Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Transkriptio

1 Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu

2 Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2016 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,2 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,8 miljardia euroa. Noin puolet kuntien kaikista menoista on henkilöstömenoja. (Lähde: Kuntaliitto) Koko julkista taloutta koskevat suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi usean vuoden aikana voivat aiheuttaa kunnissa myös henkilöstömenosäästöjä, toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja tehostamista. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2015 sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,5 päivää. Tutkimuksen kunnissa 23 % henkilöstöstä ei ollut päivääkään poissa oman sairauden vuoksi. Keskimääräiset sairauslomapäivät (kalenteripäivää) henkilötyövuotta kohden Vuosi Kaikki Miehet Naiset Vakituiset Määräaikaiset ,8 14,6 17,6 18,5 12, ,0 15,6 20,3 20,7 13, ,4 14,9 19,5 19,5 14, ,5 12,9 17,6 17,5 12,8 Lähde: Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus ja Helsingin kaupunki

3 Eläköityminen kunta-alalla Kevan vuoteen 2035 ulottuvan ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle lähimmän viiden vuoden aikana vuosittain noin 3,5 % vakuutetuista eli noin henkilöä. Eläkepoistuma vaihtelee mm. ammattiryhmittäin ja alueellisesti. (Lähde: EU ja kuntatyönantajat KT hoitaa työmarkkina-asioissa Suomen kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa. KT osallistuu CEEPin sekä CEMRin työnantajafoorumin työhön. Kunnallinen henkilöstö 2015 Henkilöstöstä virkasuhteisia 27 % työsuhteisia 73 % Kokoaikaisia Osa-aikaisia Sivutoimisia Naisten osuus koko henkilöstöstä 80 % Kuukausipalkkaisista naisia 81 % Tuntipalkkaisista naisia 15 % Henkilöstöstä Kuukausipalkkaisia Tuntipalkkaisia Vakinaisessa virka-/työsuhteessa 78,5 % Yhteensä

4 Kunnallinen henkilöstö ammattiryhmittäin 2015 Ammattiryhmä Lkm %-osuus Johtajat ja ylimmät virkamiehet ,0 Erityisasiantuntijat ,4 Asiantuntijat ,2 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,0 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät ,7 Muut työntekijät ,7 Yhteensä ,0 Johtajiin ja ylimpiin virkamiehiin kuuluvat kuntien ja kuntayhtymien ylimmän johdon lisäksi mm. rehtorit ja päiväkotien johtajat. Erityisasiantuntijoista suurimpia ryhmiä ovat opettajat, lääkärit, lastentarhanopettajat sekä sosiaalityöntekijät. Kunta-alan suurin yksittäinen ammattiryhmä sairaanhoitajat kuuluu asiantuntijoihin. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöihin kuuluvat varsinaisen toimistohenkilöstön lisäksi esim. toimistovahtimestarit. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöitä ovat mm. lähihoitajat, lastenhoitajat, kotipalvelutyöntekijät sekä koulunkäynninohjaajat. Muita työntekijöitä ovat esim. siivoojat, keittiötyöntekijät ja maatalouslomittajat. KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan virkaja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja antaa kuntatyönantajille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT:n tehtävät on säädetty lailla. KT Kuntatyönantajat on osa Kuntaliittoa.

5 Keski-ikä 45,8 vuotta Henkilöstöryhmä Keski-ikä/vuotta Naiset 45,8 Miehet 45,6 Kuukausipalkkaiset 45,7 Tuntipalkkaiset 48,1 Vakinaiset 47,9 Määräaikaiset 38,3 Koko kunnallinen henkilöstö 45,8 Sopimusalat ikäluokittain 2015 KVTES OPETUSALA TEKNISET LÄÄKÄRIT TUNTITES Keski-ikä/ vuota Keski-ikä/ vuotta 45,7 vuotta 45,7 vuotta 45,7 45,7 vuotta vuotta 47,7 vuotta 44,5 vuotta 48,1 48,1 vuotta vuotta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle yli 60 Palkat, ammatit, tutkinnot Tietoa kunta-alan ansioista, ammattinimikkeistä ja tutkinnoista

6 Kunnallinen henkilöstö koulutusasteittain 2015 Alin korkea-aste 155,3 % % Alempi korkea-aste % Ylempi korkea-aste 20 % Keskiaste 40 %% Tutkijakoulutus 1 % Perusaste 5 % Kunnallinen henkilöstö koulutuksen mukaan 2015 Koulutusala % henkilöstöstä Terveys- ja sosiaalialan koulutus 44 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 11 Palvelualojen koulutus 11 Kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus 10 Tekniikan koulutus 8 Muu tai tuntematon koulutus 5 Humanistinen ja taidealan koulutus 5 Yleissivistävä koulutus 2 Luonnontieteellinen koulutus 2 Maa- ja metsätalouden koulutus 2 Yhteensä 100

7 Kunnallinen henkilöstö Lokakuussa 2015 kunta-alalla työskenteli henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. 2,1 miljoonaa palkansaajaa eri työmarkkinasektoreilla 2015 Kunta-ala Yksityinen Kirkko Kirkko Valtio(budjettitalous)

8 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna KVTES OPETUSALA TEKNISET LÄÄKÄRIT Kunta keskim Kunta-alan yleisimmät työaikajärjestelmät ja vuosityöajat (v. 2016)* Tuntia Osuus henkilöstöstä Jaksotyöaika** (114 tuntia 45 min/3 vko) % Yleistyöaika (38 tuntia 15 min/vko) % Toimistotyöaika (36 tuntia 15 min/vko) % * Kunta-alan sopimusten mukaisia säännöllisiä vuosityöaikoja, joista on poistettu arkipyhät sekä lyhin ja pisin vuosiloma. ** Jaksotyön päivittäisestä työajasta on vähennetty ruokatauko (20 min), joka yleensä sisältyy työaikaan.

9 Kunta-alan palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisista tulospalkkioista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu peruspalkat eli tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin. Tulospalkkio on ryhmäkohtainen palkkio. Tulospalkkioita maksetaan 0,2 % palkkasummasta. Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli 14,87 euroa lokakuussa Naisten kokonaiskeskituntiansio oli 13,71 euroa ja miesten 15,04 euroa.

10 Henkilöstö sopimusaloittain 2015 ( ) Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus s O Opetusala Tekniset Lääkärit T Tuntipalkkaiset MuMuusikot ja näyttelijät n Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain 2015 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tehtäväkohtainen palkka 84,3 76,5 79,3 66,9 Palveluaikaan sidotut lisät 5,5 13,0 6,4 4,3 Henkilökohtainen lisä 1,3 0,8 4,4 2,7 Muut säännöllisen työajan lisät 7,9 7,9 6,1 7,4 Lisä- ja ylityökorvaukset 1,0 1,8 3,8 18,7 Yhteensä

11 Sopimusjärjestelmä on joustava Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virkaja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Kunta-alan sopimukset Seuraava kunnallisten virkaja työehtosopimusten sopimuskausi on Sopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset virkaja työehtosopimukset päättyvät Sopimuksen rakenteelliset muutokset 2017 Sopimuskaudella palkkoja ei koroteta. Säännöllistä viikkotyöaikaa pidennetään pääsääntöisesti 30 minuutilla viikossa ansiotasoa muuttamatta. Tämä pidentää vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla. Työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia lomarahoja leikataan 30 prosentilla ajanjaksolla Kunta-alan sopijaosapuolet ovat sopineet paikallisen sopimisen edistämisestä ja työaikapankin käyttöönotosta on laadittu yhteinen ohjeistus.

12 Kunnat ovat hyviä työnantajia Suomessa on 297 kuntaa ja noin 121 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoden 2018 loppuun mennessä :een. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö lokakuu 2015 Palkkaa saavan henkilöstön lukumäärä Kunnat % Kuntayhtymät % Yhteensä % 99 16,8 35,8 22, ,6 11,2 21, ,4 16,4 20, ,6 16,4 15, ,9 7,5 7, ,1 3,7 4, ,8 6,0 4, ,8 3,0 3,6 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Lukumäärä Keskim. henkilöstöä Henkilöstön määrä Kunnat ja kuntayhtymät ovat keskimäärin suuria työnantajia ja työnantajakoko on kasvanut.

13 Keskiansioita lokakuussa 2015 Keskimääräinen kokonaisansio lisineen euroa/kk Ammattimies Hammashoitaja Kaupunginjohtaja Keittäjä Kirjastonhoitaja Kodinhoitaja Kunnaninsinööri Kunnanjohtaja Laitosapulainen Lastentarhanopettaja Lukion rehtori Lähihoitaja Maatalouslomittaja Osastonlääkäri Palkkasihteeri Palomies Palopäällikkö Perhepäivähoitaja Perushoitaja Peruskoulun lehtori Peruskoulun luokanopettaja Rakennusmestari Sairaanhoitaja Siivooja Sosiaalityöntekijä Talouspäällikkö Terveyskeskushammaslääkäri Terveyskeskuslääkäri Toimistosihteeri Työnjohtaja Kunta-ala keskimäärin 3 112

14 Kunta-alan neuvotteluosapuolet KT Kuntatyönantajat Pääsopijajärjestöt Kuntatyönantajat edustaa Manner-Suomessa työmarkkinoilla 297 kuntaa ja n. 121 kuntayhtymää Palkansaajakeskusjärjestöt Kunta-alan unioni JHL, JYTY SAK Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO SuPer, Tehy, Suomen Palomiesliitto mm. OAJ, Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, KTN, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia, Akavan Erityisalat STTK Akava Henkilöstö ( ) pääsopijajärjestöittäin: JUKO 30 %, Kunta-alan unioni 29 %, KoHo 29 %, ja järjestäytymättömät 12 %. Tiedot palkoista ja henkilöstömääristä sekä -rakenteista: Tilastokeskus, kuntasektorin palkat.