Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Transkriptio

1 Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite lokakuu

2 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Kunta keskim Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli 14,55 euroa lokakuussa Kunta-alan yleisimmät työaikajärjestelmät ja vuosityöajat (2014) * Osuus Tuntia henkilöstöstä Jaksotyöaika ** (114 tuntia 45 min/3 vko) % Yleistyöaika (38 tuntia 15 min/vko) % Opetustyö OVTES 14 % Toimistotyöaika (36 tuntia 15 min/vko) % * Kunta-alan sopimusten mukaisia säännöllisiä vuosityöaikoja, joista on poistettu arkipyhät ja vuosilomat. ** Jaksotyön päivittäisestä työajasta on vähennetty ruokatauko (20 min), joka yleensä sisältyy työaikaan.

3 Kunta-alan palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisista tulospalkkioista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu peruspalkat eli tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin. Tulospalkkio on ryhmäkohtainen palkkio. Tulospalkkioita maksetaan 0,2 % palkkasummasta.

4 Henkilöstö sopimusaloittain 2013 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Muut (mm. muusikot ja näyttelijät) Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain 2013 (%) KVTES Opetus- Tekniset Lääkärit ala Tehtäväkohtainen palkka 84,1 76,5 79,3 66,8 Palveluaikaan sidotut lisät 5,5 12,5 6,3 4,4 Henkilökohtainen lisä 1,4 0,8 4,6 2,7 Muut säännöllisen työajan lisät 7,8 7,8 6,1 7,9 Ylityökorvaukset 1,2 2,4 3,7 18,2 Yhteensä

5 Sopimusjärjestelmä on joustava Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alan sopimukset Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on Sopimukset toteuttavat työmarkki - nakeskusjärjestöjen neuvottelemaa Työllisyys- ja kasvusopimusta. Sopimuskauden ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Sopimuskorotukset Sopimuskaudella maksettiin 20 euron suuruinen yleiskorotus tai tehtiin vastaavantasoisia muita sopimusmuutoksia. Näiden kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 % palkkasummasta. KVTES jaksotyöaikauudistus toteutetaan lukien. Palkkoja korotetaan ja sopimustekstejä muutetaan lukien. Vuoden 2015 sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,4 % palkkasummasta. Lääkärien sopimusmuutokset toteutetaan pääsääntöisesti kaikki lukien.

6 Kunnat ovat hyviä työnantajia Suomessa on 320 kuntaa ja 127 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on noin palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä :een. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö lokakuu 2013 Palkkaa saavan Kunnat Kunta- Yhteensä henkilöstön % yhtymät % lukumäärä % ,0 32,8 20, ,8 12,7 22, ,5 16,4 20, ,4 17,2 15, ,4 6,7 7, ,3 5,2 5, ,8 6,0 4, ,8 3,0 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Lukumäärä Keskimäärin henkilöstöä Henkilöstön määrä Tiedot palkoista, työajoista ja henkilöstömääristä sekä -rakenteista ovat Tilastokeskuksesta, pääosin kunta-alan palkkatilastosta.

7 Keskiansioita lokakuussa 2013 Keskimääräinen kokonaisansio lisineen euroa/kk Ammattimies Hammashoitaja Kaupunginjohtaja Keittäjä Kirjastonhoitaja Kodinhoitaja Kunnaninsinööri Kunnanjohtaja Laitosapulainen Lastentarhanopettaja Linja-autonkuljettaja Lukion rehtori Lähihoitaja Maatalouslomittaja Osastonlääkäri Palkkasihteeri Palomies Palopäällikkö Perhepäivähoitaja Perushoitaja Peruskoulun lehtori Peruskoulun luokanopettaja Rakennusmestari Sairaanhoitaja Siivooja Sosiaalityöntekijä Talouspäällikkö Terveyskeskushammaslääkäri Terveyskeskuslääkäri Toimistosihteeri Työnjohtaja Kunta-ala keskimäärin 3 078

8 Kunta-alan neuvotteluosapuolet KT Kuntatyönantajat Pääsopijajärjestöt Kuntatyönantajat edustaa Manner- Suomessa työmarkkinoilla 304 kuntaa ja n. 130 kuntayhtymää Kunta-alan unioni JHL, Jyty Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo SuPer, Tehy, Suomen Palomiesliitto Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO mm. OAJ, Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, KTN, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia, Akavan Erityisalat Henkilöstö ( ) pääsopijajärjestöittäin: JUKO 30 %, Kunta-alan unioni 29 %, KoHo 29 %, ja järjestäytymättömät 12 %. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK STTK AKAVA

9 Henkilöstömenot yli 21 miljardia euroa Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,3 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,9 miljardia euroa. Noin puolet kuntien kaikista menoista on henkilöstömenoja. (Lähde: Kuntaliitto) Kuntataloustilanteen heikentyminen pakottaa kuntatyönantajia tekemään henkilöstömenosäästöjä, toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja tehostamista sekä useamman vuoden talouden tasapainottamisohjelmia. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 sairauslomien määrä laski keskimäärin 16,7 kalenteripäivään. Keskimääräiset sairauslomapäivät (kalenteripäivää) yhtä henkilötyövuotta kohden Vuosi Kaikki Miehet Naiset Vakituiset Määräaikaiset ,8 14,5 17,6 18,6 12, ,1 15,6 20,3 20,8 13, ,4 14,9 19,5 19,5 14, ,7 13,0 17,9 17,7 13,1 Lähde: Työterveyslaitos Kunta10 -tutkimus + Helsinki

10 Eläköityminen kunta-alalla KEVA:n vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle vuosittain noin kolme prosenttia eli henkilöä/vuosi. Eläkepoistuma vaihtelee mm. ammattiryhmittäin ja alueellisesti. (Lähde: EU ja kuntatyönantajat KT hoitaa työmarkkina-asioissa Suomen kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa. KT osallistuu CEEPin sekä CEMRin työnantajafoorumin työhön. KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja antaa kuntatyönantajille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT:n tehtävät on säädetty lailla. KT Kuntatyönantajat on osa Kuntaliittoa.

11 Kunnallinen henkilöstö 2013 Henkilöstöstä on 28 % virkasuhteisia ja 72 % työsuhteisia Kokoaikaisia Osa-aikaisia Sivutoimisia Tuntipalkkaisia Naisten osuus koko henkilöstöstä 79 % Kuukausipalkkaisista naisia 81 % Tuntipalkkaisista naisia 14 % Henkilöstöstä: Kuukausipalkkaisia Tuntipalkkaisia Yhteensä Palkat, ammatit, tutkinnot Tietoa kunta-alan ansioista, ammattinimikkeistä ja tutkinnoista

12 Keski-ikä 45,7 vuotta Henkilöstöryhmä Keski-ikä/ vuotta Naiset 45,7 Miehet 45,5 Kuukausipalkkaiset, joista 45,6 KVTES 45,5 OVTES 45,6 Tekniset 47,6 Lääkärit 44,6 Muut 44,1 Tuntipalkkaiset 47,5 Vakinaiset 47,8 Määräaikaiset 38,2 Työllistetyt 41,1 Oppilaat ja harjoittelijat 30,1 Oppisopimussuhteiset 36,7 Vammaiset 49,5 Kokoaikaiset 45,6 Osa-aikaiset ja sivutoimiset 46,0 Kunnallinen henkilöstö kaikki 45,7 Sopimusalat ikäluokittain 2013 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Keski-ikä/ vuotta 45,5 45,6 47,6 44,6 TuntiTES 47,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle yli 60

13 Kunnallinen henkilöstö koulutusasteittain 2013 Keskiaste 39,9 % Ylempi korkea-aste 18,9 % Alempi korkea-aste 17,3 % Alin korkea-aste 16,2 % Perusaste 6,4 % Tutkijakoulutus 1,3 % Kunnallinen henkilöstö koulutuksen mukaan lokakuu 2013 Koulutusala % henkilöstöstä Terveys- ja sosiaalialan koulutus 42 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 11 Palvelualojen koulutus 11 Kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus 10 Tekniikan koulutus 8 Muu tai tuntematon koulutus 6 Humanistinen ja taidealan koulutus 5 Yleissivistävä koulutus 3 Luonnontieteellinen koulutus 2 Maa- ja metsätalouden koulutus 2 Yhteensä 100

14 Kunnallinen henkilöstö lkm Arvio vuonna Vuonna 2013 kunta-alalla työskenteli henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. 2,1 miljoonaa palkansaajaa eri työmarkkinasektoreilla 2013 Yksityinen Kunta-ala Valtio Kirkko