JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan



Samankaltaiset tiedostot
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Ihmisen mielen toiminnan perusteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Psyykkinen toimintakyky

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Yksilö ryhmässä 2. Arvot, persoonallisuus ja tunteet Kari Jalonen

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Ajatuksia motivaatiosta?

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

SISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

Raino Vastamäki 1

PS6-kurssin tehtävä

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

JOHDANTO. Jari-Erik Nurmi ja Katariina Salmela-Aro

IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Mielenterveys voimavarana

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

PERSOONALLISUUDEN KÄSITE PSYKOLOGIASSA

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Miten ja miksi kannattaa ajatella opiskelumotivaatiota?

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

!" #" $# %&' (' &))*

Luonnosta hyvinvointia

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

Yrittäjän persoonallisuus miksi ja miten sitä kannattaa tutkia

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Persoonallisuuden määrittelyä

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy

TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari , Tukes, Helsinki

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Psyykkisten rakenteiden kehitys

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

Transkriptio:

Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Luento-opetus/Katriina Pajanti 2014 Persoonallisuuspsykologian peruslähtökohtia Kokoava tiede, hyödyntää lähialoilla hankittua tutkimustietoa Tavoitteena persoonallisuuden eri puolien kuvaaminen, selittäminen tai ennustaminen Tutkimuskohteina usein rajatut ilmiöt ja tutkimuskohteet sekä yksittäisten persoonallisuuden ominaisuuksien väliset yhteydet Tavoitteena koota eri lähestymistapoja ja yhdistää ne yhdeksi persoonallisuutta kattavammin kuvaavaksi malliksi tai teoriaksi Persoonallisuuspsykologian alan kehitys: psykopatologiasta positiiviseen psykologiaan Motivaatiopsykologia Kulttuurien välinen vertaileva tutkimus 1

Persoonallisuuspsykologian lähtökohtia kliininen työ (idiofraginen lähestymistapa) tieteellinen tutkimustyö: ihmisen käyttäytymisen yleiset lainalaisuudet (kokeellinen psykologia) Ihmisten väliset erot psykologisissa ominaisuuksissa (differentiaalipsykologia) tavoitteena muodostaa persoonallisuudesta yleispätevä käsitys, joka sopii useimpiin ihmisiin (nomoteettinen lähestymistapa) tilastolliset menetelmät, itsearvioinnit Sir Francis Galton (1822-1911) perinnöllisyys persoonallisuutta tutkittaessa (erit. älykkyys) nature & nurture kaksos- ja sisarustutkimukset Charles Spearman (1863-1945) yleinen älykkyystekijä, g-faktori sekä s-faktori (erityiset kyvyt) 2

Persoonallisuuspsykologian pääsuuntaukset: psykodynaamiset suuntaukset (1/3) Jean-Martin Charcot (1825-1893): hysteeriset potilaat Morton Prince (1854-1929): persoonallisuuden jakautuminen Psykologian pääsuuntaukset: psykodynaamiset suuntaukset (2/3) Sigmund Freudin (1856-1939)psykoanalyyttinen lähestymistapa persoonallisuuden osat id, ego ja superego persoonallisuuden kehitys lapsuudessa mieli rakentuu tietoisesta, esitietoisesta ja tiedostamattomasta jotta voimme ymmärtää persoonallisuutta, on meidän ymmärrettävä tiedostamatonta. Carl Gustav Jung (1875-1961): symbolit, merkit, taipumusten periytyvyys, tavoitteellisuus ihmisen toiminnassa Kollektiivinen piilotajunta, arkkityypit 3

Psykologian pääsuuntaukset: psykodynaamiset suuntaukset (3/3) Erik Eriksonin: psykososiaalisen kehityksen teoria Henry Murray (1893-1988): TAT (Thematic Apperception Test) TAT (Thematic Apperception Test) Projektiivinen testi, mahdollisuus tutkia tiedostamatonta Rorschachin musteläiskätestit Psykologian pääsuuntaukset: Behaviorismi (1/2) Wilhelm Wundt perusti ensimmäisen psykologian laboratorion 1870-luvulla Leipzigiin tavoitteena luonnontieteellinen täsmällisyys ja tutkittavien ilmiöiden tarkka ja objektiivinen mitattavuus laboratoriossa, observointi muuttujien manipulointi (riippumaton ja riippuva muuttuja) tavoitteena etsiä lainanalaisuuksia jotka ovat mahdollisimman hyvin yleistettävissä ilmiöiden syy-seuraussuhteet 4

Psykologian pääsuuntaukset: Behaviorismi (2/2) Hermann Ebbinghaus: muistin tutkimus (1800-luvun lopulla) Ivan Pavlov, John B. Watson, Edward Lee Thorndike: ehdollistumisen tutkimus (1800-1900-luvuilla) B.F. Skinner, Clark Hull: oppimisen tutkimus (1940-luvulla) Psykologian pääsuuntaukset: Humanistinen psykologia Fenomenologia Carl Rogers (1902-1987): itse (self) Ihmisen kasvu, itsensä toteuttaminen, ihanneminä, kokemuksellisuus Viktor Frankl (1905-1997): Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen logoterapia George Kelly (1905-1966):konstruktiivisuus ihminen on tiedemies adaptiivisuus/maladaptiivisuus 5

Psykologian pääsuuntaukset: kognitiivinen suuntaus Tietoisuus, tiedon käsittely, ajattelu, muisti, oppiminen, havaitseminen, ongelmanratkaisu, käsitteiden muodostaminen Rationaalinen toiminta, yksilö on aktiivinen ja itseohjautuva Ulrich Neisser: havaintokehä Skeemat Albert Banduran sosiaalis-kognitiivinen teoria: omat tulkinnat ja käsitykset tulevasta onnistumisesta Piirreteoriat Raymond Cattell (1905-1998) persoonallisuuden piirteiden luokittelu 16 perusulottuvuutta (16 Personality Factor Questionnaire), joiden avulla persoonallisuutta voidaan luonnehtia Hans Eysenck (1916-1997) Perusulottuvuudet introversio-ekstroversio, neuroottisuus, psykoottisuus Five Factor Model (Goldberg, 1981, 1993)/Big Five (McRae & Costa 2003): neuroottisuus, ekstroversio, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille NEO-PI Five Factor Inventory 6

Nykykäsityksiä persoonallisuudesta persoonallisuus = ajatusten (kognitioiden), tunteiden (emootioiden), motiivien ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen sopeutuu ympäristöönsä. (Gordon Allportia mukaillen) biologinen perusta ja ympäristö temperamentti, goodness of fit pysyvä, säännönmukainen, muuttuva, kehittyvä Dan McAdamsin kolmitasoinen malli persoonallisuudesta 1.taso: taipumukselliset piirteet Pysyvät persoonallisuuden ominaisuudet: temperamentti, piirteet (Big Five): neuroottisuus, ekstroversio, avoimuus uusille kokemuksille, sovinnollisuus, tunnollisuus 2. taso: tyypilliset sopeutumistavat Tyypilliset sopeutumistavat: motivaatio, henkilökohtaiset tavoitteet, arvot, selviytymiskeinot, tunteiden säätely, aggressiivisuus 3. taso: tarinamuotoinen identiteetti Ihmisen itsestään tuottama, jatkuvasti kehittyvä tarina Luo ymmärrettävyyden ja yhtenäisyyden tunteen eletyn elämän tapahtumista Alkaa muotoutua aikuisiällä 7

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? Tunnollisuuden ja sovinnollisuuden lisääntyminen ikäännyttäessä Neuroottisuus vähenee Ekstroversio: osittainen kasvu, osittainen väheneminen Avoimuus uusille kokemuksille vähenee 50 ikävuoden jälkeen Persoonallisuuden komponentit : kognitio Ihmisen tiedon käsittely, tiedon vastaanotto ja prosessointi Konstruktiivisuus (Kelly): itseä ja ympäröivää maailmaan koskevat asiat havaitaan ja niitä selitetään yksilöllisesti omasta kontekstista käsin, mutta ajattelun mekanismit ovat kaikilla samankaltaiset Sosiaalisen oppimisen teoria (Rotter): oppimisessa sosiaalisilla suhteilla merkittävä osuus muut ihmiset liittyvät merkittävästi myös motiiveihimme expectancy-value model Locus of control: external/internal Mischel: tilannesidonnaisuus, mutta myös omat valinnat ja itsesäätely tärkeitä Bandura: minäpystyvyysuskomukset, skeemat, attribuutiot, mallioppiminen Kognitiivisen neurotieteen anti 8

Persoonallisuuden komponentit: motivaatio (1/3) Mikä meitä liikuttaa? Vietit (drives), biologiset tarpeet ja niiden tyydyttäminen, palkkiot, mielihyvä, palkitseminen Tarpeet (needs) ja ympäristön yhteensopivuus, need-press congruence Kognitiivinen dissonanssi Toiminnan päämäärät ja tavoitteet (tietoisia tai tiedostamattomia) Persoonallisuuden komponentit: motivaatio (2/3) Kognitiiviset tarpeet: tarve/pyrkimys hahmottaa kokonaisuuksia ja ennakoida tulevaa, kausaaliattribuutiot, attribuutiotyylit, uskomukset itsestä ja ympäristöstä Itsensä toteuttaminen (self-actualization) tarve liittyä ja vaikuttaa ympäristöön; tutkia sitä, haastaa ja kehittää ympäristöä itseä palkitsevalla tavalla, tarve sosiaalisuuteen Relationaalinen motivaatioteoria (Nuttin) Kohteellisen toiminnan teoria (Leontjev) 9

Persoonallisuuden komponentit: motivaatio (3/3) kompetenssi, yhteenkuuluvuus ja autonomia (Deci & Ryan) henkilökohtaiset projektit (Little): henkilökohtaiset tavoitteet, kehitystehtävät ja siirtymät suuntaaminen, suunnistaminen, säätely, sopeutuminen pyrkimykset, motivaatio ja hyvinvointi (Emmons) henkilökohtaiset tavoitteet elämänkaaren aikana (Nurmi ja Salmela-Aro) Persoonallisuuden komponentit: emootiot (1/2) Fysiologiset reaktiot, käyttäytyminen, kokemukset Yksilön tapa käsitellä tunteitaan on keskeistä persoonallisuuden sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tunteiden säätely, itsesäätely Koherenssi Tunneäly 10

Persoonallisuuden komponentit: emootiot (2/2) Stressi Selviytymisekeinot (coping) ja puolustusmekanismit (defenssit) tunne- ja ongelmasuuntautuneet keinot adaptiiviset ja epäadaptiiviset prosessit Työhyvinvointi Terveys Psykosomatiikka Negatiiviset tunteet Optimismi Tulevaisuuden tutkimussuuntauksia motivaatio ja emootiot motivaation ja yhteisten tavoitteiden tutkimus tiedostamattomien motiivien tutkimus positiivinen psykologia persoonallisuuden piirteet ja elämänkulku yksilölliset voimavarat ja työhyvinvointi työn ja perheen vuorovaikutus persoonallisuuden ja sosiaalisen toiminnan kehitys keski-iässä 11