 vuotiaita. Alle 30 vuotiaita vakituisessa henkilöstössä oli vain 6 henkilöä ja yli 60 vuotiaita 49 henkilöä. Henkilöstön työssä jaksamista voidaan seurata sairauspoissaoloista sekä työtyytyväisyyskyselyillä, kehityskeskusteluissa voidaan myös käydä läpi henkilön työhyvinvointiin liittyviä toimia. Viimeisin työtyytyväisyyskysely Kuhmon kaupungin henkilöstölle on tehty Uusi työtyytyväisyyskysely on tarkoitus toteuttaa syksyllä Taulukossa 4 on kuvattu henkilöstön ikärakennetta toimialoittain. Taulukko 4 Henkilöstön ikärakenne toimialoittain Kaupunginhallituksen toimialat 54,87 Sivistyspalvelut 49,23 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 52 Keski-ikä 50,35 4 Taulukko 3 Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,4 Yhteensä Keski-ikä 50,35 vuotta

6 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteiset poissaolot johtuvat työtapaturmista, omasta sairaudesta, työmatkatapaturmista tai ammattitaudeista. Poissaolojen vertailu toimialoittain onnistuu jakamalla poissaolopäivät henkilötyövuosilla. Henkilötyövuosiin verraten Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa on eniten terveysperusteisia poissaoloja, taulukko 5 Terveysperusteisista poissaolot on kuvattu taulukossa 6 jossa on myös eritelty tapaturmasta ja ammattitaudista johtuvat poissaolot. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli yhteensä 399 kalenteripäivää. Poissaolot jakautuivat seuraavasti: varhaiskasvatus 202, perusopetus 179, ateriapalvelut 14, vapaa-aikatoimi 2 ja tilapalvelut 2 kalenteripäivää. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen työterveyspalveluja. Kuhmon kaupungilla on toistaiseksi solmittu laajennettu työterveyshuoltosopimus Kainuun Työterveys liikelaitoksen kanssa. Laajennettuun sopimukseen kuuluu lakisääteisten ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi sairaanhoito. Sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeus on vakituisella henkilöstöllä ja määräaikaisilla yli 6 kk:n palvelussuhteessa olevilla. Työterveyshuollon sairaskäyntikertoja oli toimialoilla yhteensä kpl. Työterveyshuollon käytön jakaantumista toimialoittain kuvaa kuvio 3. 5 Taulukko 5 Sairauspoissaolot toimialoittain Kaupunginhallituksen Työpäivät toimialat Sivistyspalvelujen toimiala Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimiala Yhteensä Taulukko 6 Terveysperusteiset poissaolot Työterveyshuolto teki terveystarkastuksia yhteensä 218 kpl. Tarkastukset kuvattu toimialoittain kuviossa 4. Kalenteripäivät Poissaolopäivät/HTV Josta Kalenteripäivät työtapaturma tai ammattitauti Lyhyet alle 4 pv poissaolot Yli 180 päivää 212 Yhteensä Keskimäärin/henlötyövuosi 13,6 0,96

7 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuuteen vaikuttaa suuresti Kuhmon lukion siirtyminen kaupungin ylläpitämäksi alkaen. Vakituiseen palvelussuhteeseen tulleita vuonna 2013 oli 16 henkilöä joista lukion ja perusopetuksen henkilöstöä 13 henkilöä. Taulukko 7 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus% 16 5 % 20 7 % Yli puolet lähtevistä on jäänyt eläkkeelle. Muista syistä päättyneitä palvelussuhteita on kaikkiaan kuusi joista viisi on sivistyspalvelujen henkilöstöä. 6 Vaihtuvuusprosentti on laskettu vertaamalla muuttujia vuoden 2012 lopun vakituisessa työsuhteessa olleeseen henkilöstömäärään. Kuhmon kaupunki muistaa henkilökuntaa kaupungin viirillä 25 vuoden palveluksesta. Kuvassa tekniikka- ja ympäristöpalvelujen henkilöstöä. Onni Heikkisen juhlatilaisuus Kuhmo-talossa , Tuupalan koulun rehtori jäi eläkkeelle 2013.

8 Eläköityminen Vuonna 2013 eläkkeelle jäi 14 henkilöä. Kuhmon kaupungin henkilöstön korkeasta keski-iästä johtuen on todennäköistä että lähivuosina eläköityvien määrä pysyy vuosittain yli kymmenessä henkilössä ainakin vuoteen 2020 saakka. Taulukossa 7 on arvioitu kaupungin työntekijöiden eläköitymistä suoraan 63 ikävuoden saavuttamisen mukaan. Kuntatyöntekijällä joka on ollut työsuhteessa ennen vuotta 2005, on henkilökotainen eläkeikä, johon vaikuttaa työssäoloaika. Joillakin eläkeikä voi olla 64 vuotta tai enemmän. Yleisesti kuntatyönantajan palveluksesta jäädään eläkkeelle heti kun eläkeikä on saavutettu. Työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai lykätylle vanhuuseläkkeelle 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden jälkeen. (Työntekijän eläkelaki 395/ mom.) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kaksi henkilöä. Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe -maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Varhe-maksun kokonaismäärä 2013 oli yhteensä 151 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Kuhmon kaupunki maksoi varhe maksuja vuonna ,57 euroa joka oli euroa enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Taulukko 8 Eläköityminen Arviossa henkilö täyttää 63 ko. vuonna Taulukko 9 Eläkemaksut Eläköitymisvuosi Henkilömäärä Ikä tai enemmän % palkka euroa kustannuksista Varhemaksu Eläkemenoperusteinen maksu

9 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimakustannuksia on eritelty taulukossa 10. Terveysperusteisten poissaolojen palkkasumma on noussut 25 % vuodesta Taulukko 10 Työvoimakustannukset 2013 Taulukko euroa Työterveyshuoollon kustannusvertailu muutos% ed.vuoteen 1 Palkat yhteensä josta Vuosiloma-ajan palkat Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) Perhevapaiden palkat, netto Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Muut rekrytointikustannukset 2-4 Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto Koulutus ja muu kehittäminen Kuntoutus 1 - Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) Taulukossa 11 on esitetty työterveyshuollon kustannuksien kehitys vuodesta 2011 vuoteen Lakisääteinen työterveyshuolto vuonna 2013 on maksanut euroa enemmän kuin vuonna Laajennettuun sopimukseen kuuluvien sairaanhoitopalvelujen maksut ovat kasvaneet euroa. Taulukossa 10 työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty arviona Kelan maksama korvaus koska Kela:n päätös korvauksista saapuu myöhemmin. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutukset on pyritty vähentämään säästösyistä vain pakollisiin ammattitaidon ylläpitämistä edistäviin koulutuksiin. Säästöohjelma näkyy mm. henkilöstön koulutuskustannusten 25 %:n vähennyksenä vuodesta Lakisääteinen työterveyshuolto I Sairaanhoitopalvelut II v. 2011/ v. 2012/ v. 2013/ v. 2011/ v. 2012/ v. 2013/ Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Laboratoriotutkim Radiologia Muut käyttökustannukset Yhteensä

10 Palkitseminen Palkkaus KVTES sopimusalalla maksettiin alkaen 1,46 %:n suuruinen palkankorotus sekä 0,6 % suuruinen paikallinen järjestelyerä. Tämä sama korotus oli myös TS:n palkankorotus. OVTES sopimusalalla palkankorotus lukien oli 1,36 %, paikallinen järjestelyerä oli 0,3 %. TTES eli tuntipalkkaisten palkankorotus oli kustannusvaikutukseltaan 2,06 %:a Taulukossa 12 palkkauksen rakenne keskimäärin, on kuvattu miesten ja naisten palkkausta eri sopimusaloittain. Henkilöstöetuudet Henkilöstöetuutena Kuhmon kaupungilla on käytössä ruokaliput. Ruokalippuja voivat käyttää kaikki Kuhmon kaupunkiin työsuhteessa olevat henkilöt. Ruokalipun kustannus on sama kuin verotettava ruokaetu. lounaslipulla voi syödä Kuhmossa neljässä eri lounasruokalassa sekä Sotkamossa sopimus on yhden lounasravintolan kanssa. Kuhmon kaupungilla oli määrärahoja varattu henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tyky toiminta tapahtui pääsääntöisesti omalla ajalla. Vuonna 2013 tyky etuutena henkilöstö sai käydä uimahallissa tai kuntosalilla 10 kertaa ja hieronnasta tai muusta hyvinvointipalvelusta korvattiin kahdesti 15 euroa suoraan palvelun tarjoajalle. Lisäksi tyky-etuna sai korvausta 10 euroa Kuhmon talon kahdesta omavalintaisesta konserttilipusta. Yhteisenä tyky-toimintana järjestettiin kaikille työntekijöille avoin elokuvailta jossa osallistujia oli 73 henkilöä. Työyksiköt saivat anoa tyky määrärahoista tukea oman yksikön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Viisi työyksikköä anoi ja sai tyky määrärahoja. Taulukko 12 Palkkauksen rakenne keskimäärin KVTES OVTES TN Tehtäväkohtainen palkka % Palvelusaikaan sidotut lisät % Henkilökohtaiset lisät % Ylitunti ja lisätehtävät % 8 Muut lisät % Yhteensä % Kokonaisansio keskimäärin e/kk Muutos % ed. vuoteen Miesten keskiansio e/kk Naisten keskiansio e/kk Taulukko 13 Tyky -toiminta kpl Uimahallikäynnit 452 Kuntosalikäynnit 505 Kuhmo-talon lippualennus 101 Hieroja tai muu hyvinvointi 216 Kuhmon kaupungin henkilöstö sai hakea mukaan Kainuun Liikunnan järjestämään Puolivälin pysäkki hankkeeseen. Hankkeen pääkohderyhmänä oli vuotiaat henkilöt, joiden fyysinen aktiivisuus on riittämätön ja / tai heillä on ongelmia painonhallinnassa ja työssä jaksamisessa. Hankkeeseen osallistui yhdeksän kaupungin työntekijää. Työntekijät saivat käyttää työaikaa hankkeen aikana tehtäviin mittauksiin ja ohjauksiin. 9